perjantai 9. syyskuuta 2016

Kaidi pohtii jo seuraavaa miljarditehdasta – sekin voi tulla Suomeen...

Kyllä! Kyllä nyt Kaidia pukkaa! Kerta kaikkiaan on mukava lukea alla oleva tyyppisiä artikkeleita, joissa vahvistuu Kaidin Kemin Ajokseen rakennettavan biodieseljalostamon todennäköisyys.

Onneksi Kemillä on hyvät, tosi hyvät edellytykset hankkeen toteutumiselle.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kaidi pohtii jo seuraavaa miljarditehdasta – sekin voi tulla Suomeen

KOTIMAA8.9. 22.11NINA SUSI

Kaidin varatoimitusjohtaja Carl Haglund vieraili torstaina Kemissä. Suunnitellun biojalostamon sijoituspaikalla Ajoksessa tehdään parhaillaan maanpuhdistustöitä.

Henripekka KallioKemi

Suurta biojalostamoa Kemiin suunnittelevan Kaidin tuore varatoimitusjohtaja Carl Haglund vakuuttaa, että hänen kiinalaisella työnantajallaan riittää rahkeita miljardihankkeen toteuttamiseen.

Haglundin mukaan Kaidi suunnittelee jo uusia suurjalostamoja Eurooppaan, vaikka Kemin-hankkeestakaan ei ole vielä tehty lopullista investointipäätöstä.

– On ihan mahdollista, että seuraavakin jalostamo tulisi Suomeen, Haglund sanoo.

Kaidi kasvaa voimakkaasti.

– Tänä vuonna yhtiölle valmistuu Kiinaan kymmenen ja ensi vuonna neljätoista uutta voimalaitosta, Haglund havainnollistaa.

Kiinaan rakennettavat voimalat tekevät sähköä biopolttoaineista, kuten puusta. Ne ovat kooltaan kemiläisiä lämmittävän keskisuuren kaukolämpölaitoksen luokkaa, eli paljon pienempiä kuin miljardin euron biojalostamo.

Kaidi etsiikin Kemin-hankkeelleen kumppaneita, eli yksinään se ei aio jalostamoa rakentaa. Yhtiö käy keskusteluja niin sijoittajatahojen kuin teollisten kumppaniehdokkaidenkin kanssa.

– Toteutuessaan hankkeessa tulee varmasti olemaan monenlaisia kumppaneita, Haglund muotoilee.

Haglund ilmoitti keväällä, ettei pyri enää Rkp:n puheenjohtajaksi. Hän sai eron eduskunnasta kesällä, kun hänet nimitettiin kiinalaisen Sunshine Kaidi New Energy Groupin varatoimitusjohtajaksi vastaamaan yhtiön investointistrategiasta Euroopassa.

– Työtä on yhtä paljon kuin puolueen puheenjohtajanakin, mutta viikonloppuisin on enemmän vapaata, Haglund kuvailee.

EU:n ja hallituksen toimet ovat toistaiseksi menneet prikulleen Kaidin toiveiden mukaisesti.

EU-komissio myönsi yhtiölle lähes 90 miljoonaa euroa investointitukea. Komission heinäkuinen ehdotus ilmasto- ja energiapaketista vahvisti tarpeen kehittää uusiutuvia polttoaineita euroopanlaajuisesti liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Suomen hallitus on koko ajan vakuuttanut lisäävänsä biopolttoaineiden käyttöä.

Haglundin mukaan biojalostamon rakentaminen edellyttää riittävää varmuutta siitä, että uusille tuotteille on kysyntää. Käytännössä yhtiö haluaa joko lain biopolttoaineiden käytön lisäämisestä, tai ainakin riittävän varman näkymän siitä, että poliittinen tahto muuttuu todellisuudeksi.

– Tämä on myös osa sijoittajien kanssa käytävää keskustelua, Haglund sanoo.

Kaidin tavoitteena on tehdä investointipäätös biojalostamosta tämän vuoden aikana.

