Samppanjaa on juotu kapeista ja korkeista laseista ainakin sata vuotta. Se on ollut virhe.
Tätä mieltä on maailman johtaviin lasinvalmistajiin kuuluvan Riedelin toimitusjohtaja Maximilian Riedel. Jos hänen toiveensa toteutuisi, ihmiset eivät enää tuhlaisi samppanjaa juomalla sitä kapeista laseista eli "huiluista". Runsaat maut kun pääsevät oikeuksiinsa vain leveämmässä lasissa.
"Ihmisillä on tapana unohtaa, että samppanja on viini", hän sanoo.
Riedel kävi Suomessa viime viikolla markkinoimassa maaliskuussa lanseeraamaansa uutta lasisarjaa. Miehen isännöimässä maistelutilaisuudessa vertailtiin, miten lasien muoto vaikuttaa italialaisten huippuviinien makuun.
Esimerkiksi: Nebbiolo-rypäleestä tehdyt punaviinit tarvitsevat leveämmän lasin kuin Cabernet Sauvignon ja Merlot. Jos hapokasta nebbiolo-viiniä juo cabernet sauvignon -lasista, viinin terävyys korostuu eikä aromimaailma toistu yhtä monipuolisena.
Lasin muodon merkitys korostuu samppanjan kohdalla, jossa on uskomattoman monipuolinen tuoksu- ja makupaletti, Riedel sanoo.
Mies haluaa toimittajan kokevan asian itse. Hän pyytää Kämpin baarimestaria kaatamaan samppanjaa perinteiseen kapeaan ja toiseen, isompaan lasiin. Sitten hän kehottaa aistimaan juomien tuoksua kussakin lasissa ja maistamaan juomia.
Varsinkin tuoksussa ero on hämmästyttävän suuri. Laveammassa lasissa samppanjan aromit tulevat esiin runsaina, kun taas kapeassa lasissa juoma on paljon yksipuolisempi. Baarimestari vakuuttaa, että kyseessä on sama juoma.
"Voimme lopettaa haastattelun tähän, sillä tässä tuli ilmi kaikki, mitä halusin sanoa", Riedel sanoo.
Itävaltalaisyritys on ollut uranuurtaja siinä, että se on kehittänyt erilaisille viinityypeille omia laseja. Lasinvalmistus on kulkenut Riedelin suvussa 1700-luvulta asti, mutta vasta Maximilian Riedelin isoisä toi markkinoille ensimmäisen rypälekohtaisen viinilasin Burgundin grand cru -viineille.
Samppanjan isoisä halusi juoda viinilasista, koska se maistui hänen mukaansa paremmalta. Myös moni samppanjantuottaja on pitkään ollut sitä mieltä, että runsas juoma vaatii isomman lasin kuin perinteinen, kapea malli.
Miksi uusi lasi sitten tuli markkinoille vasta nyt?
"Isoisällä loppui ura kesken, samoin isällä", Riedel sanoo.
Huilumainen lasi keksittiin alun perin, koska samppanja haluttiin erottaa muista juomista, hän kertoo. Myös kuluttajat ovat halunneet kilistellä korkeilla laseilla, koska lasien muodon koetaan sopivan yhteen samppanjan juhlavuuden kanssa.
"Samppanja on kuitenkin myös paras mahdollinen ruokajuoma, ja tätä haluamme korostaa. Väärä lasi pilaa kokemuksen", Riedel sanoo.
Pari vuotta sitten hän kertoi isälleen haluavansa samppanjalle uudenlaisen lasin.
"Isä sanoi, että nautitaan samppanjaa sellaisista laseista kuin sinä pidät ja sellaisista laseista kuin minä pidän ja katsotaan, kumpi toimii paremmin."
Poika voitti, ja uusi lasi lähti tuotantoon.
Samppanja-asiantuntija Essi Avellan pitää uutta tuotetta hyvänä asiana.
"Sommelierit ovat jo vuosia käyttäneet samppanjan kanssa mieluummin isokokoista valkoviinilasia kuin kapeaa huilua. Lasinvalmistajat ovat olleet todella myöhässä tuomassa tällaisia laseja markkinoille."
Avellan itse pitää ihanteellisimpana ranskalaisen sommelierin Philippe Jamessen suunnittelemaa Lehmann Grand Champagne -samppanjalasia, jolle hän on antanut kasvonsa. Lasi on vahvasti pyöreä, ja suuaukko kääntyy sisäänpäin vielä voimakkaammin kuin Riedelin lasissa.
Pienet ja kapeat kuohuviinilasit ovat Avellanin mielestä turhia, sillä ne rajoittavat viinin aromien aistimista.
"Lasin tehtävä on antaa viinin loistaa."
Laakeaa, niin sanottua amerikkalaista samppanjalasia Avellan pitää vähintään yhtä huonona ellei huonompana kuin pientä huilua, sillä sekä "aromit että kuplat katoavat siitä taivaan tuuliin".
"Yhdellä hyvällä kuohuviinilasilla selviää sekä samppanjasta että kuohuviinistä. Toisiksi paras vaihtoehto on laadukas valkoviinilasi, esimerkiksi riesling- tai sauvignon blanc -lasi."
Samppanjalasi ei jää Riedelin viimeiseksi uudistukseksi. Seuraavaksi toimitusjohtaja haluaisi muuttaa riesling-laseja. Tätä ovat toivoneet sekä kuluttajat että viinintuottajat, hän sanoo.
"Rieslingit ovat muuttuneet valtavasti siitä, kun isäni muutti isoisäni tekemää lasia 1980-luvulla. Esimerkiksi alkoholipitoisuus on noussut Itävallan rieslingeissä 20 vuodessa 11:sta 14:ään."
Riedel ei osaa vielä sanoa, millainen uudesta lasista tulee.
Myös alkoholittomat juomat kiinnostavat lasien kehittelijää, jos kyseessä on tarpeeksi suosittu juoma. Aiemmin tänä vuonna yritys lanseerasi lasin Coca Colalle.
"Coca Cola on uskomaton juoma. Sen tuoksussa on muun muassa sitrusta, limeä, kanelia, kirsikkaa. Mutta ihmiset eivät havaitse tätä, kun he juovat colansa suoraan tölkistä tai pullosta."
