tiistai 3. maaliskuuta 2015

Suodatinkahvi - tiesitkö tämän?



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:


Tiede  | 

Suodatinkahvi on nyt huipputrendikästä – Mutta kuka keksi suodattaa kitkerän kahvin?

Melitta Bentz oli kotirouva, jonka mielestä kahvi oli pahaa. Maku muuttui mukavammaksi, kun Bentz irrotti vuonna 1908 poikansa kouluvihkosta imupaperin ja antoi kahviveden valua sen läpi.


Melitta Bentzin ensimmäinen kaupallinen kahvinsuodatin rekisteröitiin 1908.
Melitta Bentzin ensimmäinen kaupallinen kahvinsuodatin rekisteröitiin 1908. Kuva: Melitta Zentralgesellschaft mbH & Co. KG

Suodatinkahvia myydään maailmalla nyt suurena herkkuna. Suomalaisia se hiukan huvittaa, sillä suodattimella varustettu kahvinkeitin löytyy meiltä joka nurkasta. Missään ei juoda niin paljon suodatinkahvia kuin Suomessa.
Kuitenkin suodatinkahvi on nyt noussut esimerkiksi Berliinin hipsterikahviloiden himotuimmaksi juomaksi. Kupillinen laadukasta matalapaahtoista kahvia ei näytä mustalta, vaan juoma on punertavan ruskeaa. Kun sellaisen saa eteensä, kevenee kukkaro viidellä eurolla. Kallista on, kun on trendikästä.
Suodatinkahvissa makujen yksityiskohdat erottuvat pelottavan herkästi. Vaalea paahto ei anna anteeksi huonoa valmistusta tai pahanmakuista vettä. Tämän ymmärsi jo perheenäiti Melitta Bentz kutsuessaan naapurinrouvia kahvittelemaan kotiinsa Saksan Dresdeniin vuonna 1908.

Naapurinrouvien hyväksymä maku syntyi peltipurkissa

Melitta Bentz oli tavallinen kotirouva, jolla oli ystävinä muita tavallisia kotirouvia. Kahvia juotiin, vaikka siinä lillui poroja. Bentz teki kahvinkeittokokeiluja. Kahvijauhe piti jollakin tavalla saada juomasta pois, sillä kahvissa oli kitkerä jälkimaku.
Bentzin kotikeittiön koekahvi maistui parhaalta, kun sen kaatoi imupaperin läpi. Kouluvihkossa imupaperi oli välilehtenä tuohon aikaan, koska kynän muste olisi muutoin sotkenut vihkoa ikävästi.

Aluksi suodattimet olivat paperisia levykkeitä. Nykyisen kaltainen suodatinpussi tuli markkinoille 1936.
Aluksi suodattimet olivat paperisia levykkeitä. Nykyisen kaltainen suodatinpussi tuli markkinoille 1936. Kuva: Melitta Zentralgesellschaft mbH & Co. KG

Bentz takoi naulalla reikiä peltipurkin pohjaan, repäisi imupaperin sen sisälle ja lisäsi kahvijauheen. Kahvinsuodatin oli syntynyt.
Kahvitteluystävät olivat haltioissaan ja rohkaisivat Bentziä rekisteröimään keksintönsä joulukuussa 1908.
Keisarillisen patenttitoimiston hyväksyttyä idean, ilmoittautui Melitta Bentz samalla kaupparekisteriin ja perusti yrityksen 73 pennin alkupääomalla.

Kansainvälisten hygieniamessujen palkintorohmu

Melitta, aviomies ja perheen kaksi pikkupoikaa olivat kerrostaloasunnossa toimineen firman ensimmäiset työntekijät. He muuttivat suodattimen mallin pyöreäksi 1910.
Filtrierapparat-niminen keskintö sai seuraavana vuonna kultaisen ja hopeisen palkinnon Dresdenissä pidetyillä kansainvälisillä hygieniamessuilla. Kahvinsuodattimen ihmettelijöitä riitti, sillä messuilla vieraili 5,2 miljoonaa kävijää.
Sana levisi nopeasti ja perheellä alkoivat kädet olla täynnä tilauksia. Sitten tuli sota ja toiminta pantiin jäihin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suodatettu kahvi levisi hiljalleen muuallekin. Keksijänsä mukaan nimetty firma laajeni 80 työntekijän yritykseksi, joka paiskoi töitä kahdessa vuorossa.

