keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Voi Trolli! Voi Trollin Trolli!

Hmmmmm - vai niin - näin se maailma pararee/pahenee katsantokannasta riippuen...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Pietarin trollitehdas muutti suurempiin tiloihin – venäläis­lehden mukaan työntekijöitä on noin 800 työntekijää

Venäläistä verkkopropagandaa levittävä yhtiö hankki entistä suuremmat ja paremmat tilat. Työntekijöiden määrästä ei ole täyttä varmuutta, mutta venäläislehden mukaan heitä olisi noin 800.






Pietarin trollikeskuksen vanhat tilat sijaitsivat Savuškininkadulla kaupungin pohjoisosissa.
PIETARI

VENÄLÄISTÄ verkkopropagandaa levittävä yhtiö on muuttanut entistä suurempaan toimistoon Pietarissa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Delovoi Peterburg -lehti.

”Trollitehtaaksi” kutsutun yhtiön työntekijöistä suurin osa muutti uusiin tiloihin Lahta 2 -liikekeskukseen jo lokakuussa, kertoo RBK-verkkolehti. Loppujen on määrä muuttaa helmikuun alkuun mennessä.

Uudet tilat sijaitsevat toissa kesänä valmistuneessa Lahta 2 -liikekeskuksessa Optikovinkadulla lähellä Staraja Derevnjan metroasemaa. Toimistossa on tilaa kaikkiaan 12 000 neliömetriä.


DELOVOI PETERBURGIN mukaan trollitehtaan uudet toimitilat ovat paitsi suuremmat myös nykyaikaisemmat ja arvokkaammat kuin vanha toimisto Savuškininkadulla.

Savuškininkadun nelikerroksisessa toimistossa neliöitä oli neljätuhatta. Pietarin pohjoisosassa sijaitsevaan rakennukseen etsitään parhaillaan uusia vuokralaisia.

Toiminta sen sijaan vaikuttaa yhtä sulkeutuneelta kuin ennenkin. Ala-aulassa ovat vastassa ankara vartija ja yhteistyöhaluton vastaanottovirkailija, lehti kirjoittaa.

TROLLITEHTAAN työntekijöiden määrästä ei ole täyttä varmuutta, mutta Delovoi Peterburgin mukaan heitä olisi noin 800. Heidän tehtävänään on levittää verkossa Venäjä-myönteisiä näkemyksiä ja mustamaalata vastustajia vuorokauden ympäri.

HS selvitti trollitehtaan toimintaa laajassa artikkelissa vuonna 2014. Loppuvuodesta 2016 HS haastatteli entistä työntekijää Olga Maltsevaa, joka haastoi myöhemmin entisen työnantajansa oikeuteen.

Pietarin trollitehtaan epäillään olleen mukana vaikuttamassa muun muassa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Yhtiöön kuuluu muun muassa erilaisia verkkouutissivustoja, kuten Politika segodnja, Politekspert ja Slovo i delo, jotka käsittelevät Venäjän ja lännen välisiä geopoliittisia konflikteja. Ukrainan tapahtumista kirjoittavat Harkovan uutistoimisto -niminen julkaisu ja Kiovamedia.

Trollitehtaan pyörittäjänä pidetään pietarilaista miljardööriä Jevgeni Prigožinia, joka kuuluu presidentti Vladimir Putinin ystäviin.

"Talousjalkapallo" on vaikea laji!

Lähetin alla olevan tekstin paikalliseen ilmaisjakelulehteen 31.10.2017. 

En ainakaan toistaiseksi ole havainnut sitä lehdessä julkaistun.
Pistänpä sen tänne luettavaksi, koska tuota rahaa kausikorttimyynnillä yritetään kerätä hyvällä menestyksellä - hyvä niin... 


TALOUSJALKAPALLO” ON VAIKEA LAJI!

Kirjoitin taannoin Kemin kaupunginvaltuuston 05.05.2014 kokouksen jälkeen artikkelin Jalkapallohallinnointia Kemissä.
Valtuustokokouksessa päätettiin myöntää Junkohalli Oy:lle 200.000 euron lyhytaikainen laina äänestyspäätöksellä 35-6. Kyseinen päätös sisälsi myös Kemin hallien hallinnoinnin uudelleenjärjestelyn lähitulevaisuudessa.
Mahdollisena vaihtoehtona on laajapohjainen halliosakeyhtiö, ”Kemin liikuntapaikat Oy”. Jalkapallon potkiminen ympärivuotisena - halissa - sai lisäajan. Päätöstä ankarasti arvostelleet esittivät myös, että em. ”pikavipillä” ei ole mitään merkitystä, koska kohta taas ollaan Kemin kaupungin kukkarolla...

