lauantai 28. tammikuuta 2017

Trump ja Putin keskustelivat Ukrainan ja Syyrian tilanteesta ja sopivat pitävänsä yhteyttä säännöllisesti...

Siinä onkin tiukka paikka, kun langan molemmissa päissä on viimeisen päälle megaluokan patologiset valehtelijat.
Toisaalta pääasia lienee, että puhutaan

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Trump ja Putin keskustelivat Ukrainan ja Syyrian tilanteesta ja sopivat pitävänsä yhteyttä säännöllisesti

Venäläismedian mukaan Trump ja Putin olivat yhtä mieltä siitä, että molempien yhteinen päätavoite on kansainvälisen terrorismin kukistaminen.



Trump puhui lauantaina puhelimessa Vladimir Putinin kanssa. Keskustelua seurasivat kansliapäällikkö Reince Priebus (vasemmalla), varapresidentti Mike Pence, kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Michael Flynn, Valkoisen talon lehdistöpäällikkö Sean Spicer ja neuvonantaja Steve Bannon.
YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuivat puhelimessa lauantaina ensimmäistä kertaa sitten Trumpin virkaan astumisen jälkeen. 
Venäläismedian lähteet Venäjän presidentinhallinnosta kertoivat, että Trump ja Putin keskustelivat ainakin Syyrian ja Ukrainan tilanteesta ja sopivat alkavansa valmistella tapaamista.

Kremlin tiedotteen mukaan keskustelussa oli hyvä henki. Tavoitteena on maiden suhteiden parantaminen. Suhteita kehitetään rakentavassa ja tasavertaisessa hengessä. Molemmat olivat yhtä mieltä siitä, että molempia osapuolia hyödyttävät kauppa- ja taloussuhteet on syytä palauttaa.

Venäläismedian mukaan Trump ja Putin olivat yhtä mieltä siitä, että molempien yhteinen päätavoite on kansainvälisen terrorismin kukistaminen. Molemmat kannattavat yhteisiä toimia Isisiä ja muita terroristijärjestöjä vastaan Syyriassa.

ETUKÄTEEN odotettiin, että Trump ja Putin käsittelisivät muun muassa terrorismin vastaisia toimia sekä Venäjälle asetettujen pakotteiden mahdollista purkamista. Kremlin puhelinkeskustelusta antamassa lausunnossa pakotteiden purkamista ei kuitenkaan mainita.

Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway sanoi perjantaina televisiokanava Foxin haastattelussa, että pakotteiden purkaminen on harkinnassa. Myöhemmin samana päivänä Trump kuitenkin sanoi Britannian pääministerin Theresa Mayn kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että asiasta on liian aikaista puhua.

EU ja Yhdysvallat asettivat Venäjälle talouspakotteita sen jälkeen, kun maa valtasi laittomasti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan.

LAUANTAINA Trump keskusteli puhelimitse myös Japanin pääministerin Shinzo Aben, Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin François Hollanden kanssa. Puhelu Australian pääministerin Malcolm Turnbullin kanssa on vielä edessä.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Hollande kertoi sanoneen Trumpille, että Venäjän-vastaisia pakotteita voidaan helpottaa vain, jos Venäjä täyttää Minskin rauhansopimuksen ehdot. Hän myös tähdensi Pariisin ilmastosopimuksen merkitystä ja varoitti Trumpia protektionistisen kauppapolitiikan talousvaikutuksista.

Merkel ja Trump puhuivat turvallisuusyhteistyöstä, kanslerinvirastosta kerrottiin. He tähdensivät Naton merkitystä ja olivat yhtä mieltä siitä, että kaikkien Nato-maiden on osallistuttava yhteisen turvallisuuden rahoittamiseen.

Trump myös hyväksyi Merkelin kutsun osallistua heinäkuussa Hampurissa pidettävään G20-kokoukseen.

Oletko sinä soihdunkantaja?

Lähetin alla olevan tekstin erääseen paikallislehteen viime vuonna perjantaina 16.12.2016.

