tiistai 23. elokuuta 2016

Maailman yleisin käyttöjärjestelmä keksittiin Suomessa – Tiesitkö, että käytät Linuxia päivittäin?





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Talous 

Maailman yleisin käyttöjärjestelmä keksittiin Suomessa – Tiesitkö, että käytät Linuxia päivittäin?

Linux-käyttöjärjestelmä on levittäytynyt laajasti ihmisten arkeen. Laitemäärän perusteella se onkin maailman yleisin käyttöjärjestelmä. Yle kokosi nelikohtaisen ansioluettelon Linuxin 25-vuotisjuhlien kunniaksi.



Grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

1. Linux jyrää kännyköissä ja tableteissa

Googlen supersuosittu Android-käyttöjärjestelmä on kehitetty Linuxin pohjalta. Google kertoi vuonna 2015, että maailmassa on 1,4 miljardia aktiivisessa käytössä olevaa Android-laitetta. Linuxista tuunatun Androidin suhteellinen osuus mobiilikäyttöjärjestelmistä kasvaa entisestään, sillä jo 85 prosenttia myydyistä mobiililaitteista on Androideja.
Suomalaiset siis hyödyntävät mutkan kautta Linuxia käyttäessään esimerkiksi Samsungin, LG:n tai Huawein puhelimia.
Pöytäkoneissa ja kannettavissa tietokoneissa Linux on jäänyt kauas Microsoftin Windowsin tai Apple OS X:n suosiosta.


Grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

2. Linux pyörittää internetpalvelimia

Aina kun lataat kuvan Facebookiin, haet tietoa Googlesta tai ostat kirjan Amazonista, tulet käyttäneesi Linuxia. Internetjättien pilvipalvelut perustuvat valtaviin datakeskuksiin, joiden palvelimet pyörivät pitkälti Linuxilla.


Grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

3. Kodin elektroniikka

Suomalaisten kodintekniikkaan hiipii jatkuvasti enemmän "älyä". Nämä älyominaisuudet perustuvat usein Linuxiin. Esimerkiksi älytelevisiot ja älykellot käyttävät käyttöjärjestelmää. Myös älykkäissä liesissä, pesukoneissa ja kahvinkeittimissä Linux on yleinen.
Kodin ulkopuolella Linuxiin voi törmätä esimerkiksi bensapumpulla, liikennevälineiden aikataulunäytöissä tai lentokoneissa.


Grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

4. Supertietokoneet

Maailman 500 tehokkaimman supertietokoneen käyttöjärjestelmänä Linux on ylivoimainen. Niistä jopa 99 prosenttia käyttää Linuxia. Supertietokoneet suorittavat äärimmäisen vaikeita laskutehtäviä, kuten sään ennustamista.
Eli tarkistaessasi puhelimen sovelluksella seuraavan aamun pyöräilysään, olet mahdollisesti hyödyntänyt taas Linuxia.

Euroopan vanhin puu on bosnianmänty Kreikassa

Mielenkiintoista...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Euroopan vanhin puu on bosnianmänty Kreikassa

Tutkijat saavat elävien ja jo kuolleiden puiden vuosirenkaista tietoa siitä, miten ilmasto vaihteli jopa tuhansia vuosia sitten.

TIEDE 
OLIVER KONTER / MAINZIN YLIOPISTO
Itä-Rooma oli vielä voimissaan 900-luvun alussa, kun tämä bosnianmänty oli aivan nuori.
Itä-Rooma oli vielä voimissaan 900-luvun alussa, kun tämä bosnianmänty oli aivan nuori.

