torstai 21. heinäkuuta 2016

Venevero tulee voimaan aiottua myöhemmin – lain valmistelussa käytetty rekisteri puutteellinen...

Suomessa on tuhansia erilaisia rekistereitä. Jokainen suomalainen on sadoissa, kukaties tuhansissa eri rekistereissä. Napin painalluksella meistä jokaisesta löytyy valtava määrä tietoa. Kuka sitten on em. napin painaja, se varmaan askarruttaa monia meistä - minuakin aina silloin tällöin...

Tuskin malta odottaa, että pääsen taas aivan upouuteen rekisteriin - veneverorekisteriin.

Nykyinen moottoriveneemme ei ole 5,5 m pitkä mutta perämoottorin teho tuon artikkelissa mainitun 15 kW eli 20,4 hv.



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venevero tulee voimaan aiottua myöhemmin – lain valmistelussa käytetty rekisteri puutteellinen

Venevero maksettaisiin kerran vuodessa ajoneuvoveron tapaan. Hallitus toivoo saavansa veneverolla 50 miljoonan euron lisän valtion kassaan.

KOTIMAA 
SAMI KERO / HS
Veron piiriin tulevat veneet ovat vesikulkuneuvorekisteriin kuuluvat, runkopituudeltaan vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet, kuten myös vesikulkuneuvot, joiden moottoriteho on vähintään 15 kilowattia eli 20,4 hevosvoimaa. Kuvassa Suomenlinnan vierasvenesatama Helsingissä.
Veron piiriin tulevat veneet ovat vesikulkuneuvorekisteriin kuuluvat, runkopituudeltaan vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet, kuten myös vesikulkuneuvot, joiden moottoriteho on vähintään 15 kilowattia eli 20,4 hevosvoimaa. Kuvassa Suomenlinnan vierasvenesatama Helsingissä.

Fakta

Mikä venevero?

 Venevero on hallitusohjelmaan kirjattu vero, jolla valtio tavoittelee 50 miljoonan vuotuisia verotuloja.
 Venevero koskee veneiden lisäksi pieniä moottoriajoneuvoja, kuten mopoja, mopoautoja ja moottoripyöriä.
 Lainvalmistelussa vielä oleva venevero tulee todennäköisesti olemaan kerran vuodessa maksettava ajoneuvoveron kaltainen könttäsumma.
 Venevero ei astu voimaan suunnitellusti alkuvuonna 2017, vaan viivästynee hieman.
HALLITUSOHJELMAAN kirjatun veneveron valmistelutyö on viivästynyt, ja laki tuleekin voimaan aiottua myöhemmin. Veneitä ja pieniä moottoriajoneuvoja, kuten mopoja, mopoautoja ja moottoripyöriä koskevan veneveron oli määrä tulla voimaan alkuvuonna 2017.
Turun Sanomat uutisoi aiemmin, että hallituksessa oltaisiin jopa harkittu veneveron perumista.
Valtiovarainministeriön vero-osaston lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen kertoo, että lain valmistelutyö on edennyt toivottua hitaammin aiemman, veneitä ja mopoja koskevan verotuksen puutteiden takia.
Hän ei kuitenkaan usko, että laki kuopataan.
”Laki on ihan normaalissa valmistelussa. Veneillä ja mopoilla ei ole ollut aikaisemmin mitään veroja, joten nämä ovat verottajalle kokonaan uusia tuotteita. Siksi lain valmistelu on haasteellista.”
VENEVERO olisi vuotuinen vero, joka maksetaan kerran vuodessa ajoneuvoveron tapaan. Veron piiriin tulevat veneet ovat vesikulkuneuvorekisteriin kuuluvat, runkopituudeltaan vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet, kuten myös vesikulkuneuvot, joiden moottoriteho on vähintään 15 kilowattia eli 20,4 hevosvoimaa.
Koska veneistä ja mopoista ei ole päästötietoja kuten autoilla, hiilidioksidipäästö ei ole veron perusteena. 
Hallitus toivoo saavansa veneverolla 50 miljoonan euron lisän valtion kassaan.
Veron piiriin kuuluvia vesikulku- ja muita ajoneuvoja on satojatuhansia. Lain valmistelua on Parkkosen mukaan hidastanut se, että valmistelutyössä käytetty venerekisteri on osoittautunut puutteelliseksi.
”Venerekisteri on alun perin tehty eri asioita varten, ja nyt mietimme, miten saamme lakia varten riittävän tiedon ja varmuuden.”
VENEVERON valmistelussa on myös pohdittu sitä, tulisivatko sen hallinnolliset kustannukset niin korkeiksi, että tavoiteltu verokertymä jäisi merkittävästi pienemmäksi.
Parkkonen ei näe tällaista ongelmaa.
”Tämä on periaatteessa verotasokysymys. Tuotto saadaan, kun kerrotaan veron piiriin tulevat veneet ja ajoneuvot veron määrällä”, Parkkonen sanoo.
”Kun vero tulee aikanaan voimaan, kaikki rekisteröityneet veneet ja ajoneuvot saadaan veron piiriin.”
Hallitus käsittelee veneveron myöhemmin syksyllä lainvalmistelutyön päättymisen jälkeen. Parkkosen mukaan veneveron mahdollinen myöhästyminen alkuvuodesta ei ole oleellista.
”Kaavailtu vero olisi kerran vuodessa maksettava könttäsumma, joten se voisi tulla tarvittaessa voimaan keskellä vuottakin.”