Haglund vieraili torstaina Kemissä tapaamassa kaupungin johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kaidin kiinalaista johtoa vieraili Kemissä viimeksi juhannuksen aikoihin.

Kemin kaupunginjohtajalle Tero Nissiselle ja teknologiakeskus Digipoliksen toimitusjohtajalle Kimmo Heikalle jäi kiinalaisista perusteellinen vaikutelma.

– He olivat liikkeellä kymmenien kysymysten listojen kanssa, Heikka kertoo.

Kiinalaiset eivät ole toistaiseksi tehneet pohjoismaihin miljardin euron suuruusluokassa olevia teollisia sijoituksia. Kemiläisten mukaan pohjoisessa vierailleet kiinalaiset vaikuttivat välillä hieman hämmentyneiltä siitä, miten välittömiä suomalaiset ovat.

– Kiinassa ollaan paljon muodollisempia. Täälläkin he esimerkiksi istuivat bussissa arvon mukaisessa järjestyksessä, Heikka kuvailee.

Kemin kaupunki tukee Kaidin biojalostamoa muun muassa maanhankintaan, luvitukseen ja liikenneyhteyksiin liittyvissä asioissa ja tekee yhtiön kanssa hanketta pohjustavaa selvitystyötä.

– Hankkeen kanssa tekee töitä kymmenkunta ihmistä viikoittain, Tero Nissinen arvioi.

Kaidi kartoittaa parhaillaan sopivia toimitiloja Kemistä ja pääkaupunkiseudulta. Carl Haglundin mukaan on mahdollista, että yhtiö avaa Kemiin konttorinsa jo ennen lopullista investointipäätöstäkin, eli mahdollisesti jo syksyllä.

TAUSTA

Miljardin euron tehdas

Kaidi suunnittelee

Kemiin jalostamoa, jossa valmistettaisiin energiapuusta uusiutuvaa dieseliä ja bensiiniä.

Lopputuotteet

voi käyttää nykyisissä ajoneuvoissa sellaisinaan tai sekoittaa huoltoasemilla jaeltaviin polttoaineisiin.

Uusiutuvien

polttoaineiden kannattavuus ei riipu öljyn hinnasta vaan siitä, kuinka paljon polttonesteiden jakelijat velvoitetaan lainsäädännöllä hankkimaan niitä. Kustannukset lankeavat viime kädessä polttoaineen käyttäjille.

Kaidilla

ja sen alihankkijoilla on tällä hetkellä palveluksessaan Suomessa nelisenkymmentä ihmistä. Kiinassa ja Vietnamissa yhtiöllä on noin 8000 työntekijää.

Palvelua - kiitos! Ennen oli ennen nyt on nyt...

Entiseen hyvää aikaan silloin kun presidentitkin olivat Kekkosia, sai liikkeistä, esimerkiksi puhelinpalveluja myyvistä liikkeistä todella hyvää palvelua ja ennen kaikkea nopeasti. Tuskin ehti liikkeen ovesta sisään, kun yksi myyjistä tiedusteli kohteliaasti: "Hyvää päivää! Miten voin palvella?"

Ja itse asia lähti rullaamaan. Asia kuin asia tuli hoidetuksi vartissa viimeistään puolessa tunnissa.

Seurasin tänään eräässä marketissa sivullisena myyntitykki Huikkasen tyyppisen myyjän toimintaa. Olennaista joustavan palvelun kannalta oli se, että hän oli myyntitiskillä ypöyksin.

Me olimme jonossa neljäntenä. Olin varmuuden vuoksi kehottanut asianosaista, avustettavaani ottamaan myymäläkärryn, johon voi tarvittaessa tukeutua/nojata, koska istuinpenkkejä, jonotuspenkkejä ei näyttänyt olevana näköetäisyydellä.

