torstai 18. elokuuta 2016

Kesäkolumnisti Janne "Rysky" Riiheläinen: Venäjän uusi normaali...

Harvoin olen niin samaa mieltä kirjoittajan kanssa kuin alla olevasta. Itse olen useissa artikkeleissa kirjoittanut patologisesta valehtelusta, johon ilmiselvästi alla olevan artikkelin kirjoittaja viittaa.

Uusi normaali on mielenkiintoinen käsite. Edelliseen voi vapaasti liittää Aleksis Kiven Nummisuutareiden lauseen: Niin muuttuu maailma Eskoni...

Niin muuttuu - valitettavasti välillä aivan liian rajusti ja yllätyksellisesti.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kesäkolumni 

Kesäkolumnisti Janne "Rysky" Riiheläinen: Venäjän uusi normaali

Venäjällä mikään ei näytä olevan kuin ennen. Kaikki mitä kuvittelimme olevan epänormaalia, onkin nyt normaalia. Venäjä järjestää säännöllisesti valmiusharjoituksia ja synnyttää tahallaan epävarmuutta, Janne "Rysky" Riiheläinen kirjoittaa.



Janne Riiheläinen
Janne Riiheläinen Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Olemme varmaan kaikki jollain tasolla tajunneet, että käynnissä on siirtymä optimistisesta maailmanajasta ikävän toisenlaiseen. Muutoksen laajuutta ja syvyyttä voi ymmärtää paremmin, jos tarkastelee, mitä kaikkea on muuttunut viimeisen reilun parin vuoden aikana.
Muutoksen hämmästelyn voi aloittaa vaikkapa Venäjän viisumivapauden katoamisesta keskusteluista. Koko sanaa en ole kuullut pitkään aikaan. Muutama vuosi sitten uumoiltiin myös, että yleinen asevelvollisuus siirtyy meilläkin historiaan, vaikka siihen Suomessa menee pidempään kuin muualla. Vuonna 2014 Naton oli tarkoitus Walesin huippukokouksessa löytää uusi merkitys puolustusliitolle, kun Afganistanin operaatiota ajettiin alas. Krimin valtauksen myötä merkitys syntyi saman tien. Presidentinvaaleissa 2012 ajateltiin presidenttiä arvojohtajana, jonka tehtävänä oli lähinnä ilmaista minkälaisia arvoja kansan enemmistö halua tukea. Nyt hänellä on arvoja konkreettisempaa johdettavaa kädet täynnä.
Meille valehdellaan vakavista asioista päin naamaa.
Olemme myös saaneet tottua siihen, että meille valehdellaan vakavista asioista päin naamaa. Sekä siihen, että yllättävän moni haluaa selitellä näitä valheita parhain päin. Kyllä siellä Krimillä kuitenkin oli kohteliaita, vihreitä miehiä Venäjältä ja Ukrainassa sotaa käydään pitkälti Venäjän armeijan voimin. Malesialaiskoneen ampuivat alas venäläiset ilmatorjuntajoukot. Eivätkä lähimmät venäläiset joukot ole suinkaan 1 500 kilometrin päässä Suomen rajasta.
Uuteen normaaliin kuuluu myös se, että asioita kiepautellaan ja muuksi muutetaan. 

Kun presidenttimme tekee yksinkertaisen aloitteen, jonka avulla voitaisiin parantaa lentoturvallisuutta, hänen aloitteensa ja nimensä onkin kaapattu edistämään ihan muita asioita. Tai yhtäkkiä koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan voimassa ollut toimintatapa Suomen itärajalla vaihtuu kahden pienen raja-aseman kohdalla. Valtion omistama energiayhtiö voi myös lähteä osakkaaksi ydinvoimalaan, vaikkei ensin halua. Ja sitten kun suostuu lähtemään tietyillä ehdoilla, ne ehdot jätetään kylmästi täyttämättä. Saman ydinvoimalan kohdalla suomalainen virkakoneisto osoittaa sille epätyypillistä pitkämielisyyttä, jopa huijausyrityksen ja turvallisuutta kyseenalaistavien seikkojen kohdalla.
Venäjän toimintatavat perustuvat usein sikäläisen sotilastaidon hämäämiseen ja yllättämiseen pyrkivään maskirovka-traditioon. Näin se voi hyödyntää maksimaalisesti rajallisten resurssiensa ja keskitetysti toimivan päätöksentekonsa yhdistelmän.

