Se on Äitienpäivä - kyllä...

Se on Äitienpäivä - kyllä... Valvotun ja pitkään nukutun yön jälkeen aitin upean alkukesän päivä olevan tulollaan. Mittarissa auringossa +22 astetta lämmintä. Istuimme poikkeuksellisesti aamukahvilla päärakennuksen terassilla. Kuuntelimme ympärillämme lintukonserttia. Ainakin tiasisia ja kirjosieppoja. Harakat rähisivät kuusenlatvoissa. Tontillamme on seitsemän linnunpönttöä, kaksi niistä maakellarin päällä pihlajaryppäässä olevia pieni "leikkipönttöjä". Tuskin niihin tulee asukkaita. Arvelimme, että ainakin kahteen tai kolmeen pönttöön tulee tänä kesänä asukkaat. Veikkaus: Tiaisia, kirjosippoja ja kukaties sinitiaisia. Harakoilla ovat omat pesänsä kuusissa. Oravillakin... Eilen oli työntäyteinen pihapäivä. Päätimme, että tänään niiltä osin ollaan vaan. Vaimoni leipoo kohtapuolin ja minä paistan tutut Pirkka-vehnäpullat. Kohta päärakennuksessamme on taivaallinen leivonnaisten tuoksu - hetken aikaa. Voi olla, että käymme Äitienpäivä-ajelulla keskustassa. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Olipa mielenkiintoinen uni - kyllä...

Olipa mielenkiintoinen uni - kyllä... Ajelimme upealla, vastamaalatulla "amerikanraudalla", kirkkaanpunaisella (aikaisemmin vitivalkoinen) lähes kuuden metrin mittaisella komeudella. Kenen lie auto oli, sitä ei uni paljastanut. Kyydissä olivat Heikki Lääkkölä, entinen Pohjolan Sanomien vastuupäätoimittaja, Juha Puro, Kai Puro ja minä. Autoa ajoi Sari Ekorre. Juha totesi minulle:"Sinä olet hankkinut kaikki Lapin kaivoslupavaltaukset itsellesi." "En nyt sentään." totesin. Juha näytti minulle lehtileikkelettä Heikin kirjoittamasta artikkelista. "Tässä on mustaa valkoisella." hän lisäsi. "No jos näin on päässyt käymään, voinhan noista osasta luopuakin." totesin. Yritin aamulla analysoida, mistä tuollainenkin uni mahtaa syntyä. Kaikki edellä mainitut henkilöt ovat minulle tuttuja ja olen heidän kanssaan ollut tekemisissä. Lisäksi nuo auto- ja kaivosasiat ovat olleet voimakkaasti mediassa esillä Lapissakin. Mene ja tiedä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin ja lämpimän alkukesän aamun. Nyt tuklee lämmin päivä. Mittarissa +20 astetta auringossa. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdemme käymään Ekoasemalla Kemin Vilmilässä. Sieltä kotiin tultuamme on hetken aikaa multahommia - tuttu juttu. Katsotaan, miten muuten päivä etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Älkää pahastuko: Se on taas perjantai! En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten viikot vilahtavat näin nopeasti. Oli niin tai näin hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin kevätaamu, oikeastaan alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa yli +20 astetta auringossa. Päivällä varmaan tarkenee. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit - saaripuut - päärakennuksen takkapesään - varmuuden vuoksi. Pistän kohtapuolin työasun päälle ja lähden pihalle, mitäpä muuta. Tekemistä riittää. Hetki sitten kävi mielessä, että tälläkin hetkellä on pitkä luettelo erilaisista tehtävistä, joita toivon pääseväni tekemään. Valitettavasti suurin osa niistä on muiden tekemisistä kiinni. Yksi tärkeimmistä lähiviikkojen aktiviteeteista liittyy Selkäsaareen: Päästä poistamaan mökin katolta kuusenoksat ja tarkistamaan, onko ison myrskynkaataman kuusen oksat aiheuttaneet vaurioita. Oletan ja toivon että ei... Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin kevätaamun läsnäolon. Auringossa mittarissa +16 astetta lämmintä. Lämmin päivä tulossa. Perinteisten aamutoimien jälkeen todennäköisesti siirryn työhaalarissa pihalle. Siellä on aina jotain tekemistä. Vaimoni käy päivällä kauppareissun. Katsotaan, miten muuten päivä etenee...

