Kesäautokeskustelua - kyllä ...

Kesäautokeskustelua - kyllä ... Olin keskustassa eräällä parkkialueella kesäutomme - VW Doppel TD vm. 1989 - kanssa parkkissa. Huomasin erään minulle tuntemattoman henkilön tutkailevan autoamme. Hän tuli lähelle ja totesi:"Näitä näkee enää nykyisin liikkeellä harvoin." "Kyllä - en ole minäkään nähnyt vuosikausiin muita täällä Kemissä." totesin. "Sinä tuskin myyt tätä." hän lisäsi. "En ole ollut aikeissa myydä ja syy on yksinkertainen. Tämän auton hinta on nousussa." lisäsin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua Selkäsaareen lähtöön - perjantaiaamuna. Kyllä - sinne mentiin. Kertakaikkisen upea kesäsää. Tavoitteena saaressa olla kaikessa rauhassa. Ehkä nyt sentään puuhommia mutta ei juuri muuta. Minulla puuhommia ja vaimoni siisti näkökentässä olevaa piha-aluetta. Kaivoin kompostikasasta muutaman madon ja kävin soutuveneellä lähivesillä. Se olisi pitänyt jättää tekemättä. Miksi? Siksi, että istua soutamassa matalalla keskipenkillä oli tuskallista. Asento mahdollisimman epämukava, otti hartioihin, lonkkaan ja pohkeisiin. Kaksi jigionkea vedessä, kaksi pientä ahventa, jotka päätyivät takaisin mereen. Soudin nopeasti rantaan. Jos vielä lähden soutelemaan, soutupaikka on ehdottomasti etuosasta. Silloin on oltava toinen henkilö takana, sillä vene on sen verran kevyen sorttinen. Niin nuo perjantain puuhommat eli paksujen raitapuupölkkyjen pilkkominen Fiskarsin XL-kirveellä tuntui illalla ja yöllä hartioissa. Saunan löylyt ja vihtominen hiukan kohensi asiaa. Vamoni kävi venepoukamamme tuntumassa kastautumassa/uimassa ennen saunomista... Lauantaina aamulla edellisen päivän touhut puurintamalla olivat olivat mielessä, että pilkkomiset saivat olla taka-alalla. Sen sijaan vaihdettuani pieneen käsisahaan uuden terän ohuiden raitapöllien sahaaminen sujui rivakasti. Ensi viikolla ne pilkotaan ja kaikki klapit kasataan katoksiin kuivamaan. Kuusipölkkyjä on jo aiemmin pilkottu. Niitä tosin vielä riittää lavojen päällä... Kävin kahdella tontilla puita henkisesti halailemassa. Kävelysauva vasemmassa kädessä ja vesuri oikeassa. Tein hiukan pohjustustyötä, josko jossakin vaiheessa kesää pyydän entisen oppilaani, nykyisen "kaivoslaisen" eli Särkelän Mikon käväisemään moottorisahan kanssa siistimishommissa. Polttopuun tarvetta ei ole toistaiseksi, puuta riittää vuosiksi eteenpäin. Mukava yön yli saarikäynti taas kerran - meni taas turhan töiseväksi. Kirjosieppo piti meille konserttia...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Aamulla päärakennuksen terassilla Lapin Kansa-lehteä lukiessani kävi välähdyksenomaisesti mielessä taannoinen, kuntavaalien jälkeinen keskustelu. Keskustelukumppanini oli kemiläisestä politiikanteosta erittäin hyvin perillä oleva henkilö. Luottamuspaikat olivat taas kerran jaossa. Sanoin hänelle avoimesti, että kyllä minua kiinnostavat muutkin kuin lautakuntapaikat. Äänimääräni oli siihen maailman aikaan yli 70. "Kaupunginhallituksen tehtävää olisi mielenkiintoista kokeilla." totesin avoimesti. "Sinun äänimääräsi ei kyllä siihen riitä ja ne paikat on varattu valtuutetuille." keskustelukumppanini totesi tietävänä. Totta - em. tehtävät ovat perinteisesti kiinnostaneet, koska ne yleensä "poikivat" monia muita tehtäviä. Taisinpa