Yllätyksillä, valheilla ja rytminvaihdoksilla se pyrkii varmistamaan samalla sen, että lännen on mahdollisimman vaikeaa löytää poliittista yksimielisyyttä vastatoimiin.
Ukkoja otetaan siviilitöistään ja varusteet kaivetaan varastoista.
Venäjällä on järjestetty muutaman vuoden ajan lähes jatkuvasti valmiusharjoituksia, joissa kootaan ja varustetaan taistelukelpoisia yksiköitä. Niissä siis harjoitellaan liikekannallepanoa.

Tähän kuuluu myös se, että ukkoja otetaan siviilitöistään ja varusteet kaivetaan varastoista. Ne harjoitukset, joita Venäjällä on käynnistetty viimeisen parin viikon aikana, ovat liikuttaneet kymmeniä tuhansia miehiä.

Jos 80-luvulla olisi laitettu liikkeelle tällainen orkesteri, olisi lännessä oltu varmoja hyökkäyksen alkamisesta. Varsinkin kun harjoituksissa mukana on säännöllisesti myös taktisia ydinaseita.  Ainakin Ruotsia ja Britanniaa kohti on lennetty harjoituslentoja ydinaseet kyydissä ja ohjusjoukot kuuluvat vakituisesti maasotaharjoitusten kokoonpanoihin.
Nämä harjoitukset toimivat paitsi sotilaallisen valmiuden kohottajina, myös kertovat Venäjän johdon viestiä muulle Euroopalle. 

He haluavat nyrkkiä heristellen saada muutettua kansainvälisen politiikan tilannetta ja sääntöjä. Sitä nyrkkiä on moni Venäjän naapuri saanut jo maistaa, Ukraina parhaillaankin. Itse asiassa sotilaalliset toimet näitä naapureita kohtaan on yleensä käynnistetty nimenomaan sotaharjoitusten suojissa. Aloite on joka tapauksessa lähes koko ajan pysynyt Putinilla. Meidän muiden tehtäväksi on jäänyt odotella mitä hän tällä kertaa päättää sodasta ja rauhasta. 
YYA-sopimus velvoitti meidät pitämään kaikki muut täältä poissa.
Vanhassa normaalissa kasvoimme siihen, että mikä tahansa vieras sotavoima Suomessa on uhka olemassaolollemme. YYA-sopimus velvoitti meidät pitämään kaikki muut täältä poissa tai Puna-armeija tulisi auttamaan, todennäköisesti turhan pysyvästi. Siksi monelle tuntuu vaikealta katsella liittolaistemme sotaväkeä harjoittelemassa meidän maaperällämme tai ilmatilassamme. Ennen sotilaallisen yhteistyömme pääosa Nato-maiden kanssa tehtiin piilossa Afganistanissa tai jossain muussa kaukaisessa paikassa. Nyt se sama yhteistyö saa konkreettisia muotojaan tässä meidän silmiemme edessä.
Uuteen normaaliin kuuluu myös se, että moni haluaa viedä muiltakin luottamuksen yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. Ei olisi pari vuotta sitten tullut mieleenkään, että joku voisi käynnistää vihakampanjan Punaista Ristiä vastaan. Samanlaisen hyökkäyksen kohteeksi ovat joutuneet monet muutkin yhteiskuntaamme pystyssä pitävät tahot.
Nämä öyhöttäjät ilmoittautuvat yleensä erittäin isänmaallisiksi.