Pilvinen ja sateinen aamu - kyllä...

Pilvinen ja kevytsateinen aamu - kyllä. Mittarissa +5 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole muuta kuin käyttää kesäautomme katsastuksessa iltapäivällä, käydä tankilla täyttämässä veneen kanisterit ja viedä pulloja/tölkkejä kierrätyspisteeseen. Jos sade loppuu niin kukaties jatkamme pihahommia. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

"On se semmonen saatanan ämmä!" tuskaili eräs tuttavani - kyllä...

"On se semmonen saatanan ämmä!" tuskaili eräs tuttavani - kyllä... Ämmä, ämmi, muori, eukko, akka, jne. ovat tietyssä tilanteessa ja tutussa ympäristössä myönteisiä jopa tavanomaisia ilmaisuja, mutta kun tässä tapaukseesa oli kysymys mieshenkilöstä, tilanne saa aivan toisen ulottuvaisuuden. Totta - minäkin tiesin kyseisen henkilön. Ei kuulu - onneksi - tuttavapiiriini. Tuo tuttavani tuskailu liittyi em. henkilön alttiuteen suoltaa juoruja juorujen perään. Tuttavani tuskaili lisäksi sitä, että kyseisellä henkilöllä ei ole koskaan mitään myönteistä sanottavaa lähimmäisistään ja/tai organisaatioiden työsuorituksista. Hän on näitä minä, minä, minä - erinomaisuuksia... Arvostelua arvostelun perään varsinkin jos asiaan liittyi Kemin kaupungin päätökset ja toimenpiteet. Viimeksi mainitun ominaisuuden henkilöitä minäkin olen joutunut vuosikymmenien saatossa sietämään...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin viileän, tyvenen ja aurinkoisen kevätaamun läsnaolon. Mittarissa kuitenkin +15 astetta auringossa, eiköhän päivällä kuitenkin tarkene. Perinteisten aamutoimien jälkeen en pistä päärakennuksen takkaan tulta. Tänään ei ole mitää tärkeää tekemistä. Voi olla, että myöhemmin hajottelen lumia - niitäkin tontilla vielä riittää. Kukaties puhdistamme vielä eilisen lisäksi veneen pintoja laimealla oksaalihappoliuksella. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Ajan kulumista voi määrittää monelle eri tavoilla - kyllä...

Ajan kulumista voi määrittää monella - oikeastaan äärettömän monella eri tavalla - kyllä... Virallisesti ja perinteisesti aikaa mitataan pääasiassa vuosina, kuukausina, viikkoina, päivinä, tunteina, minuutteina, sekunteina ja vieläkin pienempinä hetkinä. Monilla meistä on muun muassa totutut aamurutiinit, joihin liittyy monia eri osatekijöitä, joilla - niin halutessaan - voi myös määrittää ajan kulumista epävirallisesti ja riittävän tarkasti. Aamutoimiin liittyvänä voin aika tarkkaan määrittää ajan kulumisen esimerkiksi seuraavista: Kahvisuodatinpaperien määrä, suodatinkahvin määrä, käsipyyhepaperin määrä, vessapaperin määrä, paahtoleipien määrä, vitamiinipurkkien vajentuminen, jne. ... Ajan kulumista voi myös laskea - niin halutessaan kesällä kalassa käyntien määrä, talvella (jos sellaista harrastaa) pilkillä käyntien määrä, klapien kuluminen puuvarastossa, auton bensiinitankin tilasta/täyttöasteesta, parturissakäymisen ajankohdalla,jne. kaikista edellä mainituista pystyy laskemaan ajan kulumisen viikoksi/päiviksi eteenpäin mutta myös taaksepäin. Onko se tarpeellista ja onko siinä erityistä järkeä, se on taas asia erikseen. Sovellutuksia löytyy. Niin kuin todettu/kirjoitettu, onko se tarpeellista... Saattaa olla, että moni lukijoista ajattelee edellä olevasta pohdiskelustani: Naurettavaa, jonninjoutavaa, eikö sinulla ole parempaa kirjoitettavaa, jne. ...