Entinen sotalaiva valmistautuu elämään siviilissä – miinalaiva Pohjanmaa koki muodonmuutoksen...

On erinomaisen hieno ja tärkeä asia, että alla oleva alus saa uuden elämän. Olisi ollut äärimmäisen suurta typeryyttä, jos alus olisi romutettu tai myyty johonkin toisarvoiseen käyttöön.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Entinen sotalaiva valmistautuu elämään siviilissä – miinalaiva Pohjanmaa koki muodonmuutoksen

Entinen sotalaiva valmistautuu uuteen elämään siviilissä.

KOTIMAA  
JARI PARTANEN
Miinalaiva Pohjanmaa on muutettu merenmittausalus Pohjanmereksi.
Miinalaiva Pohjanmaa on muutettu merenmittausalus Pohjanmereksi.

Fakta

Lippulaiva joka melkein romutettiin

 Miinalaiva Pohjanmaa valmistui Wärtsilän Helsingin telakalta vuonna 1979.
 Alus oli 78 metriä pitkä ja uppoumaltaan 1 450 tonnia.
 Merivoimien lippulaivana toimineen Pohjanmaan tehtävänä oli miinoitus ja toimiminen koululaivana.
 Alus osallistui merirosvouksen vastaiseen Atalanta-operaatioon Adeninlahdella vuonna 2011.
 Laivaa oltiin jo romuttamassa, koska sitä ei ollut varaa museoida eikä sille löytynyt sopivaa ostajaa.
 Lopulta ostajaksi löytyi valtion omistama osakeyhtiö Meritaito.
MERENMITTAUSALUS Pohjanmeri valmistautuu Hangon edustalla Barentsinmerelle lähtöön. Siellä sen on tarkoitus kartoittaa merenpohjaa Norjan karttaviranomaisen lukuun.
Pohjanmeri on entinen merivoimien lippulaiva Pohjanmaa, joka myytiin pienoisen kohun jälkeen valtion omistamalle Meritaito-yhtiölle. Meritaito on muuttanut aluksen siviilikäyttöön sopivaksi.
TÄYSIN ongelmitta ei ole selvitty. Aluksen lähtö Barentsinmerelle viivästyy viime viikolla paljastuneen teknisen ongelman vuoksi.
”Käynnistystilanteessa tuli pieni konevika. Sitä selvitettäessä meni lähes viikko telakalla”, sanoo Meritaidon toimitusjohtaja Jari Partanen.
”Maanantaina aamulla aikaisin alus lähti Hangon suuntaan tekemään testimittauksia. Vielä menee varmaan viikon verran loppuvarustelussa ja muutamissa kalibroinneissa. Toivottavasti se sitten pääsisi lähtemään Barentsinmerelle.”
MERITAITO päätyi Barentsinmeren pohjan kartoittajaksi kansainvälisen tarjouskilpailun voittajana.
Yhtiössä työskentelee yli 200 ihmistä. Se on erikoistunut muun muassa merenmittaukseen, väyläsuunnitteluun, vesirakentamiseen, öljyntorjuntaan sekä kanavien käyttöön ja kunnossapitoon.
Pohjanmeri-alus kartoittaa Barentsinmeren pohjaa ääneen perustuvalla monikeilainteknologialla. Lähellä Huippuvuoria oleva kartoitettava alue on noin 11 000 neliökilometriä. Valmista pitäisi olla lokakuun lopussa.
