Alla olevassa artikkelissa todetaan:Norjalaisen kansalaisliikkeen mielestä Halti-tunturin huippu pitäisi lahjoittaa Suomelle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017.
Se olisi hieno ele Norjalta!
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Haltin huippu sittenkin Norjalta Suomelle? Esitys nyt Norjan pääministerin pöydällä
LAPIN UUTISET27.7. 08.58 Päivitetty 08.59KUVAKAAPPAUS NRK:N NETTISIVUILTA
NRK kirjoittaa, että Norjan hallitus meinaa todella harkita Haltin huipun lahjoittamista Suomelle.
Norjan hallitus käsittelee piakoin, lahjoittaako se Suomelle Haltin huipun, kertoo NRK. Rajaa pitäisi siirtä 40 metrillä, jotta koko huippu olisi Suomen puolella.
Haltin korkein kohta Suomen puolella on 1324 metriä. Norjan puolella Halti yltää vielä 37 metriä korkeammaksi, 1361 metriin.
Norjan pääministeri Erna Solberg varmisti Norjan TV 2:ssa, että esitys on saapunut hallituksen pöydälle. Pääministeri sanoi, että asiaa tullaan harkitsemaan.
Norjalaisen kansalaisliikkeen mielestä Halti-tunturin huippu pitäisi lahjoittaa Suomelle itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017.
Some-kampanjan takana on Norjan maanmittauslaitoksen eläkkeellä oleva pääinsinööri Bjørn Geirr Harsson. Alueella helikopterilla liikkuessaan hän kertoo ihmetelleensä, miksi tunturin huippu on jäänyt rajalinjassa Norjan puolelle. Aloite on saanut julkisuutta Norjassa ja Suomessa. Myös BBC on kertonut asiasta.
Norjan suurlähettiläs Åge Grutle totesi joulukuussa, että Haltitunturin huippua suomalaisille Facebookissa ajava kansanliike on osoitus norjalaisten hyvästä tahdosta Suomea kohtaan. Hän suhtautui lahjoituksen toteutumiseen kuitenkin varovasti.
Haltin huipun siirtäminen on saanut tukea Norjan pohjoisen kunnissa, mutta toisaalta esimerkiksi ulkoministeriö epäilee lahjoitusta perustuslain vastaiseksi.
Suomessa asian päätymisestä Norjan pääministerin pöydälle uutisoi ensimmäisenä Yle Sapmi.
Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan... Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat
Yle Philadelphiassa: Historiallinen ilta Yhdysvaltain politiikassa – Hillary Clinton presidenttiehdokkaaksi
Yhdysvaltain demokraattipuolue on asettanut Hillary Clintonin virallisesti presidenttiehdokkaakseen kannatusmyrskyjen keskellä. Puoluekokous on selvinnyt alkukireydestään ja jakautuneisuudesta tyynemmille vesille yllättävän nopeasti, kirjoittaa Ylen kirjeenvaihtaja Pirkko Pöntinen.
Presidenttiehdokkaaksi virallisesti asetettu Hillary Clinton tervehti kannattajiaan ja puoluekokousväkeä videoyhteydellä.Kuva: Shawn Thew / EPAPHILADELPHIA
Tiistai-iltana klo 18.38 paikallista aikaa Yhdysvaltain demokraattinen puolue ylitti historiallisen hetken. Etelä-Dakota julisti puoluekokousedustajiensa äänijakauman ja nosti Hillary Clintonin edustajamäärän yli 2 382 maagisen rajan. Clintonin nimitys puolueen presidenttiehdokkaaksi ensimmäisenä naisena kautta maan historian oli virallistettu.
Äänestys sujui ripeästi puolitoistatuntisen kannatusmyrskyn säestämänä ja ilman pelättyjä välikohtauksia ja mielenosoituksia. Hillary Clinton sai 2 842 edustajaa ja Vermontin senaattori Bernie Sanders 1 865.
Kakkoseksi jäänyt Sanders seurasi laskentaa liikuttuneena
Philadelphiassa Sanders seurasi Quicken Loans Arenan yläparvella liikuttuneena mutta onnellisena osavaltioiden äänten julistusta. Joka kerran, kun hänen edustajanmääränsä ilmoitettiin, nousi 74-vuotiaan miehen kasvoille tyytyväinen hymy.