Toukokuun toinen viikko käynnistyy - kyllä...

Toukokuun toinen viikko käynnistyy - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavan tuntuisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa +5 astetta lämmintä. Työpöydän kalenterista löytyy tälle päivälle merkintä klo 12 - Hiuspysäkki. Menen näyttömalliksi klassiseen miesten hiusleikkaukseen niin kuin aika monta kertaa aikaisemminkin. Iltapäivällä - jos ja kun ilma hiukan lämpenee - saatamme hiukan siistiä veneen kylkiä ja muutoinkin valmistella sitä kesän ajoihin. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan... Niin - sain pankissa pitkästä aikaa paikan päällä asioidessa viestin, että Hiuspysäkin näyttömalliasia on tältä päivältä peruttu. Asia ok. Pankissa vuoroani odotellessa kävi mielessä ympärille katsellessani, että on erinomainen asia, että perinteisiä pankkipalveluja saa paikan päällä. Hain samaalla reissulla Tokmannista 4 40 l säkillistä puutarhamultaa. Kotiin tultuani huomaan kohtapuolin olevani pihalla. Eiköhän tuolla jo tarkene...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kirjoituspöytäni alalaatikossa on Tornio Golf Oy liittyvä maksettu lasku: Hoitovastike 2023 765,00 euroa. Lisäksi täyttämätön VUOKRAPOOLISOPIMUS. Se pitäisi lähettää 31.05.2023 mennessä Tornioon... Niin - kauan sitten Lapin jääkiekkovaikuttaja Erkki "Eki" Marjakaarto koulutti lämäriläisiä edesmenneessä Junkohallissa golfin saloitin. Minäkin kävin muistaakseni paikalla pari kertaa. "Golf-kärpänen" ei onnistunut puraisemaan minua. Tosin sen verran, että hankin golf-osakkeita sekä Suomen että Ruotsin puolelta. Ruotsin Haaparannan puoleiset osakkeet eräässä vaiheessa oli myytävä pois. Monien vaiheiden jälkeen tuo Suomen puolen B200-sarjan osake on ollut jokakeväinen/alkukesäinen murheenaihe. Olen joinakin kesinä/vuosina onnistunut sen pelioikeuden myymään - yleensä alehintaan. Myöhemmin hankkimaani A7-sarjan osaketta en ole edes kaupitellut. Niin - nuo hankinnat on tehty vuonna 2010. Olen muistaakseni taannoin kirjoittanut, että olen tukenut golfin pelaamista - itse pelaamattomana - ihan kohtuullisen paljon. Ensimmäistä kertaa kirjoitan tälle foorumille asiasta. Osta ihmeessä tuo B200-sarjan osakkeen pelioikeus vuodeksi 2023. Saat rajattomasti pelata golfia kahden valtakunnan rajalla viheriön avauduttua. Ota minuun yhteyttä Messengerin kautta ja/tai sähköpostiini: aki.pyykko44@gmail.com - kiitos.

Mitä tänään tähän asti...