aikanaan mainita keskustelukumppanilleni, että kunnanhallitukseen/kaupunginhallitukseen voidaan valita kuka tahansa kuntavaalikelpoinen tietyin rajoituksin. WikiPediatekstiä pikku pätkä: Kunnanhallitus (itseänsä kaupungiksi kutsuvissa kunnissa myös kaupunginhallitus, lyhenne KH tai kh) on kunnanvaltuuston itselleen (ja näin kunnallekin) valitsema hallitus. Se on yksi kunnan kolmesta pakollisesta toimielimestä, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen jäsenet siis valitsee valtuusto. Kunnanhallitukseen voidaan valita kuka tahansa, joka on kyseisessä kunnassa vaalikelpoinen kuntavaaleissa. Olen seurannut kemiläistä päätöksentekoa kohtalaisen aktiivisesti vuodesta 2000 alkaen. Olen viime vuosina tullut yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että kaupunginhallituksen jäsenille ei tule sälyttää juuri ylimääräistä taakkaa. Kaupunginhallituksen tehtävän hoitaminen vaatii henkilöltä täysipainoista keskittymistä/paneutumista asiaan. Turhat rönsyt ovat mielestäni haitaksi tehtävän menestyksekkääksi hoitamiseksi...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuimme päärakennuksen puutarhapöydän ääressä aamukahvilla aamulehtiä selaillen. Avatessani älypuhelimen totesin puhelimeen tulleen tasan klo 09.00 puhelun tutulta henkilöltä. Puhelin on minulla pääsääntöisesti äänettömällä. Soitin kyseiselle henkilölle. Tuttua tarrinointia. Hän totesi, että hän ei ole voinut lukea minun Facebook-tekstejä. Kerroin hänelle poistaneeni kavereita, mutta minäpä myöhemmin tarkistan asian. Näin tein ja totesin, että hän ei ollut enää kaverilistallani. Olin kyllä hänelle lähettänyt - jossakin taestausvaiheessa - uudestaan kaveripyynnön, mutta hän ei ole sitä hyväksynyt. Täytyypä ottaa asia puheeksi puhelimessa seuraavalla soittokerralla. Nyt taitaa olla edessä pihahommia. Puiden ja pensaiden oksien katkomista. Muun muassa varastorakennuksen sivussa olevat syreenipensaat yrittävät kiivaassa kasvussa tunkeutua räystäiden alle. Täytyy alkaa kasvattaa Kemin Energia ja Vesi alueelle Karjalahdelle vietävää peräkärrykuormaa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen istuskellessamme päärakennuksen terassilla kahvittelemassa ja aamulehteä selailemassa sovimme, että tänään ei sitten tehdä yhtään mitään. Muuta kuin ollaan vaan. Katsotaan nyt sitten, miten se onnistuu. Omalta osaltani tämä tekstien naputtelu ei tunnu oikealta työltä, joten tämä sallittakoon. Sanotaan, että Suomi on kiinni heinäkuun. Näin se on ollutkin, mutta nykyisinä kirotun Koronaviruksen aikoihin moni asia on muuttunut. Muun muassa nuo siirretyt kuntavaalit aiheuttivat myös henkilövalintojen neuvottelujen siirtymisen käytännössä kesälle, viimeistään elokuuhun. Kemissä uutta lautakuntarakennetta opetellaan seuraavalla valtuustokaudella eli vuosina 2021-2024. Eri poliittisten ryhmittymien valtuutetuille, varavaltuutetuille ja muille kuntavaaleissa mukana olleille on annettu kotitehtäviä mietiskellä omaa rooliaan/kiinnostustaan Kemin eteenpäin viemiseksi. Ilmeisesti omia ehdotuksia kaipaillaan kohtapuolin. Olen tuonut avoimesti esiin, että kaikissa ryhmittymissä kiinnitettäisiin huomiota erityisesti henkilöiden koulutustaustaan, työhistoriaan ja elämänkokemukseen eikä pelkästtän saatuun äänimäärään kuntavaaleissa.

Mitä tänään tähän asti...

Päätimme lähteä käväisemään Selkäsaressa. Kesäautolla Hahtisaareen, veneellä suoraan saaren länsirannalle. Haimme Tommin ja Katariinan mökkirannasta soutuveneen, jolla ei heillä ole ollut käyttöä. Kyllä - hinasimme Siesta-lasikuitveneen venepoukamaamme. Nousimme mökille, minä palasin takaisin rantaan sovittelemaan Prima-Raudasta ostamiani hankaimia ja airoja. Kävin kokeilemassa venettä. Kevyt vene, hivenen kiikkerä, mutta kevyillä tuulilla sillä on varmaan mukava soudella. Itseäni hiukan kiinnostaa tuo Kojukallion ja Kiikelin välinen vesialue. Katsotaan nyt sitten jatkossa... Mökillä tuttua puuhastelua. Saimme nauttia lintukonsertista, äänessä tuntui olevan pääasiassa lähipöntön kirjosiepot. Saaresta poislähtö taas "soudatti" jonkin matkaa vastatuuleen, onneksi ei kovin voimakas tuuli. Oli mukava ajella kotiin lepäämään...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kyllä elämä voi olla joskus mielenkiintoista - kyllä, ei kahta sanaa... Tavata henkilö vuosikymmenien takaa - face to face - tiettyjen työkuvioiden kautta ja todeta, miten pieni maailma loppujen lopuksi on liittyen Luoteis-Venäjän suljettuun kaupunkiin Severomorskiin. Niin - kyseisen henkilön vieraana on tällä hetkellä henkilöitä, jotka ovat asuneet vuosikymmeniä sitten Severomorskissa ja minä olen juuri tänään pankin kautta tehnyt toimeksiannon kyseiseen kaupunkiin kuvataideystävilleni. Ja vielä lisäksi pääsen elvistelemään, että kakkosliittymässämme on ollut parkissa iso hybridi-Porsche. Kyllä kannatti tämäkin päivä elää.

Mitä tänään tähän asti...

Olipa mukava herätä kauniiseen kesäaamuun. Ruusu- ja syreenipensaat alkavat olla parhaimmassa loistossaan, samoin kivikkokasvustot. Pöytäkalenteriani katsellessa totean tyydytyksellä: Viikolla ei ainuttakaan merkintää - hyvä niin. Viikolla olisi havillista aikaa vaikka Selkäsaaressa pistäytymiseen. Tänään maanantaina perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua Kemin keskustaan, OP Kemin Seutu-pankkiin lähtöön. Toimitan pankkivirkailijan avustuksella erään ulkomaan toimeksiannon. Kyllä - asia hoidettu, tuttua erinomaista pankkipalvelua. Samalla minulla oli mahdollisuus kertoa Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - ilosanomaa kuvataiteesta. Iltapäivä taitaa kulua tontilla touhuamiseen...

Neljän vuoden seuramatka alkaa, väitetään vasta valitun valtuutetun sanoneen...