Sanders näki, että hänen vuosi sitten lähes yksin aloittamansa poliittinen vallankumous elää, eivätkä ehdokkuus ja kampanjointi ole menneet hukkaan.
Demokraattien presidenttiehdokkuuskilvan hävinnyt Vermontin senaattori Bernie Sanders seurasi Clintonin julistusta demokraattien ehdokkaaksi. Kuva: PETER FOLEY
Esivaaleissa Sandersia äänesti 13 miljoonaa ihmistä. Heistä suuri osa oli nuoria, ensikertalaisia äänestäjiä, mutta joukossa oli myös Washingtonin valtaeliitin kuvioihin pettyneitä. He olivat valmistautuneet Sandersin voittoon, joten pettymys oli ymmärrettävä.
Ilman demokraattien superdelegaattijärjestelmää olisi illan tulos ollut toinen, he sanovat. Superdelegaateilla tarkoitetaan demokraattipuolueen johtotehtävissä kongressissa ja eri osavaltioissa olevia henkilöitä, jotka pääsevät automaattisesti puoluekokousedustajiksi. Superdelegaattien rooli presidenttiehdokkaan valinnassa on tähän asti ollut suuri.
Sandersin hankkiman arvovallan tuloksena sääntöjä on jo muutettu. Ensi vaaleissa superdelegaattien valta vähenee, mutta ei vielä kokonaan poistu.
Sanders kehotti äänestämään Clintonia
Bernie Sandersin kannattajat ovat saaneet Philadelphiassa purkaa pettymystään kaksi ensimmäistä puoluekokouspäivää ja haukkua Hillary Clintonia rauhassa.
Taktiikka on ollut oikea. Paineet ovat purkautuneet ilman väkivaltaa ja suurmielenosoituksia. Tämänhetkisten mittausten mukaan heistä valtaosa suostuu äänestämään Clintonia marraskuun presidentinvaaleissa.
Presidenttiehdokaskisasta jo aiemmin luopunut Bernie Sanders asteli ääntenjulistuksen jälkeen parvelta alemmas, ilmoitti vielä kerran täyden tukensa Clintonille ja kehotti kannattajiaan äänestämään tämän Valkoiseen taloon.
Sitten kumarainen herra käveli kokoushallin rappuset ylös eikä enää vilkuttanut taakseen.
Bill Clinton toi esiin puolisonsa pehmeää puolta
Illan päätti puoliso, entinen presidentti Bill Clinton, joka kertoi pariskunnan tutustumisesta, pitkästä yhteisestä elämästä ja työstä tavallisten ihmisten parissa eri puolilla Yhdysvaltoja ja maailmaa.
Entinen presidentti ja Hillary Clintonin puoliso Bill Clinton piti tunteikkaan puheen puoluekokouksessa.Kuva: Andrew Gombert / EPA
Hän onnistui tuomaan esille vaimonsa yksityisen puolen ja pehmentämään kovaksi haukuttua mielikuvaa uranaisesta.
Demokraattien puoluekokous on selvinnyt alkukireydestään ja jakautuneisuudesta tyynemmille vesille yllättävän nopeasti.
Ilmapiiri voi muuttua nopeasti, mutta jo nyt se on tyystin toinen kuin alussa pelättiin. Ilmapiiri on myös aivan jotain muuta kuin viikko sitten republikaanien kokouksessa Clevelandissa, jossa lähes täysin valkoisista keski-iän ylittäneistä edustajista koostunut kokousväki kuunteli vihapuheita aamusta iltaan.
Pieneen Pajalaan muutti 700 turvapaikanhakijaa – kaivostyöntekijästä tuli pakolaisten reservi-isä
Pajalassa kaivoksen kasvuhuuma vaihtui konkurssipesän selvittelyyn. Pakolaisten tulo toi kuntaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja.
Pajalan keskusta on hiljainen.Kuva: Hannele Muilu / Yle
Pajalan keskustan läpi kävelee vartissa, sitten on kauniissa Tornionjokivarressa. Tukholmaan on yli tuhat kilometriä. Suomen puolelle Kolariin on 30 kilometriä. Moni puhuu suomea tai vinkeää meänkieltä, jossa erimerkiksi viihtyä on triivastua ja laskea on räknätä. Pakolainen on karkulainen.