Toistaiseksi tekstiä ei ole julkaistu tai se on mennyt ohisilmieni...

Toivotin samalla lehden päätoimittajalle Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Sittemmin lyhensin tekstin noin 2.000 merkkiin noin puolitoista viikkoa sitten toivoen julkistamista. Totesin myös, että lyhennetty teksti ei ole ns. vaaliteksti...

Voihan se olla, että vielä julkistetaan, mutta pistän tekstin liikkeelle tänään osallistuessani Insinööriliiton JJNP:lle Kemin kulttuurikeskuksessa.

Insinööriliitossa mielestäni kaivataan juuri nyt alla olevan tekstin soihdunkantajia - kipeästi!

Lähettämäni teksti:

Oletko sinä soihdunkantaja?

Jäin 01.10.2008 täysin ansaitsemalleni (vanhuus)eläkkeelle. Siten vuonna 1962 alkanut puunjalostusteollisuuden ammattiura ja vuonna 1972 alkanut opettajaura ovat tältä erää takanapäin. Sain ammatillisesti elää upean pätkän Suomen puunjalostusteollisuuden kehittymistä.
Tosin laitatan nimikirjaotteen kuntoon, eihän sitä tiedä, mitä vielä eläkkeellä ollessaan tekee, kun ihan hallitustaholtakin patistelevat – ainakin tällä hetkellä työssä olevia – jatkamaan sorvin ääressä olemista nykyistä pitempään.

Selailin hetki sitten vanhoja tekstejäni. Muun muassa alla oleva hiukan päivitettynä alkoi kiinnostaa...
Olin kauan – noin kaksikymmentäviisi vuotta sitten – koulutus- ja opintopäivillä Virossa, Tallinnassa.

Tapahtuman eräs luennoitsija, matkasaarnaaja, superkouluttaja kysyi oman luentonsa alussa: ”Mikä on maailman eniten käytetty sana?”

Luettelimme tukun suomenkielisiä versioita, kuten; globalisoituminen, ympäristönsuojelu, tietotekniikka, verkostoituminen, jne. ,nykyisin olisimme todennäköisesti luetelleet aivan muita käsitteitä.

Hänen mielestä maailman eniten käytetty sana siihen aikaan oli PARADIGMA.

Mitä se on?
Hän luonnehti em. sanaa yleisesti ja laajasti eräänlaisena ihmisen mielikuvana, näkemyksenä, käsityksenä ympäröivästä maailmasta.
Hän liitti sen taitavasti myös oppimiseen ja nimenomaan uusien asioiden omaksumiseen ja luovien ratkaisumallien aitoon etsimiseen, aistimiseen…

Hän kuvasi asiaansa erittäin mielenkiintoisesti piirtoheittimen avustuksella.

Todettakoon, että pyysin häneltä esitelmän jälkeen hänen piirtämänsä lennokkaat piirtoheitinkalvot muistoksi erinomaisesta esitelmästä, johon hän mielihyvin suostui ja signeerasi pääkalvon nimellään. Se sopisi raamitettuna huoneentauluksi.

Hän otti esimerkin pääkopastamme kuvaten siinä olevaa tilaa meidän kaikkien tuntemalla mämmilaatikolla!
Hän kertoi lennokkaasti, että meidän jokaisen päässä on todellakin tavallaan mämmilaatikko, jonka mittasuhteen ovat jotakuinkin kaikkien tiedossa.

Hän kuvasi ns. Gaussin käyrän avulla meitä tavallisia maan tallaajia ja nimenomaan meidän käyttäytymistämme tilanteessa, jossa esim. organisaatiolle esitetään uusi, entisestä poikkeava ehdotus, jonkin asian toteuttamiseksi…

Tutkimusten mukaan pieni, todella pieni osa ryhmästä ”syttyy” välittömästi asialle.

Toisena on suurin osa on ns. hiljaista enemmistöä, joka hartaasti toivoo, että jatketaan entiseen, hyväksi havaittuun tyyliin.