EUROOPAN vanhin elävä puu on 1 075-vuotias. Tämä bosnianmänty (Pinus heldreichii) eli harmaarunkomänty kasvaa Kreikan pohjoisosien ylängöillä.
Yli tuhatvuotisen männyn löysivät Tukholman yliopiston, saksalaisen Mainzin yliopiston ja Arizonan yliopiston tutkijat.
”Luin vuosia sitten tutkimuksen hyvin kiinnostavasta metsästä Kreikassa. Koska kokoamme ilmastohistoriaa, meitä kiinnosti etsiä vanhoja eläviä puita”, kertoi löydöstä ruotsalainen Paul J. Krusic Tukholman yliopiston tiedotteessa. Hän johti ryhmää, joka löysi puun Navarinon ympäristöobservatorion tutkimusmatkalla. Hanke tutkii ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta ympäristöön Välimeren alueella.
Mänty on yksi yli tuhatvuotisista puista, joita on toista tusinaa korkealla Pindosvuorilla. Mänty kasvaa 25–35 metrin korkeuteen.
Puun ikää määritettäessä rungosta on porattava ontolla poralla näyte, joka ulottuu ytimeen. Tutkijat laskivat männyn kairausnäytteestä 1 075 vuosirengasta.
Ne syntyvät, kun puu kasvaa keväällä nopeasti ja loppukesällä hitaasti. Kesä- ja kevätpuun raja muodostaa puuhun vuosirenkaan.
Krusic hämmästelee, että puu on säilynyt alueella, jossa ihminen on kuitenkin vaikuttanut yli 3 000 vuotta.
VUOSIRENKAIDEN paksuus vaihtelee. Tutkijat saavat vielä elävien ja jo kuolleiden puiden vuosirenkaista tietoa siitä, miten ilmasto vaihteli jopa tuhansia vuosia sitten.
Iänmäärittäjät ottavat huomioon paikan, josta puu tai puut löytyivät. Tutkijat antoivat puulle nimen Adonis. Se viittaa kauneuden ja halun jumalaan Kreikan mytologiassa.
”Ihmiskunnan historia on ympäröinyt tätä puuta. Eri imperiumit, Bysantti, Ottomaanit. Moni asia olisi voinut johtaa puun tuhoon. Onneksi tämä metsä on säilynyt koskemattomana yli tuhat vuotta”, sanoo Krusic.
Kun Adonis oli nuori, oli Bysantti eli Itä-Rooma vielä huipussaan.
MUITAKIN EHDOKKAITA vanhimmaksi yksittäiseksi eurooppalaiseksi puuksi on löydetty, mutta niiden iänmääritys on epäluotettava.
Euroopassa on myös vanhempia eläviä puun osia, mutta ne ovat klooneja. Ne ovat versoneet itseään paljon vanhemmasta juuresta tai saaneet alkunsa vaikkapa toisen verson juurtuneesta oksasta.
Vanhimmat yksittäiset puut maailmassa ovat vihnemäntyjä Yhdysvaltain Kaliforniassa ja Nevadassa. Jotkut niistä on arvioitu luotettavasti yli viisi tuhatta vuotta vanhoiksi.
Suomen vanhin elävä puu, jonka ikä tiedetään, elää Sodankylässä Urho Kekkosen kansallispuistossa. Mänty löydettiin vuonna 2006 läheltä Venäjän rajaa. Ikää sillä on noin 780 vuotta.

Kaupunkilegenda osoittautui todeksi: IS löysi automyyjien salaisen työkalun – näin raa’asti asiakkaiden autoja arvioidaan...







Tähänastisen elämäni aikana olen kerran saanut omani takaisin autokaupassa. Myin ensimmäisen autoni (Chevrolet 4 Door Sedan vm. 1954) 1960-luvun alkupuolella samalla hinnalla, minkä olin autosta maksanut mukaan luettuna uudet Nokia Hakkapeliitta-talvirenkaat. Auto oli minulla käytännössä muutaman kuukauden...

Miksi niin vähän aikaa? Siksi, että havaitsin aika nopeasti, että "pyörre kävi bensiinitankissa" > rajunpuoleinen kulutus, vaikka bensiini siihen maailman aikaan olikin halpaa ja toisaalta, että auton halusi kimppakyytikaveri ostaa... 

Sittemmin, kohta kymmenen vuotta sitten, vaimoni sai velipojaltani ostamastaan Mercedes Bentz 21 D vm. 1981 autosta asiallisen hinnan. Autoon oli tehty museokatsastukseen tarvittavat tuunaukset ja museokatsastettu. Kaakkois-Suomesta tuli junalla autoharrastaja, joka vei auton mennessään...

Molemmissa em. tapauksissa ei ollut kyseessä autoliike, vaan yksityiset ostajat.

Itse olen muutama vuosi sitten pyytänyt autoliikkeestä tarjouksen meidän juuri tällä hetkellä - ei liikenteessä olevasta - Land Rover Freelander vm. 2000 maastoautosta.

Alla olevan artikkelin perusteella minulle tuli henkilökohtaisesti tunne, että "halvalla menee" tai oikeastaan "halvalla menisi", sillä asia ei edennyt kaupantekoon saakka.  

Ymmärtääkseni Ilta-Sanomien artikkeli on yleisesti tunnettu asia, joka "uutisoitiin" eräänlaisena löytönä...


Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:




Useat suomalaiset autokauppiaat käyttävät myynti- ja ostotyönsä apuna Autovistan Vis Online -ohjelmaa.

Kaupunkilegenda osoittautui todeksi: IS löysi automyyjien salaisen työkalun – näin raa’asti asiakkaiden autoja arvioidaan


HINNOITTELU
Kansalaisten vaihtoautojen arvosta katoaa helposti yli neljännes vaihdon yhteydessä.
Käytettyjen autojen kauppiaat arvioivat vaihdokit usein nopealla vilkaisulla ja kylmän raa’asti. Ihan noin yksinkertaista se ei ole, sillä kauppiailla on apunaan ohjelma, jonka Ilta-Sanomat löysi.

Miksi omasta vaihtoautosta saa lähes aina autokauppiaalta niin masentavan alhaisen hyvitystarjouksen?
Miksi autokauppiaat harvoin tutustuvat vaihdokkiin kunnolla?

Ilta-Sanomat löysi autokauppiaiden työkalun, joka vaikuttaa vahvasti hinnoittelun taustalla.

Hinnat eri maailmoista

Auton vaihtaminen uudempaan tai muuten vain on stressaavaa puuhaa ainakin silloin, kun vanhasta vaihdokistaan pyrkii saamaan mahdollisimman hyvän hyvityksen autokauppiaalta. Usein hyvityshinta jääkin huomattavasti siitä, miksi oman auton käyvän arvon on itse arvioinut. Eikä kauppiaita useinkaan tunnu kiinnostavan, jos oma auto sattuukin olemaan erityisen hyvässä kunnossa ja säntillisesti huollettu.





Ohjelma laskee kylmästi

Autokauppias katsoo asioita puhtaasti kaupalliselta kannalta – onhan kauppiasliike voiton tekoon pyrkivä yritys. Sillä on myös autokaupassa vastuita, joihin sen pitää varautua, jos jokin myydyssä autossa menee pieleen.

Ilta-Sanomat tutustui kauppiaiden vaiettuun työkaluun. Useat suomalaiset autokauppiaat käyttävät myynti- ja ostotyönsä apuna Autovistan Vis Online -ohjelmaa, joka tekee auton hinnoittelusta kylmän viileää työtä, täysin ilman tunnetta.

Miksi arvo laskee?

Erityistä monitahoisen ohjelman toiminnassa on ostoauton hinnoittelun raakuus. Esimerkkilaskelmasta paljastuu, että noin 5 000 euron autosta hyvitetään autoaan vaihtavalle tavanomaisesti vajaat 3 600 euroa. Yli 1 400 euron, eli tässä tapauksessa yli neljänneksen arvo, siirtyy kaupassa kauppiaan eduksi.




Ostaja häviää vaihdon yhteydessä hyvityksessä vain kerran, mutta kauppias ottaa hyödyn saman kaupan yhteydessä kahdesti.

Eikä siinä vielä kaikki. Käytetyn auton kauppias tekee samalla tavalla voittoa tietenkin myös myymistään autoista, eli ostettavasta kalliimmasta autosta on hyvitetty sen edelliselle omistajalla saman kaavan mukaisesti, paljon pyyntihintaa vähemmän. Ostaja häviää vaihdon yhteydessä hyvityksessä vain kerran, mutta kauppias ottaa hyödyn saman kaupan yhteydessä kahdesti.

Kaavamaista toimintaa

Ohjelman käyttöohjeista selviää monia mielenkiintoisia seikkoja. Niitä ovat esimerkiksi se, että usein arvio sisään ostettavasta vaihtoautosta tehdään nähtynä tai jopa näkemättä – kaavamaisesti.

Auton koeajo ja siihen tarkempi tutustuminen on vain yksi kolmesta mahdollisuudesta. Tämä saattaa viitata siihen, että kauppiaat eivät aina tee työtään kovinkaan tunnollisesti, vaan he siirtävät autossa mahdollisesti piilevät viat seuraavan omistajan harmiksi.

Ohjelman ”hinnoittelusäännöillä asetetaan myynti- ja pyyntihinnan välinen ero, tavoitekate sekä peruskorjauskustannukset, jotka automaattisesti vaikuttavat Vis Onlinen liikekohtaisen hinnaston hintoihin,” käyttöohjeessa todetaan.

Auton hinnoitteluun vaikuttaa siis myös se, että yksityishenkilöltä liikkeen omistukseen siirtyessään se palaa jälleen arvonlisäveron piiriin, koska yrityksen on lisättävä voittokatteeseensa arvonlisävero. Valtiokin tahtoo siis omansa käytetyn auton myyjän ahdingosta.