Puolipilvinen sunnuntaiaamu, mittarissa +7 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän kukaties työasun päälle ja lähden tontin kulmalle muokkaamaan niin sanottua matopeltoa ja kääntämään peruna- ja kasvimaan. Edellä mainituille hankitaan lisää hyvää peltomultaa. Tänään ei oikeastaan ole muuta tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Laiska töitään luettelee, sanotaan. Oli niin tai näin, onpahan ollut mielenkiintoinen ja monisäikeinen lauantaipäivä. Tuskin olin saanut työasua päälleni ja siirryttyä kärräämään yhden betonilaatan paikasta A paikkaan B, Tommi toi peräkärryn kesäsäilytykseen meille. Oli siirtänyt moottorikelkkansa Karihaarassa lavojen päälle. Peräkärryä kohtapuolin tarvitaan "risusavotassa" ja kukaties peltomullan hakemisessa, mikäli emme loppujen lopuksi ota tontille koko autokuormaa... Vamoni huikkasi välillä istuskelemaan ja nauttimaan kuohuvaa sekä vilkaisemaan Charles III kruunajaisia Lontoosta. Se katkaisi sopivasti tontin kulmalla touhuamiseni, se jatkuu vielä tulevinakin päivinä. Aloitin jopa pienen perunapellon ja kasvimaan kääntämisen. Ne kaipaavat multaa lisää. Ruokailun jälkeen siirryin veneen kimppuun. Uutta bensiiniä tankkiin, öljymäärän tarkistus, akun oli jo aikaisemminladannut ja kiinnittänyt paikoilleen. Virittelin moottorin käynnistämistä. Asettelin koneen perän alle tutun muovitynnyrin puolikkaan ja kannoin siihen 12 ämpärillistä katolta tullutta lumien sulamisvettä. Toki tynnyrinpuolikkaan olisi voinut letkustakin täyttää, mutta tulipa samalla hiukan hyötyliikuntaa ja minisäästöä... Kone käyntiin kertastarttauksella. Hyvin kävi. En uskaltanut käyttää pitkään, koska ohijuoksuvettä/jäähdytysvettä ei tullut "kuin pikkupoika pissaa" tyyliin. Onko ennen veneen rantaan vientiä vesipumpun kuminen siipiratas syytä tarkistaa/uusia - täytyy jututtaa asiantuntijoita... Charles III kruunajaisia katsellessani kävi välähdyksenomaisesti mielessä, mahtoiko itänaapurin bunkkeripappa katsella vapaan, sivistyneen maailman juhlatilaisuutta...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin ja aurinkoisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa - auringossa - jo +15 astetta lämmintä. Aamukahvittelun yhteydessä sain keittiön ikkunasta seurata tinttiparin touhuja kakkosliittymän kupeessa olevan pihlajarykelmän linnunpöntöllä. Katsotaan, mitä jatkossa seuraa. Eilen luontoliven sivuilta katselin Saimaalta tutun sääksipariskunnan touhuja. Pesässä on kolme munaa, joita vuoron perää haudotaan. Toivottavasti myöhemmin on nähtävissä kaikista kuoriutuvan pirteä poikanaen... Tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan... Niin - kyllä kai tuota Englannin uuden kuninkaan kruunajaisia on lähes pakko ainakin vilkaista päivemmällä. Lontoo on maailman valokeilassa.

Johan alkoi löytyä tekemistä - kyllä...

