KRAPULA muuttuu vuosi vuodelta kurjemmaksi – vai tuntuuko vain siltä?
Opiskelijat juhlivat vappua päiväkausia, mutta keski-ikäisenä kykenee aaton kemujen jälkeen niukin naukin vappumarssille tai -brunssille.
”Totta se on. Krapula pahenee ikääntyessä”, vahvistaa alkoholin vaikutuksia tutkiva dosentti Peter Eriksson Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolta. Jutun lopussa hän kertoo myös, miten krapulaa voi ehkäistä ennakolta.
Syy siihen, miksi krapula tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta on hänen mukaansa lähinnä tottumuksissa: paljon bailaavat nuoret kehittävät paremman sietokyvyn alkoholille.
”Alkoholihan on myrkky, joka heijastuu muun muassa krapulaoireissa. Keho pyrkii suojautumaan myrkyltä, mutta mitä useammin juo, sitä pienemmiksi muuttuvat vastavaikutukset ja myös krapula”, Eriksson kertoo.
Keski-iässä alkoholia ei yleensä käytetä niin paljon kuin nuorena ja kyky sietää sitä menetetään. Tilanne on samankaltainen kuin nuorella, joka kokeilee alkoholia ensimmäistä kertaa. ”Krapula voi olla kova”, Eriksson sanoo.
Ikääntyessä kankkunen pahenee entisestään. Noin 50 ikävuoden jälkeen elimistön nestepitoisuus vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu.
”Sama määrä alkoholia nostaa alkoholipitoisuutta veressä enemmän kuin ennen”, hän toteaa.
KRAPULAAN vaikuttavat iän lisäksi monet muutkin tekijät.
Oireet vaihtelevat eri ihmisten välillä. Yksi syy siihen ovat perintötekijät. Toinen voivat olla ympäristön vaikutukset.
”Ihmiset kärsivät nykyisin paljon enemmän allergioista kuin ennen. Sama herkistyminen saattaa liittyä myös alkoholin vaikutuksiin. Krapulapäänsärky voi olla yleisesti kovempaa kuin ennen, mutta syytä siihen emme tiedä”, Eriksson sanoo.
Krapula onkin tällä hetkellä tiedemiesten tutkimuksen kohteena kaikkialla maailmassa.
Tutkijat ovat löytäneet selityksen muun muassa sille, miksi aasialaiset kestävät alkoholia huonommin kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset.
Se johtuu alkoholin aineenvaihduntatuotteesta, asetaldehydista.
”Aasialaisilla krapula alkaa jo laskuhumalan aikana. Länsimaissa ei yleensä näe ihmisten poistuvan baarista ulos kadulle oksentamaan, mikä on varsin tavallinen näky itäisessä Aasiassa”, Eriksson kertoo.
Nykykäsityksen mukaan humalatila johtuu siitä, että alkoholin sisältämä etanoli ärsyttää yksittäisiä hermosoluja. Kun solujen yhteispeli hidastuu, keho lisää kierroksia poistaakseen häiriön. Alkoholin poistuessa kehosta kierrokset jäävät päälle, Eriksson kertoo.
Krapulassa janottaa ja tekee mieli makeaa tai rasvaista ja suolaista ruokaa.
”Se johtuu siitä, että alkoholi kuivattaa kehoa ja estää sokerin muodostumista”, Eriksson sanoo.
Monet ovat myös havainneet, että krapula lisää seksihaluja.
Erikssonin mukaan seksihormonien tasot ovat yleensäkin aamuisin koholla. Kyky harrastaa seksiä on silloin parhaimmillaan.
Toinen mahdollinen selitys on se, että humalatilassa tapahtuu ”kaikenlaista seksuaalista häslinkiä” eli halu nousee, mutta seksistä ei silti tule mitään. Aamulla krapulassa halut ovat sitten korkealla.
USEIN krapulaan liittyy hutera olo, mielialan lasku ja epämääräinen hukassa olemisen tunne.
Syytä krapula-alakuloon ei Erikssonin mukaan vielä tiedetä.
Sen sijaan krapulaan liittyvän moraalisen krapulan eli morkkiksen syy on selvä, jos humalassa on tullut käyttäydyttyä aggressiivisesti tai harrastettua sellaista seksiä, mikä kaduttaa jälkeenpäin. Humalatila voi nimittäin lisätä riskiä kumpaankin.
Kyllä voi. Paras keino on Erikssonin mukaan itsestään selvä: Älä juo. Ainakaan paljoa.
Krapulapäänsärkyä tai pahoinvointia voi hänen mukaansa yrittää lievittää etukäteen, kun ottaa ennen nukkumaanmenoa joko särkylääkkeen tai pahoinvointilääkkeen. Jotkut lääkkeet voivat kuitenkin kasvattaa alkoholin kanssa käytettynä vatsahaavan riskiä.
”On katsottava, että lääkkeellä ei ole haitallista yhteisvaikutusta”, Eriksson huomauttaa.
Krapulan lievitykseen on myös olemassa valtava määrä erilaista perimätietoa, jonka tehosta ei ole tutkimusnäyttöä.
Moni uskoo esimerkiksi voivansa loiventaa krapulaa juomalla runsaasti vettä ennen nukkumaanmenoa.
”Ehkä siinä jotakin totuutta on”, Eriksson arvioi.
