tiistai 8. syyskuuta 2015

Rankkoja kuvausmatkoja, rankkoja pakomatkoja...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Perämeri  | 

Suomalaiskuvaaja pakolaisten täyttämällä Kosin saarella: "Silmät avaava näky"

Valokuvaaja Timo Pyykkö vietti toissa viikolla useita päiviä ja öitä Kosin saarella jonne on rantautunut kumiveneillä suuri määrä pakolaisia.



Pakolaisia Kosin saarella.
Kuva Apu-lehden reportaasimatkalta. Kuva: Timo Pyykkö / A-lehdet

Kemiläislähtöinen valokuvaaja Timo Pyykkö kuvasi Apu-lehdelle vajaan viikon ajan pakolaisten elämää Kosin saarella.
– Yön pimeydessä ensimmäisenä näki teltat ja muut pahviviritykset. Se määrä ihmisiä yllätti. Yksi herättävä kokemus oli kun melkein peruutin kahden ihmisen päälle joita en nähnyt nukkumassa parkkipaikalla. Se kertoo siitä, että ihmisiä on niin paljon, etteivät he edes mahdu nukkumaan kovinkaan turvallisissa paikoissa, Pyykkö kertoo.


Pakolaisia Kosin saarella.
Kuva Apu-lehden reportaasimatkalta. Kuva: Timo Pyykkö / A-lehdet

Ihmiset saapuivat kumiveneillä saarelle. Suuri osa ihmisistä lähti Turkista ja rantautui Kosin rannoille. Pyykön mukaan kokemus oli monin tavoin ajatuksia herättävä.
Rannat on täynnä kumiveneen riekaleita ja sadoittain pelastusliivejä.
– Timo Pyykkö
– Rannat on täynnä kumiveneen riekaleita ja sadoittain pelastusliivejä sekä muita kelluntavälineitä. Kun kumivene sieltä auringon noustessa hämärässä osuu silmiin ulapalla niin ajattelee mitä ihmiset ovat joutuneet kokemaan siihen mennessä ja mitä tuollainen vaarallinen merimatka tarkoittaa heille. Kyllä ihmisen elämä on aika heitteillä kun joutuu tuollaiseen kumiveneeseen pakolaisena matkaamaan.

Suomessakin on ihmetelty sitä, että tulijoissa näkyy paljon nuoria miehiä. Pyykön mielestä on ymmärrettävää että riskialttiille merimatkalle lähtee pääasiassa hyväkuntoisia ihmisiä – kaikkein heikoimmilla ei ehkä olisi mahdollisuuksia selvitä. Kosin rannoilla näkyi kuitenkin kaikenikäisiä pakomatkalle lähteneitä.

– Jos jollain on esimerkiksi sairauksia ja he joutuvat jäämään pitemmäksi aikaa Kosille, siitä voi tulla ongelmia. On selvä, että terveydenhuollon kapasiteetti saarella ei riitä, Pyykkö kertoo.


Pakolaisia rantautumassa.
Kuva Apu-lehden reportaasimatkalta. Kuva: Timo Pyykkö / A-lehdet

Pyykön kuvaamat ihmiset olivat muun muassa Syyriasta, Afganistanista, Iranista ja Pakistanista.
– Totta kai joukossa voi olla niitäkin, jotka ovat lähteneet paremman elämän perässä.

Mutta pääasiallinen syy on varmasti se, että monella ei ole enää kotia mihin palata ja elämän toivotaan rakentuvan muualla kuin tuhoutuneessa kotimaassa.


Pakolaisia Kosin saarella.
Kuva Apu-lehden reportaasimatkalta. Kuva: Timo Pyykkö / A-lehdet

Suomen talousongelmia ei ratkaista keskustelemalla vaan teoilla...

Tuntuu välillä siltä, että Suomen talousongelmat muka ratkeaisivat keskustelemalla - "sättäilemällä".
On käytössä Facebookit, Twitterit, jne. koko some-maailma, jolla aktiivisesti haetaan tukea, vertaistukea kaiken maailman asioille.
Kutsutaan kokoon milloin minkäkinlaisen asian puitteissa porukkaa sata-, tuhat- jopa kymmentuhatmäärin ja näkyvyys jopa globaalisesti on taattu. Kaikki kynnelle kykenevät mediatahot ovat takuuvarmasti paikalla. Kerätään nimiä erilaisiin kansalaisaloitteisiin, jne. ...

Kansalaisten aktiivisuus on ollut kiitettävän hyvää mutta...

Valitettavasti keskustelemalla Suomen talousongelmia ei ratkaista vaan teoilla. Valitettavasti "tekopakkiin" liittyy monia sellaisia elementtejä, jotka rappaavat pakostakin niin Sinua kuin minuakin.