”Siellä kammataan käytännössä joka sentti merenpohjasta”, Partanen sanoo.
Laiva keilaa kerrallaan merenpohjaa kuukauden ajan ympäri vuorokauden eli niin kauan kuin polttoainetta riittää. Sen jälkeen seuraa miehistön vaihto ja polttoaineen tankkaus, jotka kestävät neljä päivää.
Pohjanmeri-aluksen merenkulusta huolehtii noin kymmenen hengen miehistö. Varsinaisia mittauksia varten aluksella on 3–4 mittaajaa.
”Käytännössä tiimejä pitää olla kaksi. Kun toinen tulee lepäämään, niin toinen vaihtaa tilalle.”
PARTANEN kertoo, että Suomessa ei järjestetä koulutusta merenmittaajille lainkaan. Merenmittaajat ovat usein käytännössä maanmittareita, joita on jatkokoulutettu ulkomailla.
Keilain on asennettu aluksen pohjaan.
”Keilan leveys on käytännössä 1,5 kertaa syvyys. Jos esimerkiksi vettä on sata metriä, niin keilan kaistanleveys on 150 metriä, jonka tiedot se ajaa tietokoneelle”, Partanen kertoo.
”Keilain kuvaa hyvin tarkasti syvyyden, ja se pystyy hahmottamaan muodon eli tennispalloa suuremmat kohteet.”
Keilaimen havaitsemat pohjanmuodot siirretään myöhemmin merikartoille. Partanen sanoo, että keilain tunnistaa myös erilaisia pohjanlaatuja.
Partasen mukaan Barentsinmeren olosuhteet ovat paljastuneet vaativiksi kovine virtauksineen ja suurine syvyyksineen.
POHJANMERI on lähes 80 metriä pitkä alus, johon on aikoinaan rakennettu iso miinakansi. Monikeilain on läpimitaltaan vain muutaman metrin kokoinen.
”Miinakansi on aika tyhjä. Tämä on iso alus pienen mittalaitteen kuljettamiseen. Tärkeintä ei ole mittalaitteen koko vaan aluksen merikelpoisuus. Siellä on toki paljon tyhjää tilaa. Kyllä me mietimme, mitä muuta voisimme mukanamme kuljettaa.”
Miinalaivan muuttaminen merenmittausalukseksi maksoi 2,2 miljoonaa euroa. Merenmittauslaitteiston osuus oli 700 000–800 000 euroa.
Miinalaiva Pohjanmaa oli aikoinaan merivoimien lippulaiva. Partasen mukaan aluksen asema säilyy.
”Luonnollisesti se on meidän merenmittauslaivastomme lippulaiva.”
MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
Miinalaiva Pohjanmaa osallistui Northern Coasts 10 -harjoitukseen Porissa syyskuussa 2010.
Miinalaiva Pohjanmaa osallistui Northern Coasts 10 -harjoitukseen Porissa syyskuussa 2010.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Uusia perunoita omasta maasta...

Tänään otimme tälle kesälle ensimmäistä kertaa muutaman perunankaalen ylös, mutta kovin olivat perunamme vielä pieniä.
Toki sen kokoisia, että saimme hyvät maistiaiset voisulan kanssa. Hiukan tuntuivat vetisiltä.