Neljän vuoden seuramatka alkaa, väitetään vasta valitun valtuutetun sanoneen... Kyllä - eräänlainen seuramatkahan se tosiaan on, kun itse ei ole voinut valita "kanssamatkustajiaan" kuin erittäin minimaalisesti. Suomen kuntavaalit ovat ohi, vaalitulokset virallistettu ja uusi noin neljän vuoden valtuustokausi alkaa 01.08.2021. Kuntavaaleissa mukana olleet mietiskelevät omaa rooliaan alkavalle valtuustokaudelle. Valtuutetut ja varavaltuutetut on valittu, mutta mielenkiintoa riittää, koska kaikesta muusta on sovittava eri ryhmittymien välillä sekä omankin ryhmän kesken... Kemissä alkaa lautakuntien osalta uusi ryhmittely. Lainaus Lapin Kansa-lehdestä: Kemin kaupungilla on käynnissä organisaatiomuutos, jota on valmisteltu pari vuotta. Uutta mallia kutsutaan sujuvan arjen organisaatioksi, jossa on neljä toimialaa ja niillä samannimiset lautakunnat. ELINVOIMATOIMIALAN vastuulla ovat yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisen prosessit, asumisen prosessit, kaavoitus, tonttipalvelut ja mittauspalvelut. HYVINVOINTITOIMIALA vastaa lasten ja nuorten palveluprosesseista, vapaa-aikapalvelujen kehittämisestä ja koordinoinnista, järjestöyhteistyön edistämisen prosesseista sekä hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan edistämisestä. PERUSTURVATOIMIALALLE kuuluu vastuu perheiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä oppilashuollosta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden prosesseista ja ikäihmisten palveluiden prosesseista. YMPÄRISTÖTOIMIALAN vastuulla ovat ympäristön prosessit, kiinteistöjen ylläpitoprosessit sekä viranomaistoiminnan ja luvituksen prosessit. Lisäksi vaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Onhan siinä kuntavaaleissa mukana olleilla miettimistä, mihin porukkaan lyöttäytyy - jos tulee hyväksytyksi - seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Aikaisemmin kuntavaalien jälkeen en ole itse mietikellyt, ketä mahtaa olla missäkin lautakunnassa. Varsinkin siinä lautakunnassa, johon mahdollisesti olen ollut pyrkimässä. Nyt kukaties kiinnitän asiaan aikaisempaa suurempaa huomiota. Nyt on syytä "tehdä itseään tykö" omassa ryhmittymässä. Tuoda esiin omia vahvuuksiaan, jos niitä ei ole tähän asti huomattu, arvostettu...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kävi mielessä ajatus ongelle lähdöstä. Ilma oli aika lailla suotuisa. Kaivoin tontin kulmassa olevasta matopellosta viitisentoista matoa, otin vesipullon mukaan ja ajelin Hahtisaareen. Ajoin veneellä Selkäsaaren pohjoispäädyn vesialueelle, ankkuroiduin ja pistin kaksi jigionkea ja pilkin veteen. Aluksi tuli pientä ahventa, jotka vioittuneina menivät lokin ja haukien ruoaksi. Sain pilkillä särjen. Tutut kuviot: Pää pois, suolet ja suomut pois, jonka jälkeen siivutin kalan noin viiden millimetrin suikaleisiin kohtisuoraan selkärankaa kohti ja vielä selkärangan kohdalta poikki. Madot saivat väistyä särkisuikaleiden tieltä. Sain muutaman Savustuskokoisen ahvenen, jotka olemme päättäneet tällä kerralla paistaa. Ensimmäiset ahvenet tälle kesälle. Yritän opetella uuden perkaustavan. En enää poista päätä. Kyllä se onnistui, jopa kalasta veren pois "lypsäminenkin". Niin - kyllä oli taas mukava ihailla Kemin sisäsatamaa mereltä. Veneitä oli paljon liikenteessä. On Juhannus! Joten hyvää Juhannusta kaikille lukijoille. Eläkää ihmisiksi...

Luottamuspaikat - millä perusteella henkilövalinnat toteutetaan...

Alla olevan tyyppisiä asioita mietitään kohta kuumeisesti kaikissa Suomen kunnissa... Luottamuspaikat - millä perusteella henkilövalinnat toteutetaan... Niinpä - olen aika monta kertaa käynyt keskustelua kuntavaalien jälkeisistä luottamuspaikkojen henkilövalinnoista. Avoimesti kritisoinutkin niitä, koska en ole ollut valintoja itse tekemässä. Olen esittänyt vain omat toiveeni, jotka eivät välttämättä ole aina toteutuneet. Nyt ilmeisesti ensimmäistä kertaa olen mukana Kemin Keskustan kuntayhdistyksen hallitusjäsenen ominaisuudessa toteuttamassa "toivelistan" toteuttamista. Aikaisemmista valinnoista minulle on jäänyt selkeä mielikuva, että henkilön saama äänimäärä on "nokkimisjärjestyksessä" ollut ratkaisevassa asemassa. Ja toisaalta se vanha toteamus:"No kun hän on ollut siinä aikaisemminkin." Toisaalta usein olen kuullut väitteen, että vaativaan tehtävään - esim. kaupunginhallituksen jäseneksi - ei voi ottaa ensikertalaista, jolla ei ole tehtävään kokemusta. Olenpa tainnut useaankin kertaan todeta, että jokainen on jossakin vaiheessa ollut missä tahansa tehtävässä ensimmäistä kertaa. Työ tekijäänsä neuvoo - myös kunnan/kaupungin luottamustehtävissä - niin yksikertaista se on... Olen yrittänyt viimeisen puolentoista vuoden aikana psyykata kemiläisiä kuntapäättäjiä, nimenomaan nyt valittuja valtuutettuja, varavaltuutettuja ja vaaleissa mukana olleita, että emme tuijottaisi liikaa saatuihin äänimääriin. Olenko siinä vähääkään onnistunut, sen lähimmät kaksi kuukautta näyttävät. Kemin kaupungin lähitulevaisuudelle on äärimmäisen tärkeää, että nyt jos koskaan saadaan parhaat mahdolliset henkilöresurssit käyttöön. Nyt pitää poisoppia mennyttä toimintakulttuuria. Tiedän, että sitä löytyy jokaisesta valtuustoryhmästä. Sen voin tässä ja nyt avoimesti todeta/kirjoittaa: Pistän henkilökohtaisen tavoiterimani ensimmäistä kertaa kohtuullisen korkealle luottamuspaikkavalinnoissa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ja niiden yhteydessä oli mukava lueskella pitkästä aikaa Lapin Kansan paperiversiota. Löysin siitä yllättävän paljon Meri-Lapin uutisointia - hyvä niin. Postilaatikkoon oli ilmestynyt myös meille vuosikausia jaettu Kommunistisen Työväenpuolueen äänenkannattaja Työkansan Sanomat. Mielenkiintoisia otsikoita heti kannessa: EU:n elvytyspaketti - työläisille miljardien eurojen lasku. Täytyypä tutustua asiaan tältäkin kantilta... Tälle päivälle on eri toimintavaihtoehtoja: Aluksi hyötyliikunta ruohonleikkurin perässä, kukaties pankkiasioita ihan fyysisesti paikan päällä käyden ja iltapäivällä ongelle, ilma tuntuu aika suotuisalta. Voi olla, että viimeksi mainittu ei toteudu... Veera tuli eilen yökylään - hyvä niin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kävi mielessä sanonta "pelkkää säästöä". Miksi? Siksi, että olen käynyt entisiin alkukesiin verrattuna tosi vähän vesillä eli katiskoilla ja ongella. Oikeastaan en juuri ollenkaan. Selkäsaaressakaan emme ole tälle alkukesälle käyneet kuin kolme kertaa mutta... Jos noita ilmoja pitelee, niin eiköhän tuonne vielä tule lähdettyä. Mikä lie, että iltaongellekaan en ole lähtenyt sitten miesmuistiin... No pelkkää säästöä ei ollut se, että - taas kerran - intouduin tilamaan Lapin Kansa-lehden paperiversion. Se alkaa tulla postilaatikkoon huomenna 23.06.2021. Näköislehteä kuukausia selaillessani täältä Meri-Lapista on ollut havaintojeni mukaan takavuosiin verrattuna enemmän artikkeleita. Ilmeisesti tuo Metsä Groupin biotuotetehdas, kukaties Veitsiluodon saaren "uusi tuleminen" ja tuo "meidän Paavo" ovat tuoneet uutta värinää lehdenkin palstoille. Ken elää, hän näkee...

Tarjous, josta ei voi kieltäytyä, on tuttu asia...

Tarjous, josta ei voi kieltäytyä, on tuttu asia... Sovin noin vuosi sitten Peräpohjolan piirin hallituksen kanssa, että piirin ja Kemin Keskustan yhteisessä toimitilassa Kemissä Valtakatu 25 on mahdollisuus pitää esillä kuvataidetta. Tein mielestäni hyvän ehdotuksen/tarjouksen Kemin Keskustan kuntavaalirahoituksen osittaiseksi rahoittamiseksi. Oli ajatus, että esillä olevien/myytyjen taulujen tilalle vien uusia. Lahjoitin myös yhden ison öljyvärityön, jonka osalta ehdotin huutokauppaa. Se ei toteutunut. Facebook-foorumilla on ollut viimeisen vuoden aikana esillä Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - mukana olleiden ja muidenkin kuvataiteilijoiden tauluja. On ollut Anatoly Sergienkon, Ivan Voronin, Vadim Izmailovin, Olavi Korolaisen, Anssi Hanhelan, Jorma Kuulan, Teuvo Ypyän, Seppo Mikkasen, Olli Rädyn, Pentti Korpelan, jne. taideteoksia. Herättivätkö taideteokset kiinnostusta? Ilmeisesti mutta ainoastaan yksi henkilö rohkeni kommentoida asiaa. Esillä olleista tauluista kaksi - vain kaksi - ostettiin. Molemmat isot öljyvärityöt lähetettiin Varsinais-Suomeen. Käymieni sähköposti- ja Messenger-keskustelujen perusteella olen erittäin vakuuttunut siitä, että ostajat olivat ja ilmeisesti edelleenkin ovat tyytyväisiä taidehankintaansa. Niin - minä en ole taidekauppias, mutta olen luvannut auttaa tietyissä asioissa. Aina se ei vaan onnistu monista eri syistä johtuen. Näin se vaan on...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään puut - varmuuden vuoksi. Kävin Hahtisaaressa tankkaamassa venettä. Hain Hahtisaaren Nesteeltä - vielä kun sieltä saa - kympin kanisterin bensiiniä. Onhan se ikävä, että tuttu bensiiniasema ajetaan alas. Kävin ostamassa pieneen käsisahaan uuden terän, mutta en heittänyt vanhaa kierrätykseen. Kokeilen sen teroittamista varastorakennuksen autotallissa. Vaimoni lähti Tervahallille ottamaan toisen Koronarokotuksen. Itse pohdiskelen mahdollista onkiretkeä iltapäivällä. Jos sitä en tee, pihalla on hommaa ihan nokko...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen viime aikoina muistellut edellisen elämäni eli työelämäni aikoja ammatillisella koulutussektorilla. Nimenomaan tietotekniikan murrosta, sisääntuloa 1980- ja 1990-luvun vaihteessa. Monet eläkeikää lähestyvät ammattiaineiden opettajat, alansa ammattilaiset kokivat sen ahdistavaksi. Varsinkin sen, että nuoret häiskät, opettajakollegat antoivat sen alueen osaamisensa näkyä ja kuulua. Muistan erityisesti erään tapahtuman Keminmaan Törmässä Sunnarinkulman Petterinpolulla. Olimme vaakittamassa erästä tonttia edesmenneen kalakaverini kanssa. Minä olin hänelle "mitta-apupoikana". Kesken kaiken hän totesi minulle pohdiskelevaan sävyyn hiukan murheellisena:"Minusta ei taida olla enää edes hernekeppien tekijäksi.""Kyllä tuo tietotekniikka on yhtä perkelettä." hän vielä tehosti ajatuksiaan. Muistaakseni totesin, että eihän vahva ammattitaitosi mihinkään häviä, vaikka maailma muutoin muuttuu ympärillä. Vapaasti muisteltuna em. henkilö oli ensimmäinen, joka minuakin psyykkasi lähtemään kuntapolitiikkaan, johon en aikonut koskea pitkällä kepilläkään. Hän totesi:"Jos lähdet ehdokkaaksi, valitsetpa minkä puolueen tahansa, minä äänestän sinua." Noista sanoista kului aikaa vielä kymmenisen vuotta ennenkuin lähdin liikkeelle - auttamattomasti liian myöhään...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien yhteydessä - hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen - totesin vaimolleni, että johan uni maistui. Pohdiskelin, mikä oli eilisen - poikkeuksellisen laajan tietokonepuhdistuksen vaikutus. Poistin eilen eniten kuin koskaan sähköposteja bittitaivaaseen kuormittamasta turhaan tietokonettani ja ajatuksiani. Vaimoni sanoi menevänsä tontin kulmalle hakemaan hyvin kasvaneita raparpereja hillotarpeiksi ja minä lähdin laiteostoksille Kemin K-Rautaan. Ostin Fiskarsin räystäskourujen puhdistukseen soveltuvan laitteen ja siihen lisälaitteen puiden alaoksien katkaisuun. Nimenomaan Selkäsaaressa ei tarvitse epätasaisessa maastossa alumiinitikkaiden kanssa rimpuilla/kompuroida. Ostin myös varteen kiinnitettävän lisälaitteen terassilautojen hiomiseen. Miksi? Siksi, että pari vuotta sitten luulin saavani rautakaupassa asiantuntijan ohjeet painekyllästettyjen lautojen käsittelyyn. Se on osoittautunut "asiantuntijan" ohjeeksi. Homma menee uusiksi. Ajattelimme nimenomaan saaressa asian hoitaa vasta ensi kesänä, mutta kun laudat ovat siinä aina silmissä, hoidamme asian ensi tilassa, mikäli ei tule mitään yllättävää. Ajelin uteliaisuuttani Metsä Groupin teollisuusalueen sivu. Täysi työn touhu päällä - hyvä niin.

Se on taas - kesäpäivänseisaus...

Kesäpäivänseisaus Kaavakuva maapallosta pohjoisen kesäpäivänseisauksen aikaan. Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se sijoittuu joka vuosi välille 20.–22. kesäkuuta. Silloin Aurinko paistaa keskipäivällä kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä. Aurinko on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään eli Auringon deklinaatio on suurimmillaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. joulukuuta, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on talvipäivänseisaus. 21.–22. joulukuuta on eteläisen pallonpuoliskon pisin päivä, eikä aurinko laske lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Eteläisen pallonpuoliskon kesäpäivän seisauksen aikaan aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella.

Mitä tänään tähän asti...

Sateinen sunnuntaiaamu, sen verran koleaa, että oli pistettävä päärakennuksen ilmalämpöpumppu päälle. Kukaties takkaankin tulet. Tämä päivä taitaa kulua oleskelussa. Ei huono sekään. Nyt on oikeastaan havillista aikaa poistaa tietokoneelta kaikki käytyihin kuntavaaleihin liittyvä - ainakin sähköpostiviestintä... Kyllä - sen prosessin käynnistin. Satoja sähköposteja on siirtynyt bittitaivaaseen. Olo kevenee ihan mukavasti. Jatkan hetken päästä siivoamista... Kyllä - olen jatkamassa. Alkuvuodesta eli 18.01.2021 otin uusvanhan kannettavan tietokoneen käyttöön ja samalla vaihdoin sähköpostiosoitteeni. Vanha sähköpostiosoitteeni on edelleen sekin käytössä ja sinne on tullut 833 uutta sähköpostia, joita en ole käytännössä kuin todennut tapahtuneeksi. Nyt käyn niiden kimppuun eli poistan kaikki turhat/turhanpäiväiset, niitä on oletettavasti aika kasa... Kuinka monta poistin? Tasan 833 sähköpostia. Pääasiassa lehtimainoksia mutta myös ruokakauppa-, lääke- ja tapahtumamainoksia. Oma ryhmänsä olivat mainokset, joilla en aio hauskuuttaa lukijoita. Tunnun olevan aika suosittu...

Yön yli Selkäsaaressa - kyllä...

Yön yli Selkäsaaressa - kyllä... Kävimme mutkan Selkäsaaressa. Mukava käynti, vaikka siitä muodostuikin aikamoinen työrupeama. Emme ole koskaan päässeet ajamaan rantaan aivan perille saakka. Nyt se tapahtui, sillä perjantaina aamulla vedenpinta oli korkealla. Odotettavssa oli, että se laskee ja niinhän se tekikin. Jouduimme lähtiessämme irrottelemaan venettä. Hyvin sekin onnistui. Seuraavalla kerralla otamme vedenpinnan vaihtelun entistä paremmin huomioon. Kuinkahan monta kertaa on käynyt mielessä, että olisi mukava tulla ja lähteä Selkäsaaren Pohjoislaiturista. Olemme rakentaneet ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan saarimökkimme pääasiassa vuosina 2011-2013. Olemme taannoin ruoppauttaneet omalla kustannuksella Kojukallion ohi kulkevalle väylälle rannasta muutaman kymmenen metriä kulkuväylää, samalla siistineet = tehneet hiekkarannan. Hiekkarannan, jossa on myös rakentamamme tulistelupaikka. Olen pitänyt tuota Pohjoislaituri-asiaa vireillä kohta kymmenen vuotta. Minulle alkaa takaraivoon hiipiä ajatus käsitteestä "väärin sammutettu" eli asian esittäjä on väärä henkilö. Valitettavasti tuo Kemin Matkailu Oy on tällä hetkellä niin heikossa hapessa, että heidän intresseissään ei taida olla Selkäsaaren kokonaisvaltainen, ympärivuotinen matkailukehittäminen. Siihen sopisi mielestäni erinomaisesti myös tuo Pohjoislaiturin rakentaminen - vihdoinkin... Niin - Selkäsaaressa oli mukava kuunnella hiljaisuutta. Tontilla olevista kuudessä linnunpöntössä oli kolmessa asukkaat. Kirjosieppopariskunta antoi meille lähtiessämme laulunkonsertin - hyvä niin.