Kolmantena selkeästi erottuvana ryhmänä on myös pieni, mutta yleensä erittäin aggressiivinen ryhmä, joka jotakuinkin haistattaa kaikille uudistuksille, koska ne ovat tähänkin saakka aina menneet lievästi sanottuna poskelleen!
Tämähän meille kaikille on tuttua, mutta…

Hän sanoi, että em. pieni ryhmä, joka suhtautuu myönteisesti uusiin asioihin on todella merkittävä, josta on erityisesti huolehdittava, koska siinä ryhmässä on koko organisaation kannalta menestyksen avaimet!

Siinä ryhmässä on tulisieluisia soihdunkantajia, esitaistelijoita, jotka yleensä saavat myös muut syttymään esitetylle, uudelle asialle. Se on juuri se ryhmä, joka ei aivan ensimmäisenä sano ei!, EI ja EEEIII!, näin ei voida menetellä, näin ei ole aikaisemminkaan tehty, vaan …

Se on juuri se ryhmä, joka madaltaa oman mämmilaatikkonsa reunoja ja laajentaa mämmilaatikkonsa pohjapinta-alaa antaen uusien ajatusmallien vapaasti iskeytyä omaan tajuntaan ja siten avartaa, monipuolistaa omaa näkemystään esitettävästä asiasta!

Tämän ryhmän jäsenet eivät aivan ensimmäisenä myöskään ajattele: “ Kun tuo ajatus ei ole minun omasta päästäni lähtöisin, minä en voi sitä kannattaa ja eteenpäin viedä!”, vaan että …

Mikä ettei, pannaan homma haisemaan!”, ja tulosta yleensä syntyy!

Kysymys kuuluu:" Haluatko Sinä olla em. tyyppinen tulisieluinen soihdunkantaja?"

Jos vastasit kyllä, Sinulla on todennäköisesti loistava tulevaisuus edessäsi! Kaikkea hyvää Sinulle.

Niin, kuntavaalit lähestyvät, kaikki ryhmittymät toivovat saavansa ehdokkaiksi em. tyyppisiä soihdunkantajia. Lähde mukaan!

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Opetusalan eläkeläinen Kemistä



perjantai 27. tammikuuta 2017

Insinööriliitto Kemissä - hyvä niin...

Ilmoittauduin aikanaan alla olevaan tapahtumaan, johon osallistunee kaiken kaikkiaan 125 henkilöä ympäri Suomen. 

Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että Kemin eläkkeellä oleva apulaiskaupunginjohtaja Jorma Virtanen ihmetteli Kulttuurikeskukseen tullessaan "lookkiani":" Ihan harmaa puku arkipäivänä päällä! Mikä täällä on menossa?"

Kerroin tilaisuuden luonteen, josta hän ei ollut nähnyt ulkopuolella symboleita: Lippuja ja/tai banderolleja. Enpä niitä nähnyt minäkään ainakaan näköetäisyydellä...

Ensimmäisen päivän osalta homma on Lumilinnan iltatilaisuutta vaille valmis.
Markku Wileniuksen herättelypuheenvuoro oli erinomainen.
Päivällä tapasin monia mielenkiintoisia ihmisiä, joiden kanssa maailmaa paranneltiin ihan tosissaan ja tuotokset tulivat ylös kirjatuiksi...

Uudessa Lumilinnassa on käyty. Palvelu mielestäni erinomaista, huomenna jatketaan neuvottelupäiviä Kemin kulttuurikeskuksessa klo 09.00...

Itse Lumilinnaan, uuteen huoltorakennukseen ehdin tutustua tarkemmin Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n perhetapahtuman yhteydessä maaliskuun loppupuolella.

Niin ja että kuulin sanottavan, Google ei ole päivittänyt sivuillaan uuden Lumilinnan paikkaa Kemin Mansikkanokalle sisäsatamasta. En ole tarkistanut asiaa... 

Tänään edettiin jotakuinkin ohjelman mukaisesti.

Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n neuvottelupäivillä olleet edustajat keskinäisessä keskustelussa ihmettelivät - aiheesta - Insinööriliiton näkymättömyyttä tilaisuudessa. Tosiaan - liiton lippuja, banderolleja, ständejä, tms. rekvisiittaa ei ollut Kemin kulttuurikeskuksessa ollenkaan näkyvillä.
Entä näkyvyys median suuntaan: paikallislehdet, Yle Kemi, Yle Lappi televisio olisi jo ollut aivan liikaa.
Varmaan em. puutteet tulevat kirjatuiksi aikanaan neuvottelupäivien palautelomakkeissa...

Tänään sunnuntaina 29.01.2017 aamukahvia juodessani kävi mielessä, että oliko nsinöörien medianäkymättömyys sittenkin tietoinen valinta. Toisin sanoen ollaan muina meihinä/naisina hissun kissun tekemättä asiasta numeroa ja mietitään rauhassa lähitulevaisuutta aina vuoteen 2030 saakka...


INSINÖÖRILIITTO                    OHJELMA

Järjestöjohdon neuvottelupäivät 27. – 28.1.2017

Perjantai 27.1.
klo 11.00 – 12.00     Ilmoittautuminen, Kulttuurikeskus. Marina Takalon katu 3
klo 12.00 – 13.00     Lounas
klo 13.00                 Päivien avaus
Klo 13.15                 Insinööri 2030 "herättelypuheenvuoro" Markku Wilenius
klo 14.15                 Strategiatyön alustus
Klo 14.45                 Jäsenkehityksen alustus
klo 15.15                  Kahvi ja majoittuminen

klo 15.45  - 17.45     Ryhmätyöt              
klo 17.45  - 18.15     IOL:n yhteistoimintaopas, Henna Reponen 
klo 18.15  - 18.45     Päivän päätös
klo 20.00                  Päivällinen Lumilinna

Lauantai 28.1.
klo   9.00                 Strategiatyö, yhteenveto ja lähetekeskustelu
klo   9.45                 Insinööri 2030 – työskentely
klo 11.00                  Lounas ja huoneiden luovutus
klo 12.00                  Insinööri 2030 - keskustelu
klo 12.30                  Jäsenkehitysmallin räätälöinti piireittäin
klo 14.00                  Kahvit - Kiitos ja hyvää kotimatkaa




Kuntalainen kunniaan!



Hmmmmm - kyllä näinhän se on.

Suora nettilainaus Lounais-Lapista hiukan tuunattuna:

Kuntalainen kunniaan!