Junkohalli Oy:llä on ollut aikanaan osakeanti, mutta myös PS Kemillä. Juuri tällä hetkellä toinen osakeanti on käynnissä.
Asiaan liittyvä info: PS Kemi Oy:n yhtiökokous on päättänyt tarjota maksullisessa osakeannissa merkittäväksi enintään 7571 kappaletta nimellisarvottomia B-osakkeita, koska yhtiöllä on toimialansa mukaisen toimintansa kehittämiseksi olemassa lisäpääoman tarve. Osakkeiden merkintäaika päättyy, kun kaikki osakkeet on merkitty, kuitenkin viimeistään 31.12.2017. Yhden osakkeen hinta on 50,00 euroa.

Talousjalkapallo” = potkia palloa taloudellisesti kannattavasti on vaikea laji nimenomaan näillä leveysasteilla. Veikkausliigassa pelaaminen vaatii asialliset olosuhteet. Kemin kaupunki on omalta osaltaan tehnyt parhaansa. Juuri tälläkin hetkellä on menossa Sauvosaareen liittyvät parannussuunnitelmat. Jalkapalloilu on niissä voimakkaasti esillä.

Monien asioiden täytyy loksahtaa myönteisesti paikoilleen, että kemiläinen jalkapalloilu on taloudellisesti kannattavaa. Siihen liittyy mielestäni ainakin alla olevat osatekijät:
+ talousalueen talkooväen vahva usko lajiin ja jaksamista tulevaisuudessakin
+ talousalueen jalkapalloyleisön liikkeelle saaminen katsomoihin nykyistä suuremmassa määrin
+ yritysmaailman nykyistä suurempi taloudellinen panostus
+ osakeannin täydellisen onnistumisen > nimellisarvottomille B-osakkeille paremmat ehdot
+ tiivis ja kitkaton yhteistyö talousalueen ”farmijoukkueiden” kanssa
+ rohkeutta nostaa lahjakkaita junioreita kasvamaan korkoa edustusjoukkueen rinkiin
+ PS Kemin edustusjoukkueen aktiivinen esilläolo, näkyminen > tunnetuksi tekeminen talousalueen tapahtumissa
+ yksityishenkilöiden, ”rahamiesten ja -naisten” aktivoituminen, rahaa kyllä talousalueella riittää...

Kommenttiterveisin
Aki Pyykkö

Opetusalan eläkeläinen Kemistä

Presindentinvaalien veikkaus...

Suomen presidentinvaali 2018 järjestetään 28. tammikuuta 2018. Vaaleissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. 
Ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona 17.01.2018. Todennäköisesti käyn vaimoni kanssa heti ennakkoäänestyksen ensimmäisinä, kukaties ensimmäisenä päivänä äänestämässä. Se on sitten siinä mutta...

On mielenkiintoista veikata lopputulos. Itse olen tavattoman huono, tumpelo perinteisissä veikkaustouhuissa, mutta teen sen tässä tapauksessa siitä huolimatta. 
Tämänhetkisen näkemykseni mukaan lopputulos on seuraava - plus-miinus yhden prosentin virhemarginaalilla:

Sauli Niinistö 65,5%
Pekka Haavisto 10,0%
Laura Huhtasaari 9,5%
Matti Vanhanen 5,0%
Paavo Väyrynen 4,0%
Tuula Haatainen 2,5%
Merja Kyllönen 2,0%
Nils Torvalds 1,5%

Tänne omalle Blogisivulle voi vakavallakin asialla rennosti irrotella, kun lukijakunta on marginaalinen, vaikka näkyvyys on globaalinen...
_________________

Jossakin vilahti hetki sitten (18.01.2018) viimeisin Alman teettämä mielipidetiedustelu, jossa Sauli Niinistön kannatus on tipahtanut alle 60%:iin...
_________________


Helsingin Sanomien uuden (19.01.2018) kannatuskyselyn mukaan 68 prosenttia äänestäjistä valitsisi Sauli Niinistön uudelleen presidentiksi...