Ohjelman käyttöohjeissa todetaan muutakin mielenkiintoista. Suora lainaus:

Hinnoittelusäännöillä voi tehdä hinnoitteluun myös merkki- ja mallikohtaisia sääntöjä.Esimerkiksi omien merkkien ajoneuvot voidaan hinnoitella keskimääräistä markkinahintaa korkeammalle – tai tietyn huonosti myyvän mallin hintaa voidaan laskea.

Kaupunkilegenda niin sanottujen merkkiliikkeiden omien merkkien suosimisesta näyttäisi siis pitävän paikkaansa.

maanantai 22. elokuuta 2016

Olli Rehn: Osaaminen on uuden työn tärkein raaka-aine - hmmmmm...

Olli Rehn irrottelee silloin tällöin "uusilla" käsitteillä. Tähän saakka raaka-aineeksi on mielletty esim. metallit, puu, kemikaalit, vesi, jne. ...

Osaamisen nimeäminen raaka-aineeksi on mielestäni hiukan kaukaa haettu ja ontuva. Itse nimeäisin sen edelleen henkiseksi pääomaksi.

Ilmeisesti Olli Rehn haluaa erityisesti painottaa tuon digitalisaation merkitystä ja siten uudistaa myös terminologiaa...

Suora nettilainaus Talouselämä-lehdestä hiukan tuunattuna:


Olli Rehn: Osaaminen on uuden työn tärkein raaka-aine

Olli Rehn: Osaaminen on uuden työn tärkein raaka-aine
ILMOITUSDigitalisaation haasteet kääntyvät mahdollisuudeksi osaamisen avulla, uskoo elinkeinoministeri Olli Rehn.
16.8.2016 03:16
DNA
Lisää suosikkeihin
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)
Suomalainen työelämä tulee muuttumaan arvaamattomalla tavalla seuraavan 10–20 vuoden kuluessa. Automaatio, robotit ja digitalisaatio luovat paljon uusia mahdollisuuksia ja haasteita.
”Meidän pitää kääntää muutos uhasta mahdollisuudeksi. Se asettaa melkoisia uudistuspaineita myös elinikäiseen oppimiseen niin, että ihmisten taidot päivittyvät jatkuvasti”, sanoo elinkeinoministeri Olli Rehn.
Olli Rehnin mielestä osaaminen on uuden työn tärkein raaka-aine. Katso Rehnin haastattelu.
Uudistumispaineet osuvat koko koulujärjestelmään koulutien alkutaipaleelta aikuiskoulutukseen asti. Peruskoulun tehtävä on antaa oppimisen eväät, joiden avulla ihminen voi uudistua koko työuransa aikana. Yksi hallituksen kärkihankkeista tähtää juuri tähän.
”Edistämme digitaalisen oppimisympäristön rakentamista kouluissa niin, että tuleville työntekijöille ja yrittäjille tulee eväät selviytyä digitaalisessa ympäristössä.”
Peruskoulutuksesta huolehtivat kunnat kulkevat toki digitaalisen oppimisympäristön rakentamisessa eri tahtia, koska kuntien resurssit ovat kovin erilaiset. Esimerkiksi Kauniainen on ollut yksi edelläkävijä, mutta myös hieman suuremmassa mittakaavassa toimiva Vantaa on rakentanut uutta hyvällä vauhdilla.
”Toivoisin että kunnat panostaisivat vahvasti digitaalisten oppimisympäristöjen rakentamiseen sen lisäksi, mitä valtio tekee kärkihankkeissaan.”
Digitaalisten menetelmien hyödyntämistä kouluissa vauhdittaa myös DNA:n tukema HundrED-hanke, jossa sata koulua sai tukea uusien oppimistapojen hyödyntämiseen.
Kuva: Sakari Piippo

Kuinka Suomen julkinen sektori on pysynyt digitalisaation vauhdissa? Lue koko juttu.

Kolumni: Muistot, joita kukaan ei enää muista...





Alla oleva kolumnin sanoma on aika lailla tutun tuntuinen - varmaan lähes kaikille - minullekin.