Kuntalainen kunniaan!
Mistä kunnan ydin muodostuu, mikä on kunta? Kunnallishallintoko? No, ei varmasti.
Kunnan ytimen muodostavat kuntalaiset. Kunta on yhtä kuin sen asukkaat ja muut jäsenet. Tämä asia unohtuu joskus niin hallinnonkin edustajilta kuin myös kuntalaisilta itseltään.
Kuntien hallinnon ja palvelutuotannon sekä poliittisen päätöksenteon eli demokratian välillisen edustuksen perimmäinen tarkoitus on palvella kuntalaisiaan. Siinä on kysymys kunnan olemassa olon oikeutuksesta. Näin yksikertaista se on. Kuntien lukuisat tehtävät, vastuut ja valta joskus peittävät tämän ”peruskiven” alleen.
Kuntalaisia, kunnan asukkaita, jäseniä ja veronmaksajia on hyvä peilata osuuskuntien omistajajäseniin ja asiakasomistajiin. Esimerkiksi käyvät Osuuskauppa Arinan, huumorilla höystetyt, asiakasomistajuuden mainokset. Samanlaista ajattelutapaa tulisi lähestyä myös kunnissa. Kuntalaisten vapaaehtoistoimintaan suuntaamia voimavaroja kannattaa kuntienkin arvostaa ja tukea.
Nykylainsäädännössä, kuten esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksessa, edellytetään entistä laajempaa asukaskuulemista. Kuulutukset kunnan ilmoitustaululla ja -lehdessä eivät tule enää riittämään.
Pajalasta lähtöisin olevan kirjailijan Mikael Niemen kirjassa ja elokuvassa ”Populäärimusiikkia Vittulajänkältä” kuvattiin kuinka isä neuvoi poikaansa hakeutumaan kunnan hommiin, jotta saisi monia loistavia mahdollisuuksia tehdä vihamiestensä elämän hankalaksi. Vaikka vastaavanlainen henki ei vielä 2010-luvullakaan ole tyystin kadonnut, palveluperiaate on lainsäädännössä korvannut tsaarinaikaisen hallintokulttuurin.
Isoja ongelmia on silti edelleen muun muassa avoimuuden ja läpinäkyvyyden noudattamisessa. Kuka tahansa voi pyytää tietoa valtion ja kuntien viranomaisilta mistä tahansa asiasta.
Poikkeuksina salaisiksi säädetyt asiat, jotka luovutetaan vain asianosaisille. Salaamista ei voi tehdä mielivaltaisesti, vaan siitä on laissa tarkat määritelmät. Salassa pidettävistä asiakirjoistakin tulee kaikille pyytäjille luovuttaa niiden julkiset osat. Suuri osa kunnista toimii tutkimusten mukaan vastoin Julkisuuslakia.
Nykyaikaiset sähköiset järjestelmät mahdollistavat monia uusia keinoja kuntalaisten informoimiseksi ja kuulemiseksi valmisteilla olevista asioista. Tämä voisi vähentää kitkaa asukkaiden ja hallinnon välillä sekä helpottaa myös poliittisten päättäjien toimintaa. Taloudellisesti vaikeina aikoina tehdään ikäviä päätöksiä. Erityisesti silloin tarvitaan kuntalaisten kuuntelemista ja kunnioittavaa kohtelua.
Tommi Lepojärvi
projektinjohtaja / ”Tulipiippu”
selevitysmies

torstai 26. tammikuuta 2017

Some teki valittamisesta julkista, mutta pettyneelle kuluttajalle se ei aina ole paras väylä ...

Olen aina tehnyt reklamaation, mikäli siihen on ollut todellista aihetta. Pääsääntöisesti reklamaatioon palaute on ollut asiallista ja asia on edennyt myönteisesti
Varsinkin jos viallisessa tuotteessa on ollut EAN-koodi, siitä on ollut valmistajalle suuri apu tuotantoprosessin häiriön historiaselvittämisessä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Talous



Some teki valittamisesta julkista, mutta pettyneelle kuluttajalle se ei aina ole paras väylä – HS esittelee viisi tapaa valittaa virheestä

HS listasi viisi keinoa reklamointiin aina kauppiaan kanssa keskustelusta käräjäoikeuteen.










VIALLINEN televisio, hidas nettiliittymä, liian lyhyiksi leikatut hiukset tai pieleen mennyt remontti.

Kun tuotteen tai palvelun osto menee kuluttajan mielestä pieleen, pitäisikö valittaa perinteisiä reittejä pitkin vai tehdä tyytymättömyydestä heti julkinen sosiaalisessa mediassa?

Sekä yritykset että kuluttajat ovat uudenlaisen tilanteen edessä, koska somen myötä kuluttajan valta on lisääntynyt. HS kertoi syyskuussa, miten yritykset pyrkivät vastaamaan somesta tuleviin valituksiin.

Some ei kuitenkaan ole ainoa eikä aina paras kanava valittamiseen. HS listasi viisi tapaa reklamointiin aina kauppiaan kanssa keskustelusta käräjäoikeuteen.

”Jos haluaa saada palveluntarjoajan reagoimaan nopeasti, on kätevää tehdä reklamointi julkisesti. Sotaa ei kannata kuitenkaan lähteä lietsomaan”, sosiaalisen median kouluttaja Minna Valtari neuvoo.

”Yritys voi kääntää julkisenkin reklamaation edukseen joko hoitamalla sen hyvin tai esimerkiksi huumorin kautta.”

Asiantuntijat muistuttavat, että ensisijainen tapa reklamoida on edelleen ottaa suoraan yhteyttä elinkeinonharjoittajaan.