Heille isänmaa on kuitenkin vain jokin epämääräinen idea. Oikeassa elämässä isänmaasta ja sen ihmisistä tarvitaan huolehtimaan systeemi jos toinenkin. Kriittisyys ja huonon korvaaminen paremmalla on yhteiskunnan elinvoiman kannalta olennaista. Kun kyseessä on pelkkä halu tuhota, on se vain silkkaa huliganismia.
Ei meitä sotilaallisesti juuri nyt uhata.
Kaiken sen pelon ja vihan kylvössä on osansa myös Venäjän informaatiovaikuttamisella. Sen tavoitteena ei ole käännyttää, vaan hämmentää. Kun demokraattisessa valtiossa saadaan synnytettyä riittävästi epävarmuutta ja epäluottamusta, tarkoittaa se poliittisen päätöksenteon jäykistymistä. Ei meitä sotilaallisesti juuri nyt uhata. Hyökkäyksen kohteena on poliittinen päätöksentekojärjestelmämme ja sitä myötä demokratiamme. 

Uusi normaali on se, että Venäjä pyrkii laajalla ja häikäilemättömällä keinovalikoimalla vaikuttamaan muiden maiden sisäpolitiikkaan. Meille tämä on tietysti myös kylmän sodan aikaista vanhaa normaalia. Siksi sitä ei oikein tahdota edes tunnistaa.
Tällä hetkellä meillä on lukuisia erilaisia käsityksiä tilannekuvasta ja silti lähes totaalinen tuki tasavallan presidentin vetämälle ulkopoliittiselle linjalle. 

Terveempää olisi se, että tilannekuva olisi suhteellisen yhteinen, mutta keinoista siinä pärjäämiseen olisi erimielisyyttä. Nykyinen asetelma viestii hämmennyksestä. Uudessa normaalissa pärjätäksemme meidän on ymmärrettävä paremmin miten se toimii ja miten meidän tulee siinä toimia. Valtiokoneistomme kuitenkin elää pitkälti jo tässä uudessa normaalissa, mutta tähän samaan olisi herättävä kansalaistenkin.
Se on jo käynyt selväksi, että historiallisista ajoista on huomattavasti mukavampi lukea kuin elää niiden keskellä. Mutta kyllä me tässä uudessakin normaalissa pärjäämme, jos vain pidämme pään kylmänä ja pidämme mielessä, ettei tämä ole vanha normaali.
Janne "Rysky" Riiheläinen on joensuulainen turpobloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Presidentti Venäjälle tekemästään lentoturvallisuusaloitteesta: Ei ollut uusi asia...


Totta, asia on ollut esillä monissa eri yhteyksissä menneinä vuosina. Toivottavasti asia vähitellen etenee konkreettisiin käytännön tekoihin.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka  | 

Presidentti Venäjälle tekemästään lentoturvallisuusaloitteesta: Ei ollut uusi asia

Presidentti Niinistö selventää Itämeren lentoturvallisuudesta tekemäänsä aloitetta. Tasavallan presidentin kanslian nettisivuilla julkaistussa kirjoituksessa Niinistö toteaa, että lentoturvallisuuden parantaminen on ollut jo vuosikausia esillä.



Sauli Niinistö.


Sauli Niinistön mukaan presidentin ja hallituksen yhteistyö on sujunut lentoturvallisuuteen liittyvässä asiassa. Kuva: Samppa Toivonen / AOP

