torstai 7. toukokuuta 2015

SDP:llä hätää myydä saakka...

Onko Juha Sipilä armollinen ja ottaa sittenkin peruspunamullan vielä vaihtoehdoksi?

Itse en siihen usko todeten, että aina eivät veikkaukseni ole menneet niin sanotusti nappiin.
Vajaan tunnin kuluttua olemme asiasta tietoisia.


Alla olevan artikkelin käsite - kylmää kyytiä - on tuttu tämäntyyppisessä tilanteessa. Kyllä kyyti on ollut riittävän kylmää viimeisen neljänkin vuoden aikana että se siitä...

No niin, Sipilä, Soini ja Stubb lähtevät porukoineen vääntämään uutta, toimintakykyistä hallitusta Suomeen...



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Rinteen mukaan Sdp yhä valmis hallitukseen – "Porvarihallitus tarkoittaisi kylmää kyytiä"

POLITIIKKA  

Sdp on edelleen valmis hallitukseen, sanoi puolueen puheenjohtaja Antti Rinne puoluevaltuuston kokouksessa torstaina eduskunnassa.
Ehtona on Rinteen mukaan kuitenkin se, että uusi hallitus sitoutuu vähentämään eriarvoisuutta ja lisäämään vientivetoista talouskasvua.
”Pidämme välttämättömänä, että uusi hallitus sitoutuu kaikessa toiminnassaan yhteiskuntaa uhkaavan eriarvoisuuden vähentämiseen ja että se arvioi toimiaan myös tämän tavoitteen valossa”, Rinne sanoi puheessaan.
Hän huomautti, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten porvarihallitus tietäisi kylmää kyytiä tavallisille suomalaisille palkansaajille, lapsiperheille ja eläkeläisille.
”En usko, että esimerkiksi nollasopimusten kielto, palkkatasa-arvo tai oikeudenmukaisempi verotus olisivat kovin korkealla porvarihallituksen agendalla.”
Rinteen mukaan Sdp ei ole valmis sellaiseen hallitukseen, joka ei sitoudu työelämän kehittämiseen ja tasa-aarvon vahvistamiseen.
Rinne ruoti puheessaan pitkään Sdp:n vaalitappion syitä. ”Olemme menettäneet valtavasti ääniä viimeisen kymmenen vuoden aikana.”
”Elämme kuitenkin maassa, jossa sosiaalidemokraattiset arvot nauttivat laajaa kannatusta.”
Rinteen mielestä puolue on menettänyt yhteyden kansalaisiin. Rinteen sanoin Sdp kärsii luottamuspulasta perinteisten kannattajiensa ja uusien mahdollisten joukossa.
”Sdp:llä on vaikeuksia tavoittaa uusia äänestäjiä. Osa ihmisistä on menettänyt luottamuksensa Sdp:hen, osa ei ole halunnut siihen tutustua.”
Rinne sanoi miettineensä paljon vaalitappion syitä.
”Iskusanoista ei ole nyt apua. Tarvitsemme kestäviin perusarvoihin linkittyvää politiikkaa.”
Yksi syy Sdp:n tappioon oli hallituksen toiminta ennen vaaleja.
"Ennen vaaleja nähtiin näytelmä, jossa hallituksen esitykset kaatuivat kuin dominonappulat. Syntyi kuva, että aikuiset pelaavat vakavilla asioilla."
Rinteen mielestä hän itse ei onnistunut puheenjohtajana tuomaan oikeita asioita onnistuneesti esiin vaalien alla.
”Aivan liian vähän puhuttiin siitä, miten saadaan työtä, miten vanhuksille saadaan hyvät palvelut tai lasten ja nuorten eriarvoisuutta pystytään vähentämään”.
Työmarkkinodien tasa-arvosta, köyhyydestä tai ilmastonmuutoksesta ei myöskään keskusteltu hänen mukaansa tarpeeksi.
Puolue tarvitsee Rinteen mielestä uudet toimintatavat, jotta kuntavaaleissa 2017 ei tulisi enää tappiota.
”Ulospäin suuntautuvaa, iloista toimintaa, johon ihmisiä tempautuu mukaan”, hän ehdotti.
Rinne ottaisi mallia ammattiliittojen operaatio Vakiduunista, joka on hänestä hyvä esiemrkki ihmisten arjessa kiinni olevasta toiminnasta.
”Voisiko tällainen projektiluonteinen toiminta olla jatkossa Sdp:n toimintaa?”
Rinne kertoi HS:lle ennen tilaisuutta, että Juha Sipilän kariutunut yritys yhteiskuntasopimuksesta työmarkkinajärjestöjen kanssa ei vaikuta puolueen kantaan.