Suomen taloustilanne kyntää tällä hetkellä niin syvällä, että sitä ei välttämättä ymmärrä.
Velalla eläminen on jatkunut aivan liian pitkään, siihen on aivan pakko saada lähivuosina suunnanmuutos. 

Nykyhallituksella on lähes mahdoton tehtävä. Sitä ei vähääkään helpota Euroopassa käsiin räjähtävä pakolaisongelma, johon on pakko myös taloudellisesti varautua.

Kuitenkin edelliseen liittyen ongelmat on pyrittävä ratkaisemaan niiden alkulähteillä niin kuin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistökin taannoin totesi.

Edelliseen täydennystä:

Kolme ässää - Sipilä, Stubb ja Soni - julkaisivat tiistaina 08.09.2015 rankan "matokuurilistan". On odotettavissa vastareaktioita lähinnä työntekijäpuolen taholta.


Lyhyt nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:


Politiikka  | 

Budjettiviikko – Valtion menot kasvaneet reippaasti tällä vuosituhannella

Budjettien on tapana paisua eniten vaalien alla.


Valtion menot 2000-2016.
Vuoden 2000 budjetissa näkyy myös menojen määrä nykyrahassa. Vaalivuosien budjetit on merkitty mustalla. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Itä-Ukraina/Venäjä vs. EU...

Minskin tulitaukosopimus on heikossa hapessa, mutta EU:n taholta yritystä edelleen riittää, on riitettävä...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna: 


HS-analyysi: EU haluaa paljastaa Venäjän bluffin Ukrainassa

ULKOMAAT  

EU:n ytimessä ja Euroopan pääkaupungeissa vain harva enää uskoo siihen, että Venäjä toteuttaisi oman osansa Minskin tulitaukosopimuksesta.
Siksi EU on ottanut käyttöön käänteisen lähestymistavan: se painostaa Ukrainaa toteuttamaan omat velvoitteensa pilkulleen. Kiovan pitää sopimuksen mukaan luovuttaa lisää itsemääräämisoikeutta Itä-Ukrainan separatistialueille ja järjestää siellä paikallisvaalit, joiden rehellisyyteen ja onnistumiseen EU-päättäjät tuskin itsekään uskovat.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Mikko, Mikko, Mikko! Ei toki sentään soitellellen sotaan...

Kyllä Syyrian ja Irakin kriisialueella on riittävästi jo nyt sapelinkalistelua ja tilanteen rauhoittajia tehokkaita, lisääntyviä täsmäilmapommituksia myöten. Ei sentään EU:ta sekoiteta asiaan, kun länsimaiden tiedustelulähteiden mukaan Venäjäkin on siirtämässä raskasta kalustoa Syyrian maaperälle...

Kyllä Itä-Ukrainan Venäjä vs. EU-nokittelu riittää.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Mikko Kärnä väläyttää sisärajatarkastuksia ja sotilasoperaatiota ISIS-alueilla

TAPANI RANTA
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on huolissaan, kuinka poliisin ja rajavartiolaitoksen resurssit riittävät pakolaisvyöryssä.
Viimeisimpien uutisten mukaan Ruotsista saapuu Suomeen Tornion kautta jo 300 turvapaikanhakijaa vuorokaudessa.
Mikäli vauhti jatkuu samanlaisena, saapuu länsirajan kautta Suomeen seuraavan vuoden aikana noin 110 000 turvapaikanhakijaa.
Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on huolestunut tilanteesta.
- Määrä on valtaisa. Suomen tulisi tässä tilanteessa vakavasti harkita sisärajatarkastusten palauttamista länsirajalle, jolloin voisimme varmistua siitä, että maahantulijat rekisteröidään asianmukaisesti. 
Tällä hetkellä emme tiedä, kuinka moni tulijoista jättää ilmoittautumatta ja tilanne voi pahimmillaan johtaa siihen, että meillä on sisämaassa tuhansittain laittomia siirtolaisia, toteaa Kärnä.
Kärnä korostaa, että sisärajatarkastusten palauttamisella ei estettäisi keneltäkään oikeutta turvapaikan hakemiseen.
- Turvapaikan hakeminen on kansainvälisten sopimusten mukainen oikeus ja mikäli henkilön katsotaan olevan suojelun tarpeessa, on turvapaikka myönnettävä.
Valitettavasti tilanne on tällä hetkellä se, että järjestelmäämme kuormitetaan myös tarpeettomilla hakemuksilla ja apu ei nyt kohdennu suoraan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, jatkaa Kärnä.
Kansanedustajan mukaan haastavaan tilanteeseen ei ole olemassa nopeaa ja helppoa ratkaisua, vaan olennaista olisi puuttua lähtömaiden tilanteeseen.
- Tulisi pohtia, olisiko EU:lla tässä tapauksessa intressejä jopa yhteiseen sotilasoperaatioon ISIS:n hallitsemilla alueilla tilanteen rauhoittamiseksi. On kuitenkin selvää, että apua tarvitsevia ihmisiä on valtavasti ja velvollisuutemme on auttaa. Nyt apu ei kuitenkaan kohdennu oikein ja kärsimme erilaisista lieveilmiöistä. Olen myös huolissani siitä, miten poliisin ja rajavartiolaitoksen resurssit riittävät tässä haastavassa tilanteessa, päättää Kärnä.
Ennen valintaansa eduskuntaan Kärnä työskenteli upseerina Lapin rajavartiostossa.