Presidentti Sauli Niinistön mukaan lentoturvallisuuden parantaminen on ollut esillä esimerkiksi tämän vuoden huhtikuussa Nato–Venäjä-neuvostossa.
Niinistö otti  lentoturvallisuuden ja transponderien käytön esille Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Putinin vieraillessa Kultarannassa. Transponderit ovat lähettimiä, joiden avulla lentoja voi seurata maasta käsin.
– Informoin asiasta tapaamisen jälkeen muun muassa Naton pääsihteeriä Jens Stoltenbergiä. Esitin asian myös Naton huippukokouksessa Varsovassa 8. heinäkuuta. Kaikille läsnä olleille valtionpäämiehille asia oli tuttu, eikä kukaan ilmaissut hämmennystä, kannatusta kylläkin. Myös lehdistötilaisuudessa Stoltenberg ilmaisi tyytyväisyytensä venäläisten valmiuteen lentoturvallisuuden parantamiseksi, Niinistö kirjoittaa.
Presidentti Niinistön mukaan aloite ei ole aiheuttanut yllätystä Suomessa. Niinistön mukaan Suomi on muodostanut kantansa jo joulukuussa 2015 hyväksyessään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n työryhmän yleiset periaatteet.
Niniistön mukaan myös turvallisuusvirasto Trafi on pitänyt pitkään yllä keskustelua lentoturvallisuudesta ja erityisesti transpondereista. Niinistön mukaan Paula Risikko (kok.) otti asian esille jo vuonna 2014 toimiessaan liikenneministerinä.
Niinistö toteaa myös, että pääministeri Juha Sipilä on ottanut transponderit esille eduskunnassa 21. kesäkuuta juuri ennen kuin presidentti Niinistö tapasi presidentti Putinin.
– Kuten olen jo aikaisemmin todennut, keskustelin lentoturvallisuudesta ja transpondereista venäläisten kanssa jo syksyllä. Tämä lentoturvallisuutta koskeva asia saatettiin hallituksen tietoon 23.12.2015 päivätyssä muistiossa, Niinistö kirjoittaa.
Myöhemmin Venäjä esitti Nato–Venäjä-neuvostossa kutsun kokoukseen lentoturvallisuuden parantamisesta. Venäjä lähetti kutsun Nato-maille sekä Suomelle ja Ruotsille. Tämä kutsu nimettiin "Niinistön aloitteeksi."
Tämän lisäksi Venäjä on esittänyt kahdenvälisiä pyyntöjä. Näiden sisällöstä presidentti Niinistö ei ole tietoinen, koska presidentin mukaan Suomi ei ole saanut tällaista kutsua.
Niinistön mukaan presidentin ja hallituksen yhteistyö on sujunut lentoturvallisuuteen liittyvässä asiassa.

Venäjän pommikoneet lensivät Iranista Syyriaan...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > kuoleman kylvöä tuhansien metrien korkeudesta todennäköisesti huonolla kokonaishyötysuhteella ja tarkkuudella.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjän pommikoneet lensivät Iranista Syyriaan

Suomalaisen asiantuntijan mukaan tärkeä syy on lyhyempi matka kohteisiin kuin Etelä-Venäjältä.

RUSSIAN DEFENCE MINISTRY PRESS SERVICE / HANDOUT
Venäläinen TU-22M3-pommikone pudotti sunnuntaina pommeja Dayr al-Zawrin kaupungin lähistölle Syyriassa.
Niilo SimojokiSTT, Helsinki
Venäjä kertoi tiistaina tehneensä ensimmäiset pommituslennot Syyriaan iranilaisesta lentotukikohdasta ilmaan nousseilla koneilla. 