Natsimenneisyys jätti ikävän sivumaun 

Melitta Bentz jäi taustalle 1932. Perheen pojat jatkoivat parantamalla paperin laatua. Nykyisen mallin mukainen suodatinpussi tuli markkinoille 1936.
Melitta oli natsien malliyritys toisen maailmansodan aikana. Kahvinsuodattimia ei saanut tehdä, vaan eväsvöitä sotilaille, patoja ja kattiloita. Tekijöistä suuri osa oli pakkotyössä. Melittan aviomies Hugo oli joidenkin tietojen mukaan kovan luokan natsi itsekin.
Sodan jälkeen liittoutuneet takavarikoivat läntisen Saksan Mindenissä sijainneen tehtaan 12 vuodeksi. Melitta Benz kuoli 1950, eikä ehtinyt nähdä suodatinimperiumin loiston vuosia. Yhtiö maksoi korvauksia sodan ajan uhreille vuonna 2000.
Kahvinsuodattimen keksijän kahvifirma on edelleen tukevasti perheen käsissä. Kahden lapsenlapsen pyörittämän 3 000 työntekijän Melitta-yhtiön vuosittainen liikevaihto on noin 1,3 miljardia euroa.

Yli 10.000 kävijää tänään 03.03.2015 - hienoa!

Hetki sitten blogisivullani oli kymmenestuhannes (10.000) kävijä. Liikkeelle näyttää olleen ranskalainen hakukone/palvelin - joka tapauksessa hyvä niin...

Toivottavasti saan vähitelle meri-lappilaiset ja nimenomaan rivikemiläiset käymään blogisivullani nykyistä enemmän.

Stephen Hawkingìn syvällisiä ajatuksia...

Tässäpä hiukan mietittävää kenelle tahansa, tosin ei aivan tämän päivän asiaa kaikilta osin...


Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:

Stephen Hawking: Nämä 4 asiaa voivat tuhota ihmiskunnan – ja yksi ratkaisu

Julkaistu: 3.3.2015 15:13
TULEVAISUUS Maailman tunnetuin kosmologi on kertonut viime aikoina näkemyksiään ihmiskunnan kohtalosta.
Astrofyysikko ja kosmologi Stephen Hawking nousi tunnetuksi 1970-luvulla mustia aukkoja koskevilla tutkimuksillaan. Tämän jälkeen hän on muun muassa käsitellyt kvanttiteoriaa ja popularisoinut tiedettä merkittävissä tietokirjoissaan Ajan lyhyt historia ja Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa.

Viime aikoina Hawking on puhunut myös ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tiedemies näkee erityisesti kolme uhkaa, jotka voivat päättää päivämme sekä Maan päällä että avaruudessa.

1. Keinoäly

Joulukuussa 2014 Hawking antoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle haastattelun, jossa hän pohti keinoälyn vaaroja. Hän pelkää, että keinoäly ohittaa ihmisen.

– Se lähtee omille urilleen ja luo itsensä uudelleen koko ajan kiihtyvällä tahdilla, Hawking pohti BBC:lle.

– Ihmiset, joita rajoittaa hidas biologinen evoluutio, eivät pysty kilpailemaan ja heidät syrjäytetään.

2. Maapallon ulkopuolinen elämä

Vielä 2000-luvun alkupuolella Hawking ei ollut huolissaan maapallon ulkopuolisesta elämästä. Hän piti muille planeetoille kehittynyttä älyllistä elämää varsin epätodennäköisenä, sillä älykkyys ei aina takaa menestystä evoluutiossa.

Vuonna 2010 Hawking kuitenkin muutti näkemystään hieman. Hän kertoi Discovery Channelille tekemässään ohjelmassa, että Maan ulkopuolisen elämän etsiminen voi olla ihmiskunnalle vaarallista. Asiasta uutisoi tuolloin muun muassa brittilehti The Telegraph.

– Sellaiset kehittyneet elämänmuodot olisivat ehkä nomadeja, jotka etsivät valloitettavia ja asutettavia planeettoja, joihin vain pääsisivät.

Hawkingin mielestä nämä avaruuden löytöretkeilijät eivät välttämättä kohtelisi meitä suopeasti.

– Luulen, että lopputulos olisi samanlainen kuin Kristoffer Kolumbuksen saapuessa Amerikkaan, mikä ei päättynyt Amerikan intiaanien kannalta otollisesti, Hawking muotoili.