Leipuri leipoi kuuman leivän...

Leipomoyrittäjän kommentit nostattivat someraivon. Päteekö tässäkin sanonta: Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa - tiedä häntä...

Oli niin tai näin tuo vastikkeettomuus on arka asia, josta on puhuttu ei enempää eikä vähempää kuin vuosikymmeniä Suomessakin. Löytyykö siihen osaratkaisu viime aikoinakin puhutun kansalaispalkan myötä.

Oma näkemykseni on se, että kuka tahansa suomalainen kykenee tekemään jotakin tämän yhteiskunnan hyväksi, jos siihen annetaan aito ja todellinen mahdollisuus. 

Minimissään se pienimuotoinen tekeminen onnistunee parhaiten yhteiskunnan tukeman ns. kolmannen sektorin kautta ja avustuksella.

Luonnollisesti paras vaihtoehto on esimerkiksi uudelleenkoulutuksen kautta hankittu uusi työpaikka. 



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa  | 

Lieksalainen leipomoyrittäjä hämmästelee, kun varma työ ei työttömiä kiinnosta – "Saako tukia liian helposti?"

Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänänen hämmästyi vähäisestä kiinnostuksesta yrityksen järjestämää koulutusta kohtaan. Koulutuksen suorittaneille tarjotaan töitä leipomosta, osalle jopa vakipaikkaa. Siitä huolimatta koulutuksen 10 paikkaa oli vaikea saada täyteen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.



Käsintehtyjen ruislimppujen paistamista arinauunissa.
Kuva: Daniel Rodriguez / Yle

Työttömien kiinnostus työntekoon on noussut puheenaiheeksi Lieksassa. Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänänen on ottanut Lieksan Lehdessä voimakkaasti kantaa työttömien haluttomuuteen ottaa töitä vastaan.
Aihe nousi esille, kun yrityksen järjestämälle kurssille oli vaikeuksia saada opiskelijoita. Väänänen kertoo, että yhdeksän kuukautta kestävä koulutus tarjoaa kaikille koulutuksen käyneille töitä.
– Koulutamme tarpeeseen, koska gluteiinittomien tuotteiden tuotanto kasvaa ja meillä on laajennus käynnissä. Ensi vuonna on tarvetta uusille työntekijöille. Osalle on tarjolla vakipaikka ja osalle esimerkiksi kesätöitä, Väänänen kertoo.
Kolme hakijaa perui haastattelun, kolme ei tullut ollenkaan ja kaksi sanoi, että työ ei kiinnosta.
– Timo Väänänen
Väänänen sanoo hämmästyneensä todella vähäistä hakijamäärää. Noin viisi vuotta sitten yritys järjesti vastaavan koulutuksen, johon haki yli 40 ihmistä. Nyt hakijoita oli 20.
Lieksassa työttömien osuus työvoimasta oli viimeisimmän katsauksen mukaan 20,6 prosenttia.
– Päätimme, että kutsumme kaikki haastatteluun. Kolme hakijaa perui haastattelun, kolme ei tullut ollenkaan ja kaksi sanoi, että työ ei kiinnosta.
– En keksi muuta syytä kuin se, että saako tukia liian helposti, Väänänen toteaa.

"Työttömien joukko ei ole yhtenäinen"

Työllisyyden kuntakokeilun Lieksa -hankkeessa asiaa ei nähdä näin mustavalkoisena. Projektipäällikkö Marja Vallius-Hyttinen toteaa, että työttömien joukko ei ole yhtenäinen. Yksi suurimmista haasteista on pitkäaikaistyöttömien ikä ja koulutuksen puute.
Monella on halua tehdä töitä, mutta itsetunto esimerkiksi voi olla niin huono.
– Marjo Vallius-Hyttinen
– Suuri osa erityisesti pitkään työttömänä olleista ovat ikääntyneitä. Keskivertoasiakas on yli 50-vuotias mies, jolla ei välttämättä ole mitään muuta koulutusta kuin kansakoulututkinto, Vallius-Hyttinen kertoo.
– Ymmärrän kyllä yrittäjän näkökulman erittäin hyvin, mutta pitkäaikaistyöttömillä on monenlaisia asioita, joita meidän pitää selvitellä. Monella on halua tehdä töitä, mutta itsetunto esimerkiksi voi olla niin huono.
– Jos on ollut kymmenen vuotta poissa työmarkkinoilta, niin on iso askel mennä rekryyn ja sieltä lähteä hakemaan töitä. He tarvitsevat siihen apua, Vallius-Hyttinen jatkaa.