Jonossa ensimmäiset oli pari viisikymppistä tumma-asuista miestä. Tietoja haettiin, muutettiin, SIM-kortteja räplättiin, taas tarkistettiin ja ...
Toinen miehistä häipyi marketin puolelle ja toinen jäi seuraamaan kännykkäkaupan edistymistä = edistymättömyyttä, koska jotain tietoa myyjä ei löytänyt. Kuulin toteavan: "Kun tuo konekin toimii niin hitaasti!" Toinenkin miehistä lähti, sanoi tulevansa myöhemmin.

Jonossa toinen oli iäkäs naihenkilö, joka näytti olevan liikkeellä vastaostetun äylypuhelimen ja pakkauslaatikon kanssa. SIM-kortin vaihdosta tunnuttiin keskustelevan. Ilmeisesti asia ratkesi, koska nainen poistui takavasemmalle.

Jonossa kolmantena oli niin ikään iäkäs nainen älypuhelimen kanssa. Myyjä kertoi monisanaisesti kädet viuhtoen uusista mahdollisuuksista. Kysymyksessä oli liittymätyypin mahdollinen vaihtaminen.
Nainen tuntui empivän. Suhteellisen pitkäkestoisen informaatiotulvan päätteeksi nainen suostui muutokseen, joka ainakin myyjän mielestä oli juuri asiakkaalle erinomaisen sopiva. Nainen pisti nimen sopimuspaperiin, jonka pääkohdat suusanallisesti kertasi, muutokset tulevat voimaan viikon kuluttua jopa tarkaan kellonaikaan päivällä. Asiasta tulee vielä ennen muutosta tekstiviesti varmemmaksi vakuudeksi. Nainen tuntui olevan asiaan tyytyväinen ja lähti kärryineen kassan suuntaan...

Sitten olikin vuorossa avustettavani. Vanhan Nokia-kännykän ongelma selostettiin. Myyjä otti kännykän käteensä ja totesi välittömästi, että asetukset oli ilmeisesti näpelöity epähuomiossa väärään asentoon.
Hän muutti asetukset näyttäen samala, miten asia etenee. Puhelimen hälytysääni pistettiin maksimiin. Hän pyysi minua soittamaa puhelimeen tarkistussoiton. Asia ok!
Samalla myyjä - asiakastaan asiantuntevasti silmäillen tiedusteli:" Miten on jos pistetään hälytysääneksi tuttu lankapuhelimen ääni?" Näin tehtiin.
Asiakas oli tyytyväinen saamaansa palveluun. Odotusaika noin kolme varttia, palveluaika pari kolme minuuttia...

Kiitimme ja lähdimme kassojen suuntaan.

Todettakoon, että em. palvelutiskiltä monet - ainakin kolme asiakasta, yksi pariskuntakin - lähti tuohtuneena tuhisten liikkeelle. Heillä ei tuntunut olevan aikaa odottamiseen. Havaintojen mukaan he olivat kaikki ikäihmisiä.

Niin - niitä paljon mainostettuja käsipareja em. tyyppisellä palvelutiskilläkin saisi olla enemmän.

Presidentin luona käynyt Vanhanen: Turkin tilannetta arvioitava päivittäin...

Jos on Irakin ja Syyrian tilanne vaikea, tällä hetkellä lähes toivoton, niin sitä ei helpota Turkin hyökkäys Pohjosi-Syyriaan.

Turkki käyttää härskisti EU:n päättämättömyyttä > pakolaistilanteen tuomaa valttikorttia hyväksi toteuttaessaan omaa kurdipolitiikkaa Syyrian alueella...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka 8.9.2016 klo 16:50 | päivitetty 8.9.2016 klo 16:54

Presidentin luona käynyt Vanhanen: Turkin tilannetta arvioitava päivittäin

Ulkoasianvaliokunnan tuoreen puheenjohtajan Matti Vanhasen mukaan Turkin kehitystä on arvioitava päivittäin ja Suomi ei ole vaatimassa lievennyksiä Venäjän pakotteisiin.

Matti Vanhanen Kuva: Jarno Kuusinen / AOP

Kansanedustajat aloittivat toissapäivänä kesätauon jälkeen ja kutsu presidentinlinnaan tuli pikavauhtia. Perusteluna oli se, että kesän aikana ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut niin paljon. Nyt kutsu kävi sekä ulkoasiainvaluokunnan että puolustusvaliokunnan jäsenille.