3. Ihmisen oma aggressio

Viime kuussa Hawking vetosi ihmisten empatian puolesta. 24-vuotias kalifornialaisopettaja oli voittanut kilpailun, jonka palkintona Hawking vei hänet opastetulle kierrokselle Lontoon tiedemuseossa. Tapauksesta kertoi The Indepent.

Kun nainen kysyi Hawkingilta, mitä ihmisten puutteita hän haluaisi korjata, vastaus löytyi ihmisen evoluutiosta.

– Ihmisen heikkous, jonka haluaisin eniten korjata, on aggressiivisuus. Sillä on voinut olla merkitystä selviytymisen kannalta luolamiesaikoina, jotta saa enemmän ruokaa, tilaa ja puolison, jonka kanssa lisääntyä, mutta nyt se uhkaa tuhota meidät kaikki, hän muotoili.

Hawking haluaisi sen sijaan vahvistaa ihmisten kykyä tuntea empatiaa.

4. Maapallon jatkuvasti kasvava väkiluku

Kirjassaan Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa Hawking pohtii, että ihmisten väkiluku ja sähkönkulutus eivät voi jatkua nykyvauhdilla. Hän jatkoi pohdintaa tästä teemasta Big Think -nettifoorumilla vuonna 2010.

Tällä kertaa astrofyysikko kuitenkin esitteli tähän ongelmaan yhden ratkaisun: ihmisten on jätettävä Maa ja lähdettävä avaruuteen.

– On vaikea estää katastrofia seuraavan sadan vuoden aikana, puhumattakaan tuhansista tai miljoonista vuosista, hän sanoi.

Hawking ei ota kantaa siihen, miten lähtö avaruuteen voisi teknisesti olla mahdollista. Lähin tähti Auringon jälkeen sijaitsee yli neljän valovuoden päässä. Nykytekniikalla matka sinne kestäisi noin 50 000 vuotta.

Jyräytin ns. kesäautomme käyntiin - mahtavaa...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että olemme kahden auton loukussa - myönteisesti.

Meillä on ollut pitkään kesäauto ja talviauto. Kaksi vanhaa, luotettavaa palvelijaa.


Talviautomme on Land Rover Freelander vm. 2000, jolla on tällä hetkellä ajettu noin 139.000 km kaksilla renkailla. Lähes uudet Nokian Hakkapeliitta-talvirenkaat ja ajamattomat GT-Radial kesärenkaat - molemmat alumiinivanteilla. Olemme olleet tyytyväisiä maastoautoomme. Kuluvia osia siihen on vähin joutunut vaihdattamaan niin kuin kaikkiin iäkkäisiin autoihin - onhan se jo lähes "rippikouluiässä" - niin ja pestähän sitä pitäisi ehkä hiukan tiheämmin kuin nykyisin.

Tänään tiistaina 03.03.2015 - kevään vauhdilla edistyessä - päätin pistää varmuuden vuoksi kesäautomme akun lataukseen ja käynnistää varastorakennuksen autoatllissa olevan VW Doppel TD vm. 1989, jolla on ajettu noin 300.000 km. Olipa mukava jyräyttää kesäautomme käyntiin - mahtavaa...

Niin kuin olen aikaisemmin kirjoittanut, se on toistaiseksi ainoa auto, joka on meille uutena ostettu.
Se on osoittautunut erinomaiseksi hyötykäyttöautoksi. Sillä ajaminen tällä hetkellä on ”lähes ilmaista”. Mahdollisesti museokatsastamme kyseisen auton aikanaan, kunhan se täyttää 30 vuotta…

Aina silloin tällöin minäkin uteliaisuuttani menen käväisemään autoliikkeessä lähinnä vaihtoautoja katselemassa, "renkaita potkimassa". Tällä hetkellä autoliikkeet ovat täynnä hyviä ja vielä parempia käytettyjä autoja. Maksuehdot ovat edullisia.

Mahdollisesti joku noin viiden-kymmenen vuoden ikäinen 4-vetoauto, bensiinikoneella ja automaattilaatikolla kohtuullisella välirahalla saattaisi olla seuraava autovaihtoehtomme.

Todettakoon, että ajamme nykyisin erittäin vähän – muutama tuhat kilometriä vuodessa lähinnä kaupunki- ja lähialueajoa.

