En käy kovin usein kenkäkaupassa. Viime talvena kävin näyttämässä Kemin Kenkä-Keskuksessa Petri Kyllöselle altani hajonneita polyuretaanipohjaisia kävelykenkiä. Erittäin hyvät - siihen saakka, kunnes pohjat katkesivat - jalkaan sopivat, mukavat kengät, joita en ollut käyttänyt juuri ollenkaan...
Niinpä! Sehän se virhe olikin! Polyuretaanipohjaisia kenkiä olisi pitänyt käyttää, käyttää, käyttää säännöllisesti.
Lupasin Petrille joskus tulevani kenkäkaupoille ja ostavani kumi- tai nahkapohjaiset kengät.
Tavattuamme keväällä Kemin taidemuseossa taidenäyttelyn avajaisissa toistin kenkäkaupoille tuloaikeeni. Petri muistaakseni totesi:"Tule hemmoittelemaan itseäsi uusilla kengillä!"
Tänään keskiviikkona 23.08.2017 sen tein.
Petri tiesi kenkätoiveeni, jota vielä paikanpäällä tarkensin. Hän otti hyllystä kotimassa valmistetun, kumipohjilla varustetun mustan kenkäparin. Kokeilin niitä ja otin muutaman askeleen myymälän lattialla. Ne tuntuivat hyviltä jaloissa. Se oli siinä. Koko kenkien ostaminen oli kymmenessä minuutissa ohi.
Kyllä kenkien ostaminen on joskus helppoa...
MAANANTAINA 7.8. venäläiset uutistoimistot jakoivat japanilaisen Asahi Shimbun -lehden haastattelun, joka oli tehty Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa. Aiheena oli Ruotsin turvallisuuspolitiikka.
Tieto haastattelusta levisi salamana maan muihin tiedotusvälineisiin ja sitä kautta nopeasti ympäri maailman.
Hultqvist oli haastattelussa harvinaisen selväsanainen. Erityisesti hän käsitteli haittoja, joita aiheutuisi Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Ruotsi voi kyllä lujittaa omaa puolustustaan ja tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä, mutta Naton jäsenyys vain lisäisi jännitystä Itämeren alueella.
”Me emme kaipaa mitään turvallisuuspoliittisia kokeiluja – – Ruotsin jäsenyys aiheuttaisi ketjureaktion, joka vaikuttaisi kielteisesti muun muassa Suomeen, joka ei myöskään ole liittokunnan jäsen”, Hultqvistin kerrottiin todenneen.
Tähän haastatteluun ovat jo viitanneet monet suomalaispoliitikot, jotka uskovat varmasti tietävänsä, ettei Ruotsi, eivätkä etenkään ruotsalaiset demarit, edes harkitse Naton jäsenyyttä.
Asia olisi muuten täysin selvä, mutta tätä haastattelua ei koskaan annettu.
VENÄJÄN median uutisoinnissa lukutaitoisten huomiota kiinnitti se, ettei siinä ollut linkkiä tai viitettä alkuperäiseen haastatteluun. Kun asiaa tiedusteltiin Ruotsin puolustusministeriöstä, siellä ei asiasta aluksi tiedetty mitään.
Mutta kun asiaa tutkittiin tarkemmin, totuus selvisi. Kyse oli viime keväänä pidetystä, Ruotsin puolustusbudjetin valmistelua koskeneesta puheesta. Tekstiä oli muuteltu ja vääristelty ja lopuksi se oli jalostettu ”Asahin haastatteluksi”.
Puheessaan Hultqvist varoitti tavasta, jolla Venäjä käyttää disinformaatiota ja keksittyjä uutisia: ”Yhdysvaltain ja EU:n on vastattava tähän tehokkaammin ja viisaammin. Poliitikkojen täytyy toimia määrätietoisesti, kun tulee kysymys strategisesta kommunikaatiosta näitä hyökkäyksiä vastaan. Me emme kerta kaikkiaan suostu ottamaan Venäjän toimia sellaisina kuin ne ovat”.
Venäjä kosti Hultqvistille tavalla, johon monet uskovat lujemmin kuin hänen omiin sanoihinsa. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että Suomessa poliitikot varovat joutumasta Kremlin vastatoimien kohteeksi ja puhuvat mieluummin löysiä kuin asiaa.