Tapaamisen jälkeen presidentti Niinistö ei halunnut kertoa keskusteluista. Valiokunnista käynnistä kertoivat vain puheenjohtajat Matti Vanhanen (kesk.) ja Ilkka Kanerva (kok.).

Turkin tilanne hankalin

Eilen keskiviikkona ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana aloittanut Matti Vanhanen pitää Turkin tilannetta kaikkein herkimpänä. Unioni on pakolaistilanteen vuoksi riippuvainen Turkista, mutta nyt Turkki tunkeutunut Syyriaan ja ajaa omia tavoitteitaan erityisesti kurdialueilla.

– Tämä on äärimmäisen vaikea ja monimutkainen kysymys. Ja tietyllä tapaa kertoo tämän reaalipolitiikan raadollisuudesta. Unioni on riippuvainen Turkissa pakolaiskysymyksessä, mutta samalla haluamme edesauttaa Turkin ihmisoikeustilannetta, ja että Turkki suhteessa naapureihin suhtautuu myös säällisesti.

– Tämä on vaikea tämä Turkin kysymys ja sen pitää olla agendalla päivittäin.

Arvostelijoiden mielestä EU on myynyt periaatteensa vain jotta Turkki pitää kolme miljoonaa pakolaista rajojensa sisällä eikä päästä heitä unionin alueelle. Vanhanen ei arvostelua niele.

– Mielelläni kuulisin näiltä arvostelijoilta mikä olisi parempi vaihtoehto. Reaalipolitiikassa joudutaan tekemään ratkaisuja ja on nähty että Eurooppa ei pysty viime vuoden kaltaisista pakolaismääristä selviytymään.

Puolustusvaliokunnan Ilkka Kanervan mukaan mikään ei viittaa siihen, että EU:n ja Turkin välinen sopimus olisi purkautumassa ja pakolaisvirta Eurooppaan alkamassa uudestaan.

– Painetta varmasti voi tunnistaa, mutta en usko, että mitään noin dramaattisia murtumia tulisi pintaan, Kanerva arvioi.

Suomi pysyy pakoterintamassa

Sekä Vanhanen että Kanerva kieltäytyvät kertomasta presidentin kantoja. Presidentti Niinistö oli kuitenkin käynyt tarkasti läpi tekemänsä lentoturvallisuuden kohentamiseen tähtäävän aloitteensa perustelut ja vaiheet.

Vanhasen mukaan EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ovat tulossa pian tarkastuspisteeseen, mutta Suomi ei ole tekemässä mitään sanktioita lieventäviä aloitteita.

Vanhanen on esittänyt, että Suomen pitäisi harkita Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton sotaharjoituksiin osallistumisen vähentämistä. Vanhasen mukaan asiaan palataan, kun ensi vuoden harjoituslistoja käydään läpi.

Kokoomuksen Kanerva ei pidä harjoituksista pidättäytymistä tarpeellisena.

– Oma näkemykseni on, että Suomen intressi ei ehkä kuitenkaan ole rajoittaa meidän omaa toimintavapauttamme.

Rajasopimus käsittelyyn jo huomenna

Presidentin ja valiokuntien keskusteluissa sivuttiin myös lokakuussa päättyvää Venäjän ja Suomen välistä rajasopimusta. Viime keväänä sopimuksella haluttiin estää turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemien kautta.

Tuore sisäministeri Paula Risikko (kok.) on sitä mieltä, että sopimusta ei tarvitse uusia, koska pakolaispainetta ei enää ole. Muiden muassa puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sdp) on eri mieltä. Asiaa käsitellään puolustusvaliokunnassa heti huomenna perjantaina.