Kapteeni Juha Kukkola arvioi, että kyseessä on pikemminkin käytännön sanelema ratkaisu kuin uusi käänne konfliktissa.
Venäjän puolustusministeriön mukaan lennolle osallistui muun muassa strategisia pitkän matkan Tupolev-pommikoneita. Ministeriön mukaan pommitukset tuhosivat varastorakennuksia, joissa oli aseita, ammuksia ja polttoainetta. Lisäksi komentokeskuksiin tehdyissä iskuissa kuoli suuri määrä taistelijoita.
Syyrian sotaa seuraava Syrian Observatory for Human Rights kertoi hieman myöhemmin liki 20 siviilin ja useiden kapinallistaistelijoiden saaneen surmansa pommituksessa Aleppossa. Lisäksi kymmeniä haavoittui.
Kukkolan mukaan Venäjä on lentänyt samanlaisella kalustolla Syyriaan jo jonkin aikaa Etelä-Venäjältä. Huomattavasti lyhyempi lentomatka Iranista tuo paitsi säästöä myös muita etuja.
– Jos saadaan tiedustelutietoa jostain kohteesta, johon halutaan iskeä, niin näin saadaan myös pommikoneet nopeammin Syyriaan iskua suorittamaan, Kukkola perustelee.
Strategian opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa työskentelevän Kukkolan mukaan on vaikea ennustaa, johtaako Iranin tukikohdan käyttö pommitusten lisääntymiseen – ne kun kiihtyivät jo viikko–puolitoista sitten Aleppon taisteluiden myötä.
– Mutta ainakin venäläiset pyrkivät säilyttämään saman tempon, joka heillä nyt on ollut, Kukkola arvioi.
Pommituslennot Iranista eivät ole hänen mukaansa kovin dramaattinen käänne, koska Iranin ja Venäjän yhteistyö Syyrian suhteen on tiivistynyt jo pitkän aikaa. Lisäksi venäläiset ohjukset ja koneet ovat jo aiemmin lentäneet Syyriaan Iranin ilmatilan kautta, Kukkola muistuttaa.
Kukkolan mukaan Venäjä haluaa jatkaa kauempaa tehtäviä pommituslentoja myös siksi, että se haluaa vähentää painetta Syyriassa olevalta “hyvin työllistetyltä” lento-osastoltaan.

Pekka Juntti > Päiväkirja: Ne lyhyet, kirkkaat hetket





Olen oppinut pitämään Pekka Juntin teksteistä.

Alla olevassa kolumnissa hän mm. toteaa: Eiköhän tässä ole kaikki mitä tarvitsen, vaikka usein näyttää ettei ole mitään muuta kuin liikaa tekemistä. Jompi kumpi tunteista on valetta. Ehkä sitä saa itse päättää onko oman elämänsä ruhtinas vai renki.

Totean, että on hyvä, kenen tahansa, voimiensa tunnossa pysähtyä - silloin tällöin - pohdiskelemaan maailman menoa ympärillään...

Päiväkirja: Ne lyhyet, kirkkaat hetket

Pekka Juntti
Olen alkanut pitää jaloistani. Liian pitkistä ja laihoista, jossa on konttipolvet sekä pitkät, ja kapeat jalkaterät, jotka käyvät hätätilanteessa luistelusuksesta, kun pikkuisen Rexillä vetelee ja jossa on niin pitkä pottuvarvas, ettei viisainkaan kenkäsuunnittelija ole voinut ottaa sellaista huomioon.
Pidän jaloistani siksi, että ne kantavat. Kuljettavat keveästi edelleen. Mennä liputtavat suon yli että heilahtaa, eivät perusta varvikoista ja vaivaiskoivikoista.
Vanheminen on kai sitä, että ymmärtää: voisi olla toisin. 

Voisi olla vaikeampaa, kivuliaampaa, ohi. Voisi mennä linkuttaessa, selkää pidellessä, polvea potiessa. Järjettömät pottuvarpaat voisivat olla kalmankylmät, ja joskus vielä ovatkin. Tämä on nopea keikka, ei tänne jäädä kovin pitkäksi aikaa varpaita kipristelemään.
Siitä on ihan todisteita.
Lippuja puolitangossa pihoilla, sortuvia ääniä arkuilla, kamuja hautumaan hiekassa. Elämän parhaimpina hetkinä tajuaa, että voisi itsekin jo olla siellä, mutta enpä rietas soikoon vielä ole. Vaikka lähdön paikkoja on ollut monta.
Ne on aika lyhyitä ne kirkkaat hetket, jolloin näkee selvästi muttei pelota.