_________________

Tänään marketin kassajonossa "kiivailtiin" presidentinvaaleista. Kuulin sanottavan:"On se Väyrynen yks perkele. Sitä näytetään nyt kiusallakin äänestettävän. Se on Vanhasen tuho!"
_________________


Iltalehden teettämä ennuste (22.01.2018) ennakoi vaaleihin toista kierrosta. Analytiikka­yhtiö Accuscoren mukaan Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä. Presidentiksi valinta edellyttää yli 50 prosenttia annetuista äänistä. 

Itse en edelliseen = toiseen kierrokseen usko...
_________________

Tänään (25.01.2018) Ylen ennusteessa näyttää olevan Niinistön kannatus 63%...

Helsingin Sanomien ennusteessa Niinistön kannatus on 58%...

maanantai 15. tammikuuta 2018

Mitä ihmettä? Passin uusinta - taas...

Ajattelin upouuden taskukalenterin sivulle kirjoittaa varmuuden vuoksi muistiin passini numeron - niinkuin ennenkin.
Se jäi ajattelun tasolle, sillä havahduin tosiasiaan, että passi on kohta uusittava - taas...

Mihin se vuoden 2013 jälkeinen viisi (5) vuotta vilahti? 

Pohdiskelin hetki sitten asiaa vaimoni kanssa. Emme ole hallussamme olevia uusia passeja tarvinneet kertaakaan. Toisin sanoen meidän hiilijalanjälkemme on ollut tältä osin äärimmäisen vähäinen. Emme ole turhanpäitten lennelleet sinne sun tänne. Ei ole ollut tarvetta.
Tosin kyllä me suunnittelimme lähtevämme parillekin kaupunkilomalle, mutta vuoden 2014 jälkeen maailma, nimenomaan Eurooppa on ollut niin kummallinen...

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Kemin Selkäsaaressa tänään...

Käväisin tänään - hetki sitten - Kemin Selkäsaaressa. Luulin pääseväni hiihtelemään tehtyjä latuja pitkin mutta ei - ne odottavat kyltteineen vielä tuloaan.
Menin jäälle sisäsatamasta ja losusin ensin tulevan latu-uran kohdalla ja käännyin Kinnusen poikien Bankon jäljille. oli aika kova vastatuuli.
Saaren pohjoisrantaan tullessani huomasin taakse katsoessani latujäljet kostuneen, lumen alla oli vettä...
Rantaan tultuani rinteeseen nousua helpotti moottorikelkan jäljet. Joku oli käynyt kääntymässä mökkitontin kulmilla.
Ympäristössä ei näkynyt hirvenjälkiä. Sensijaan jäniksenjälkiä oli ristiin rastiin, taisipa olla ketunjälkiäkin. Odotin korppien saapuvan tervehtimään, mutta tällä kerra sain sen suhteen pettyä.

Mökillä tein aivan pakolliset lumityöt. Pistäydyin sisällä ja istuskelin kuumaa vettä juoden ja eväsleivät syöden ulkosalla. Tuulenpuuskat tiputtelivat kuusista lunta...

Tulin takaisin samaa reittiä mukavassa myötätuulessa. Pursiseurojen edustalla oli pari pilkkimiestä, ei kuulemma kala syönyt.
Rantaan tullessani oli mukava kuunnella pursiseurojen läheisyydessä olevien puhjeveneiden mastojen soittoa tuulessa > vaijerit mastoja vasten olivat kuin tuulikelloja.

Tämän reissun aikana näin kaukana yhden hiihtäjän ja kaksi moottorikelkkailijaa. Ei ole vielä tungosta merenjäällä...





Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä...

Hmmmmm - vai niin - on syytä lukea alla oleva artikkeli...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

JULKAISTU NOIN 7 TUNTIA SITTEN.
JAA:6148

Kuva: Shutterstock


Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

1. Kiire ja hoppu pois!

Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa. Jokainen keskeytys maksaa: virheiden määrä lisääntyy ja samaan työhön menee pidempi aika.

Kaikkein kallein lasku keskeytyksistä on kuitenkin fysiologisen tilan muutos. Kun pulssi on vähän korkeammalla ja valmiustaso tapissa, keskittyminen alkaa pätkiä. Kohta tilanne on se, että työntekijä alkaa itse keskeyttää itsensä. Hyppiminen asiasta toiseen alkaa tuntua ainoalta oikealta tavalta työskennellä. Tämä ei lisää luovuutta eikä ongelmanratkaisukykyä.