KULUTTAJALLA on oikeus virheen oikaisuun, jos tavarassa tai palvelussa on kuluttajansuojalain määrittelemä virhe.

Viallinen tavara ei esimerkiksi vastaa etukäteen annettuja tietoja, se kestää lyhyemmän aikaa kuin voi odottaa, se ei vastaa turvallisuusvaatimuksia tai se ei sovi käyttöön, johon se on tarkoitettu.

Palvelu on puolestaan virheellinen, jos ei ole tehty sellaista työtä, mistä on sovittu.

ELINKEINONHARJOITTAJAN ensisijainen tehtävä reklamaatiotilanteessa on yrittää korjata sattunut virhe. Jos se ei onnistu, myyjä voi tarjota hinnanalennusta.

Uudenmaan maistraatin johtava kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konu muistuttaa, että kaupan purkaminen on vasta viimeinen vaihtoehto.

”Välillä kuluttajat ehkä unohtavat, että nyt ollaan Suomessa eikä Jenkeissä, joten mitä vain ei voi vaatia. Virhe korjataan ja siitä aiheutuvat kulut hyvitetään”, Konu painottaa.

”Usein asiakas haluaa heti purkaa kaupan, mutta ensisijaisesti tulee yrittää korjata virhe.”

Kauppaa ei myöskään voi perua vain, koska asiakas on tullut katumapäälle tai ostettu vaate on väärän kokoinen. Vaihto- ja palautusoikeus koskee lain mukaan ainoastaan koti- ja etämyyntiä.

”Kannattaa siis varmistaa etukäteen, tarjoaako elinkeinonharjoittaja erikseen tällaista oikeutta”, Konu sanoo.

LIIAN vaatimattomaan hyvitykseen ei kuitenkaan pidä tyytyä, jos tuote tai palvelu on aidosti viallinen. Jos esimerkiksi tietokone on rikki, kuluttajan tulee saada täysin samanlainen laite tilalle.

”Erilaista mallia ei tarvitse hyväksyä, vaan silloin täytyy saada rahat takaisin”, Konu toteaa.

”Silloin ei myöskään tarvitse tyytyä yrityksen lahjakorttiin.”

Virheellisestä tuotteesta tai palvelusta voi reklamoida näillä viidellä keinolla:

1. Yhteydenotto yritykseen

VALITUSPROSESSI kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä suoraan tuotteen tai palvelun tarjoajaan.

Hyvästä reklamaatiosta käy selkeästi ilmi, mitä kuluttaja on ostanut, milloin, ja mikä ostoksessa on vialla. Valittajan kannattaa myös tehdä selväksi vaatimuksensa.

Kuluttajaoikeusneuvoja Nina Konun mukaan yritykselle kannattaa lisäksi kertoa, mihin mennessä kuluttaja odottaa vastausta. ”Ei kuitenkaan kannata kuvitella, että reklamaatioon vastattaisiin heti seuraavana päivänä. Pari viikkoa on kohtuullinen aikaraja”, Konu neuvoo.

Reklamaatio on hyvä tehdä kirjallisesti. Silloin jää todiste siitä, että asiakas on reagoinut vialliseen tuotteeseen tai palveluun. Toisaalta yksinkertainen valitus voi hoitua sujuvammin kasvokkain tai puhelimitse.

2. Sosiaalinen media

SOMESSAKIN tuotteen tai palvelun tarjoajaa kannattaa lähestyä ensin yksityisviestillä.

”Jos viestiin ei reagoida tai jos kokee, että reaktio ei ole sellainen kuin kyseisessä tilanteessa pitäisi olla, voi asian siirtää julkiseksi”, viestintäkouluttaja Minna Valtari neuvoo.

”Tämä kannattaa etenkin silloin, jos tapahtumassa on iso vääryys ja sama tilanne voisi koskettaa muitakin kuluttajia.”