”Jos katsoo taloustilannetta, julkisessa taloudessa on joka tapauksessa isot leikkaukset edessä. Tilanne ei ole muuttunut.”
”Minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, mitä asioita siellä ylipäätään käsiteltiin.”
Sipilä ilmoitti keskiviikkona, että yhteiskuntasopimuksen kariutuminen tarkoittaa suurempaa sopeutustarvetta julkisessa taloudessa. Rinteen mielestä sopeutustarve on ollut koko ajan tiedossa.
"Hallitusvastuussa olimme ennenkin, pyrimme siihen nytkin ja tulevaisuudessa", kansanedustaja Tarja Filatov sanoi puoluevaltuuston kokouksen aluksi.
Myös Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan Sdp on edelleen valmis hallitukseen, jos hallitusohjelmasta päästään yhteisymmärrykseen.
”Ratkaisu on Sipilän käsissä”, Lindtman sanoi HS:lle eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen torstaina.
”Me olemme valmiita hallitusvastuuseen ja viemään eteenpäin sitä viestiä, jolle puoli miljoonaa suomalaista antoi tukensa vaaleissa.”
Sdp:n kantaan ei Lindtmanin mukaan vaikuta se, että Sipilän yritys saada aikaan yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa kariutui keskiviikkona.
”Näkemyksemme on edelleen se, että viennin kautta Suomeen on saatava talouskasvua ja työllisyyttä. Julkista taloutta on sopeutettava, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisella tavalla.”
Myös kansanedustaja Jutta Urpilainen korostii, että keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ratkaisee asian.
”Me olemme valmiita neuvottelemaan”, hän sanoi.
Samaa mieltä oli ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hänenkään mukaansa kariutunut yhteiskuntasopimus ei muuta asetelmia hallitustunnustelujen alla.
"Ei niitä (työelämän muutoksia) asioita voi tällaisella aikataululla ajaa läpi".
Tuomioja kirjoittaa blogissaan, että Sdp:n pitäisi järjestää jäsenäänestys hallitukseen menosta. Tuomiojan mielestä Sdp:n olisi pyrittävä mukaan neuvotteluihin "maan aseman ja sen talouden vakavan tilanteen huomioon ottaen".
Tuomioja ei aamupäivällä tiedotusvälineille puhuessaan kuitenkaan ottanut kantaa siihen, pitäisikö Sdp:n mennä hallitukseen vai jäädä oppositioon.
Myös muiden kansanedustajien mukaan molemmat vaihtoehdot ovat edelleen yhtä mahdollisia.
"Hallitusohjelma ratkaisee", sanoi kansanedustaja Tuula Haatainen ennen eduskuntaryhmän kokousta aamupäivällä.
"Maan asiathan eivät ole tässä mihinkään muuttuneet. Työmarkkinajärjestöt ovat jatkossakin niistä neuvottelemassa."
Kansanedustaja Maria Guzenina korosti, että suuria työelämän muutoksia ei tehdä parissa päivässä.
"Olisi ollut aika yllätys, jos näin nopeasti olisi ratkaistu kysymykset, joita on jo aiemmin neuvoteltu vuosia."

Hyvä yritys mutta...

Hyvä yritys mutta aikataulu oli liian kireä ja tavoitteetkin ehkä liian kovat. Kolmikantajärjestelmän kaksi osapuolta ei ollut valmis "matokuuriin". Tosin EK taisi olla hivenen kallellaan asiaan. Tässäkin todennäköisesti vanha suomalainen toteamus: Teet tai itket ja teet - pitää paikkansa.

Toisaalta minkä taakseen jättää, sen eestään löytää - näin se pääsääntöisesti menee...
 

Joka tapauksessa tänään torstaina 07.05.2015 klo 17 on mielenkiintoista seurata Suomen hallituspohjan alustavaa esitystä.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tunattuna:

Yhteiskuntasopimus kariutui - EK pettyi, Akavan mukaan hinta oli liian kova

Kuva: MATTI MATIKAINEN
STTLähetä palautetta toimittajalle
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän ajama yhteiskuntasopimus kariutui.
STT
Hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk.) mukaan yhteiskuntasopimusta ei tule.
Sipilä kertoo blogissaan, että käytyjen neuvottelujen perusteella hänellä ei ole edellytyksiä jättää sellaista sopimusehdotusta, joka täyttäisi hänen yhteiskuntasopimukselle asettamansa vaatimukset.
- Sopimuksen tavoitteena oli Suomen kilpailukyvyn merkittävä parantaminen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, lisätä talouskasvua ja investointeja, nostaa työllisyysastetta, alentaa työllistämis- ja työllistymiskynnystä sekä vahvistaa muutosturvaa, Sipilä kerroo.
Yhteiskuntasopimus olisi toteutuessaan pienentänyt arvioitua julkisen talouden sopeuttamistarvetta huomattavasti.
Sipilän mukaan hallituksen talousohjelman on nyt perustuttava valtiovarainministeriön arvioon säästöistä valtion menoihin.
Sipilä totesi STT:lle, ettei halua syytellä järjestöjä tai nimetä syyllistä sopimuksen kariutumiseen.
Elinkeinoelämän keskusliiton
 EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on pettynyt, että työmarkkinajärjestöjen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta päättyivät tuloksetta.
Neuvottelujen kariutuminen on suuri takaisku työllisyydelle ja talouskasvulle sekä pitkä miinus suomalaiselle työmarkkinajärjestelmälle.
– Suomen talous kyntää syvällä eikä selvää suhdannekäännettä ole näkyvissä. Tässä tilanteessa olisi vihdoinkin tarvittu rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä, joilla tuottavuus olisi saatu kasvuun, työllistäminen helpommaksi sekä vientiteollisuus ja kotimarkkinat nousuun, Häkämies sanoi keskiviikkona neuvottelujen kariuduttua.
– Olen pettynyt suomalaiseen työmarkkinapolitiikkaan. Talouden ongelmat eivät kuitenkaan katoa mihinkään. Nyt järjestöt vain sysäävät lisää vastuuta tulevalle hallitukselle.
- Kuten hallitustunnustelija Juha Sipilä on todennut, neuvottelujen kariutuminen kasvattaa väistämättä edessä olevia säästöpaineita. Säästöt kohdistuvat helposti niihin, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua.
Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus on pettynyt.
– Kilpailukyvyn ja kasvun kannalta tärkeiden neuvottelujen kariutuminen tarkoittaa sitä, että muodostettavan hallituksen pitää itse ryhtyä talouden tasapainottamisen lisäksi myös kilpailukykyä palauttaviin toimiin.
Korkeasti koulutettujen Akava katsoo, että yhteiskuntasopimuksen hinta olisi ollut palkansaajille liian kova. Haarukka palkans aajien ja työnantajien vastuunkannon välillä oli liian suuri, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.
Fjäderin mukaan myös neuvottelujen aikataulu oli liian nopea siihen nähden, että kyse oli niin suurista ja perustavanlaatuisista muutoksista.
Sipilän mukaan
 hallituksen muodostaminen jatkuu alkuperäisen suunnitelman mukaan ja tuleva hallituspohja kerrotaan eduskuntaryhmille torstaina kello 17.

keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Tuttu juttu...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Kemin vahvuuksia ovat merenläheisyys ja yhteisöllisyys.

Totta! Tuttu juttu! Nimenomaan merenläheisyys, meren hyödyntäminen nykyistä enemmän matkailussa on ollut pitkään pohdinnassa. Erityisesti kesäaikainen hyötykäyttö ei ole toistaiseksi edistynyt toivotulla tavalla.

Itsekin olen taannoin tehnyt virallisia ehdotuksia asiaan liittyvänä. Yksi ehdotuksistani Kemin kaupunginhallitukselle on esitys, että Kemi julistautuu Mato-onginnan Mekaksi. Se on edelleenkin hyvä esitys, mutta se kuuluu sarjaan "väärin sammutettu" esitys...

Todettakoon pienenä sivujuonteena, että Kati on entisiä oppilaitani noin viidentoista vuoden takaa. Tapasin hänet Lapin amk:n järjestämässä Rikasta Pohjoista-seminaarissa Kemissä.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kemistä ympärivuotinen kohde

Kuva: Pentti Vuosaari
Jussi Saarela Lähetä palautetta toimittajalle
Kemin Kaupunkikeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Kati Klaavuniemi (vas.) ja Kemin kaupungin kehittämiskoordinaattori Oili Ruokamo ihastelivat tiistaina Kemin kävelykadun Playstation-taideteosta, jonka on tehnyt Sauli Mie

Tapahtumista voitaisiin koota nykyistä suurempia kokonaisuuksia.
Kemin vahvuuksia ovat merenläheisyys ja yhteisöllisyys.

Jussi Saarela
Kemi
Kemiläisten hyvinvoinnin eteen on alkanut tehdä työtä kaksi uutta naista. Kati Klaavuniemi aloitti vasta Kemin kaupunkikeskusyhdistys ry:n (Kemitiimi) toiminnanjohtajana ja Oili Ruokamo Kemin kaupungin kehittämiskoordinaattorina.
Ruokamo keskittyy työssään Kemin matkailun kehittämiseen ympärivuotiseksi.
- Matkailuun olennaisesti liittyvät tapahtumat ja myös muut palveluelinkeinot, koska tapahtumat ovat hyvä tapa tuotteistaa matkailua ja matkailijat käyttävät palveluja.
Hänen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita matkailun saralla ovat Kemin Matkailu, Meri-Lapin Matkailu, Kemin Kaupunkikeskusyhdistys ja kaikki tapahtumien järjestäjät.
- On mahtavaa, että on tulossa paljon tapahtumia kuten aina aikaisemminkin. Olemme Katin kanssa tapahtumien keskipisteessä. Meidän pitää varmistaa, että ne eivät lähde täältä pois. Tapahtumista voitaisiin koota suurempia kokonaisuuksia. Kun pienet toimijat tekevät yhdessä, tulee paljon isompi kakku. Isot tapahtumat houkuttelisivat asiakkaita Oulu–Rovaniemi -akselilta ja toisivat tänne lisää tuloa. Siihen liittyy matkailun paketointi muiden elinkeinojen kanssa, Ruokamo kertoo.
Aasialaiset turistit ovat hiljattain löytäneet Kemin. Näillä näkymin ensi syksynä alkaa kaupungin palveluelinkeinolle tarkoitettu Aasian kulttuurikoulutus.
Työnsä
 alkumetreillä Ruokamo on kierrellyt kaupungilla ja tehnyt havaintoja kaupunkikuvan vieraanvaraisuudesta. Samalla hän on tehnyt parannusehdotuksia.
Ruokamo kehuu Kemin palveluja ja palveluasennetta hyviksi. Kaupungissa saa hyvin hänen mielestään henkilökohtaista palvelua, jolla kivijalkamyymälät pärjäävät.
- Haluamme palvelun kautta luoda Kemistä paikan, jonne halutaan tulla sen vuoksi, että täällä on kivaa.
Klaavuniemen mukaan monella kemiläisellä yrityksellä on paljon annettavaa, mutta niillä ei ole ollut konsteja yrityksensä hyvän palvelun tunnetuksi tekemiseen. Maine hyvästä palvelusta kantautuu hänen mukaansa kauas.
- Nyt on loistava tilaisuus päästä Oilin kanssa tekemään yhteistyötä, koska nyt on lisää työkaluja, Klaavuniemi sanoo.
Klaavuniemen työtehtäviin kuuluu Kemin kaupunkikeskustan kehittäminen. Kemitiimissä on mukana kemiläisiä yrityksiä, yhdistyksiä ja kaupunki.
- Tehtävänäni on lähinnä kehittää keskustaa tuomalla sisältöä, tapahtumia ja yrityksille työkaluja esimerkiksi koulutusten kautta. Työtäni on myös hyvän puhuminen Kemistä.
Ruokamolla on mennyt ensimmäinen kuukausi ihmisten tapaamiseen.
- Minut on otettu hyvin vastaan Kemissä. En ole tullut tänne tekemään vain työtä vaan asumaan.
Ruokamon
 mielestä kaupungin vahvuuksia ovat pieni koko, merenläheisyys ja puistot.
- Merenläheisyys oli minulla varmaan suurin syy tulla tänne. Sisäsatama on upea ja myös koko kaupunki on meren äärellä. Matkailun vahvuuksia ovat jäänmurtaja Sampo ja Lumilinna.
Kemin suuri voimavara on hänen mukaansa yhteisöllisyys, joka perustuu teollisuuskaupungin perinteiseen yhdessä tekemisen kulttuuriin.
- Täällä on paljon yhteisöllistä porukkaa. Kemi pitää saada nousuun sen me-hengen avulla.
Klaavuniemen mielestä Kemin historia antaa mahdollisuuksia esimerkiksi monenlaisten tapahtumien järjestämiseen.
TIETOA

Aktiivisia kehittäjänaisia Kemistä

Oili Ruokamo

Työskenteli ennen nykyistä toimeaan Haaga-Perhossa matkailualan erikoisasiantuntijana.
Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa mediassa, mainostoimistossa, kymmenien EU-projektien johdossa ja Arktikumin toimitusjohtajana.
Asunut eripuolilla Suomea ja Italiassa.
Koulutukseltaan muun muassa merkonomi, restonomi ja suorittaa parhaillaan ylempää restonomin tutkintoa.

Kati Klaavuniemi

Kemin Kaupunkikeskusyhdistyksen uusi toiminnanjohtaja. Tekee myös markkinointiviestinnän suunnittelua.
Työskenteli työuransa alussa kymmenen vuotta Kemin kaupungin nuorisotyössä taide- ja mediatyöpajan ohjaajana. Sen jälkeen toimi kahdeksan vuotta mainostoimisto Avalonin copywriterina. Sen jälkeen tehnyt markkinointiviestintää freelancerina.
Koulutukseltaan paperiprosessin hoitaja ja markkinointiviestinnän suunnittelija.
Harrastanut tapahtumien järjestämistä Kemissä noin 20 vuotta.

Buk-M1-tunnustuksia/totuuksia...