Kuva: Unsplash

Kun kiirehdimme ja kun meidät keskeytetään jatkuvasti, aivot ohjaavat mielen ja kehon kohti taistele tai pakene –tilaa. Turvallisuussyistä aivoissamme on mekanismi, joka nostaa nopeasti valmiustason korkeaksi. Nykyaikainen työelämä väärinkäyttää tätä, sillä alun perin tästä valmiustason noususta palautumiseen käytettiin pitkä aika ja rauhoituttiin kunnolla.

Koska seuraava keskeytys tulee? Ehkä puolen minuutin kuluttua.

2. Uniasiat kuntoon!

Häiritseekö työ unta? Onko sinun vaikea nukahtaa, kun työasiat pyörivät mielessä? Joku herää aamuyön tunteina kauhistuttavaan kiireen ja epätoivon tunteeseen, ja mieleen tulleet työasiat tuntuvat synkemmiltä kuin päivällä. Ja sitten olemme vielä me, jotka emme saa aikaiseksi mennä riittävän ajoissa nukkumaan. Tälle on tehtävä jotain.

Suomalainen työelämä ja työntekijät itse maksavat kallista laskua siitä, että työntekijöillä on univelkaa. Erään ratkaisun tarjoaa Lääkkeettömän unettomuuden hoidon kurssi. Se on kuin aikuisten unikoulu, jossa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja kohti parempaa unta.

Kuva: Shutterstock

Jos luulit, että aivot lepäilevät yöllä, olet ollut väärässä. Aivoilla on paljon tärkeitä tehtäviä öiseen aikaan. Päivällä opittuja asioita on siirrettävä pitkäkestoiseen muistiin – jo tämä yksistään on iso urakka ja vaatii rauhalliset unet. Lisäksi aivot käyvät läpi tunteita ja asettelevat niitä kontekstiin, jotta aamulla mieli olisi uuden päivän aloittajalla virkeämpi ja positiivisempi.

Univaikeudet häiritsevät näitä prosesseja ja voivat toimia taustatekijänä moneen vaivaan: muistin ja keskittymisen ongelmiin, äreyteen ja mielialan heittelyyn, jaksamattomuuteen ja liikunnan kartteluun, huonoihin ruokavaliovalintoihin ja myös somaattiseen sairastavuuteen.

Uni olisi siis pantava kuntoon. Erityisesti vuorotyöläinen tarvitsee miettimistä ja tukea nukkumisen onnistumiseksi, ja kyllä se meille muillekin hyvää tekee.

3. Käsityksemme tehokkuudesta kaipaa päivitystä!

Miltä näyttää tehokas työntekijä? Hääriikö hän posket punaisina ees taas huitoen ja montaa asiaa yhtä aikaa hoitaen? Tuollainen tehokkuus sopii kyllä toistavaan työhön, mutta ei oikeastaan ole tehokasta tietotyössä.

Todella tehokas työnteko voi joskus olla vaikka kahvihuoneessa norkoilua tai päiväunien ottamista työpaikalla. Jos iso ongelma ratkeaa, se voi säästää kuukausien turhalta työltä.

Aivomme rakastavat ongelmien ratkaisua, ja siksi ne hääräävät ongelmanratkaisun kimpussa silloinkin, kun tietoisuutemme on valjastettu muuhun käyttöön.

Kuva: Unsplash / Javier Peñas

Erityisen tehokasta aivojen ongelmanratkaisu on silloin, kun mielemme saa vaeltaa kiireettömänä ja jopa tylsistyneenä. Tiedäthän: paras idea työasiaan tulee lomalla, saunassa, yöllä, koiraa ulkoiluttaessa tai harrastuksesta kotiin palatessa.

Aivojen tiedonkäsittelyä ei oikein voi pakottaa luovaan moodiin. Tarvitaan lorvailua ja tylsyyttä. Jos sitä ei työpäivässä sallita, niin toivottavasti sitä sitten löytyy edes vapaa-ajalta.

4. Suunnitellaan tilat työn ja sen tekijän mukaan!

Aivotutkijana katson myös kauhulla työtiloja, joissa ihmiset työskentelevät. Monella työpaikalla työtila määräytyy palkkaluokan ja aseman mukaan. Pois tällaiset mekanistiset säännöt ja työn analyysi tilalle.