Olen pitkään = vuosia päättänyt vihdoinkin käydä läpi ja hävittää aineistoja päärakennuksen autotallista. Aineistoja joihin liittyy voimakkaita muistoja. Muistoja, joista minun olisi parasta päästä eroon. Aina aloittamiselle on löytynyt jokin syy > yleensä tekosyy.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

KOLUMNIT

Kolumni: Muistot, joita kukaan ei enää muista


Anne Heinonen
Minulla on vuosien ajan ollut projektina päästä eroon asioista, joita en tarvitse.
Luen parhaillaan läpi lukion vanhoja oppikirjojani, sillä en muuten raaski heittää niitä paperinkierrätykseen. Loputtomaksi voisi kutsua myös projektia, jossa siivoan tietokonettani poistamalla sen sisältä turhia tekstejä ja kuvia.
Joka vuosi keväällä tai syksyllä tartun vaatehuoneen banaanilaatikoihin ja alan käydä omistamiani tavaroita läpi.
Joka vuosi tuloksena on yksi tai kaksi laatikollista vaatteita, papereita ja tavaraa, jotka voi heittää kierrätykseen tai myydä pois, ja sitten unohtaa.
Rutiinin ansiosta muistan jo lähes jokaisen omistamani tavaran paikan.
Tänä keväänä törmäsin siivouspäivänä pussilliseen pieniä muistoesineitä ylä- ja ala-asteajalta. Muistin, että muovisiin pääsiäisyllätyksiin, kelta-vihreään pehmokilpikonnaan ja outoihin tarroihin liittyi tärkeiltä tuntuneita ihmisiä ja hetkiä – en vain muistanut ketä ja mitä.
Tilanne oli hämmentävä.
Ratkaisin sen laittamalla pussin takaisin hyllylle.
En yhtään ihmettele Suomessa levinnyttä siivousintoa. Kun ystäväni joutuivat jättämään homekotiinsa kaiken vanhoista rakkauskirjeistä lähtien, he kuvailivat oloaan uudessa tyhjässä asunnossaan puhdistuneeksi.
Oli helpompi hengittää, kun ympärillä ei ollut paljon tavaraa.
Mutta mitä tehdä asioille, joita ei oikeastaan ole enää edes olemassa? Miten niistä voi irrottaa? Tuntuu väärältä päästää niitä menemään, vaikka todellisuudessa ne ovat lähteneet jo kauan aikaa sitten.
Usein niistä pitää kiinni sitä lujempaa mitä lähempänä ne ovat katoamista. Aivan kuin muiston pikkuhiljaa jälkeensä jättämä puhdas tila näyttäisi aluksi virheellisesti tyhjyydeltä.
Aion vielä hetken harjoitella irti päästämistä vanhoilla luentomuistiinpanoilla ja historiankirjoilla. Vaikken enää lukisi niistä yhtäkään, niillä saattaa olla vielä yksi opetus annettavanaan.
Ehkä niiden jälkeen on helpompaa päästää irti myös siitä, mitä ei enää ole.
Luen läpi vanhoja oppikirjojani, sillä en raaski heittää niitä paperinkierrätykseen.
Mitä tehdä asioille, joita ei oikeastaan ole enää edes olemassa?

Presidentti Tarja Halonen saapuu kunniavieraaksi Meri-Lapin ruokamessuille...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Presidentti Tarja Halonen saapuu kunniavieraaksi Meri-Lapin ruokamessuille

JENNI G‰STGIVAR/IL
Presidentti Tarja Halonen saapuu kunniavieraaksi Meri-Lapin ruokamessuille.
Presidentti Tarja Halonen saapuu Meri-Lapin ruokamessujen kunniavieraaksi syyskuun alussa.
Hän sai kutsunsa europarlamentaarikko Paavo Väyryseltä.
– Halonen on vahva lähiruoka-aatteen kannattaja. Hänen tunnuslauseensa on “Pellolta pöytään”, Väyrynen sanoo.
Hän kertoo kutsuneensa Halosen tutustumaan ruokamessuihin jo silloin, kun Halonen toimi presidenttinä, mutta vierailu jäi toteutumatta.
Väyrynen täyttää 2. syyskuuta 70 vuotta ja juhlistaa syntymäpäiväänsä ruokamessujen yhteydessä järjestettävällä juhlaseminaarilla Kansakunta – Ihmiskunta.
Seminaarin alustajiksi ovat lupautuneet Liisa JaakonsaariIlkka Kanerva ja Matti Vanhanen.
Seminaari pidetään Pohjanrannan päärakennuksen yläkerrassa kello 10–11.30. Sinne ei ole erillistä pääsymaksua.
Halonen tutustuu messualueeseen perjantaina 2. syyskuuta kello 16 jälkeen.