Venäjä sotii Syyriassa, mutta yhdestä asiasta vaietaan...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > Venäjä yrittää tehdä rauhaa kiivaasti sotimalla ja pommittamalla/ampumalla lähes kaikkea Syyriassa, mikä liikkuu. Yhdysvalloilla on samantyyppisiä tavoitteita. Valitettavasti em. osapuolilla on erilaisia näkemyksiä kapinallisosapuolista.

Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapaavat perjantaina Genevessä keskustellakseen Syyrian tilanteesta. Tarkoituksena on yrittää löytää ratkaisu Syyrian tilanteeseen ja saada aikaan tulitauko.

Torstaina keskustelut keskittyivät väkivallan vähentämiseen, humanitaarisen avun laajentamiseen ja tulitauon aikaansaamiseen.

Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama ja Venäjän presidentti Vladimir Putin eivät onnistuneet viime viikonloppuna löytämään ratkaisua G20-maiden tapaamisessa Kiinassa.

UUTISET ULKOMAAT

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 7.9.2016 klo 20:01

Venäjä sotii Syyriassa, mutta yhdestä asiasta vaietaan

Syyskuun lopussa vuosi sitten Venäjä aloitti pommitusoperaationsa ja Syyrian sodassa alkoi uusi vaihe. Sotaretki jatkuu yhä.

Venäläissotilaita lähellä Palmyran rauniokaupunkia huhtikuussa 2016 Kuva: Tom Kankkonen / YLE

On selvää, että Venäjä käy Syyriassa sotaa, mutta se, mihin sotaretkeä pitäisi verrata, on vaikeampi kysymys.

Olisiko sopiva vertailukohde Krimin valloitus vai peräti Neuvostoliiton aikoinaan käymä Afganistanin sota? Kuinka isoon operaatioon Moskova on Syyriassa lähtenyt?

– Kun otetaan huomioon Venäjän asevoimien koko ja suorituskyky, niin ei tämä operaatio varsin mittava ole, luonnehtii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, kapteeni Juha Kukkola.

Kukkola tietää mistä puhuu, sillä Venäjän asevoimat ja niiden toiminta ovat hänen tutkimuskohteitaan.

Vaikkei Venäjän operaation koko Syyriassa ole mittaluokaltaan valtava, on operaatio kuitenkin ollut näytön paikka. Ja uuttakin on.

– Venäjä on pystynyt maa- meri- ja ilmavoimien yhteistyöllä viemään joukkoja rajojensa ulkopuolelle ja toimimaan siellä, Kukkola selventää.

Paluu Neuvostoliiton tukikohtaan

Venäjän Mustanmeren laivasto käyttää Syyrian länsiosassa sijaitsevaa Tartuksen satamaa, jossa oli aikanaan jo Neuvostoliiton tukikohta. Venäjän toinen keskus on lähellä Latakian kaupunkia sijaitseva Hmeymim, jonne on sijoitettu lentokoneet ja valtaosa helikoptereista.

Syyrian kartta — Tartusin sotasatama ja Hmeymimin lentokenttä ovat Venäjän asevoimien tärkeimmät tukikohdat Syyriassa. Venäläisia sotilaita ja tykistöä on nähty myös Homsin ja Latakian luona, sekä monin paikoin muualla maassa. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Venäjällä arvioidaan olevan Syyriassa 40–50 sotilaskonetta.

Sotilasneuvonantajia, erikois- ja pioneerijoukkoja on nähty eri puolilla Syyriaa. Kukkola arvioi, että näitä on lähes kaikissa Syyrian hallituksen asevoimien tukikohdissa.

Neuvostoliiton luhistuminen vei myös Venäjän asevoimat alennustilaan. Laivat ruostuivat satamiin, lentotunnit jäivät minimiin, upseereiden moraali oli romahtanut.

Silloin kun sotavoimaa käytettiin – kuten Tšetšeniassa – oli tuloksena verinen katastrofi, josta maksettiin kovaa hintaa siviilien kärsimyksinä ja kuolleina varusmiehinä.

