Suomessa on tuhansia erilaisia rekistereitä. Jokainen suomalainen on sadoissa, kukaties tuhansissa eri rekistereissä. Napin painalluksella meistä jokaisesta löytyy valtava määrä tietoa. Kuka sitten on em. napin painaja, se varmaan askarruttaa monia meistä - minuakin aina silloin tällöin...
Tuskin malta odottaa, että pääsen taas aivan upouuteen rekisteriin - veneverorekisteriin.
Nykyinen moottoriveneemme ei ole 5,5 m pitkä mutta perämoottorin teho tuon artikkelissa mainitun 15 kW eli 20,4 hv.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Venevero tulee voimaan aiottua myöhemmin – lain valmistelussa käytetty rekisteri puutteellinen
Venevero maksettaisiin kerran vuodessa ajoneuvoveron tapaan. Hallitus toivoo saavansa veneverolla 50 miljoonan euron lisän valtion kassaan.
SAMI KERO / HS
HALLITUSOHJELMAAN kirjatun veneveron valmistelutyö on viivästynyt, ja laki tuleekin voimaan aiottua myöhemmin. Veneitä ja pieniä moottoriajoneuvoja, kuten mopoja, mopoautoja ja moottoripyöriä koskevan veneveron oli määrä tulla voimaan alkuvuonna 2017.
Turun Sanomat uutisoi aiemmin, että hallituksessa oltaisiin jopa harkittu veneveron perumista.
Valtiovarainministeriön vero-osaston lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen kertoo, että lain valmistelutyö on edennyt toivottua hitaammin aiemman, veneitä ja mopoja koskevan verotuksen puutteiden takia.
Hän ei kuitenkaan usko, että laki kuopataan.
”Laki on ihan normaalissa valmistelussa. Veneillä ja mopoilla ei ole ollut aikaisemmin mitään veroja, joten nämä ovat verottajalle kokonaan uusia tuotteita. Siksi lain valmistelu on haasteellista.”
VENEVERO olisi vuotuinen vero, joka maksetaan kerran vuodessa ajoneuvoveron tapaan. Veron piiriin tulevat veneet ovat vesikulkuneuvorekisteriin kuuluvat, runkopituudeltaan vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet, kuten myös vesikulkuneuvot, joiden moottoriteho on vähintään 15 kilowattia eli 20,4 hevosvoimaa.
Koska veneistä ja mopoista ei ole päästötietoja kuten autoilla, hiilidioksidipäästö ei ole veron perusteena.
Hallitus toivoo saavansa veneverolla 50 miljoonan euron lisän valtion kassaan.
Veron piiriin kuuluvia vesikulku- ja muita ajoneuvoja on satojatuhansia. Lain valmistelua on Parkkosen mukaan hidastanut se, että valmistelutyössä käytetty venerekisteri on osoittautunut puutteelliseksi.
”Venerekisteri on alun perin tehty eri asioita varten, ja nyt mietimme, miten saamme lakia varten riittävän tiedon ja varmuuden.”
VENEVERON valmistelussa on myös pohdittu sitä, tulisivatko sen hallinnolliset kustannukset niin korkeiksi, että tavoiteltu verokertymä jäisi merkittävästi pienemmäksi.
Parkkonen ei näe tällaista ongelmaa.
”Tämä on periaatteessa verotasokysymys. Tuotto saadaan, kun kerrotaan veron piiriin tulevat veneet ja ajoneuvot veron määrällä”, Parkkonen sanoo.
”Kun vero tulee aikanaan voimaan, kaikki rekisteröityneet veneet ja ajoneuvot saadaan veron piiriin.”
Hallitus käsittelee veneveron myöhemmin syksyllä lainvalmistelutyön päättymisen jälkeen. Parkkosen mukaan veneveron mahdollinen myöhästyminen alkuvuodesta ei ole oleellista.
”Kaavailtu vero olisi kerran vuodessa maksettava könttäsumma, joten se voisi tulla tarvittaessa voimaan keskellä vuottakin.”