Ihminen, joka tekee keskittymistä vaativaa työtä ja on helposti häiriytyvä, tarvitsee työtilan, jossa voi keskittyä. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtivalle on tärkeää olla läheisessä kontaktissa isoon määrään työntekijöitä. Tiedotustyössä on olennaista olla siellä, missä tapahtuu, jotta tietää, mistä tiedotetaan. Aika yksinkertaisia asioita, mutta jäävät monesti toteutumatta.

Työpaikalla tarvitaan myös mukavia kokoontumistiloja, joissa työasioita voi pallotella epävirallisestikin työkavereiden kanssa. Kahvihuone on tietysti näistä tiloista tärkein. Se on kuin työpaikan hermokeskus, jossa tieto kulkee, hyvä mieli leviää ja onnistumisia jaetaan.

Hyvä kahvihuone ja siellä tapahtuvat satunnaiset kohtaamiset voivat tehostaa työtä yllättävän paljon. Tarvitaan vähemmän kokouksia ja vähemmän sähköpostipommitusta, jos asian voi ottaa rennosti puheeksi kahvihuoneessa.

5. Vanhanaikaiset palaverit ovat ajanhukkaa!

Ihmisellä on suuri tarve auttaa muita ja toimia yhteisten tavoitteiden eteen. Tätä auttaa töissä verkostomainen työskentely. Työntekijät voivat ottaa suoraan yhteyttä siihen henkilöön, joka asiasta tietää, eikä välikäsiä tarvita.

Tiimit hitsautuvat yhteen ja ovat tuottavia, kun ne saavat tehdä ruohonjuuritason päätökset itse. Vanhanaikainen palaveri, jossa pomo puhuu ja muut kuuntelevat, on ajanhukkaa eikä edistä yhteisten tavoitteiden saavuttamista.

Aktiivinen, yrittäjämäinen tapa tehdä töitä on mahdollinen isossakin työyhteisössä. Sitoutuminen ja vastuunotto, toimiva tiimityö ja hyvä henki antavat mielelle ja keholle mahdollisuuden päästä optimaaliseen työnteon ja oppimisen tilaan. Silloin ideoita alkaa tulla, ja asiat lähtevät luistamaan.

Kuva: Unsplash

Suomalaisessa työelämässä on paljon hyvää. Meillä on korkeasti koulutettu työvoima ja hyvä, rehti henki työntekijöiden ja työnantajien kesken. Parannusehdotuksia voi aina esittää ja ne otetaan vakavasti.

Uutta tietoa aivoista ja niiden toiminnasta on saatavilla ja sovellettavissa kaikkien suomalaisten eduksi. Otetaan siis tieto käyttöön, eikä juututa vanhoihin tapoihin ja ajatteluun.

Kyllä aivoja tarvitaan työelämän kehittämiseksi. Mutta sitä ennen: kahvihuoneeseen lorvailemaan.

Aivotutkija Minna Huotilainen Kuva: Otavamedia/Kari Hautala

Kirjoittaja: Minna Huotilainen

Aivotutkija Minna Huotilainen tietää, että aivot ovat koetuksella nykyisessä työelämässä. Siksi hän käy työpaikoilla luennoimassa ja on kirjoittanut kirjoja siitä, mitä aivot tarvitsevat toimiakseen hyvin. Minna rummuttaa myös musiikin harrastamisen merkityksestä aivoille ja soittaa itse pianoa bändikoulussa.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Liity Yle Tieteen yhteisöön Facebookissa.
TYÖELÄMÄ
AIVOTUTKIMUS
KIIRE
STRESSI
UNI (BIOLOGISET ILMIÖT)
UNIHÄIRIÖT

CIA:n salaiset asiakirjat: Ukrainalaisia tietokoneita kesällä tuhonnut kyberisku ”NotPetya” oli Venäjän armeijan tekosia

Hmmmmm - vai niin - eipä tosiaan tieto yllätä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Ulkomaat

CIA:n salaiset asiakirjat: Ukrainalaisia tietokoneita kesällä tuhonnut kyberisku ”NotPetya” oli Venäjän armeijan tekosia

Iskun tarkoituksena oli häiritä Ukrainan pankkijärjestelmää.


YHDYSVALTAIN keskustiedustelupalvelu CIA pitää Venäjän armeijan hakkereita syyllisinä kyberiskuun, joka tuhosi tietokoneita Ukrainassa viime kesänä, kertoo yhdysvaltalainen The Washington Post -lehti.