Pajala on kokoaan tunnetumpi johtuen Mikael Niemen kirjasta Populäärimusiikkia Vittulanjänkältä. Vittulanjänkä on paikka Pajalassa. Katukylteistä löytyy myös Paskajänkkä ja Teksas.
Keskustassa liikkuu harvakseltaan ihmisiä ja autoja, mutta leikkipuistossa ja hotellin pihassa on vipinää.
Kuuden tuhannen asukkaan Pajalaan on asutettu 700 turvapaikanhakijaa. Kunta on innoissaan, sillä pakolaiset toivat työtä yli 70 ihmiselle. Työpaikat ilahduttivat kovan pettymyksen kokenutta kuntaa.
Huuma ja mahalasku parissa vuodessa
Muutama vuosi sitten kanadalaisfirma Northland perusti Pajalan Kaunisvaaraan rautamalmikaivoksen. Pajala nousi kukoistukseen. Pois muuttaneita perheitä palasi takaisin.
– Tuli ihan ummikkojakin etelästä, puhuivat vain ruotsia, sanoo Harri Rantakyrö, kunnanhallituksen puheenjohtaja.
Harri Rantakyrö toivoo, että edes osa turvapaikan saajista jäisi Pajalaan. Kuva: Hannele Muilu / Yle
Kaivoksesta tuli ylpeys, johon moni halusi sijoittaa pelkästä kotiseuturakkaudesta.
Allan Lehto oli myynyt firmansa ja sijoitti osan tuloista kaivokseen. Hän ihmettelee, ettei edes analyytikoilta tai pankista tullut varoituksia.
–Kaikki olivat niin optimistisia, kukaan ei epäillyt. Oltiin niin, että halleluja, nyt tämä menee eteenpäin.
Malmin laatu oli hyvä, mutta kuljetuskulut nousivat ilman rautatietä korkeiksi. Kaivoksen johto otti riskejä ja velkaa uskoen raudan kovaan hintatasoon.
Lopulta rautamalmin hinta romahti. Parissa vuodessa kaivos ajautui konkurssiin, josta tuli yksi Ruotsin suurimmista.
–Niin kuin märkä täkki olisi pudotettu niskaan, Rantakyrö sanoo.
Pajala palasi entiseen muuttotappiokunnaksi.
Kaivokselta varaisäksi
– Ne oli semmosia fantasiavuosia meille, sanoo Kaunisvaarassa poraajana työskennellyt Jan Niemi haikeana.
Kaivosalue odottaa hiljaisena kohtaloaan. Hiljaiseksi menee Niemikin.
– On kohta itku silmässä, kun näkee ja kuulee, ettei ole paljoa ääntä täällä enää.
Muutama työntekijä on vielä töissä pumppaamassa kaivoksesta vettä pois.
Jan Niemi suree kaivoksen lopettamista, mutta viihtyy pakolaisnuorten auttamistöissä Kuva: Hannele Muilu / Yle
Nyt Niemi tekee töitä pakolaispoikien kanssa ja puhuu työstään lämmöllä.
– Olen vähän kuin reservi-isä.
Hän opettaa ruotsia ja kertoo, kuinka asioita Ruotsissa hoidetaan.
Keskisormeakin näytetään
Harri Rantakyrön mukaan suurin osa kaivoksen työntekijöistä on saanut töitä lähikaivoksilta tai kunnasta pakolaisten auttamistöistä.
Pajalassa toivotaan, että edes osa turvapaikan saajista pysyisi kunnassa. Ainakin yksi lääkäri aikoo jäädä, mistä Rantakyrö on mielissään.
– Meille on haaste, etteivät he kokoa kamppeita ja lähde kun saavat luvan jäädä Ruotsiin.
Pakolaisten viihtyminen taitaa olla niin ja näin. On kylmä, pimeä ja pitkä talvi sekä vähän tekemistä. Vähäisellä ruotsin taidolla he kyselevät, millaista on Suomessa.
Ohi kaahaa vanha bemari täynnä nuoria miehiä. Auto pysähtyy suojatien ääreen väistämään tummaihoista miestä. Joku autosta näyttää miehelle keskisormea.
Työllistymisestä tulee ongelma. Pajalan omakin nuoriso muuttaa muualle.