Sitä näkee, että lapset on tikissä, vaimo kopillaan ja äläpä mittään. Talo siinä, mökki tuossa, saunan piipussa savua. Koiranhäkissä paskaa ja tontin reunat metrisenä ruovikkona ja mitä sitten.
Eiköhän tässä ole kaikki mitä tarvitsen, vaikka usein näyttää ettei ole mitään muuta kuin liikaa tekemistä. Jompi kumpi tunteista on valetta. Ehkä sitä saa itse päättää onko oman elämänsä ruhtinas vai renki.
Pidän jaloistani siksi, että ne kantavat. Kuljettavat keveästi edelleen. Mennä liputtavat suon yli että heilahtaa, eivät perusta varvikoista ja vaivaiskoivikoista.

Globalisaatio on vastatuulessa, koska emme halua maailman ongelmia kotiovellemme...

Sixten Korkman kisrjoittaa taas asiaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Globalisaatio on vastatuulessa, koska emme halua maailman ongelmia kotiovellemme

Nationalismin uusi voittokulku johtaisi vääjäämättä umpikujaan.

TALOUS 
Sixten Korkman 
Kirjoittaja on on pitkän linjan talousvaikuttaja ja Aalto-yliopiston emeritusprofessori.

TALOUSTIETEILIJÄT suhtautuvat Adam Smithin ja Anders Chydeniuksen hengessä globalisaatioon ja etenkin vapaakauppaan myönteisesti. Laajat markkinat sallivat työnjaon ja erikoistumisen, mikä kasvattaa tuottavuutta ja tuloja. Globalisaation hyödyistä onkin paljon näyttöä, ei vähiten Suomen kaltaisen maan kannalta.
Tämä vuosi saattaa silti jäädä historiaan vuotena, jolloin globalisaatio ajautui vastatuuleen. Tähän on ainakin kolme syytä. 
Ensinnäkin kehittyneiden talouksien keskiluokka on joutunut ahtaalle, kun kova kansainvälinen kilpailu vie työpaikkoja ja heikentää palkkakehitystä. Epävarmuus ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet.
Toiseksi kansallisen itsemääräämisoikeuden merkitys on globalisaation myötä vähentynyt. Tähän vaikuttavat niin markkinoiden kautta välittyvä keskinäinen riippuvuus kuin kansainväliset sopimukset. Kansallisen suvereniteetin kaventuminen on monelle kansalaiselle vaikea asia.
Kolmanneksi globalisaatio tuo maailman ongelmat kovin lähelle. Eikä kyse ole vain median välittämistä kauheuksista vaan myös pakolaistulvasta. Se nähdään uhkana omien kansalaisten työllisyydelle ja sosiaaliturvalle. Muukalaisvastainen vihamielisyys on lisääntynyt.
SUOMEN LISÄKSI useimmat muutkin maat pyrkivät kovakouraisella pakolaispolitiikalla vähentämään oman maan houkuttelevuutta potentiaalisten tulijoiden silmissä. Pakolaisia palautetaan sankoin joukoin muualle, turvattomiin olosuhteisiin.
Likaisen työn hoitaa hallinto; poliitikot eivät juuri päätöksiä perustele ja me kansalaiset emme laajasti kysy tai kyseenalaista. Emme halua kysyä koska emme halua tietää – että maamme ei kunnioita ihmisten perusoikeuksia. Ennen muinoin tällaiset ongelmat eivät olleet kotiovellamme vaan jossain kaukana.
Meitä pelottaa teknologian kyky tuhota työpaikkoja sekä hallitusten ja EU:n avuttomuus ongelmien edessä. Talouskasvulle ja työllisyydelle asetetaan solkenaan tavoitteita, jotka toistuvasti jäävät saavuttamatta. Politiikan uskottavuus on heikkoa.
KESKUSPANKIT ovat pitäneet korot nollatasolla, osin sen allakin, mikä on tukenut pörssikursseja ja kiinteistöhintoja. Investoinnit eivät silti ole lähteneet liikkeelle; velat sen sijaan kasvavat jatkuvasti koko taloutta nopeammin. Kukaan ei tiedä mihin tämä matka päätyy.
Siihen on tultu, että laajat väestöpiirit vakiintuneissa demokratioissa äänestävät kummallisten ratkaisujen, kuten brexitin, tai kummallisten poliitikkojen, kuten Donald Trumpin, puolesta. Vain vuosi sitten tätä ei olisi järin moni pitänyt mahdollisena. Ongelmia voi olla edessä myös Italiassa ja Ranskassa.
GLOBALISAATION tulevaisuus on aikamme suuria kysymyksiä.
Se kaipaa kriittistä tarkastelua ja osin uusia linjauksia. Nationalismin uusi voittokulku johtaisi vääjäämättä umpikujaan sekä lietsoisi vastakkainasetteluja ja epävakautta.
Aikamme kaipaa avoimuuden ja suvaitsevaisuuden puolestapuhujia.