Viime viikolla eräässä Kemin autoliikkeessä oli, on kukaties vieläkin meille sopiva em. kriteerit täyttävä vaihtoauto mutta...

Meidän kannaltamme ei ole erityisen järkevää lähes lahjoittaa omaa autoamme vaihdossa, vaikka saisimmekin esim. viisi vuotta nuoremman ajopelin allemme...





Mureneeko Koulutuskuntayhtymä Lappian palapeli...

Palalähtee pois yhtenäisestä palapelistä, mikäli Kolarin suunnitelmat toteutuvat. Onko tilanteeseen vielä löydettävissä yhteinen näkemys ammatillisen koulutuksen turvaamiseksi Kolarissa Koulutuskuntayhtymä Lappian toimesta?


Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Päivitetty 3.3.2015 06:51, julkaistu 2.3.2015 22:33

Kolari esittää eroa Lappiasta

Kolari. 
Kolarin kunnanhallitus esittää yksimielisesti valtuustolle, että kunta eroaa koulutuskuntayhtymä Lappiasta tämän vuoden lopussa ja liittyy Rovaniemen koulutuskuntayhtymään ensi vuoden alussa.
Kunta alkoi puuhata eroa, kun Lappia päätti lopettaa toisen asteen koulutuksen toimipisteen Kolarista. Nuorisokoulutuksena järjestetty kaivoskoulutus ja sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksena järjestetty lähihoitajakoulutus loppuvat tänä keväänä ja ne siirretään Tornioon ja Muonioon.
Kunnan mukaan ei ole takeita, että Lappian suhtautuminen Kolaria kohtaan muuttuisi lähivuosina.
Kunnan ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän välisissä neuvotteluissa on keskustelu siitä, että koulutusta jatketaan Kolarissa.






ky jäsenkuntakartta.jpg

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Tök-Tök suomenkielen kuvitteellinen pikakurssi...

Olen kirjoittanut yllä olevalla otsikolla viime vuoden heinäkuussa alla olevan artikkelin. Esitän sen täsmälleen samassa muodossa.
Miksi?
Siksi, että kuunneltuani erilaisia viime aikojen radio- ja televisiohaastatteluja on aivan pakko todeta, että valitettavan usein käytetään arveluttavan vähäistä sanavarastoa.


Vanha tekstini heinäkuulta 2014:


ITSE ASIASSA ET EI KU ÄÄ OIKEESTI NIIN KU TOTA TOTA…

Tuntuuko teksti tutulta? 

Olen kirjoittanut tästä asiasta vuosikymmenien aikana kohtalaisen säännöllisesti, varmaankin joka toinen-kolmas vuosi...

Miksi ihmeessä? Siksi, että asiaan kiinnitettäisiin huomiota ja että em. tök-tök-suomenkielen suurkuluttajat havahtuisivat käyttämäänsä kielenkäyttön. Toistaiseksi olen surkeasti epäonnistunut "kielenhuoltotehtävässäni".

Tuntuu siltä, että entistä enemmän esiintyy alla olevan tyyppistä puhetta niin televisiossa kuin radiossakin, josta näytteenä totaalifiktiivinen keskustelu, jonka tyyppistä kuulee lähes päivittäin - valitettavasti. 

Itse asiaan:

Kuuntelin radiosta eräänä iltapäivänä lyhyttä haastattelupätkää. Haastateltavana olivat, en nyt jaksa millään muistaa minkä lajin urheilijat olivat kyseessä.
Ohjelmassa suorastaan intohimoisen intensiivisesti yritettiin selvittää meille radionkuuntelijoille urheilusanoman perillemenoa.

Keskustelu sujui suunnilleen tähän tyyliin, mikäli oikein muistan…

Radiotoimittaja:
Arvoisat radion kuuntelijat, aiheemme tänä iltapäivänä on ”Miten saada kahdenkeskisessä keskustelussa oma, tässä tapauksessa urheilusanoma mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti perille?” Olemme saaneet keskusteluvieraaksemme kaksi maamme eturivin erittäin menestynyttä urheilijaa. Tervetuloa suoraan radiolähetykseen täältä Ylen Ö-studiolta!

Eiköhän sitten aloiteta!