Mutta on tapauksessa toinenkin opetus. Tapa, jolla väärä viesti levisi osoittaa, että uutisten ammattimaisten väärentäjien lisäksi Venäjällä on olemassa valmis verkosto, joka väärennökset jakaa. Eräät suomalaiset asiantuntijat arvelevat, että kyse on jonkinlaisesta symbioottisesta systeemistä. Muitakin selityksiä on tarjottu.
Venäjän mediaa seuraavien kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää tietää, mitkä viestimet ovat naapurissa tämän järjestelmän ulkopuolella – ja onko niillä enää mitään merkitystä.
PRESIDENTTI Vladimir Putinin vierailun aiheuttama valtava purske Suomea koskeneessa uutisoinnissa laantui nopeasti. Käsitellyin yksittäinen uutisaihe oli tieto presidentti Putinia kuljettaneen helikopterin paikannustietojen joutuminen vahingossa yksityishenkilön sähköpostiin. Uutisen julkaisivat ja sitä käsittelivät kaikki tärkeimmät viestimet. Venäläinen media julkaisi myös postin saaneen oululaisnaisen nimen, vaikkei siihen varmaankaan Venäjällä ollut mitään pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta.
Toiseksi eniten käsitelty uutisaihe oli Pavel Kuznetsovin nimitys uudeksi Suomen suurlähettilääksi.
Tapa, jolla Venäjän mediassa käsitellään sotilaskoneiden tiivistynyttä toimintaa Itämeren yllä, on palannut normaaleihin uomiin. Verkkolehti Vzgljad.ru kertoi 7.8., että Liettuassa ja Virossa partioivat Naton koneet olivat edeltäneen viikon aikana tehneet kahdeksan tunnistuslentoa ja seurasivat näiden yhteydessä 18:aa Itämeren yllä lentänyttä venäläiskonetta. Syykin tunnustettiin: Venäläiskoneet lensivät kansainvälisessä ilmatilassa pimeinä, eli ilman päälle kytkettyjä transpondereita.
Venäjän mediassa Suomi esiintyy monessa roolissa – niistä yksi on “Suomi, ihmeellisten keksintöjen maa”. Tätä sarkaa kynti ansiokkaasti Komsomolskaja pravda 14.8. kertoessaan, kuinka suomalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän tehdä ruokaa sähköstä.
Kyseessä oli neljä vuotta kestänyt hanke, jonka tuloksena tutkijat olivat nyt korjanneet ensimmäisen “töpselisatonsa”. Ulkonäöltään ravintoseos muistutti kuivahiivaa ja oli VTT:n vanhemman tutkijan Juha-Pekka Pitkäsen vakuutuksen mukaan täysin syömäkelpoista. Sitä kahvinkeittimen kokoinen laite tuottaa kahdessa viikossa yhden gramman.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
Tieto haastattelusta levisi salamana maan muihin tiedotusvälineisiin ja sitä kautta nopeasti ympäri maailman.
Hultqvist oli haastattelussa harvinaisen selväsanainen. Erityisesti hän käsitteli haittoja, joita aiheutuisi Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Ruotsi voi kyllä lujittaa omaa puolustustaan ja tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä, mutta Naton jäsenyys vain lisäisi jännitystä Itämeren alueella.
”Me emme kaipaa mitään turvallisuuspoliittisia kokeiluja – – Ruotsin jäsenyys aiheuttaisi ketjureaktion, joka vaikuttaisi kielteisesti muun muassa Suomeen, joka ei myöskään ole liittokunnan jäsen”, Hultqvistin kerrottiin todenneen.
Tähän haastatteluun ovat jo viitanneet monet suomalaispoliitikot, jotka uskovat varmasti tietävänsä, ettei Ruotsi, eivätkä etenkään ruotsalaiset demarit, edes harkitse Naton jäsenyyttä.
Asia olisi muuten täysin selvä, mutta tätä haastattelua ei koskaan annettu.