Meillä on tontikulman perunapellossa kolmea eri perunalajia, muutama penkki kutakin. Ehkä viikon kuluttua otamme kokeeksi toista lajiketta ja kukaties taas viikonpäästä kolmatta. Saavat perunat vielä rauhassa kasvaa... 

Vielä edelliseen sen verran, että mullan seasta perunoita kuokkiessani putkahti esiin muutamia onkimatoja. Eihän niitä voinut olla ottamatta talteen uuteen, muoviseen matolaatikkooni runsaan mullan joukkoon. Laatikon kanteen olen jopa porannut pari "happireikää". Onko niillä loppujen lopuksi merkitystä matojen hyvinvoinnille, on asia erikseen...

_______________________________________________________________________

Edelliseen liittyen olemme ottaneet kokeeksi toistakin lajiketta - olivat suurempia ja selkeästi paremman makuisia, "jauhoisia"...

Olen tänään tiistaina 26.07.2016 keskustellut perunankasvatuksesta ystäväni kanssa. Hänen kotitarvepeltonsa on aina ensiarvoisen hyvässä kunnossa. Keskustelujen perusteella ensi keväänä/alkukesästä omat toimintapani muuttuvat. Meillä on tavoitteena hiukan kasvattaa "tuotantoalaa" - ainakin sen verran, että maakellarillemme tulee pitkästä aikaa hiukan käyttöä...

Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja?

Itse olen alla olevan mielipiteen kirjoittajan kanssa samoilla ajatuslinjoilla. Itse tulkitsen alla mainittujen pelien olevan sarjatamme Turhuuksien turhuutta! Eikö ihmisillä todellakaan ole nykyaikana enää järkevämpää tekemistä?

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Miksi keräätte Pokémoneja, miksette kerää marjoja?

Metsämme ovat pullollaan erinomaista superruokaa – marjoja ja sieniä –, mutta niiden poimijat on rahdattava tänne jopa tuhansien kilometrien takaa.

MIELIPIDE 
Helsingin Sanomat

POKÉMON-HAHMOJEN bongailun saama jättisuosio kertoo paljon arvostuksistamme ja tavoitteistamme. Kun miljoonat ihmiset juoksevat kaduilla ja puistoissa virtuaalihahmoja etsien ja niiden löytämisestä kilpaillen, tähän käytetty aika on pois jostakin muusta.
Mistä muusta? Vaikkapa vuorovaikutuksesta ja yhdessä tekemisestä läheisten kanssa, opiskelusta, työstä tai kehittävästä harrastuksesta. Sellaisesta, mistä on olemisen ja tekemisen ilon lisäksi myös hyötyä niin itsellemme kuin toisille ihmisillekin.
Suomessa on juuri nyt lomakausi parhaimmillaan. Metsämme ovat pullollaan erinomaista superruokaa – marjoja ja sieniä –, mutta niiden poimijat on rahdattava tänne jopa tuhansien kilometrien takaa. Emmekö Pokémonien sijaan voisi poimia mustikoita, vadelmia ja kantarelleja?
Marjanpoiminta on tietenkin vain esimerkki ajankäyttövaihtoehdoista. Miksi meillä on aikaa ja mielenkiintoa pelailuun ja someviestintään mutta ei hyödyllisille, taloudellisesti tarpeellisille ja ihmistä ihmisenä kasvattaville tehtäville?
Nykyisten ajankäyttö- ja elämäntapatottumusten pitkän aikavälin tulokset näemme vasta vuosikymmenten kuluessa. Luonnon, kilpailukyvyn ja ihmisen hyvinvoinnin kannalta ei ole sama asia, mihin aikamme käytämme.
Digiaikakauden mahdollistamassa virtuaalitodellisuudessa eläminen ei liene ihmislajin suurin unelma. Tarvitsemme elääksemme aika paljon muutakin. Vaikkapa marjoja metsästä.
Risto Luukkonen
Imatra

Venäjällä ei uskota doping-syytteisiin – Rioon pääsemisestä ei ole luovuttu...

