Fakta
Välit kiristyivät koko viime viikon
Maanantai 3.10.
Venäjä ilmoittaa keskeyttävänsä ydinasekelpoisen plutoniumin muuntamisen ydinvoimaloiden polttoaineeksi. Hankkeesta oli sovittu Yhdysvaltain kanssa vuosituhannen alussa.
Yhdysvallat ilmoittaa, että se keskeyttää Venäjän kanssa käydyt neuvottelut Syyrian tulitauon elvyttämisestä, koska Venäjä ja Syyrian hallinto jatkavat Aleppon kapinallisalueiden pommittamista.
Tiistaina 4.10.
Venäjä vahvistaa vieneensä Syyriaan lisää raskasta ilmatorjuntakalustoa.
Torstai 6.10.
Kaksi venäläistä Su-27-hävittäjää loukkaa Suomen ilmatilaa Suomenlahdella.
Perjantai 7.10.
Yhdysvaltain viranomaiset syyttävät Venäjää demokraattien sähköpostien hakkeroinnista.
Yhdysvallat vaatii sotarikostutkintaa Venäjän ja Syyrian hallinnon toimista Aleppossa.
Lauantai 8.10.
Venäjä vahvistaa siirtäneensä Kaliningradiin Iskander-ohjuksia, joihin voidaan asentaa ydinkärki.
Venäjä estää YK:n turvaneuvostossa veto-oikeudellaan päätöslauselman, joka kieltäisi ilmaiskut Aleppoon. Venäjän kilpaileva ehdotus syyskuun aseleposopimuksen elvyttämiseksi ei myöskään menesty.
MOSKOVA/HELSINKI
ALEPPON pommitusten kylmentämät Venäjän ja Yhdysvaltain välit ovat huonontuneet niin nopeasti, että Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier arvioi tilannetta jo vaaralliseksi.
”Olisi valitettavasti harhakuvitelma kuvitella, että oltaisiin samanlaisessa tilanteessa kuin kylmä sota. Nyt tilanne on eri ja vaarallisempi”, Steinmeier sanoi
lauantaina Bild-lehdessä.
Tilanne on sen jälkeen vain kärjistynyt.
Lauantaina Venäjä vahvisti siirtäneensä Kaliningradiin Iskander-ohjuksia, joihin voidaan asentaa ydinkärki. Sunnuntaina Venäjän ulkoministeri
Sergei Lavrov syytti Venäjän televisiossa Yhdysvaltoja Venäjän kansallisten etujen uhkaamisesta.
Lavrov luetteli pitkän listan syitä, joilla nimenomaan Yhdysvallat on ajanut tilanteen kriisiin. Keskeisiä syitä ovat hänestä muun muassa sotilasliitto Naton päätökset siirtää joukkoja ja kalustoa lähemmäs Venäjää sekä lännen asettamat pakotteet Venäjän miehitettyä Krimin ja aloitettua sotatoimet Itä-Ukrainassa.
Mutta miksi suhteet huononevat juuri nyt?
Yhdysvaltain presidentinvaalit
”VENÄJÄN johdosta tuntuu, että heillä on nyt otollinen aika toimia aina tammikuulle, jolloin todennäköisesti
Hillary Clinton astuu virkaan. Siihen asti heillä on mahdollisuus määrittää tilanne, josta neuvottelut sitten aloitetaan”, sanoo Prahan kansainvälisten suhteiden instituutin tutkijan
Mark Galeotti puhelinhaastattelussa.
Venäjän silmissä länsiliittouma on muutenkin heikko, sanoo American Foreign Policy Council -ajatushautomon tutkija
Stephen Blank.
”Eurooppa on selvästi jakaantunut. Venäjä näkee tilaisuuden”, Blank sanoo puhelimessa Washingtonista.
Galeotti pitää Kaliningradiin siirrettyjä ohjuksia ”puhtaasti symbolisena eleenä”. Hänestä Venäjä tavoittelee niillä huomiota, minkä lisäksi ne saattavat olla neuvotteluvaltti myöhemmin.