Johan alkoi löytyä tekemistä - kyllä... Kirjoitin aamulla, että tänään ei ole oikeastaan mitään erikoista tekemistä. Iltapäivällä pistin työasun päälle ja siirryin tontin kulmalle. Huomasin olevan matopellon kulmalla kaivelemassa pikkumonttuja. Kahdeksan kappaletta. Tyhjensin niihin isosta kompostiastiasta tavaraa - aika monta ekopussillista ja lapiollista - peitin noin neljän neliömetrin alueen huolellisesti. Kyllä ovat madot ihmeissään ja tyytyväisiä. Niille on syötävää koko kesäksi ja ylikin. Pulskia matoja näytti olevan jo liikkeellä. Jatkan alueen muokkaamista seuraavan aktiviteettipuuskan aikana. Niin - edellä mainittu tuttu työrupeama on edessä taas ensi vuonna näihin aikoihin. Ajattelin levitellä takkatuhkat kerrostalon puoleisen orapihlaja-aidan juurelle, mutta ehtiipä tuon, lunta oli vielä aika lailla. Kohtapuolin huomasin olevan lastaamassa Hyundai-aggregaattia kesäautomme välitilaan. Kyllä - vein sen Tommille huoltoon. Se on ollut hyvä palvelija vuosina 2011-2013 kesämökkiä rakentaessamme Selkäsaareen. Mahdollisesti sille vielä löytyy käyttöä... Ajelin takaisin kotiin ajatuksissa jututtaa kolmea kaveriani. Jokaisen pihamaa oli taas niin hiljaisen näköinen, että jätin asian silleen. Kotiin oli mukava ajella.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin nukutun mutta aikaisin herätyn yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin tyvenen, kirkkaan ja aurinkoisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa 0 astetta lämmintä. Kohta auringon osuessa mittariin lämpötilan lähtee kipuamaan ylöspäin. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Venäjän patologiset valehtelijat vauhdissa - kyllä...

Kertaus on opintojen äiti, väitetään... Maailmassa ja nimenomaan Euroopassa sotilaallinen tilanne muuttui ratkaisevasti vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin niemimaan Ukrainalta "pienten tunnuksettomien vihreiden miesten" = Venäjän erikoisjoukkojen avulla. Lisäksi Venäjä aloitti Itä Ukrainassa separatistien, kapinallisten tukemisen eli käytännössä Itä-Ukrainan sodan. Venäjä väitti valheellisesti pitkään ei-olevansa sodan osapuoli. Länsimaat suhtautuivat edellä mainittuihin tapahtumiin löperösti. YK on ollut vuosikymmeniä voimaton nimenomaan turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden vuoksi. Tilanne muuttui edellisestä olennaisesti torstaina 24.02.2022, kun Venäjä aloitti massiivisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Sitä on nyt jatkunut yli vuoden eikä loppua ole näköpiirissä. Venäjän disinformaatio on ollut tehokasta. Patologiset valehtelijat > Zahahova, Peskov, Lavrov, Medvedev ja viime kädessä Putin ovat suoltaneet valetta valeiden perään, jota - murheellista kyllä venäläisten lisäksi - monet lännessäkin ovat uskoneet. Lähes näihin päiviin saakka... Venäjän presidentti ja hänen lähipiirinsä ovat kulkeneet viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana sodasta sotaan. Heidän kätensä ovat kyynärpäitä myöten veressä. Lähinnä viattomien siviilien: Lasten, naisten ja vanhusten veressä. Anteeksiantamatonta! Olen seurannut kyseistä sotaa aika tarkasti eri tietolähteistä. Sodasta ei tullut Putinin paraatimarssia Kiovaan, vaan Ukrainan kansan vastarinta on yllättänyt hyökkääjät. Venäjä on syyllistynyt systemaattisiin sotarikoksiin. Maailman tämän hetken suurinta sotarikollista tuskin saadaan Haagiin tuomittavaksi. Onneksi nyt länsimaat ovat olleet yhtenäisiä, vaikka yhtenäisyyttä Venäjä on yrittänyt murentaa. Venäjän armeijan kalustoa on tuhottu valtavasti Ukrainan maaperällä, satoja tuhansia, kukaties jo sodan tässä vaiheessa yli 200000 venäläissotilasta, pääasiassa nuoria varusmiehiä on saanut surmansa kukaties toinen mokoma on otettu vangeiksi. Venäjällä on käynnissä hyökkäyssodan myötä etninen puhdistus. Menossa on myös valta aivovuoto, kaikki, jotka voivat lähteä maanpakoon, osa pysyvästi, poistuvat Venäjältä. Valheiden ilmapiiri on Venäjällä kammottava: Kansa ei saa tietää totuutta hyökkäyssodasta, asevelvolliset ovat olleet alkuvaiheessa menossa "harjoituksiin", sotakalustoon tarkoitetuista valtion rahoista osa on mennyt luksusjahteihin veroparatiiseihin, jne. ... Tällä hetkellä näyttää siltä, että valehtelun kohteena on erityisesti Venäjän presidentti Vladimir Putin. Hän ei saa oikeaa faktatietoa edelleenkään, mitä Ukrainassa tapahtuu. Hän ilmeisesti seuraa bunkkeristaan vain valtion propagandakanavia televisiosta. Kentällä ja televisiokuvissa näytetään "kaksoisolento-putineita" Sitä saa, mitä tilaa. Olen usein kirjoittanut, että nykymaailmassa mitään tietoa ei voi pimittää. Ei Venäjälläkään. Jossakin vaiheessa totuus paljastuu Venäjän rahvaalle. Se aika alkaa olla kohtapuolin. Mutta - onhan tässä toki jotain myönteistäkin. Länsimaat ovat ryhdistäytyneet, ovat ainakin tällä hetkellä erittäin yhtenäisiä. Suomi on jo Naton jäsenmaa ja Ruotsi tulee pian perässä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta oli aistittavissa kirkas, aurinkoinen, kevyttuulinen mutta koleahko kevätilma. Yöllä oli satanut hiukan lunta. Aurinkoisessa päärakennuksen kulmauksessa mittarissa +12 astetta lämmintä. Eilen oli mielenkiintoinen ja merkittävä uutispäivä: Ukrainan presidentin Suomen yllätysvierailu. Tänään oikeastaan ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

"Mitä? Siitäkö on jo 50 vuotta aikaa?" on pakko ihmetellä - niin mistä...

"Mitä? Siitäkö on jo 50 vuotta aikaa?" on pakko ihmetellä - niin mistä... Kerroin vaimolleni tänään ulkona päiväkahvittelun yhteydessä, että eräs tekuoppilaani otti jo kohta pari vuotta sitten yhteyttä, että he suunnittelevat teknikoiksi valmistumisen 50-vuotisjuhlaa Kemiin. Tosiaan vuonna 1973 paperiteknikoiksi valmistuneet ovat parin kolmen vuoden välein kokoontuneet eri puolilla Suomea - alati harvenevalla joukolla - muistelemaan menneitä. Olin heidän paperi- ja selluloosateknologian opettajana lukuvuonna 1972-73 Olli Ingmanin jäätyä eläkkeelle. Valdemar "Valtsu, Valde" Rantonen oli Ollin jälkeen tekun rehtorina. Olen osallistunut tekuoppilaitteni tapaamiseen aiemmin Kemissä. Kävimme myös silloisen Kemin teknillisen koulun tiloissa, entisessä ammattikoulussa Kemin kirkkoa vastapäätä. Täytyy myöntää, että tutussa luokassa oli nostalginen tunnelma. Niin tuo oppilas oli facebook-kaverini Porista Jukka Suntila. Toissapäivänä sain puhelinsoiton - "langan päässä" oli Matti Kouri - hän järjestelee tapahtumaa Kemiin 6.-7.7.-2023. Matti kyseli sähköpostiosoitettani, kun en ollut reagoinut hänen lähettämään infoon. Totta - hänellä oli vanha sähköpostiosoitteeni. Annoin uuden, lupasi pistää uudestaan infoa. Niin - kerroin vaimolleni, että tuskinpa opetustyössä olen yhden lukuvuoden aikana tehnyt niin paljon opetukseen liittyvää valmistelutyötä kuin silloin. Kaikki oli minulle uutta. Elettiin liitutaulu-, spriikopio- ja piirtoheitinaikaa. Oppilaani olivat osittain minua vanhempia, ammattimiehiä ja -naisia...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin puolipilvisen, kolean ja tuulisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissä +6 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit - saaripuita - päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että intoudun päivemmällä siirtämään trailerin veneineen päärakennuksen päästä kakkosliittymään odottamaan huoltotoimenpiteitä ja valmistautumista alkukesään. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...