Ei savua ilman tulta sano...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 

Venäjällä ei uskota doping-syytteisiin – Rioon pääsemisestä ei ole luovuttu

Venäläiset pitävät tietoja maan urheilun systemaattisesta dopingin käytöstä valheellisina ja poliittisesti värittyneinä. Samalla Venäjällä elätellään toiveita siitä, että Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n viikonlopulle lykkäämä päätös maan osallistumisesta Rion olympialaisiin kääntyy vielä venäläisille myötämieliseksi.
urheilu

Näin marssi Venäjän maajoukkue Sotshin olympialaisissa 2014.
Näin marssi Venäjän maajoukkue Sotshissa 2014. Venäläiset toivovat näkevänsä saman myös ensi kuussa Riossa.EPA
MOSKOVA. Moskovan keskustassa ollaan yksimielisiä maan yllä heitettyjen doping-syytösten uskottavuudesta. Maailman antidopingtoimisto Wadan tiedot valtionjohdon ohjaamasta systemaattisesta dopingin käytöstä eivät herätä luottamusta.
– Epäilen ulkomaalaisten tovereiden asiantuntemusta. En usko paljoakaan siitä, mitä Euroopassa tai valtameren takana puhutaan, kommentoi asiaa Kalugan aukiolla Vladimir Saven.
Moni venäläispoliitikko on nähnyt dopingin lännen yhtenä keinona jatkaa Venäjän poliittista painostamista. Samanlainen käsitys on tavallinen myös kansan parissa.
– Länsi ei ole päässyt haluttuun tulokseen talouspakotteidensa avulla ja siksi se nyt pyrkii painostamaan meitä urheilun avulla, sanoo moskovalainen Jevgeni Kavlenas.
– Mielestäni tässä on kyse enemminkin politiikasta kuin meidän urheilijoidemme käytöksestä, arvioi Ira Belaja.
Venäläiset eivät tunnu yleisesti luottavan huippu-urheilun puhtauteen, vaan uskovat kiellettyjen aineiden olevan laajalti käytössä ympäri maailmaa. Siksi pelkästään Venäjään kohdistuvat syytökset nähdään epäoikeudenmukaisina.

Toiveet Rioon pääsemisestä elävät yhä

Kansainvälinen olympiakomitea KOK päätti tänään jäädyttää Wadan raportissa mainittujen venäläisten urheilutoimijoiden akkreditoinnin Rion olympialaisiin, mutta päätöstä urheilijoiden osallistumisesta kisoihin lykättiin viikonlopulle.
KOK on samalla ilmoittanut, ettei Venäjän urheiluministeri Vitali Mutko voi ottaa osaa olympialaisiin. Wadan raportissa suorana osallisena Venäjän doping-huijaukseen esitetty varaurheiluministeri Juri Nagornyh on jo siirretty väliaikaisesti pois tehtävästään, mutta Mutko on saanut toistaiseksi jatkaa virassaan.
Ylen haastattelemat moskovalaiset ovat vielä toiveikkaita sen suhteen, että venäläisurheilijat päästetään syytöksistä huolimatta mukaan Rioon.
Venäjän presidentin hallinnosta ei ole suoraan kerrottu odotuksista KOK:n päätöksen suhteen.
– Venäjän joukkue valmistautuu olympialaisiin, kommentoi asiaa presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov venäläisviestimille.

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Hyvin tallennetut vanhat valokuvat...

Runsas vuosi sitten putkahti esiin mielenkiintoinen valokuvanippu etsiessäni eräitä valokuvia Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - osa-alueelta.

Kyseinen valokuvanippu liittyi opettaja, kuvataitailija, maalarimestari Jorma Pitz`enin suunnitteleman taideteoksen vihkiäistilaisuuteen takapihallamme Haukkarin Kainuunkadulla 1980-luvun alkupuolella.

Teräksestä ja lasista tehty taideteos sai nimekseen Elämän purje. 

Se on noin 2,5 metriä korkea teos on vajaa metrin korkuisen, veneen muotoisen kiven päällä. Kyseinen kivi löytyi päärekennuksemme perustusten kaivamisen yhteydessä 1980-luvun alkupuolella nykyisen pesuhuoneen kohdalta. 
Pyysin keminmaalaista kaivinkoneen kuljettajaa Erkki Oinasta siirtämään kiven syrjään mahdollista myöhäisempää käyttöä varten.