– Tämä on niin pieni paikka, ei täällä ole tulevaisuutta, sanoo Sanna Edeblom, joka aikoo opiskelemaan muualle.
Hänen mukaansa pakolaisten mukana tulee toisenlaista kulttuuria, mutta monilla pajalan asukkailla on vielä sulattelemista uusien ihmisten kanssa.
Kaivokselle toivotaan jatkajaa
Toivo kaivoksen jatkosta elää.
Jatkajan toivotaan löytyvän viimeistään sitten, kun malmin hinta nousee selvästi. Apuun on toivottu Ruotsin valtion kaivosyhtiötä LKAB:ta, mutta se ei ole toistaiseksi osoittanut kiinnostusta.
– Rautamalmia ei Euroopassa löydy muualta kuin täältä ylhäältä, Rantakyrö sanoo. Hän korostaa, että kaivos on tärkeä koko alueelle myös Suomen puolella.
Kanadalaisen asianajajan johdolla sijoittajat ovat nostaneet joukkokanteen kaivosyhtiötä vastaan. Alamäestä ei valittajien mielestä varoitettu tarpeeksi ajoissa. Suuria toiveita ei ole saada rahaa takaisin.
Allan Lehto sanoo, ettei hänellä ole hätää, mutta hänen käy sääliksi piensijoittajia, jotka uskoivat kotiseutuun.
– Yksikin mies uskoi niin kovasti, että sijoitti lasten säästöt ja lainasikin rahaa.
VAIKEUKSISSArämpivä teräsvalmistaja Outokumpu onnistui vähentämään tappiotaan vuoden toisella neljänneksellä huhti-kesäkuussa.
Oikaistu liiketappio pieneni viiteen miljoonaan euroon viime vuoden vastaavan ajan 25 miljoonan euron tappiosta. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhtiö teki liiketappiota 20 miljoonaa euroa.
TULOSPARANNUSjohtui yhtiön mukaan pääasiassa Americas-liiketoiminta-alueen terästoimitusten kasvusta sekä tuotantokustannusten laskusta. Matala ferrokromin hinta taas vaikutti kielteisesti Euroopan alueen kannattavuuteen.
Outokummun toimitusjohtaja Roeland Baan sanoo tulostiedotteessa, että neljänneksen aikana Amerikan liiketoimintayksikkö saavutti terästoimituksissa uuden ennätyksen ja samalla kulut pysyivät kurissa ja korollinen nettovelka väheni.
Yhdysvalloissa Outokummun ongelmana on jo vuosia ollut Calvertin terästehdas, joka päätyi yhtiön haltuun yrityskaupassa kolme vuotta sitten. Tehtaan käynnistyminen viivästyi, ja Kiinasta tuotu halpateräs heikensi markkinoita. Nyt tutkinta polkumyynnistä on hillinnyt tuontia Kiinasta ja Outokumpu on saanut toimitusten kasvun lisäksi aikaan hinnankorotuksia.
Tuloksena Outokumpu pystyi vähentämään Amerikan-yksikössä liiketappiotaan 24 miljoonaan euroon viime vuoden 43 miljoonasta.
EUROOPASSA tulosta rasittivat heikentyneen ferrokromin hinnan lisäksi ruostumattoman teräksen toimitusten hienoinen lasku ja raaka-aineiden hinnannousu. Euroopan alueen liikevoitto aleni 42 miljoonasta eurosta 29 miljoonaan.
Toisen neljänneksen lopussa yhtiön korollinen nettovelka aleni 1 485 miljoonaan euroon ensimmäisen neljänneksen 1 551 miljoonasta eurosta. Velkaantumisaste oli 69 prosenttia.
Vajaa vuosi sitten Mika Seitovirran toimitusjohtajana korvannut Baan sanoo nyt nähdyn käänteen merkitsevän sitä, että hän uskoo yhtiön pääsevän 500 miljoonan euron liiketulostavoitteeseen vuonna 2020.
Konsernin tämän vuoden kolmannen neljänneksen liiketuloksen hän odottaa kääntyvän positiiviseksi.
Tulosjulkistuksen jälkeen Outokummun osakekurssi kääntyi iltapäivällä Helsingissä noin neljän prosentin nousuun.