Venäjän sisäpolitiikka
”PRESIDENTTI Vladimir Putin on päättänyt nyt duuman vaalien jälkeen, että on aika osoittaa poliittista tahtoa”, Galeotti sanoo.
Putin on tiukentanut linjaansa muutenkin, hän lisää. Koulutus muuttuu konservatiivisemmaksi, turvallisuuspalveluja ollaan yhdistämässä ja talous kehittyy valtiojohtoisempaan suuntaan.
”Venäjän johto tulkitsee olevansa sodassa länttä vastaan. Ei aseellisessa vaan kulttuurisessa, poliittisessa ja maailmankuvallisessa”, Galeotti jatkaa.
Tätä viestiä kerrottiin taas sunnuntai-iltana television pääkanavilla.
”Tätä viestiä kerrotaan kotimaan yleisölle, mutta minusta on kyse ennemminkin pienestä eliitin osasta puhumassa toisilleen. Kansan parissa aitoa intohimoista länsivastaisuutta on hyvin vähän”, Galeotti sanoo.
Taloustilanne
”VENÄJÄN on pakko toimia. Se pyrkii epätoivoisesti pääsemään eroon pakotteista”, Blank sanoo.
”Jos ei pysty modernisoimaan talouttaan, mitä ei edes yritetä, pitää saada öljyn hinta ylös ja talouspakotteet pois. Talouspakotteiden poistamiseen tarvitaan eri keinoja, kun ei haluta vetäytyä Ukrainasta”, hän jatkaa.
Niinpä Venäjän on saatava Lähi-idässä asema, jolla se saa länsimaat hyväksymään ehtonsa ja öljyn kallistumaan, Blank sanoo.
Venäläinen sotilasasiantuntija
Pavel Felgenhauer kirjoitti viime viikolla, että välien kiristyminen johtuu Venäjän budjettikiistasta. Finanssiministeriö yrittää leikata asevoimien budjettia, joten asevoimat yrittää hänen mukaansa varmistaa rahansa kiristämällä suhteet Yhdysvaltoihin sellaisiksi, että jopa sota alkaa näyttää mahdolliselta, vaikkakin etäiseltä.
”En usko. Armeija saa budjettinsa joka tapauksessa”, Galeotti sanoo.
Sattuma
”SYYRIAN sota eteni niin, että Aleppo on nyt ajankohtainen”, Galeotti sanoo.
Tilanne siis näyttäytyy suunnitelmallisempana kuin välttämättä on, hän arvelee.
ENTÄ sitten Steinmeierin puheet uudenlaisesta kylmästä sodasta – mitä mieltä asiasta ollaan Moskovassa?
”Jossain mielessä kylmä sota Venäjän ja lännen välillä on jo menossa, mutta sitä ei pidä ymmärtää liian kirjaimellisesti”, tutkija
Mihail Remizov Kansallisen strategian instituutista sanoo.
”Nyt ei ole kilpailua kahden valtapiirejä hamuavan imperiumin välillä, vaan pikemminkin on kyse Venäjän yrityksestä pysyä erossa Yhdysvaltain maailmanlaajuisesta imperiumista”, Remizov sanoo.
”Moskovan tavoitteet ovat paljon vaatimattomammat: säilyttää itsemääräämisoikeus Amerikka-keskeisessä maailmassa. Tätäkin vaatimatonta tavoitetta tervehditään nyt pistimillä.”
FINANSSIYLIOPISTON poliittisen tutkimuksen keskuksen johtajan
Pavel Salinin mielestä nytkin on kaksi blokkia, mutta ne ovat aiempaa epämääräisemmin muodostuneita.
”Vanhan kylmän sodan aikana Neuvostoliitolla ja kapitalistisilla mailla oli molemmilla omat, positiiviset tulevaisuudenohjelmansa. Nyt taas kummallakaan puolella ei ole minkäänlaista tulevaisuuden skenaariota.”
”Länsi puolustaa status quo -tilannetta, toinen puoli vastustaa sitä.”
Salinin mukaan tosin nyt rintamalinjoja on useampia, niistä vain yksi on Venäjän ja Yhdysvaltain välillä.