Valtari painottaa, että somessakin tulee muistaa hyvät käytöstavat. Jos loukkaa viestin vastaanottajaa tai vääristelee tilannetta, kirjoittaa isoilla kirjaimilla tai kiroilee, ulkopuolinen voi kyseenalaistaa reklamaation.

Somekäyttäjän on myös hyvä pitää huoli yksityisyydestään. Esimerkiksi pankki- ja vakuutusasioista ei välttämättä kannata aloittaa julkista keskustelua.

3. Kuluttajaoikeusneuvoja

JOS yritykselle suoraan valittaminen ei tuota tulosta, kuluttaja voi ottaa yhteyttä maistraattien ylläpitämään kuluttajaneuvontaan.

Palvelusta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista, minkä lisäksi kuluttajaoikeusneuvojat voivat auttaa sovittelemaan riitoja yrityksen ja kuluttaja-asiakkaan välillä. Jos kuluttaja ja yritys eivät pääse sopuun keskenään, kuluttajaneuvonnasta voidaan ottaa yhteyttä yritykseen.

Kuluttajaoikeusneuvoja Konun mukaan suurin osa yhteydenotoista neuvojalle tulee puhelimitse. Neuvojaan voi olla yhteydessä myös sähköisellä yhteydenottolomakkeella, mutta Konun mukaan moni reklamoija pitää puhelua kätevämpänä.

”Siinä pystyy vähän kuulostelemaan, että ymmärsikö toinen osapuoli asian varmasti. Lisäksi homman saa usein selväksi paljon nopeammin.”

4. Kuluttajariitalautakunta

ASIANSA voi antaa kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi kuluttajaoikeusneuvojan avun jälkeen.

Valituksensa saa vireille lautakunnassa joko täyttämällä lautakunnan verkkosivuilta löytyvän lomakkeen tai kirjoittamalla valituksen itse. Konu neuvoo käyttämään lautakunnan omaa kaavaketta, jotta kaikki tarvittavat asiat tulee varmasti kirjattua ylös. Valitukseen tulee liittää kauppasopimus sekä muut olennaiset lisätiedot.

On tärkeää muistaa, että kuluttajariitalautakunnan ratkaisut ovat vain suosituksia. Riidan osapuolia ei siis voi pakottaa toimimaan ratkaisun mukaisesti. Konun mukaan päätöksiä noudatetaan kuitenkin noin 80 prosentissa tapauksista. ”Ja jos riita jatkuu vielä käräjäoikeuteen, hyvin usein ratkaisu pysyy saman suuntaisena.”

5. Käräjäoikeus

JOS elinkeinonharjoittaja kieltäytyy noudattamasta kuluttajariitalautakunnan päätöstä, riidan voi viedä käräjäoikeuteen.

Tuomioistuintie on kuitenkin kallis, joten muutaman sadan euron riitoja sinne ei kannata viedä. Reklamaatio kannattaa viedä käräjille Konun mukaan vain, jos puhutaan vähintään tuhansien eurojen korvauksista.

”Jos kyseessä on esimerkiksi oikein kinkkinen asuntokauppajuttu ja pelissä ovat isot intressit, käräjäoikeus voi olla oikea paikka. Nämäkin asiat voidaan tosin ensin viedä kuluttajariitalautakuntaan ja sitten jatkaa käräjille”, Konu sanoo.

Hän muistuttaa, että kuluttajariitalautakunnassa ei kuulla lainkaan todistajia. Jos siis riitatilanteessa on sana sanaa vastaan, käräjille meneminen saattaa olla kannattavaa, kun todistajat pääsevät ääneen.

Fakta

Kaupan purku on viimeinen vaihtoehto


 Jos tuotteessa on kuluttajansuojalain määrittelemä virhe, kuluttajalla on oikeus hyvitykseen.

 Ensisijaisesti myyjän tulee pyrkiä korjaamaan virhe tai vaihtamaan viallinen tuote virheettömään.

 Jos virhettä ei pysty korjaamaan, kuluttaja voi vaatia hinnanalennusta.

 Viimeisenä keinona kuluttaja voi vaatia kaupan purkua.

Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto