lauantai 9. heinäkuuta 2016

Asiantuntija: Venäjä esittää Naton vihollisenaan yhdistääkseen kansaa...


Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan. Toivottavasti lähiaikoina jotain vastakkainasettelun lientymisen merkkejä alkaa ilmaantua.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Asiantuntija: Venäjä esittää Naton vihollisenaan yhdistääkseen kansaa

Tutkija Lilia Shevtsova näkee Venäjän syytökset sotilasliitto Natoa kohtaan ennen kaikkea sisäpolitiikan välineenä, jolla käännetään kansan huomio pois maan talousvaikeuksista. Sotilasanalyytikko Igor Korottshenko puolestaan katsoo, että Naton joukkojen sijoittaminen Baltian maihin ja Puolaan on käänteentekevä muutos.


Lilia Shevtsova moskovalaisella kadulla.
Tutkija Lilia Shevtsovan mukaan todellisuudessa Venäjä haluaa päästä neuvottelemaan lännen kanssa. Kuva: Erkka Mikkonen / Yle
Lännessä arvostetun venäläistutkijan Lilia Shevtsovan mukaan Venäjällä vaalitaan viholliskuvaa sotilasliitto Natosta ennen kaikkea sisäpoliittisista syistä.
– Venäjän johto ei pysty ratkaisemaan maan sisäisiä ongelmia, joten sen täytyy kääntää kansalaisten huomio toisaalle. Siksi Nato esitetään päävihollisenamme, Shevtsova sanoo.
Yhdysvaltalaiselle Brookings-instituutille ja brittiläiselle Chatham House -tutkimuslaitokselle työskentelevän Shevtsovan mukaan Venäjän sakkaava talous pakottaa maan käyttämään läntistä sotilasliittoa sisäisen propagandan välineenä.
Syytökset Venäjän rajalle joukkojaan keskittävästä vihamielisestä Natosta auttavat tiivistämään venäläistä yhteiskuntaa.

Nato-joukot Baltiaan ja Puolan kiristävät tunnelmaa

Venäjän korkein johto tuominnut sotilasliitto Naton aikeet lähettää neljä pataljoonaa eli noin 4000 sotilasta kolmeen Baltian maahan ja Puolaan. Asiasta päätetetään tänään alkavassa Naton huippukokouksessa Varsovassa.
Ylen haastattelema sotilasanalyytikko Igor Korottshenko pitää Naton Varsovan huippukokousta uuden aikakauden alkuna Venäjän ja Naton suhteissa.
Hänen mukaansa Nato-joukkojen lähettäminen Baltiaan ja Puolaan merkitsee käännettä, jossa Pohjois-Atlantin liitto siirtyy lopullisesti kumppanuusajattelusta Venäjän pelotteluun.
– Ensimmäiset neljä pataljoonaa ovat vain alkua, koska sinne rakennettavan sotilasinfrastruktuurin avulla joukkojen määrää voi kasvattaa tuntuvasti 24 tunnissa ja paikalle voi tuoda myös USA:n Euroopassa sijaitsevia taktisia ydinaseita. Otamme tämän suorana uhkana, sanoo Kansallinen puolustus -lehden päätoimittajana toimiva Igor Korottshenko.
Venäjän mediassa on kuitenkin nähty myös toisenlaisia arvioita Naton Baltiaan ja Puolaan kaavailemien joukkojen merkityksestä.
Uutistoimisto Tassin haastatteleman sotilasasiantuntija Mihail Hodarenokin mukaan Venäjän rajoille siirrettävillä neljällä Nato-pataljoonalla on yksinomaan taktinen luonne, eikä niitä voi pitää vakavana uhkana Venäjän armeijalle.

Venäjä pyrkii takaisin neuvottelupöytiin omilla ehdoillaan

Politiikantutkija Lilia Shevtsova uskoo, että vaikka Venäjä käyttää sisäpoliittisesti hyväkseen vastakkainasettelua sotilasliitto Naton kanssa, niin todellisuudessa se on alkanut etsiä keinoja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi lännen kanssa.
Vuoropuheluun ajaa ennen kaikkea Venäjän taloudellinen riippuvuus Euroopasta. Toisaalta myös aika on otollinen Venäjälle luottamuksen rakentamiseen eurooppalaisten kumppanien kanssa.
– Presidentti Valdimir Putin yrittää käyttää hyväkseen Brexitin jälkeistä EU:n kriisiä. Kreml haluaa päästä takaisin Eurooppaan ja sen neuvottelupöytiin, mutta tiukasti omilla ehdoillaan, Shevtsova sanoo.
Shevtsovan mukaan Venäjä pyrkii käyttämään hyväkseen Naton heikkoa asemaa Itämeren alueella ja vaatii läntiseltä sotilasliitolta selviä takuita maan turvallisuustilanteen varmistamiseksi Itämerellä.
– Toisin sanoen Venäjä tulee vaatimaan vaikutusvaltansa kasvattamista Itämeren alueella sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän sitomista tiiviimmin vaikutuspiiriinsä, politiikantutkija Lilia Shevtsova arvioi.
Venäjän ja Naton yhteisen neuvoston on määrä kokoontua ensiviikolla.

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Väinö Linna: Tuntematon sotilas ja Antti Rokka vs. nyky-Suomi...

"Kuule, vänskä. Mis sie tarvisset oikei hyvvää miestä. Täs siul on sellane." sanoi Antti Rokka kukaties nykysuomalaisten mielestä hiukan rehvakkaasti.

Tämä, omien sanojen mukaan, "Tikkakosken mannekiini" hoiti oman osuutensa viimeisen päälle asiallisesti, vaikka kalkkiviivoilla joutui jättämään loppukahinat muiden hoidettaviksi.

Rauhanajan anttirokkia tarvittaisiin nyt kipeästi, jotta teollisuuden pyörät saadaan pyörimään laakerit punaisina.

Globaalimaailma toki on aivan liian monimutkainen, jotta pelkästään omin toimenpitein selvitään jatkossa. Myönteisiä signaaleja täytyy tulla nykyistä enemmän ulkomailta.

Viime aikojan tapahtumat Suomessa ovat osoittaneet, että pääosin sekä poliittisilla päättäjillämme että ammattiyhdistysväellä vastuuntuntoa löytyy tiukan paikan tullen - hyvä niin...

Sauli Niinistön otteista voi lukea, että hän haluaa jatkokaudelle...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Suomalaisissa elää yhä vahvan johtajan kaipuu. Presidenttien kansansuosio ei kuitenkaan johdu vain siitä. Vahvalle johtajalle on ollut viime vuosina sekä tarvetta että tilaa. Ne Niinistö on erittäin mieluusti täyttänyt.

Olen ties kuinka monta kertaa julkisestikin kirjoittanut, että presidentti Urho Kekkosen jälkeen meillä ei ole ollut kunnon presidenttejä paitsi nyt. Nyt näyttää siltä, että Sauli Niinistöstä on kehkeytymässä kunnon presidentti, joka erittäin suurella todennäköisyydellä ilmoittautuu ehdolle ja tulee valituksi toiselle kaudelle. 

Siitä ei ole kahta sanaa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Sauli Niinistön otteista voi lukea, että hän haluaa jatkokaudelle

Presidentti Niinistö on luvannut kertoa ensi vuoden alussa, asettuuko ehdolle vuoden 2018 vaaleissa. Hän voi olla varma, että tulee valituksi, kirjoittaa Yrjö Rautio kolumnissaan.

POLITIIKKA  
Yrjö Rautio 
Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

SAULI NIINISTÖ tulee valituksi uudelleen tasavallan presidentiksi, jos hän asettuu ehdolle vuoden 2018 vaaleissa. Vaali saattaa silloin ratketa ensimmäistä kertaa jo ensimmäisellä kierroksella.
HS-gallupin (3.7.) mukaan Niinistön suosio on vahva. Yhdeksän kymmenestä katsoo hänen onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin, vain yksi prosentti huonosti.
Luvut ovat huikeita, mutta eivät aivan ainutlaatuisia. Suunnilleen samoihin pääsi myös Tarja Halonen suosionsa huipulla. Suomalaisilla on tapana asettua presidenttinsä tueksi. Ovathan Niinistö ja Halonen henkilöinä, poliittiselta taustaltaan ja tyyliltäänkin hyvin erilaisia.
Mutta on heissä samaakin: molemmat ovat vahvoja persoonia ja johtajia. Halonen vain edusti presidenttinä arvoja, joita oikeistoeliitti inhoaa.
SUOMALAISISSA ELÄÄ yhä vahvan johtajan kaipuu. Presidenttien kansansuosio ei kuitenkaan johdu vain siitä. Vahvalle johtajalle on ollut viime vuosina sekä tarvetta että tilaa. Ne Niinistö on erittäin mieluusti täyttänyt.
Presidentti johtaa yhä ulkopolitiikkaa, tosin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Sekä Alexander Stubbin (kok) pätkähallitus että nykyinen Juha Sipilän(kesk) hallitus ovat olleet ulkopolitiikassa heikkoja, jos monessa muussakin.
Stubbin hallituksen aika ja energia kuluivat sisäisessä riitelyssä. Sipilän hallitus taas on juuri ulkopolitiikassa erittäin ristiriitainen. Ovathan siinä sekä Eurooppa-myönteisin puolue kokoomus että -kielteisin puolue perussuomalaiset.
Sipilä on ulkopolitiikassa kokematon eikä ehkä siitä edes järin kiinnostunut. Hänestä ei ole Niinistön kanssa tasavertaiseksi vastapariksi, kuten Paavo Lipposesta oli niin Martti Ahtisaarelle kuin Tarja Halosellekin. Yhteistoiminta valtioneuvoston kanssa on muuttunut Niinistön aikana likimain hänen sanelukseen.
MYÖS AIKA on suosinut vahvaa presidenttiä. Kun Venäjän ja lännen suhteet ovat kiristyneet, siitä on koitunut ongelmia myös Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Juuri ne ovat presidentin ominta toiminta-aluetta.
Advertisement
Niinistön tapa hoitaa idänsuhteita on ollut useimmille suomalaisille mieleen. Hän on jatkanut tuttua ja turvalliseksi koettua varovaista ja yhteistyöhakuista linjaa. Jotkut pitävät linjaa myös arkana, mutta heitä on vähän.
Niinistö on luvannut kertoa ensi vuoden alkupuolella, asettuuko hän ehdolle vuoden 2018 vaaleissa. Miksi ei asettuisi? Hän nauttii selvästi sekä virastaan että suosiostaan ja voi olla varma, että tulee valituksi.
Myös Niinistön otteista on voinut lukea halua jatkokaudelle. Hän tuntuu puhuvan kansalle juuri sitä, mitä kansa haluaa kuulla. Joskus tämä johtaa ongelmiin. Näin kävi selvimmin hänen puheessaan valtiopäivien avajaisissa helmikuussa.
Niinistö puhui turvapaikkaongelmista tavalla, joka teki hänestä maahanmuuttoa vastustavien ääriainesten sankarin. Perussuomalaiset ylistivät puhetta parhaana, mitä Suomen presidentit ovat koskaan pitäneet. Tähän rooliin Niinistö tuskin halusi, mutta hänen olisi pitänyt tietää, että juuri näin käy.
Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta taisi pitää tätäkin puhetta hyvänä. Minusta se oli yksi huonoimmista, mitä Suomen presidentit ovat koskaan pitäneet – epähumaani ja altis väärinymmärryksille.
KESKUSTAN EHDOKKAASTA Matti Vanhasesta ei ole Niinistölle vastusta.Timo Soini on ilmoittanut, ettei ala enää perussuomalaisten ehdokkaaksi. Puolue saattaa hyvinkin asettua suoraan Niinistön taakse. Miksi ei asettuisi?
Eero Heinäluoma (sd) ilmoitti, ettei ryhdy ehdokkaaksi, eikä hänellä juuri mahdollisuuksia olisikaan. Jos vasemmisto haluaa haastaa Niinistön, sen tulisi löytää vahva yhteinen ehdokas. Aikaa on, mutta tällaista ehdokasta ei taida löytyä.
Niinistö on sitä paitsi myös monien vasemmistolaisten mieleen, vaikka edustaakin selvästi oikeistolaisia arvoja.
Vihreiden ehdokas voi jälleen kyetä parhaiten kilvoittelemaan Niinistön kanssa. Hän saattaa olla toinen Niinistö, presidentin veljenpoika Ville Niinistö. Voitto tulee silloin sukuun, käy vaaleissa miten tahansa.