Itse asiassa ei ku tai oikeesti niin ku musta tuntuu, että aihe teille molemmille on niin ku tasantarkkaan tuttu ja turvallinen joten et niin ku lähtään sit meneen…


Urhelija A:
Okei kyl tää täst! Musta tuntuu et sillee tota tota noin et et niin ku ni tuota ikään kuin eli eli ee ee sit ku asia on ihan oikeesti kuitenki vaikee…

Urheilija B:
Niin! Kyl mä luulen kans et se niin ku sit ku ää ää ee ee ikään kuin oli tota tota se ei ihan silleen niin ku aivan yksinkertainen todellakaan ole…

Radiotoimittaja:
Nii tota ee ee ku ku ja ja öö öö et silleen voitteks te ihan silleen pikkusen niin ku selventää mist siin loppujen lopuksi ihan oikeesti on silleen ää öö niin ku kysymys…

Urhelija A:
Musta tuntuu et silleen tota  tota noin et et niin ku ni tuota ikään kuin eli eli ee ee sit ku asia on ihan oikeesti sikavaikee se ei siistisiti niin ku ää et et  se ei hahmotu ihan pikku miitingillä…

Urheilija B:
Joo just ihan niin! Kyl mä luulen kans et se niin ku sit ku ää ää ee ee ikään kuin oli tota tota se ei ihan silleen niin ku aivan yksinkertainen todellakaan ole mut coolisti siihen voi sit silleen kuitenki suhtautuu…

Radiotoimittaja:
Ihan tottako? Ee ee ku ku ja ja öö öö et silleen voitteks te ihan silleen pikkusen vielä niin kun niin ku tarkentaa mist siin loppujen lopuksi ihan niin ku superoikeesti on silleen ää öö niin ku kysymys…

Urhelija A:
Mä kertaan vielä ä ää öö öö … Musta tuntuu et silleen tota  tota noin et et niin ku ni tuota ikään kuin eli eli ee ee sit ku asia on ihan oikeesti vaikee mut ei siin mitään ee ee et ku…

Urheilija B:
Niin! Kyl mä luulen kans et se niin ku sit ku ää ää ee ee ikään kuin oli tota tota se ei ihan silleen niin ku aivan yksinkertainen todellakaan ole…

Radiotoimittaja:
Tää stoori lähestyy loppuaan … onks teil viel jotain lisää jot saadaan juttu purkkiin ja veks nii tota ee ee ku ku ja ja öö öö et silleen voitteks te ihan silleen pikkusen niin ku viel mahdollisesti selventää ää öö et et niin ku on kysymys…

Urhelija A:
Musta tuntuu et silleen tota  tota noin et et niin ku ni tuota ikään kuin eli eli ee ee sit ku asia on ihan oikeesti vaikee ja mää oon sanonut asiasta kaiken oleellisen et silleen niin ku…

Urheilija B:
Kyl mä luulen kans et se niin ku sit ku ää ää ee ee ikään kuin oli tota tota se ei ihan silleen niin ku aivan yksinkertainen todellakaan ole mää oon ja sanonut kaiken siit…

Radiotoimittaja:

Kiitoksia teille, arvoisat urheiluasiantuntijamme, todella virikkeellisestä ja selventävästä haastattelusta!
Olen ehdottoman varma, että ohjelmaamme seuranneet radiokuuntelijat saivat selkeän kuvan, mihin olennaisiin asiakokonaisuuksiin on syytä kiinnittää huomiota, jotta kahdenkeskisessä keskustelussa oma sanoma, tässä tapauksessa urheilusanoma menee mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti perille…







Outoja piirteitä - totta...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Ulkomaat  | 

Oppositioaktivisti: Nemtsovin tapauksessa outoja piirteitä

Venäläinen oppositioaktivisti ja perjantaina kuoliaaksi ammutun Boris Nemtsovin ystävä Ilja Jashin sanoo, että presidentti Vladimir Putin on poliittisesti vastuussa Venäjällä kasvaneesta väkivallan ilmapiiristä. Jashin ei suoraan syytä Venäjän valtiojohtoa oppositiojohtaja Nemtsovin murhasta.