VENÄJÄN median uutisoinnissa lukutaitoisten huomiota kiinnitti se, ettei siinä ollut linkkiä tai viitettä alkuperäiseen haastatteluun. Kun asiaa tiedusteltiin Ruotsin puolustusministeriöstä, siellä ei asiasta aluksi tiedetty mitään.
Mutta kun asiaa tutkittiin tarkemmin, totuus selvisi. Kyse oli viime keväänä pidetystä, Ruotsin puolustusbudjetin valmistelua koskeneesta puheesta. Tekstiä oli muuteltu ja vääristelty ja lopuksi se oli jalostettu ”Asahin haastatteluksi”.
Puheessaan Hultqvist varoitti tavasta, jolla Venäjä käyttää disinformaatiota ja keksittyjä uutisia: ”Yhdysvaltain ja EU:n on vastattava tähän tehokkaammin ja viisaammin. Poliitikkojen täytyy toimia määrätietoisesti, kun tulee kysymys strategisesta kommunikaatiosta näitä hyökkäyksiä vastaan. Me emme kerta kaikkiaan suostu ottamaan Venäjän toimia sellaisina kuin ne ovat”.
Venäjä kosti Hultqvistille tavalla, johon monet uskovat lujemmin kuin hänen omiin sanoihinsa. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että Suomessa poliitikot varovat joutumasta Kremlin vastatoimien kohteeksi ja puhuvat mieluummin löysiä kuin asiaa.
Mutta on tapauksessa toinenkin opetus. Tapa, jolla väärä viesti levisi osoittaa, että uutisten ammattimaisten väärentäjien lisäksi Venäjällä on olemassa valmis verkosto, joka väärennökset jakaa. Eräät suomalaiset asiantuntijat arvelevat, että kyse on jonkinlaisesta symbioottisesta systeemistä. Muitakin selityksiä on tarjottu.
Venäjän mediaa seuraavien kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää tietää, mitkä viestimet ovat naapurissa tämän järjestelmän ulkopuolella – ja onko niillä enää mitään merkitystä.
PRESIDENTTI Vladimir Putinin vierailun aiheuttama valtava purske Suomea koskeneessa uutisoinnissa laantui nopeasti. Käsitellyin yksittäinen uutisaihe oli tieto presidentti Putinia kuljettaneen helikopterin paikannustietojen joutuminen vahingossa yksityishenkilön sähköpostiin. Uutisen julkaisivat ja sitä käsittelivät kaikki tärkeimmät viestimet. Venäläinen media julkaisi myös postin saaneen oululaisnaisen nimen, vaikkei siihen varmaankaan Venäjällä ollut mitään pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta.
Toiseksi eniten käsitelty uutisaihe oli Pavel Kuznetsovin nimitys uudeksi Suomen suurlähettilääksi.
Tapa, jolla Venäjän mediassa käsitellään sotilaskoneiden tiivistynyttä toimintaa Itämeren yllä, on palannut normaaleihin uomiin. Verkkolehti Vzgljad.ru kertoi 7.8., että Liettuassa ja Virossa partioivat Naton koneet olivat edeltäneen viikon aikana tehneet kahdeksan tunnistuslentoa ja seurasivat näiden yhteydessä 18:aa Itämeren yllä lentänyttä venäläiskonetta. Syykin tunnustettiin: Venäläiskoneet lensivät kansainvälisessä ilmatilassa pimeinä, eli ilman päälle kytkettyjä transpondereita.
Venäjän mediassa Suomi esiintyy monessa roolissa – niistä yksi on “Suomi, ihmeellisten keksintöjen maa”. Tätä sarkaa kynti ansiokkaasti Komsomolskaja pravda 14.8. kertoessaan, kuinka suomalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän tehdä ruokaa sähköstä.
Kyseessä oli neljä vuotta kestänyt hanke, jonka tuloksena tutkijat olivat nyt korjanneet ensimmäisen “töpselisatonsa”. Ulkonäöltään ravintoseos muistutti kuivahiivaa ja oli VTT:n vanhemman tutkijan Juha-Pekka Pitkäsen vakuutuksen mukaan täysin syömäkelpoista. Sitä kahvinkeittimen kokoinen laite tuottaa kahdessa viikossa yhden gramman.
Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.