Toimin tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Salainen venäläisraportti: Ukrainan turmakoneen pudotti venäläinen ohjus

ULKOMAAT 
KUVAKAAPPAUS NOVAJA GAZETAN VERKKOSIVUILTA
Kuvakaappaus Novaja Gazetan sivuilta. Lehti julkaisi tiistaina venäläisinsinöörien salaisen raportin, josta ilmenee, että myös venäläiset arvelevat venäläisvalmisteisen ohjuksen pudottaneen malesialaiskoneen Ukrainassa viime vuonna.
Kuvakaappaus Novaja Gazetan sivuilta. Lehti julkaisi tiistaina venäläisinsinöörien salaisen raportin, josta ilmenee, että myös venäläiset arvelevat venäläisvalmisteisen ohjuksen pudottaneen malesialaiskoneen Ukrainassa viime vuonna.
Myös venäläiset tutkijat saattavat olla sitä mieltä, että heinäkuussa Ukrainan ilmatilassa alas ammutun malesialaiskoneen on pudottanut venäläisvalmisteinen keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Buk-M1.
Venäläinen tutkivan journalismin julkaisu Novaja Gazeta on julkaissut salaisen asiakirjan, jonka ovat lehden mukaan laatineet Venäjän sotateollisuuskomission insinöörit. Mukana olisi lehden mukaan ollut insinöörejä myös osastolta, joka vastaa Buk-järjestelmistä. Lehden mukaan raportti on tarkoitettu hollantilaisille onnettomuustutkijoille.
Tähän mennessä Venäjä on esittänyt monenlaisia virallisia arvioita koneen putoamisen syistä. Sen mukaan esimerkiksi malesialaiskoneen vieressä lensi toinen kone.
Hollantilainen tutkimusryhmä julkaisi raporttinsa maaliskuussa ja tuli siihen tulokseen, että koneen pudotti Buk-ohjus. Mikäli Novaja Gazetan julkaisema raportti on aito, se merkitsisi, että myös venäläiset tietävät koneen pudottaneen ohjusjärjestelmän olleen venäläistä perua.
"Todennäköisin syy Malaysian Airlinesin Boeing-777:n tuhoutumiseen ilmassa on ilmatorjuntaohjusjärjestelmä Buk-M1:stä peräisin ollut ohjus 9M38M1", raportissa todetaan. Raportin mukaan ohjuksen tyypin tunnistaminen perustuu lentokoneen vahinkojen luonteen analysointiin sekä lentokoneen rakenteesta löytyneiden ohjuksen osien arviointiin.
Salaisessa raportissa käsitellään myös sitä, mistä ohjus mahdollisesti lähti ja mihin kohtaan lentokonetta se osui.
Raportin mukaan ohjus osui lentokoneeseen horisontaalisesti 72–75 asteen kulmassa ja vertikaalisesti 20–22 asteen kulmassa. Todennäköiseksi laukaisupaikaksi raportti nimeää Itä-Ukrainassa alueen Zaproštšenskjen kylästä etelään.
Raportin analyysi perustuu kuvamateriaaliin. Se ei ota kantaa siihen, kuka ohjuksen laukaisi.
298 ihmistä kuoli, kun Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut Malaysian Airlinesin kone räjähti ilmassa ja putosi Itä-Ukrainan kapinallisten hallitsemalle alueelle 17. heinäkuuta. Uhreista yli puolet oli hollantilaisia.

Tärkeää asiaa "himokokoustajille"...

Kävin eilen iltapäivällä vemässä rajanaapurin kanssa ensimmäisen pihanrapsutuskuorman Kemin Eko-Asemalle. Täysi iso peräkärryllinen tavaraa ja vielä kesäauton lavalla toisen naapurin pensaidenkatkomisoksia.

Matkalla keskustelimme mm. työajalla pidettävistä kokouksista. Kerroin hänelle alla olevasta artikkelista. Tosin taisin hiukan "pistää Lapin lisää" kokouksiin kuluviin aikamääriin, mutta kyllähän tuo 37 työpäivää on aika paljon... 

Mikäli vielä oikein muistan, olen minäkin istunut monessa turhanpäiväisessä kokouksessa.

Varoituksen sana lienee paikallaan: Artikkeli on pitkähkö, mutta sitä voi lukea "sulatellen" pieninänä pätkinä.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Vuodessa kuluu jopa 37 työpäivää tehottomiin kokouksiin

Kokoukset ovat usein tylsiä ja tehottomia, mutta ihan turhaan. Palaverista saa sujuvan yksinkertaisilla keinoilla, sanovat asiantuntijat.

URA  
JUSSI JÄÄSKELÄINEN

Tyypillinen kokous on kuin haukotuttavan tylsä monologi.
Tätä mieltä on yliopistotutkija Sirpa Syvänen Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksesta. Hän on perehtynyt työyhteisöjen palavereihin, kehityskeskusteluihin ja kehittämispäiviin kolmen viime vuoden ajan.