Oppositioaktivistit Ilja Jashin ja Ksenia Sobchak.
Oppositioaktivistit Ilja Jashin ja Ksenia Sobchak. Kuva: Epa / Maxim Shipenkov

Venäläinen oppositioaktivisti Ilja Jashin sanoo Yle A-studion haastattelussa, ettei voi syyttää ketään yksittäistä tahoa ystävänsä ja kollegansa Boris Nemtsovin ampumisesta. Nemtsov kuoli myöhään perjantaina Moskovassa presidentin virka-asunnon Kremlin edustalla.
–  En pysty sanomaan konkreettisia syitä ystäväni murhaan, mutta olen varma, että poliittisen vastuun tapahtuneesta kantaa maan johto ja presidentti Vladimir Putin henkilökohtaisesti. Juuri Putin on vastuussa vihan ilmapiirin luomisesta, aggression ilmapiiristä, joka on syntynyt Venäjälle viime vuosina ja erityisesti viime kuukausina, Jashin kertoo.

Jashin kuvailee Nemtsovia sankariksi, joka halusi eurooppalaistaa Venäjää.
– Boris haaveili Venäjästä, jossa hänen lapsensa voisivat elää pelkäämättä ja arvokkaasti.

Miksi valvontakamerat pettivät Venäjän paraatipaikalla?

Tekijän tai tekijöiden etsintää vaikeuttaa se, että ampumapaikalta ei saada valvontakameran kuvaa.
– Tapahtumassa ja tutkimuksissa on outoja piirteitä. Kuinka näin saattoi käydä valtakunnan tarkimmin valvotussa paikassa, ja kuinka nyt väitetään että osa valvontakameroista ei toiminut, Jashin ihmettelee.

Totuus kuitenkin voittaa ja tulee julki, mutta ehkä vasta Putinin valtakauden jälkeen, Jashin uskoo. Hän iloitsee siitä, että kymmeniä tuhansia ihmisiä kokoontui sunnuntaina Moskovan kaduille osoittamaan tukeaa edesmennelle Nemtsoville.
– Se valaa uskoa tulevaisuuteen ja antaa toivoa siitä, että maallamme on normaali ja sivistynyt tulevaisuus. Joukkomielenosoitukset olivat vastaus kyynikoille, jotka väittävät, että Nemtsov oli marginaalipoliitikko; että hänen merkityksensä Venäjän politiikalle oli muka mitätön.

– Me näytimme vallanpitäjille, että meitä on kuunneltava, eikä meitä kaikkia voi vangita, opposition ääni Ilja Jashin sanoo.
Ilja Jashin aikoo jatkaa toimintaansa aktiivisesti.

Yle Uutiset

YK raportoi Itä-Ukrainan sodasta - entä sitten...

Missä YK on hyvä, oikeastaan erinomainen, kukaties suorastaan häkellyttävän loistava? YK:ssa värkätään erinomaisia raportteja satojen ehkä tuhansien ahkerien työntekijöiden voimin joka lähtöön.

Tuoreimmassa raportissa todetaan, että viime huhtikuussa alkaneet väkivaltaisuudet ovat vaatineet yli kuudentuhannen (6.000) ihmisen hengen Itä-Ukrainassa. Tämän olemme saaneet lukea jo aiemmin joka mediatuutista...

YK:n ihmisoikeuskomissaarin mukaan sota on ollut "säälimätöntä siviiliväestön tuhoamista". Siinäkään ei ole mitään uutta...

YK:n ihmisoikeuskomissaari Zeid Ra'ad Al Hussein kehottaa kumpaakin osapuolta noudattamaan hauraan tulitauon ehtoja ja "pysäyttämään umpimähkäisen tulittamisen ja muut sotatoimet, jotka ovat aiheuttaneet kärsimyksiä siviileille".


Edellä mainittu käsite - kumpikin osapuoli - alkaa tökkiä. Se on vähintäänkin epätarkka. 

Kukaties sillä tarkoitetaan, että osapuolia on kaksi (2), mutta minun ja varmaan monen tarkkaavaisen lukijan mielestä osapuolia on enemmän kuin kaksi, vähintään kolme (3) ja/tai oikeastaan vieläkin enemmän...

On häpeä, että YK ei pysty parempaan maailmanrauhan takaajana.

Se ei pysty niin kaun kuin turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla - maailman suurimmilla asekauppiailla - on veto-oikeus. Veto-oikeus on purettava, jolloin demokratia vihdoinkin jalkautuu YK:n käytäville ja istuntosaliin...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna: 



Yli 6 000 kuollut Ukrainan sodassa – "säälimätöntä siviiliväestön tuhoamista"

ULKOMAAT 
SERGEY BOBOK / AFP
Räjähdyksessä kuolleiden muistoksi on laitettu kukkia ja kynttilöitä Harkovassa helmikuussa.
Räjähdyksessä kuolleiden muistoksi on laitettu kukkia ja kynttilöitä Harkovassa helmikuussa.
Viime huhtikuussa alkaneet väkivaltaisuudet ovat vaatineet yli kuudentuhannen ihmisen hengen Ukrainassa, kerrotaan YK:n tuoreessa raportissa. YK:n ihmisoikeuskomissaarin mukaan sota on ollut "säälimätöntä siviiliväestön tuhoamista".
"Yli 6 000 henkeä on menetetty vajaan vuoden aikana Itä-Ukrainassa tapahtuvien taisteluiden takia", sanoi ihmisoikeuskomissaari Zeid Ra'ad Al Hussein.
Yhdeksännessä Ukrainan sotaa käsittelevässä raportissaan Zeid kehottaa kumpaakin osapuolta noudattamaan hauraan tulitauon ehtoja ja "pysäyttämään umpimähkäisen tulittamisen ja muut sotatoimet, jotka ovat aiheuttaneet kärsimyksiä siviileille".
YK:n raportissa varoitetaan, että taisteluissa on tapahtunut "vakava eskalaatio" alkuvuonna. Raportissa kerrotaan satunnaisista pidätyksistä, kidutuksesta ja katoamisista, jotka ovat pääasiassa aseistautuneiden ryhmien tekemiä, mutta joissain tapauksissa myös Ukrainan viranomaisten tekemiä.
Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerry aloitti neuvottelut Genevessä maanantaina venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin kanssa. Neuvotteluiden aiheena ovat Itä-Ukrainan taistelut.

Hyvä Akava!

Toivon, että akavalaiset jäsenliitot eivät koskisi pitkällä kepilläkään kaavailtuun SAK:n ja STTK:n uuteen keskusjärjestöön.

Miksi? 

Siksi, että kyseessä on selkeästi politiikkaa, puoluepolitiikkaa, vaikka toisin väitetään. SDP ja Vasemmistoliitto hakevat uutta valtikkaa ja nostetta uuden keskusjärjestökaavailun kautta. Toisaalta SAK:n ja STTK:n riveissä alkaa olla huolestuttavassa määrin haamujäseniä, kuolleita sieluja. Em. keskusjärjestöjen kannalta se on kohta sietämätön tilanne...

Akava on ainoa keskusjärjestö, jonka jäsenmäärä on aidosti nousussa - nyt ja varmaan tulevaisuudessakin.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Uudet opiskelijajäsenet kasvattivat Akavan jäsenmäärää

KOTIMAA 
Helsingin Sanomat
PEKKA SAKKI / LEHTIKUVA
Palkansaajajärjestö Akava kasvatti viime vuonna edelleen jäsenmääräänsä. Akavan liitoissa on nyt yhteensä 590 000 jäsentä.
Edellisvuodesta Akava sai uusia jäseniä lähes 3 900. Noin puolet uusista jäsenistä on opiskelijoita. Joka neljäs Akavan jäsenistä onkin alle 30-vuotias tai opiskelija.
Akavan liittojen jäsenmäärän kasvua selittävät paljolti korkeakoulutettujen määrän kasvu ja työelämän muutokset, mutta myös liittojen aktiivinen opiskelijatoiminta.

”Olemmekin keski-iältämme kaikkein nuorin palkansaajakeskusjärjestöistä. Tämä näkyy toiminnassamme ja tavoitteissamme, joista monet ovat lähtöisin Akavan opiskelijoista”, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Akavan tavoitteena on olla Suomen kaikkien korkeakoulutettujen asiantuntijoiden, esimiesten ja johtajien työelämän edunvalvontaan keskittynyt ja sitä vahvistava etujärjestö.

”Yhä useampi palkansaaja työskentelee erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Me Akavassa tunnemme nimenomaan asiantuntijoiden, esimiesten ja johtajien työelämän erityispiirteet, tarpeet ja haasteet. Koska meillä on noin 30 000 yrittäjäjäsentä, osaamme huomioida yrittäjienkin työmarkkinoilla kohtaamia haasteita”, sanoo järjestöjohtaja Risto Kauppinen.