perjantai 7. lokakuuta 2016

Google julkaisee tiistaina älypuhelimen, jossa on keinoälyyn pohjautuva virtuaaliavustaja...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: 
Ajatus suuryritysten omistamista alati fiksummista tekoälyistä voi tuntua vastenmieliseltä, mutta toisaalta ne mahdollistavat yhä paremman ja henkilökohtaisemman palvelun.

Hmmmmm - mitähän henkilökohtaista palvelua minä - ihan oikeasti - tarvitsen lähitulevaisuudessa? Ainakin toivon, että puhelimella voi vielä tulevaisuudessakin tarvittaessa soittaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Google julkaisee tiistaina älypuhelimen, jossa on keinoälyyn pohjautuva virtuaaliavustaja

Suuret teknologiayhtiöt yrittävät kehittää oppivaisia virtuaalipalvelijoita, jotka voivat pian hallita koko kotia.

ULKOMAAT 
PETER POWER / REUTERS
Google on yksi varteenotettavimmista kilpailijoista virtuaaliavustajien taistelussa. Yhtiö omistaa muun muassa syväoppivaa keinoälyä kehittävän Deepmind-yrityksen.
Google on yksi varteenotettavimmista kilpailijoista virtuaaliavustajien taistelussa. Yhtiö omistaa muun muassa syväoppivaa keinoälyä kehittävän Deepmind-yrityksen.

Fakta

Virtuaalisihteereitä on jo kaikkialla

 Tunnetuin virtuaaliavustajista on puheella ohjattava Siri, jonka Apple julkaisi vuonna 2011. Siitä on tullut olennainen osa Applen käyttöjärjestelmää ja ehkä eniten julkisuudessa paistatteleva keinoäly.
 Amazon julkaisi Alexan osana Echo-älykaiutintaan vuonna 2014. Amazon antaa myös ulkopuolisten tahojen kehittää Alexalle sovelluksia.
 Google on yrittänyt pärjätä nelisen vuotta kömpelön Now-avustajan avulla, joka ei kykene keskusteluun käyttäjän kanssa. Uusi Google Assistant huomattavasti Now’ta älykkäämpi ja oppivaisempi.
 Viime vuonna julkistetun Facebookin M:n on tarkoitus auttaa somettajia tekemään ravintola- tai lentolippuvarauksia, maksamaan pikkuostoksia ja oppia ennakoimaan käyttäjän tarpeita.
NETTIYHTIÖ Google julkaisee huomenna tiistaina San Franciscossa Pixel-älypuhelimen, jossa tulee mukana yhtiön kehittämä uusi keinoälyyn pohjautuva virtuaaliavustaja Assistant.
Google on aiemminkin tuonut markkinoille kuluttajaelektroniikkaa Nexus-laitteiden muodossa, joita se on kehittänyt yhteistyössä muiden laitevalmistajien, kuten HTC:n ja Huawein kanssa.
Google yritti myös puhelinmarkkinoille ostamalla Motorolan vuonna 2012, mutta siitä kaupasta yhtiölle jäi lopulta käteen vain kasa patentteja. Google myi puhelintoiminnot Lenovolle pari vuotta sitten.
Kahdessa eri koossa tuleva Pixel poikkeaa Motorolasta ja Nexus-sarjasta, sillä Google on pistänyt koko painonsa Pixelin markkinointiin ja mainostaa sitä nimenomaan Google-puhelimena.
EMOYHTIÖ Alphabetin hallinnoima Google tuskin jatkossakaan halajaa suureksi peluriksi vaikealla älypuhelinalalla, joka ovat viime vuosina ajaneet Nokian ja Blackberryn kaltaisia vanhoja jättiläisiä kokonaan pois markkinoilta.
Tärkeämpää Googlelle lienee se, millaisia ohjelmistoja puhelimen sisällä jyllää.
Se haluaa ylläpitää Android-käyttöjärjestelmän ylivaltaa mobiililaitemarkkinoille ja tuoda käyttäjiä uusille sovelluksilleen videopuhelupalvelu Duolle ja pikaviestipalvelu Allolle. Molemmat sovellukset käyttävät Googlen virtuaaliavustajaa.
Noin neljä viidestä maailman älypuhelimista käyttää Googlen Androidia käyttöjärjestelmänään.
MAAILMAN suurimmat teknologiayhtiöt valmistautuvat nyt toden teolla kisaamaan virtuaalisilla sihteereillä. Jokainen yhtiö haluaisi tulenpalavasti oman pikkuapulaisensa ihmisten mobiililaitteisiin ja olohuoneisiin.
Virtuaaliavustajien avulla yritykset oppivat entistä enemmän asiakkaistaan, pystyvät kehittämään henkilökohtaisempia palveluja ja kohdentamaan mainoksia yhä taitavammin.
Esimerkiksi verkkokauppayhtiö Amazonin kehittämä Alexa voi puhekomennoin ohjata verkkoon kytkettyjä kodinkoneita, valaistusta ja lämmitystä, tilata pizzan tai vastata kysymyksiin. Mitä enemmän esineitä kytkeytyy verkkoon, sitä suuremmaksi virtuaaliavustajien valta kasvaa.
Applellä on Siri, Microsoftilla Cortana ja Facebookilla M, joka – hieman uhkaavasti – tuo mieleen James Bondista tutun MI6-tiedustelupalvelun johtajan. Aiemmin Facebook kutsui pikkuapulaista Moneypennyksi, joka on M:n sihteeri.
Monissa kielissä sihteeriä tarkoittava sana juontaa juurensa latinan kielen sanastasecretarius, joka kääntyy salaisuuksien pitäjäksi. Virtuaalisihteerit toimittavat päinvastaista virkaa: ne ovat verkkoon yhdistettyjä tekoälyjä, joiden tarkoituksena on kehittyä sitä fiksummiksi, mitä enemmän tietoa ne meistä keräävät yhdeksi suureksi tietokannaksi.
AJATUS suuryritysten omistamista alati fiksummista tekoälyistä voi tuntua vastenmieliseltä, mutta toisaalta ne mahdollistavat yhä paremman ja henkilökohtaisemman palvelun.
Älykkäiden virtuaaliavustajien markkinat olivat viime vuonna vain 750 miljoonaa dollaria. Tutkimusyhtiö Grand View Research kuitenkin ennustaa, että vuoteen 2020 mennessä virtuaaliavustajat tekevät jo noin kolmen miljardin dollarin edestä liikevaihtoa.
Summa olisi yhä pieni, mutta assistenttien todellinen tarkoitus onkin tuoda lisäarvoa teknologiajättien tuoteperheisiin.
Talouslehti Financial Timesin tietojen mukaan Google olisi julkaisemassa huomenna Pixel-puhelimiensa lisäksi Home-laitteen, joka haastaa Amazonin Echo-älykaiuttimen. Google kertoi Home-projektista jo keväällä.
Googlen Home on vähän itkuhälyttimen näköinen pömpeli, jonka avulla voi ilmeisesti Echon tavoin ohjailla asunnon laitteita. Laitteen hyödyt voivat jäädä kuitenkin pieniksi, jos huushollista ei löydy älyjääkaappia, älytermostaattia tai älyvalaistusta.
Sekä Home että Echo toimivat virtuaaliavustajien avulla puhekomennoin.

Loukkasiko Venäjä Suomen ilmatilaa tänään allekirjoitettavan puolustusjulistuksen takia?

Saman päivän aikana samalla konetyypillä ilmatilaloukkaus ei ole tahaton, siitä ei ole kahta sanaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Loukkasiko Venäjä Suomen ilmatilaa tänään allekirjoitettavan puolustusjulistuksen takia? Venäjä kiistää koneiden poikenneen reitiltä

Molemmat ilmatilaloukkaukset tapahtuivat samalla SU-27-hävittäjätyypillä torstaina.

KOTIMAA  
PUOLUSTUSVOIMAT
Suomen ilmatilaa loukanneet koneet olivat samaa, SU-27-hävittäjätyyppiä.
Suomen ilmatilaa loukanneet koneet olivat samaa, SU-27-hävittäjätyyppiä.

VENÄLÄISTEN sotilaslentokoneiden torstaisten ilmatilaloukkausten selvittely alkoi Rajavartiolaitoksessa perjantaina. Puolustusministeriön mukaan venäläisten sotilaslentotoiminta on ollut vilkasta Itämerellä, mutta syyt tähän ajoitukseen eivät ole tiedossa.
Puolustusministeriön viestintäpäällikkö Max Arhippainen ei lähde arvailemaan, kytkeytyykö venäläiskoneiden aktiivisuus perjantaina Helsingissä allekirjoitettavaan Suomen ja Yhdysvaltain puolustusjulistukseen.
”Mikä on syy–seuraus-suhde ja tapausten mahdollinen tahallisuus, se on pelkkää spekulaatiota. Kiistatta on totta, että Yhdysvaltain varapuolustusministeri Bob Work on Helsingissä, ja tänään allekirjoitetaan maiden yhteinen puolustusyhteistyötä koskeva aiejulistus”, Arhippainen muotoilee.
Julistus on herättänyt huomiota jo valmisteluvaiheessa, koska se on nähty osana Yhdysvaltain roolin korostumisessa Suomen puolustusyhteistyössä.
VENÄLÄISTEN SU-27-hävittäjien epäillään loukanneen Suomen ilmatilaa kahdesti Suomenlahdella Porvoon eteläpuolella.
Ensimmäinen epäilty ilmatilaloukkaus tapahtui torstaina 6. lokakuuta noin kello 16.43. Tapahtuma kesti noin yhden minuutin. Myöhemmin illalla kello 21.33 tapahtui toinen ilmatilaloukkaus samalla konetyypillä, mutta eri koneella.
Ensimmäisellä kerralla venäläishävittäjä sivusi Suomen ilmatilaa noin 13 kilometrin matkan. Syvimmillään alus oli noin yhden kilometrin verran Suomen puolella.
VENÄJÄN puolustusministeriö kommentoi lentoa Suomenlahdella ja ilmoitti Lenta.ru-uutissivuston mukaan , että ”koulutus- ja harjoituslento tapahtui tarkasti määriteltyä reittiä pitkin, eikä kone poikennut reitiltä.”
Ministeriön mukaan venäläiset koneet lentävät kansainvälisten säännösten mukaisesti kansainvälisten vesien yllä loukkaamatta muiden maiden rajoja.
Puolustusministeriön tiedotteen mukaan Itämerellä on ollut torstain aikana vilkasta Venäjän sotilaslentotoimintaa. ILMAVOIMAT suoritti tunnistuslennon molemmilla kerroilla, ja koneet kuvattiin.
”Tunnistuslento tarkoittaa, että suomalainen lentokone nousi ilmaan. Muita yksityiskohtia en voi tähän antaa”, sano puolustusministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen HS:lle torstai-iltana.
Ilmavoimat lähetti kuvan toisesta koneesta pikaviestipalvelu Twitterissä.
Arhippaisen mukaan samalla alueella on viime vuosien aikana tapahtunut useampia ilmatilaloukkauksia.
”Suomen ilmatila tekee niillä kohdin eräänlaisen mutkan”, Arhippainen sanoi.
RAJAVARTIOLAITOS selvittää nyt tapahtunutta. 
”He tekevät tästä oman esitutkintansa, ja sen valmistuttua me teemme asiasta omat johtopäätöksemme”, Arhippainen sanoi.
Arhippaisella ei ollut tietoa siitä, mihin suuntaan Suomen ilmatilassa käynyt alus poistui noin minuutin kestäneen tilanteen jälkeen.
ULKOMINISTERI Timo Soini kommentoi tapahtumaa HS:lle tekstiviestillä.
”Suomi suhtautuu vakavasti alueensa koskemattomuuteen ja alueloukkauksiin, emmekä hyväksy niitä. Kuten aina, alueloukkaukset havaitaan ja puolustusministeriö tiedottaa niistä heti.”
Asia aiotaan ottaa puheeksi myös diplomaattiteitse.
”Rajavartiolaitos tutkii asian tarkemmin. Saman tien myös diplomaattiteitse puhutetaan alueloukkaukseen syyllistyneen valtion suurlähettilästä tai edustajia ja tapahtuneesta pyydetään selvitystä. Siinä yhteydessä tuodaan selvästi esiin, ettei alueemme loukkausta hyväksytä”, Soini kertoi.
EDELLISET ilmatilaloukkaukset ovat sattuneet kesäkuussa, jolloin kyseessä oli tanskalainen helikopteri, ja viime joulukuussa, jolloin helikopterin kansallisuus jäi selvittämättä. Joulukuun tapauksessa helikopteri kävi noin yhdeksän kilometriä Suomen alueella.
Vuoden 2015 elokuussa yhdysvaltalaiset kuljetuskoneet loukkasivat Suomen ilmatilaa kahdesti.

torstai 6. lokakuuta 2016

Presidentti Niinistö keskusteli Putinin ja Merkelin kanssa - entä sitten?

Ennen sanottiin: Puhu sinä, minä pitelen hevosta. Edellä mainitun sanonnan sävy on luonteeltaan sen tyyppinen, että puhetta kyllä riittää, mutta johtavatko ne konkreettisiin tekoihin. Tuskin.

Putin on päättänyt Venäjän pommituskaluston ja Syyrian arneijan tuella näyttää Itä-Aleppon niskuroiville kapinallisille missä kaappi seisoo.
Todennäköisesti Venäjällä on vielä Neuvostovallan aikaista pommivarastoa jäljellä ja nyt se on päätetty tuhota. 
Miksi?
Siksi, että valtion lähes katastrofaalisesta taloudellisesta tilasta huolimatta saadaan tehtaat suoltamaan uutta, tehokkaampaa tappokalustoa > superpommeja.

Samalla Syyrian Itä-Aleppossa tapetaan muutama tuhat siviiliä: Lapsia, naisia ja vanhuksia.

Osa Syyrian Alepposta on tv-kuvien perusteella jo tällä hetkellä kivikasana.  

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Presidentti Niinistö keskusteli Putinin ja Merkelin kanssa


STTHelsinki
Presidentti Sauli Niinistö on keskustellut puhelimessa sekä Venäjän presidentin Vladimir Putinin että Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa.

Niinistö ilmaisi torstaina Putinille syvän huolensa Syyrian kriisistä, erityisesti Aleppon inhimillisestä hädästä ja siviilien tappamisesta. 

Lisäksi presidentit keskustelivat muun muassa Ukrainan tilanteesta ja Minskin sopimuksesta.
Liittokansleri Merkelin kanssa Niinistö keskusteli puolestaan keskiviikkoiltana. Tasavallan presidentin kanslia luonnehti tiedotteessaan keskustelua vakavaksi.
Niinistö ja Merkel pohtivat Syyriaa ja erityisesti Aleppon katastrofaalista tilannetta ja sitä, mitä on tehtävissä ihmisten kärsimyksen lopettamiseksi. Esillä oli niin ikään Ukraina ja Minskin rauhansopimus.
Puhelinkeskustelut käytiin Suomen aloitteesta.

Kriisiyhtiöistä tuli vuodessa pörssin tähtiä – huippukursseista ollaan silti kaukana...

Totta tosiaan Outokummulla on ollut seitsemän laihaa vuotta. Osakkeenomistajilta on vaadittu kovaa uskoa kriisiyhtiöön. Monet merkit viittaavat siihen, että lähivuosilta on odotettavissa plussatuloksia. niitä tarvitaan, sillä velkataakka on sietämättömän suuri. 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kriisiyhtiöistä tuli vuodessa pörssin tähtiä – huippukursseista ollaan silti kaukana

Pörssin kurssikehitykseltään parhaiten menestyneet yhtiöt ovat pitkään vaikeuksissa olleita yhtiöitä, joiden näkymät ovat äkisti kohentuneet

TALOUS 
MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA
Outokummun osakekurssi on vuodessa vahvistunut 168 prosenttia.
Outokummun osakekurssi on vuodessa vahvistunut 168 prosenttia.

Fakta

Martela pienten nousija

 Pörssin pienten yhtiöiden joukossa Martela on paras kurssinousija yli 200 prosentin nousullaan yhden vuoden aikana. Martela on kalustetalo, joka toimittaa konttoreihin ja toimistoihin koko fyysisen sisustuksen muuttopalveluita myöten.
 Hyvin ovat menestyneet myös röntgenkomponentteja valmistava Detection Technology ja uusiutuvan energian ja ympäristön yrityksiin sijoittava sijoitusyhtiö Cleantech Invest. Kurssinousua on kummallakin yli 160 prosenttia.
 Kovimmat laskijat ovat lääkintäteknologian yritys Nexstim (-94 prosenttia) ja yrityssaneeraukseen hakeutunut valimoyritys Componenta (-70 prosenttia).
 Detection Technology, Cleantech Invest ja Neexstim eivät ole pörssin varsinaisella listalla, vaan First North -kasvulistalla.
HELSINGIN pörssin tämän vuoden menestyjiä ovat olleet käänneyhtiöt.
Siis yritykset, jotka ovat olleet vuosikaudet vaikeuksissa, mutta joiden näkymien paraneminen on saanut kurssikehityksen hyvään nosteeseen.
Suurimmat kurssipudotukset kokeneiden listalta löytyy tällä kertaa finanssialan yrityksiä eli pankkeja ja finanssiyhtiö Sampo.
VIIME 12 kuukauden aikana parhaan kurssinousun pörssin isojen yritysten sarjassa on onnistunut tekemään teräsyhtiö Outokumpu, jonka osakekurssi on vuodessa vahvistunut 168 prosenttia.
Outokumpu on käänneyhtiö sanan varsinaisessa merkityksessä. Yhtiö on ollut tappiollinen seitsemän vuotta, jonka aikana se on jauhanut tappioita 1,2 miljardia euroa. Voitollisen tuloksen se on tehnyt viimeksi vuonna 2008.
Outokummun toimitusjohtajana aloitti tammikuun alussa hollantilainen Roeland Baan. Hän on saanut kaudelleen lentävän lähdön, kun vuoden toisella neljänneksellä vuosikausien vaikeudet Yhdysvalloissa alkoivat väistyä.
Heinäkuussa Baan ennusti käänteen merkitsevän, että yhtiö pääsee 500 miljoonan euron liiketulostavoitteeseen neljässä vuodessa. 
Osakekurssi on noussut kuuden euron tienoille. Huippuvuonna ennen finanssikriisiä osake maksoi yli 70 euroa.
Nousu ei ole tarttunut pörssin toiseen teräsyhtiöön, ruotsalaiseen SSAB:hen, johon suomalainen Rautaruukki yhdistettiin kaksi vuotta sitten.
Vielä keväällä SSAB:nkin näkymät olivat paranemassa, mutta kurssi on sen jälkeen laahannut paikoillaan.
PÖRSSIN keskikokoisten yritysten listalla kärkeä pitää kaksi media-alan yhtiötä, Sanoma ja Alma Media. Lähes 150 prosentin kurssinousun tehnyt Sanoma julkaisee muun muassa Helsingin Sanomia ja Ilta-Sanomia.
Toimiala on pitkään kärsinyt mainosmarkkinoiden heikkoudesta ja digitaalisen julkaisemisen tuomasta murroksesta. Osakekurssit kääntyivät, kun näkyvissä on lievää paranemista.
Sanoman kurssi on noussut noin 8,5 euron tienoille. Vuonna 2007 kurssi oli parhaimmillaan noin 24 euroa.
Suhdannekierron huipulla olevan rakentamisen yhtiöistä paras kurssikehitys on tarttunut Helsingin Kalasatamaa rakentavaan rakennusyhtiö SRV:hen. Nostetta on ollut myös muilla toimialan yhtiöillä.
PANKKI- JA RAHOITUSALAN ongelmat näkyvät vertailussa. Suurten yhtiöiden sarjassa laskijoita ovat pankkikonserni Nordea ja finanssiyhtiö Sampo.
OP-ryhmän osakestrategi Antti Saari sanoo, että Nordean osakkeen halpeneminen johtuu tartunnasta, jonka se on saanut eurooppalaisen pankkisektorin ongelmista.
Saksalaisen suurpankin Deutsche Bankin vaikeuksista on puhuttu koko vuosi, ja varsinkin alkuvuodesta esillä olivat italialaisten pankkien heikko tila.
”Seurauksena koko pankkisektorin osakkeet Euroopassa ovat kärsineet kansainvälisten sijoittajien, varsinkin amerikkalaisten, käsittelyssä. Siinä ei auta, että skandinaaviset pankit ovat paremmassa kunnossa, vaan nekin ovat menneet myyntiin saman likaveden mukana”, Saari sanoo.
TOINEN vaikuttava tekijä on alhaisen koron ympäristö, joka supistaa pankkien korkokatteita ja sen mukana tuloksia. Tämä näkyy myös ruotsinkielisillä alueilla toimivien Aktia Bankin ja Ålandsbankenin kurssikehityksessä.
Sammossa näkyy sen iso omistusosuus Nordeassa, ja matalat korot, jotka heikentävät vakuutusyhtiöiden sijoitustuottoja.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Kojamolle haetaan rahoitusta > Teos symbolisoi Tornion historiaa, kulttuuria ja elinkeinoja..

Alla olevan pienoismallikuvan perusteella kyseessä on upea taideteos toteutuessaan. Toivottavasti ja oletettavasti rahoitus järjestyy...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:


Kojamolle haetaan rahoitusta

Teos symbolisoi Tornion historiaa, kulttuuria ja elinkeinoja.

MILLA ISO-KOIVISTO
Nordbergin möljälle suunnitellusta kojamosta tulee 30 metriä pitkä ja seitsemän metriä korkea. Pienoismalli löytyy Aineen taidemuseon ja kirjaston aulasta.
Jouni Valikainen
Teija ja Pekka Isorättyän kojamo-taideteoksen pienoismalli ihastuttaa Tornion kirjaston ja Aineen taidemuseon aulassa. Torniolainen Pirkko Tikkala jää hetkeksi arvioimaan uroslohta.
– Se näyttää aivan hyvältä. Teos ei ole koostaan huolimatta turhan raskas, Tikkala sanoo.
Taiteilijapariskunta on teknisten palvelujen toimeksiantona suunnitellut Nordbergin möljälle näyttävän Kojamon. Kojamo-ympäristötaideteos vaatii vielä rahoitusta. Patsaan kokonaiskustannusarvio on noin 82 000 euroa. Ulkopuolista rahoitusta haetaan puolet ja Tornion kaupunginvaltuusto tekee omasta osastaan päätöksen budjettikokouksessaan.
– Kuluihin voi saada tukea valtiolta, jos se hyväksytään Suomi 100 -kohteeksi. Haemme myös muita ulkopuolisia rajoittajia yhdessä Tornion kaupungin kanssa, taiteilija Pekka Isorättyä kertoi.
Aineen taidemuseon Katriina Pietilä-Juntura tekee hankkeesta kuvaustekstin, jotta se hyväksyttäisiin Suomi 100 -kohteeksi.
– Rahoitus on hyvällä mallilla. Olemme luottavaisia, että saamme rahoituksen kasaan. Kojamoa on pidetty mielenkiintoisena hankkeena, kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio sanoi.
Teoksen lähtökohtana on uroslohi eli kojamo.
– Kojamo on paikkasidonnainen patsas, jonka pituus on 30 metriä ja korkeus seitsemän metriä. Patsas rakennetaan Outokummun Tornion tehtaalla valmistetusta teräksestä, Isorättyä sanoi.
Outokummun Tornion tehtaalla on valmistettu tänä vuonna terästä tasan 40 vuotta. Jos teos toteutuu, se voisi olla hieman myöhäinen huomionosoitus myös Outokummun tehtaalle.
Kojamo on jatke Särkynyt lyhty -taideteokselle, joka sijaitsee myös Nordbergin möljällä. Kojamon paikka on lähempänä joenrantaa.
– Tämä molemmat henkivät vapauden arvoa ja kojamo on niistä helpommin lähestyttävä. Se muistuttaa vapaasti virtaavasta arvokkaasta Tornionjoesta.
Taiteilijapariskunnan yhteisen teoksen on tarkoitus valmistua ennen Suomen satavuotisjuhlia 6.12. Patsaan varsinaisessa rakentamisessa menee noin kuukausi aikaa. Se vaatii suuren kokonsa myötä rakennuspaikaksi ison teräspajan.
Kojamo on Pekka ja Teija Isorättyän yhteinen luomus. He ovat työskennelleet taiteilijaparina vuodesta 2006 lähtien.