Uusiutunut armeija

Operaatio Syyriassa osoittaa Venäjän asevoimien toimintakyvyn kohentuneen. Kukkolan mukaan vuonna 2008 alkanut uudistus on merkinnyt kalustohankintoja ja ammattisotilaiden rekrytointia.

– Venäläiset ovat kyenneet luomaan tällaisiin operaatioihin kykenevän joukon. 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa vastaava ei olisi onnistunut.

Venäjän toimissa näkyy historiallinen jatkumo. Uudistetut asevoimat toteuttavat vanhaa, jo tsaarien ajoilta tuttua tavoitetta.

– Venäjän geopoliittiset intressit ovat aina kohdistuneet lämpimille vesille etelään. Samalla se pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Lähi-Idässä, Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella, Kukkola toteaa.

Historialliseen näkökulman nostaa esiin myös Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith.

Venäjän toimintaa tulkittaessa on Smithin mukaan syytä muistaa keisarien valtakunnan laajentumishalu. Lisäksi presidentti Vladimir Putinin johtama maa pyrkii nykyään haastamaan Yhdysvaltoja, neuvostoaikaisen kylmän sodan vastapuolta.

– Moskova ei halua yksinapaista maailmaa, muistuttaa Smith.

– Mutta Neuvostoliiton aikainen vaikutusvalta ja maailmanlaajuinen läsnäolo ovat mahdottomia, joten Venäjä tekee täsmäiskuja.

Syyria on ollut Moskovalle tärkeä jo neuvostoaikoina. Yhteys on jatkunut uuden Venäjän aikana.

Syyria on pysynyt Venäjän liittolaisena asekaupan ansiosta. Smithin mukaan erityisen tärkeä Venäjälle on maata hallitseva valtaeliititti ja presidentti Bashar al-Assad.

Apuna yksityiset sotaan erikoistuneet yritykset

Jotain uuttakin Venäjän sodankäynnissä Maanpuolustuskorkeakoulun Kukkolan mukaan on.

Maanpuolustuskoreakoulun strategian opettaja Juha Kukkola. — Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Juha Kukkola. Kuva: Yle

Vaikka virallista tietoa asiasta ei ole, on todennäköistä että Venäjän asevoimien apuna on myös yksityinen sotaan erikoistunut yritys, tai useampia.

Malli on sama jota Yhdysvaltain asevoimat käytti apunaan Irakissa.

– Venäjällä tällaiset yhtiöt ovat laittomia, eli sellaisten käyttöä Syyriassa ei tietenkään voida myöntää. Nämä taistelijat ovat kaiketi olleet aiemmin Venäjän asevoimien tai turvallisuuspalveluiden palveluksessa.

Syyrian nykyhallinto oli jo horjumassa, mutta kuluvan vuoden aikana Venäjän ilmavoimien suorittamat iskut ovat tuoneet sille ratkaisevan tuen. Kukkola luettelee muidenkin aselajejien tuomaa apua:

– Venäläisjoukot suojaavat lentotukikohtaa, ja muualla Syyriassa on erikoisjoukkoja ja tykistöä.

Lisäksi Mustanmeren laivasto on risteillyt Syyrian rannikolla hyvinkin vahvasti.

Armeijan eri aselajien yhteistyön tulos on karu.

Venäjä on määrätietoisesti murskannut presidentti Assadin hallintoa vastaan taistelevia hajanaisia oppositioryhmiä.

Myös terroristijärjestö Isis on joutunut iskujen kohteeksi, mutta Kukkolan arvion mukaan neljä pommitusta viidestä on suunnattu opposition asemiin.

– Venäjä on Syyriassa jäädäkseen. Tämä on jatkumoa Neuvostoliiton ajalle. Venäjä pyrkii turvaamaan läsnäolonsa alueella, millainen Syyrian rauhanprosessi sitten onkin.