Monella menee lähes puolet viikosta palavereihin

Työpaikkojen kokouksissa on paljon parannettavaa, käy ilmi Suomalaisen Työn Liiton ja sen kumppaniyritysten tekemästä Kansallinen kokousbarometri -tutkimuksesta.
Selvityksen mukaan jopa 42 prosenttia kokouksista on tehottomia. Yli puolet vastaajista koki, että kokouksia on liikaa.
Barometrin mukaan monen työviikko sisältää keskimäärin seitsemän eri kokousta, joihin kuluu yhteensä noin 9,5 tuntia työaikaa.
Muut kokoukseen liittyvät asiat, kuten kokousajan löytäminen, kokouspaikan varaaminen, kokoukseen valmistautuminen ja kokoukseen siirtyminen, veivät työntekijältä lisäksi kuutisen tuntia viikossa.
Tutkimukseen vastanneilta meni kokousasioihin noin 40 prosenttia viikkotyöajasta, ja jokaisesta kokouksesta meni heidän mukaansa parikymmentä minuuttia aikaa hukkaan.
Työntekijöiltä kului keskimäärin 37 työpäivää vuodessa tehottomiksi koettuihin kokouksiin. Barometrin laskelmien mukaan se maksoi työnantajalle noin 5 500 euroa työntekijää kohden.
Jos kokouksia tehostettaisiin, se voisi tuoda sadan hengen organisaatiossa jopa puolentoista miljoonan euron säästöt vuodessa, tutkimuksessa todetaan.
Barometriin vastasi lähes 600 ihmistä paristakymmenestä eri organisaatiosta.
Lähde:
www.kokousbarometri.fi
"Liian usein kokouksissa toistuu sama näytelmä ja draaman kaari. Kokoukset ovat johdon yksisuuntaista puhetta, eivätkä asiat aina koske kaikkia kokouksessa olevia", Syvänen sanoo.
"Kokousten pitäisi olla osallistavia. Niissä täytyisi kokea muutakin kuin väsymystä ja turhautumista."
Hänen johtopäätöksensä on, että kokouksia on liikaa ja monet niistä ovat tehottomia.
Tämä käy ilmi myös Suomalaisen Työn Liiton ja sen yhteistyökumppaneiden juuri julkaisemasta Kansallinen kokousbarometri -tutkimuksesta.
Selvityksen mukaan palaverien tehottomuus johtuu muun muassa näistä syistä: kokouksissa käsitellään asialistan ulkopuolisia asioita, ihmiset saapuvat kokouksiin myöhässä, kokousvälineet ovat puutteellisia, eikä kokouksiin valmistauduta kunnolla.
Turhat ja tehottomat palaverit ovat oikea ongelma, sillä ne syövät työaikaa, rahaa ja motivaatiota.
Keinot kokousten tehostamiseen ovat kuitenkin yksinkertaisia.

Näin tehostat kokouksia

1. Mieti, onko asian hoitamiseksi pakko pitää kokous. Jos palaveri on tarpeen, määrittele sille vähintään yksi tavoite. Kerro se kokoukseen kutsuttaville etukäteen.
2. Jaa vastuuta: delegoi muille kokouksen valmistelua sekä aiheiden käsittelyä kokouksessa. Se on arvostuksen osoitus ja lisää työntekijöiden motivaatiota.
3. Valitse kokouspaikka, joka tukee käsiteltävää aihetta. Riko rutiinit – lähtekää vaikka puistoon tai tehkää kävely. Hyödynnä monipuolisia työskentelymenetelmiä.
4. Kunnioita työkavereita tulemalla ajoissa paikalle. Käy kokouksen alussa agenda läpi ja pidä aikataulusta kiinni keskittymällä olennaiseen.
5. Ehdota esimiehellesi, että kokoustiloista tehdään viihtyisämpiä. Kerro, millaisessa tilassa vuorovaikutus ja ideat syntyvät parhaiten.

KESKITY VAIN OLEELLISIIN ASIOIHIN
Tärkeintä on tunnistaa turhat kokoukset ja luopua niistä, sanoo valmennusyritys Re:meetin toimitusjohtaja Janne Orava. Hän neuvoo miettimään, voiko asian hoitaa ilman kokousta.
Pakollisia kokouksia voi puolestaan lyhentää keskittymällä itse asiaan.
"Kokousta on turha pitää, jos ei osaa mainita edes yhtä tavoitetta. Yhdessäkin organisaatiossa johtaja luki iltapäivän ajan aikuisille ihmisille kalvoja ääneen. Supertehotonta! Saman asian olisi voinut kertoa intranetissä", Orava sanoo.
Sirpa Syväsen mukaan kokoukset ovat monesti läkähdyttäviä, koska esityslista on ahdettu liian täyteen käsiteltäviä asioita.