Työttömyyttä aiotaan torjua kuntalisällä

Lieksassa on kamppailtu jo pitkään työttömyyden kanssa. Kaupunki suunnittelee ottavansa käyttöön työllistämisen kuntalisän tilanteen parantamiseksi.
Lisä maksettaisiin suoraan yritykselle työttömän palkkakustannuksiin. Lisä voidaan myöntää yhdestä ihmisestä enintään puoleksi vuodeksi. Korvaus on enintään kolmesataa euroa kuukaudessa.

"Ihmisten lähdettävä jonnekin"

Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Timo Väänäsen mukaan kynnystä lähteä koulutukseen ja töihin ei saisi antaa tulla.
Tukia ei pitäisi antaa vastikkeettomasti. Ihmisten pitäisi lähteä aamulla jonnekin, esimerkiksi koulutukseen tai yhdistyksiin. Sosiaalinen verkosto pitäisi pitää vireänä ja kynnys matalana.
Tukia ei pitäisi antaa vastikkeettomasti.
– Timo Väänänen
Hän ei myöskään allekirjoita sitä, että ikä tai alan kokemuksen puute olisi työllistymisen esteenä.
– Yksi koulutukseen valittu on 57-vuotias. Moni on tullut koulutukseen myös niin sanotusti pystymetsästä. Joukossa on myös kaksi thaimaalaista. Meillä on kaksi kriteeriä: halu oppia ja tehdä töitä.
Leipomon tapauksesta kertoi ensimmäisenä Lieksan Lehti.

Prosenttiperustainen jäsenmaksu...

Ennen sanottiin/väitettiin, että oikeaa, todellista edunvaltatyötä tekevä keskusjärjestö, liitto tai yhdistys on sellainen, jonka jäsenmaksu on prosenttiperustainen ja se on työnantajaperinnässä.

Muut eli tasarahajäsenmaksuja perivät ovat eritasoisia ammatillisaatteellisia seurustelukerhoja, ns. herrakerhoja, joilla ei edunvalvonnan kanssa ole juurikaan tekemistä. 

Tiedän, että kaikki eivät hyväksy prosenttiperustaisen jäsenmaksun ja edunvalvonnan korrelaatiota.

Edellisessä elämässäni eli työelämässäni opetussektorilla olin viimeiset vuosikymmenet Akavaan kuuluvan Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n jäsen Ammatillisten Oppilaitosten Opettajat AOO ry:n kautta.
Oli itsestäänselvyys, että jäsenmaksu oli prosenttiperustainen ja työnantajaperinnässä. Raadollinen edunvalvonta pyrittiin hoitamaan asiallisesti jäsenistön parhaaksi.

Mikäli oikein muistan, aikaisemmin teollisuudessa ja palvelusekstorilla ns. ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa oli suosituksia asiasta jos toisesta.

Yleensä muilla henkilöstöryhmillä on löytynyt sitovaa sopimustekstiä siis mustaa selkeästi valkoisella.

Nyt alkaa myös ylempien toimihenkilöiden osalta tilanne olla selkeämpi kuin ennen - sopimustekstisitovuutta löytyy.

Jatkuva kiista työnanantaja-/työntekijätahon välisissä työehtosoimusneuvotteluissa on korotuslinjasta: Euro- vai prosenttipohjainen ratkaisumalli. Varsin usein päädytään ns. sekalinjaan.

Jos ja kun oikealla edunvalvonnalla on hinta, on mielestäni reilua, että se, jolle prosenttieuroja ropisee kukkaroon enemmän, maksaa myös jäsenmaksua prosenttiperustaisesti hiukan enemmän.

Sillä on mielestäni korrelaatio myös järjestäytymiseen = jäseneksi liittymiseen nuorten jäsenten osalta. Nykyisin järjestäytymisprosentit ovat murheellisen alhaisia...

Minulle eläkeläisenä edellä olevat asiat eivät vaikuta enää sitä tai tätä. Tosin maksan edelleen sekä Tekniikan Opettajat TOP ry:n ja Insinööriliitto IL ry:n eläkeläisjäsenmaksun vähän niin kuin vanhasta muistista.

OAJ ry:n Veteraaniopettajien jäsenmaksusta olen luopunut kauan sitten...