Myöhemmin kiven ja taideteoksen ympärille sijoitettiin 12 sokkelikiveä avoimen ympyrän muotoon vanhasta, puretusta kotitalostani, joka oli rakennettu Laitakarin sahan lankunpätkistä. 
Olen jossakin vaiheessa nimittänyt kiviä käräjäkiviksikin. Ainakaan toistaiseksi käräjiä niillä ei ole pidetty, toivottavasti ei pidetäkään.

Avoimeen paikkaan vaimoni istutti myöhemmin vuoristomännyn, jota on sittemmin useaan otteeseen jouduttu muotoilemaan.

Kivet kuvaavat mielestäni erikoisen hyvin karikkoa, jonka läpi taideteos on repaleisin purjein purjehtinut...

Sitähän se elämä kaiken kaikkiaan loppujen lopuksi on parhaimmillaan/pahimmillaan.   

Niin ne otsikon valokuvat...

Jorma  Pitz`en suunnitteli siis taideteoksen Elämän Purje, jonka edesmennyt Pentti Laitinen oppilaineen teräsputkista ja lasista käytännössä tekivät silloisella Kemin ammattikoululla Jorman ohjeiden mukaan. Minäkin olin vähin suunnitteluvaiheessa mukana.

Pentti kirjoitti taideteokselle runonkin, jonka hän esitti em. teoksen vihkiäistilaisuudessa. Runo on minulla tallessa kirjahyllykössäni.

Mikäli oikein muistan, taideteoksen vihkiäistilaisuudessa olivat minun ja vaimoni lisäksi läsnä Jorma 
Pitz`en, Kaarlo Kalle Salmi sekä edesmenneet Pentti Hermanni Laitinen, Eino Eikka Pukari ja Toivo Topi Tapio. 

Minulla on siis paperikuviakin tapahtumasta. Olen onnistunut pistämään ne niin hyvään talteen, että en ole niitä toistaiseksi löytänyt...

Jorma kävi hetki sitten eli tänään tiistaina 19.07.2016 illansuussa rupattelemassa meillä työreissullaan täällä Perämeren pohjukassa.

Kerroimme, että olemme olleet taideteokseen erittäin tyytyväisiä ja että sitä ovat monet pihalla käyneet "puhutelleet myönteisesti". 
Jorma totesi itsekin olevansa yli 30 vuotta sitten suunnittelemaansa taideteokseen tyytyväinen.

Terveisiä Ruotsin Haaparannalta...

Kävimme hetki sitten Ruotsin Haaparannalla - suomalaisittain "ulkomailla".

Olimme liikkeellä uudella käytetyllä, mahdollisella lähitulevaisuuden ympärivuotisautollamme. Tuskinpa sillä on ajamaamme vauhtia ajettu vuosiin. Luonnollisesti ajelimme sallittujen nopeusrajoitusten tuntumassa.

Ensin perinteinen ICA MAX- käynti tuttuine ostoksineen. Tällä kerralla vaimoni kävi pikakäynnin myös  IKEA:ssa ja minä istuskelin tuloaulassa uusilla sohvilla. Eivät tuntuneet kovin mukavilta istuttavilta minun makuuni.

Ihmisiä tuli ja meni tasaisena virtana. Tälläkään kerralla en nähnyt yhtään tuttua.

Pois lähtiessämme ajoimme uuden rajanpinnan Matkailukeskuksen/linja-autoaseman ohi ja totesimme, että Haaparannan Barents Centerin rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt, ainakin rakentamismontun vesi oli pumppaamatta.

Barents Centerin allas eli "Victorianjärvi" lainehtii siis toistaiseksi valtoimenaan.

Kaupparakennuksen, monitoimiareenan ja Haaparannan lukion rakentajaksi aikoinaan valittu Rakennusliike Lehto on saanut rakennuttajalta - Haaparannan kunnalta -ennakkomaksun rakennusmontun kuivattamiseen. Eiköhän allas kohta tyhjene ja rakentaminen käynnisty.