VALITSE OIKEANLAINEN KOKOUSTILA

"Monesti mennään tilaan, joka sattuu olemaan vapaana, vaikkei se tukisi kokouksen tarkoitusta. Esimerkiksi luovaan kohtaamiseen paras asetelma on puoliympyrä. Ei tarvitse peruutella, väistellä eikä ohitella videotykkiä", Janne Orava sanoo.
S
euraavaksi kannattaa miettiä, onko työpaikalla sopivat kokoustilat ja -välineet. Asiantuntijoiden mukaan erityyppisiä kokouksia varten pitäisi olla omat tilat.
Nopeaan kokoustamiseen sopii pystypöydän ympärille kokoontuminen.
Ideointia taas tukee se, että tilassa on rentoa olla, jolloin ihmiset ovat vapaampia jakamaan ideoita. Fläppitauluja kannattaa sijoittaa eri puolille huonetta, jotta niiden luokse pääsee vaivatta.
"Usein ideointipäivänä mennään työpaikan ulkopuolelle. Hyvä kysymys on, miksi. Suurin syy on se, että halutaan pois tutusta ympäristöstä, koska omat neuvotteluhuoneet eivät ruoki ideointia", toteaa kokoustiloihin erikoistuneen yksikön vetäjä Joonas Rockas Vallila Interior -sisustusyrityksestä.
Sirpa Syväsen mukaan pahin tilanne syntyy huoneissa, joissa tuijotetaan työkaverin selkää eikä kuulla kunnolla, mistä on puhe. Se ruokkii häiriköintiä ja vetäytymistä.
Kokoustarjoilukaan ei ole merkityksetön asia, vaikka lama korjasi herkut pois monesta kahvipöydästä, Syvänen sanoo.
"Kahvilla tai muilla hyvinvointia lisäävillä elementeillä on kummasti vaikutusta siihen, miten kokouksissa keskustellaan ja mitä siellä saadaan aikaiseksi. Nyt kokouksessa saatetaan istua kaksi kolme tuntia ilman, että siellä on mitään suuhunpantavaa. Se on myös arvostuksen osoitus: eikö meille riittänyt edes kahvikupillista?" 
ANNA MUILLEKIN MAHDOLLISUUS OSALLISTUA
Kokouskäytäntöjen muuttamiseen ei riitä se, että henkilöstöhallinto miettii ohjeita tehokkaalle kokoustamiselle ja teippaa vinkkilistoja neuvottelutilojen seinille.
Sirpa Syvänen korostaa esimiehen roolia keskustelevan ilmapiirin luomisessa ja kokouspalautteen keräämisessä. Esimiehen pitää myös uskaltaa jakaa vastuuta kokouksen valmistelusta ja vetämisestä.
"Johtajakeskeisyys pitää purkaa. Kun valmisteluvastuuta jaetaan, työntekijä tuntee, että häntä arvostetaan. Mahdollisuus osallistua lisää motivaatiota. Jos kokouksessa vain käydään eikä siellä ole vaikutusmahdollisuuksia, siitä tulee kumileimasin, joka näivettää luovuuden."
Turhautumista lisää se, jos kokouksessa tulee ulkopuolinen olo. Siksi kokoukseen kutsuttaville pitää osata perustella, miksi juuri heidän täytyy olla paikalla. Tyypillinen virhe on, että kutsu lähtee turhan monelle.
Janne Oravan mielestä kokouksen koollekutsujan on myös syytä miettiä, pitääkö kaikkien olla kokouksessa alusta loppuun. Toisinaan kokouksen voi rakentaa siten, että ensin käsitellään kaikkia koskevat asiat, ja tauon jälkeen kokousta jatkavat ne, joita loput asiat koskevat.

PIDÄ TAUKOJA JA JÄRJESTÄ VIDEONEUVOTTELUJA
Pitkien kokousten välissä kannattaa pitää taukoja.
"Luulemme olevamme tehokkaita, kun olemme yhdessä tilassa kolme tuntia putkeen, mutta fysikaalinen fakta on, että ihminen jaksaa olla vain vajaan tunnin paikoillaan", Orava toteaa.
Jos mukana on organisaation ulkopuolinen asiantuntija, häntä on turha pyytää kokoukseen istumaan tunniksi muutaman minuutin esityksen vuoksi. Oravan mielestä asiantuntija voi kertoa oman osuutensa myös esimerkiksi videon välityksellä, jolloin hänen aikaansa ei tuhlata paikasta toiseen kulkemiseen.
Etäkokoukset eli video- ja puhelinneuvottelut ovatkin lisääntyneet. Niitä on parikymmentä prosenttia kokouksista.
"Monessa yrityksessä parhaat videoneuvottelujärjestelmät ovat kuitenkin vain isoimmissa neuvottelutiloissa, vaikka tarve olisi yhä enemmän pienemmille, jopa yhden hengen puhelin- ja videoneuvottelutiloille", Joonas Rockas sanoo.
Hänestä on hölmöä, että yksi ihminen joutuu varaamaan yksin suuren neuvottelutilan.
"Moni kalustevalmistaja on nyt herännyt tarjoamaan avokonttoreihin kalusteita, jotka ovat kuin yhden hengen palaveritiloja. Myös verhojen avulla voidaan jakaa isoja avotiloja pienemmiksi ja luoda kokoustamiseen sopivia paikkoja."