Iskun tarkoituksena oli häiritä Ukrainan pankkijärjestelmää keskellä sotaa, jota Ukraina käy Venäjän tukemia separatisteja vastaan.

VERKKOISKU nousi otsikoihin kesäkuussa 2017, kun NotPetyaksi kutsuttu kiristyshaittaohjelma levisi tietokoneisiin eri puolilla maailmaa. Virus pyyhki dataa tietokoneilta erityisesti Ukrainassa, missä se vahingoitti pankkien, energiayhtiöiden, sekä lentokentän ja hallituksen virkamiesten tietokoneita.

CIA tuli marraskuussa siihen johtopäätökseen, että NotPetya-viruksen takana oli Venäjän sotilastiedustelun keskuselin GRU, kertoo The Washington Post. Lehden lähteenä on CIA:n salaisia asiakirjoja. CIA kieltäytyi kommentoimasta asiaa.

KYSE ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun Venäjä on yhdistetty kyberiskun tekijäksi. Puolustusliitto Nato arveli jo heinäkuussa, että viruksen takana on valtiollinen toimija. Nato ei kuitenkaan nimennyt valtiota.

”NotPetyan laittoi liikkeelle todennäköisesti valtiollinen toimija tai valtion ulkopuolinen toimija valtion tuella tai suostumuksella. Muut vaihtoehdot ovat epätodennäköisiä”, Naton kyberosaamiskeskuksen tiedotteessa sanottiin.

Samaan aikaan venäläinen tietoturvayhtiö Kaspersky Lab ja slovakialainen tietoturvayhtiö Eset arvioivat, että viruksen koodi muistuttaa venäläisen hakkeriryhmän tekemää virusta, joka joulukuussa 2015 aiheutti Ukrainassa sähkökatkoksen.

NOTPETYA-VIRUS laukaistiin Ukrainan perustuslakipäivänä, joka on kansallinen pyhäpäivä. Virus häiritsi tietojärjestelmiä Tanskassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa, mutta yli puolet vahingoista tapahtui Ukrainassa.

NotPetya-virusta pidettiin useiden päivien ajan kiristyshaittaohjelmana, joka pyrkii kiristämään saastuttamansa koneen omistajalta rahaa. Pian kuitenkin ymmärrettiin, että kiristys on pelkkä kulissi.

”Kului muuta päivä, ennen kuin ihmiset ymmärsivät mitä se tekee – että se tuhoaa pysyvästi dataa”, tietoturvayhtiö Comae Technologiesin perustaja Matt Suiche sanoi The Washington Postille.

Kyberisku heijastelee Venäjän kasvavaa kyberkyvykkyyttä osana hybridisodankäynnin doktriinia, jolla Venäjä tavoittelee alueellista valta-asemaa, The Washington Post kirjoittaa.

lauantai 13. tammikuuta 2018

Presisidentinvaali tulee, oletko valmis?

Suomen presidentinvaali 2018 järjestetään 28. tammikuuta 2018. Vaaleissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikon puolessavälissä.

Eri foorumeilla mm. Facebookissa on kirjoiteltu perinteisistä mielipidekyselyistä, gallupeista ja niiden mielekkyydestä.

Niitä järjestää lähinnä Yle ja Helsingin Sanomat. Gallupit ovat eräänlaista kansanhuvia ja alkulämmittelyä vaalien alla, niihin mielestäni täytyy osata suhtautua. Kuitenkin, jos mm. lähestyvien presidentinvaalien yhteydessä joku ehdokkaista - tässä tapauksessa istuva presidentti Sauli Niinistö - saa toistuvasti lähes kolmen neljäsosan kannatuksen, sitä ei voi ohittaa.

Gallupit eivät näitäkään vaaleja ratkaise, mutta näkeehän sen sokea Reettakin, että toista kierrosta ei tule, sitä on kenenkään turha haikailla.

On murheellista, että Suomessa kuluu kohtalaisen suuri rahasumma > miljoonia euroja ja valtavasti henkistä ponnistusta näissäkin vaaleissa. Mutta se on sitä kansanvaltaisen valtion demokratiaa. Diktatuurimaissa sitä mahdollisuutta ei olisi. 
Meillä on edelleen jokaisella yksi ääni. Toivottavasti yhden ehdokkaan ylivoimaisuus ei jätä äänestäjiä kotisohville...