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Soini ja Wallström: Venäjän edessä oltava yhdessä rintamassa...



Juuri näin se menee, on yksikertaisesti mentävä. Ei mitään kahdenkeskisiä keskusteluja...
Kun on kysymys Itämeren alueesta, olisi luonnollista, että myös Saksa ja Tanska olisivat mukana. 
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Soini ja Wallström: Venäjän edessä oltava yhdessä rintamassa

Suomen ja Ruotsin ulkoministerit ovat samaa mieltä siitä, että Venäjän edessä on pidettävä yhtä. Sen kummemmin ulkoministeri Timo Soini kuin virkasisar Margot Wallströmkään ei lämpene Itämeren turvallisuutta luotaaviin kahdenvälisiin keskusteluihin Venäjän kanssa.



Timo Soini ja Margot Wallström.

Timo Soini ja Margot Wallström. Kuva: Yle

Tukholmassa vierailulla oleva ulkoministeri Timo Soini ei lämpene kahdenvälisiin keskusteluihin Venäjän kanssa Itämeren turvallisuudesta.
– Tällainen yhteydenpito ja tällaiset neuvottelut tulee käydä laajemmalla rintamalla. Kahden maan kahdenkeskiset neuvottelut eivät tule kysymykseen, sanoi ulkoministeri Timo Soini
Myös Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström oli sitä mieltä, että Venäjän esittämät keskustelut voidaan käydä alueen maiden välillä laajalla kokoonpanolla. Ruotsi on saanut Venäjältä kirjallisen kutsun keskusteluihin.
Wallström painotti lisäksi, että maiden tulee myös löytää yhteinen kanta suhteessa Venäjään.
– EU-maiden suhde Venäjän vastaisiin pakotteisiin muuttuu vasta, kun Venäjä osoittaa kehittyvänsä oikeaan suuntaan, muistutti Wallström.

Trump tai Clinton – se on amerikkalaisten käsissä

Ulkoministerit totesivat kuin yhdestä suusta, että Yhdysvaltain presidentin valinta on amerikkalaisten käsissä.
- Minulla ei ole äänioikeutta Yhdysvalloissa, sanoi Soini.
Ruotsin ulkoministeriä Margot Wallströmiä sen sijaan kismitti vaalikampanjaan pesiytynyt alatyylisyys.
– Jos keskustelu muuttuu pelkäksi vihanlietsonnaksi ja valheiden levittelyksi, niin mekin olemme vaarassa. Meidän täytyy pysytellä kaukana siitä, sanoi Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström.

Viinasen asia loppuunkäsitelty

Ulkoministeri Timo Soini toisti eilen esittämänsä näkemyksen, että Suomen Tukholman-suurlähettilään Jarmo Viinasen nopeutettu kutsu Suomeen kesken suurlähettiläspestin on hänen päätöksensä ja pitää.
- Asia etenee valtioneuvoston istuntoon ja sitä kautta presidentinesittelyyn. Asia on minun puoleltani loppuunkäsitelty, sanoi ulkoministeri Soini.
Soini sanoi, ettei ole vielä pohtinut, kuka on seuraava suurlähettiläs Tukholmassa.
– En ole vielä uhrannut ajatustakaan asialle, sanoi Soini.