TEE VÄLILLÄ JOTAIN ERILAISTA
Kiinnostavuutta kokouksiin saa, kun tekee jotain poikkeuksellista. Kävelykokoukset ovat tästä yksi esimerkki. Sirpa Syvänen kehottaa harkitsemaan kokouspaikaksi puistoa. Jos isoa ryhmää on vaikea hallita ulkona, porukan voi jakaa vaikka työpareihin.
Syväsen mielestä on motivaation kannalta tärkeää, että kokouksissa käytetään hyödyksi vaihtelevia menetelmiä, koska ihmiset oppivat eri tavoin: yksi oppii kuuntelemalla, toinen kuvien kautta, kolmas tiukan faktan avulla ja neljäs saatuaan vastinetta tunteilleen.
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi on kokeillut omassa työyhteisössään, miten kokouskäytäntöjä pystyy muuttamaan voimavarakeskeisillä menetelmillä.
"Aluksi puhumme jostakin positiivisesta, kuten siitä, mikä töissä on viime aikoina onnistunut hyvin. Joskus rauhoitumme tietoisesti ja teemme mindfulness-tyyppisen hengitysharjoituksen", Heikkilä-Tammi kertoo.
Hän on huomannut, että kokoukset ovat erilaisia aiempaan verrattuna. Jos ihmiset ovat tulleet kiireisinä ja kireinä palaveriin, ilmapiiri muuttuu rauhallisemmaksi ja positiivisemmaksi, kun on ensin palautettu mieleen miellyttäviä kokemuksia.
"Meillä on suulas kuuden hengen porukka, joka puhuu toistensa päälle. Nyt ihmiset keskittyvät paremmin ja kuuntelevat toisiaan. Asiat käsitellään huomattavasti tehokkaammin."

PANE MYÖHÄSTELIJÄT KURIIN
Entä mitä voi tehdä, jos joku jatkuvasti myöhästyy kokouksista?
Janne Oravan mukaan yksi ratkaisu voi olla koulusta tuttu rangaistus. Sopiva keino täytyy kuitenkin päättää yhdessä organisaation sisällä, koska jokin tapa voi olla yhden työyhteisön mielestä hauska mutta toisen mielestä nöyryyttävä.
"Eräässä yrityksessä työntekijät ovat sopineet, että myöhässä tuleva lausuu runon tai kertoo vitsin. Rangaistus voi olla myös kymmenen punnerrusta tai euro per myöhästynyt minuutti virkistyskassaan. Joissain paikoissa ovi menee kiinni, kun kokous alkaa, eikä sisään enää pääse", Orava kertoo.

tiistai 5. toukokuuta 2015

Hyvä kehityssuunta Meri-Lapissa...

Toimin alla olevan asian suhteen välikätenä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 5.5.2015 14:06, julkaistu 5.5.2015 14:04

Tekniikan tilat yhteiskäyttöön Meri-Lapissa

Ammattiopisto Lappian rehtori Jussi Leponiemi, Lapin AMKin vararehtori Reijo Tolppi ja Teollisuuden ja luonnonvarojen va. osaamisalajohtaja Hannu Kähkölä Lapin AMKista allekirjoittivat sopimuksen.

Lapin AMK ja Ammattiopisto Lappia ovat sopineet laboratorioiden ja oppimisympäristöjen yhteiskäytöstä.

Lapin ammattikorkeakoulu Oy ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ovat sopineet laboratorioiden ja oppimisympäristöjen yhteiskäytöstä Kemissä, Torniossa ja Tervolan Louella.
Sopimus tarkoittaa muun muassa sitä, että AMK:n ja ammattiopiston opiskelijat ja opetus voivat jatkossa käyttää samoja tiloja aiempaa sujuvammin. Tilat ovat koulujen yhteiskäytössä myös tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnassa.
Yhteiskäyttöön tulevat amk:n sähkö- ja automaatiolaboratoriot, koneautomaation tilat ja Louen biokaasulaitoksen valvomokoulutustilat ja laitteet Kosmoksessa Kemissä. Ammattiopiston tiloista ovat jatkossa myös AMK:n käytössä valmistustekniikan ja automaation tilat Kemissä ja Torniossa, puutekniikan kehitysympäristö Kemissä, biokaasulaitos ja tuulivoima- ja aurinkoenergiaympäristöt Louella sekä Torniossa sijaitsevat Jaloterässtudion, rikastustekniikan ja IT-laboratorion tilat ja laitteet.
- Ammattikorkeakoulun tilat ja väki tulevat ammattiopiston opiskelijoille tutuiksi, mikä on varmasti omiaan laskemaan kynnystä hakeutua insinöörikoulutukseen myöhemmin, uskoo Tekniikan ja luonnonvara-alojen va. osaamisalajohtaja Hannu Kähkölä.
- Ammattiopisto Lappian opiskelijat saavat koulutusta ajanmukaisissa oppimisympäristöissä. Yhteistyömme on valtakunnankin tasolla vertaillen tiivistä ja tämä sopimus konkretisoi yhteisen tahtotilan käytännön toiminnaksi, summaa ammattiopisto Lappian rehtori Jussi Leponiemi.