Elämä ei mene aina niin kuin tasaista lautaa pitkin - onneksi näin, sillä sellainen elämä olisi todella tylsää ja turhanpäiväistä. Toki ei ole sekään hyvä, että elämästä tulee kovin muhkurainen. Yksi henkilökohtainen ohjenuorani on: Elämässä täytyy olla vaihtoehtoja...
Alla olevassa artikkelissa todetaan: Perheen resilienssi tarkoittaa perheen kykyä kehittää vahvuuksiaan elämän haasteissa. Se tarkoittaa myös kykyä pitää puoliaan ja toipua kriiseistä ja vastoinkäymisistä. Vaikeuksista selviytymisestä voi oppia ja resilienssiä voi vahvistaa.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Perhe kestää vaikka taivas putoaisi - näin kehität perheesi vahvuuksia
Kuva: Freeimages
Vakava sairaus, taloudelliset huolet, kuolema. Ikäviltä asioilta ei perheessä voi välttyä. Perhe voi kuitenkin selviytyä yhdessä vaikeuksien kautta, ei niistä huolimatta. Suomen Mielenterveysseuran asiantuntija kertoo, miten perheen resilienssiä voi vahvistaa.
– Perheen resilienssi tarkoittaa perheen kykyä kehittää vahvuuksiaan elämän haasteissa. Se tarkoittaa myös kykyä pitää puoliaan ja toipua kriiseistä ja vastoinkäymisistä. Vaikeuksista selviytymisestä voi oppia ja resilienssiä voi vahvistaa, koulutusjohtaja Eira Tikkanen Suomen Mielenterveysseurasta kertoo.
Resilienssiä voisi kutsua myös perheen sitkeydeksi: koossa pysytään, vaikka välillä taivas tuntuisi putoavan niskaan.
Älä jätä lasta yksin
Kun perheessä on vaikeaa, voi perhe yhdessä miettiä asioita, joissa on onnistuttu ja sitä, mitä ne kertovat juuri ”meidän perheestä”.
– Ison kriisin koetellessa olisi tärkeää, että kukin perheenjäsen saa kertoa, mitä menetys tai huoli hänelle merkitsee. Kun kokemukset on jaettu, kenenkään ei tarvitse jäädä yksin, Tikkanen neuvoo.
Yksinjääviä ovat usein lapset. He aistivat ilmapiiristä sanoittakin, että jotain on vialla, ja saattavat kätkeä tunteensa.
– Arjen turvallisuutta on syytä pitää yllä: noustaan sängystä, syödään aamupalaa, pestään hampaat, kiinnitytään elämään kaikin tavoin.
Kyse on oppimisesta. Kun vaikeasta tilanteesta on selvitty, lapsi on oppinut selviämään ristiriidoista vanhempiensa turvallisessa huomassa.
– Keskeistä on osata kertoa paha mielensä ulos niin, ettei ole impulssiensa heiteltävänä. Nykyisenä nopean viestinnän ja teknologian aikakautena tunnetaitojen merkitys vain korostuu.
Me tykätään toisistamme!
Perheen sopusointua on, että ongelmatilanteet eivät johda pitkiin mykkäkouluihin tai katkeaviin suhteisiin. Riidat ja ongelmat voidaan ratkaista niin, että perhe kokee tulevansa toimeen ja sen jäsenet ilmaisevat tykkäävänsä toisistaan.
– Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin kannalta lapsen ja vanhemman välisen suhteen suojaavat tekijät, kuten huolenpito, myönteinen suhtautuminen ja keskustelut, ovat tärkeämpiä kuin niin sanotut ulkoiset tekijät, kuten lapsen menestyminen ja saavutukset koulussa ja harrastuksissa, Tikkanen referoi suomalaista tutkimusta.
Lapselle on tärkeää, että hänen elämässään on edes yksi hänestä kiinnostunut, hoitava aikuinen, vaikka omat vanhemmat eivät pystyisi tarjoamaan hänelle riittävän tukevaa tunneilmastoa.
– Oma vanhempi on kuitenkin lapselle maailman tärkein ihminen, Tikkanen muistuttaa.
Firma meni, mutta isä on isä
Paradoksi on, että vaikka raskas tilanne pitää ottaa vakavasti, ongelma avaa uuden polun. Positiivinen kliseekin rohkaisee ja on totta. On tärkeää kuulla, että ”kyllä tästä selvitään” tai ”asioilla on taipumus järjestyä”.
– Kriiseissä kielteiset ajatukset alkavat helposti kiertää kehää, ja oma ajattelu sulloutuu putkeen. Suomalainen perhekulttuuri kaipaisi enemmän puhetta siitä, mitä meille kuuluu ja tapahtuu.
Kun lapselle avaa huolensa ytimen, vaikkapa isän yrityksen kaatumisen, lapsi voi suhtautua stressin aiheeseen järkevästi, olennaisen muistaen: ”Ei se firma ole tärkeä. Sinä olet minulle kuitenkin isä.”
5 vinkkiä, kun kohtaat menetyksen kokeneen
- Älä yritä olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tuo sanoiksi, että tiedät. ”Kuulin äitisi kuolemasta/ lapsenne sairaudesta/miehesi konkurssista…”
- Osoita tukea ja myötätuntoa. Se voi olla halaus, kukkatervehdys, kirje tai kortti.
- Tarjoudu, että olet olemassa, jos sinua tarvitaan juttuseuraksi tai vaikkapa lasten seuraksi elokuviin, että vanhemmat saavat kahdenkeskistä aikaa.
- Tarjoa konkreettista apua, jos voit. Väsyneet vanhemmat voivat arvostaa, jos tarjoudut siivoamaan tai pesemään ikkunat.
- Menetyksen tullen muistelkaa yhdessä. Se on mahdollisuus luoda yhteinen kertomus menetetystä ja tuoda hänestä esiin erilaisia puolia. Surressa on liittouduttava elävän perheen, ei kuoleman kanssa. Aikuista voi oman vanhemman menehtyessä helpottaa kirjeen kirjoittaminen kuolleelle vanhemmalle.
Bonusvinkki! Lue Kajasrinteiden tarina Mielenterveysseuran verkkosivuilta sekä Andrea Ecksteinin tarina Helsingin Sanomien sivuilta.
Teksti: Ulla-Maija Paavilainen, Suomen Mielenterveysseura