Venäläinen Suhoi-24 -rynnäkkökone kuvattuna Hmeymim lentotukikohdassa Syyriassa — Venäläinen Suhoi-24 -rynnäkkökone kuvattuna Hmeymimin lentotukikohdassa Syyriassa lokakuussa 2015. Kuva: EPA

Sotaretken poliittinen tavoite

Ajoittain venäläiskoneet ovat lentäneet Iranissa sijaitsevaan kenttään tukeutuen, ja Moskova pyrkii parantamaan välejään omalle sotaretkelle lähteneeseen Turkkiin. Välimerellä operoivat venäläislaivastot tuovat operaatioon merellisen ulottuvuuden.

Ennen operaatiota Moskovan hallussa oli vain yksi laivastotukikohta, mutta nyt mittakaava on aivan toinen.

Syyrian sotaretken on määrä toteuttaa myös Venäjän poliittista tavoitetta.

Krimin valtauksen vuoksi paitsioon joutunut maa yrittää päästä eristyksestä. Keinona on aloittaa yhteydet keittiön kautta: eri maiden hävittäjälentäjien on pakko ottaa toisensa huomioon.

Kukkolan mukaan Syyrian ilmatilassa alkaa olla tunkua.

– Joku pommittaa Syyrian kapinallisia, joku iskee Isis-järjestön asemiin. Lentotoiminnan koordinoimiseksi Venäjä kävi alueelle tullessaan neuvotteluja niin Israelin, Turkin ja Yhdysvaltain kanssa.

Moskovan pyrkimys viedä "keittiön kautta" alkanut yhteydenpito pidemmälle – tiedustelutietojen vaihtamiseen ja yhteisiin operaatioihin – ei ole kuitenkaan onnistunut.

Myös Hanna Smith katsoo pakan sekoittamisen taktiikan törmäävän siihen, ettei kokonaisuutta saadakaan enää kokoon. Syyriassa mikään ei ole yksinkertaista.

Bashar al-Assad ja Putin kättelevät. — Syyrian presidentti Bashar al-Assad ja presidentti Vladimir Putin tapasivat Moskovassa 20.10.2015Kuva: Alexej Druzhinyn / Ria Novosti / EPA

Syyria ei ole Krim

Myöskään Venäjän kotirintamalla suhtautuminen ei ole yksiselitteistä.

Krimin haltuunoton puolelle yleisen mielipiteen saaminen oli Venäjällä helppoa. Syyria on kokonaan toinen asia.

Aluksi imperialistiselle tsaari-Venäjälle ja Neuvostoliittoon ulottuva suurvallan perintö tosin toi suosiota myös Syyrian operaatiolle. Mieliala voi kuitenkin Smithin mukaan vaihtua sodan pitkittyessä, etenkin jos venäläisiä sotilaita kuolee runsaasti.

– Siinä mielessä venäläinen yhteiskunta toimii samoin kuin länsimainen.

Vanhempi sukupolvi kantaa yhä neuvostoaikaisen Afganistanin sodan traumaa. Vaikka tappioita yritettiin ensin peitellä, alkoivat hautausmaat täyttyä kaikkialla laajassa maassa.

Neuvostoyhteiskuntaan tuli uusi ilmiö, "afganzit" eli nuoret veteraanit, joista moni oli vammautunut sodassa.

Monia leimasi näköalattomuus murroskautta elävässä maassa. Kaduilla maleksiville maastoasuisille nuorukaisille löytyi harvoin paikkaa yhteiskunnassa. Osa ajautui rikollisuuteen, osa sai töitä kovaotteisina vartijoina.

Venäjän Syyria-operaatio jää vielä Afganistanin tragedian varjoon. Silti sotatoimilla, sekä Syyriassa että Ukrainassa, on vaikutuksia vaaleihin valmistautuvan Venäjän sisällä, Aleksanteri-instituutin Smith muistuttaa.

Venäjällä järjestetään parlamenttivaalit 18. syyskuuta.

– Se että Venäjä nyt on sotia käyvä maa vaikuttaa myös lainsäädäntöön. Kontrolli on tiukempi kertaakaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja kansalaisten vapaus on huomattavasti kaventunut, ennakoi Hanna Smith.

Ja tämä kaikki tulee näkymään myös vaali-ilmapiirissä.