VAIKKA EU ja ympäristöaktivistit yrittävät jarrutella, Puola aikoo kaivaa kanavan Veikselinkyntään läpi Itämerelle. Syyksi Puola on ilmoittanut talouden ja turvallisuuden, millä se käytännössä tarkoittaa Venäjän uhkaa.
Veikselinkynnäs on kapea, 55 kilometriä pitkä maakaistale, joka erottaa Puolan itäisen rantaviivan Itämerestä ja muodostaa eräänlaisen laguunin. Puola jakaa sekä kynnään että laguunin Venäjään kuuluvan Kaliningradin kanssa.
TÄLLÄ HETKELLÄ laguuniin pääsee Itämereltä vain Venäjän päässä sijaitsevan kanaalin kautta. Puolan hallituspuolue Laki ja oikeus haluaa oman kanaalin myös Puolalle.
”Projektin tärkein ja pohjimmainen syy – – on uhka idästä”, sanoo Puolan merenkulusta vastaava ministeri Marek Grobarczyk.
”Tämä on EU:n, Naton ja ennen kaikkea Puolan raja, eikä sitä voi oikeastaan nyt hallita, sillä laivat pääsevät laguuniin vain Venäjän luvalla”, hän sanoi.
Varsova on yrittänyt saada alueelleen lisää Nato-joukkoja erityisesti Krimin miehityksen alettua vuonna 2014.
Veikselinkynnäs on kapea, 55 kilometriä pitkä maakaistale, joka erottaa Puolan itäisen rantaviivan Itämerestä ja muodostaa eräänlaisen laguunin. Puola jakaa sekä kynnään että laguunin Venäjään kuuluvan Kaliningradin kanssa.
TÄLLÄ HETKELLÄ laguuniin pääsee Itämereltä vain Venäjän päässä sijaitsevan kanaalin kautta. Puolan hallituspuolue Laki ja oikeus haluaa oman kanaalin myös Puolalle.
”Projektin tärkein ja pohjimmainen syy – – on uhka idästä”, sanoo Puolan merenkulusta vastaava ministeri Marek Grobarczyk.
”Tämä on EU:n, Naton ja ennen kaikkea Puolan raja, eikä sitä voi oikeastaan nyt hallita, sillä laivat pääsevät laguuniin vain Venäjän luvalla”, hän sanoi.
Varsova on yrittänyt saada alueelleen lisää Nato-joukkoja erityisesti Krimin miehityksen alettua vuonna 2014.
Uuden kanaalihankkeen on määrä maksaa noin 900 miljoonaa zlotya eli noin 210 miljoonaa euroa. Työt voisivat alkaa ensi kesänä.
YMPÄRISTÖAKTIVISTIT ja EU pelkäävät, että kanava vahingoittaisi alueen eläinlajistoa.
Kynnäs on toinen Puolan ja EU:n vakava ympäristöerimielisyys. Viime vuonna EU julisti Puolan hakkuut Białowiesan aarniometsässä laittomiksi.
EU:n Natura 2000 -ohjelma suojelee sekä Białowiesan metsää että osia Veikselinkyntäästä, jonka rannat ovat suhteellisen koskemattomia verrattuna Puolan muuhun rantaviivaan.
Ympäristöaktivistien mukaan on vaikeaa ennakoida, miten kanaalin rakentaminen vaikuttaisi useampiin alueella eläviin eläinlajeihin, kuten merimetsoihin ja hylkeisiin.
”Mitkään lajit eivät hyödy tästä projektista”, sanoi Gdanskin yliopiston biologi Michal Goc uutistoimisto Reutersille.
YMPÄRISTÖAKTIVISTIT ja EU pelkäävät, että kanava vahingoittaisi alueen eläinlajistoa.
Kynnäs on toinen Puolan ja EU:n vakava ympäristöerimielisyys. Viime vuonna EU julisti Puolan hakkuut Białowiesan aarniometsässä laittomiksi.
EU:n Natura 2000 -ohjelma suojelee sekä Białowiesan metsää että osia Veikselinkyntäästä, jonka rannat ovat suhteellisen koskemattomia verrattuna Puolan muuhun rantaviivaan.
Ympäristöaktivistien mukaan on vaikeaa ennakoida, miten kanaalin rakentaminen vaikuttaisi useampiin alueella eläviin eläinlajeihin, kuten merimetsoihin ja hylkeisiin.
”Mitkään lajit eivät hyödy tästä projektista”, sanoi Gdanskin yliopiston biologi Michal Goc uutistoimisto Reutersille.