Yt-mankelin läpi yli 60 kertaa – luottamusmies Kalle Kiili: "Nyt voi vetää henkeä ja miettiä rauhassa, mitä tekee isona"...


Kalle Kiili on minulle tuttu mies. Hänen kohdallaan paljon mainostamani ns. neljän sekunnin sääntö (kädenpuristus, katsekontakti ja ensimmäiset sanat) toimi aikanaan Helsingissä Insinööriliiton syysedustajakokouksessa erityisen hyvin. 
Olimme hänen kanssaan hotellissa huonetovereita ja luonnollisesti monia asioita tuli keskusteluissamme esiin.
Ammattijärjestö- ja edunvalvonta-asiat olivat luonnollisesti päällimmäisinä, mutta otin esiin myös henkilökohtaisen Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- asian. Lähetin hänelle myöhemmin sähköpostin välityksellä kuvamateriaalia.
Niinhän siinä kävi, että seuraavalla järjestöreissullani Helsinkin vein hänelle severomorskilaistaiteilija Ivan Voronin pienen sekatekniikkatyön nimeltään Neljäs mittaus. Hän osti sen perheelleen joululahjaksi. Jälkikäteen sain kuulla, että taulusta on pidetty.

Alla olevassa artikkelissa Kalle Kiili toteaa: "Sitten voi vetää henkeä ja miettiä rauhassa, mitä tekee isona. Kaikesta huolimatta minulla on kova usko tulevaisuuteen."

"Kyllä tekevälle työtä löytyy!" sanotaan - niin sanon minäkin... 


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Kotimaa  | 

Yt-mankelin läpi yli 60 kertaa – luottamusmies Kalle Kiili: "Nyt voi vetää henkeä ja miettiä rauhassa, mitä tekee isona"

Yt-mankelien rytyyttämä Microsoftin luottamusmies uskoo ICT-alaan, vaikka muutokset ovat nopeita ja arvaamattomia.



Microsoft Tampereen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiili
Kuva: Marko Melto / Yle
Microsoftin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kalle Kiili saapuu Yle Tampereen vieraaksi suoraan Microsoft Mobile Oy:n torstaina päättyneistä yt-neuvotteluista. Vaikka urakka on ohi, lopullinen irtisanottavien määrä ei vielä ole tiedossa. Kiili itse on matkalla kesäpaikkaansa Teuvalle.
– Kyllä siellä sauna lämpiää. Nyt täytyy ottaa rauhallisesti ja vetää vähän henkeä perheen parissa, sanoo Kiili rauhalliseen tyyliinsä.
Viimeiset yt-neuvottelut poikkesivat aiemmista siinä, että lopputulos oli jo käytännössä selvä. Jo toukokuussa Microsoft ilmoitti lopettavansa koko Tampereen yksikön.
Kukaan ei elättänyt edes toivetta siitä, että yt-neuvottelujen kuluessa päätös Tampereen yksikön lakkauttamisesta peruuntuisi.
– Kalle Kiili
– Aika nopeasti tämän shokkiuutisen jälkeen ihmiset alkoivat katsoa eteenpäin. Kukaan ei elättänyt edes toivetta siitä, että yt-neuvottelujen kuluessa päätös Tampereen yksikön lakkauttamisesta peruuntuisi.
Viimeistä yt-kierrosta on keventänyt se, että sen aikana on kuulunut myös paljon iloisia uutisia. Moni on jo löytänyt uuden työpaikan ja kysellyt, koska uutta työsopimusta voi allekirjoittaa. Kiili kuitenkin muistuttaa, että ICT-ala ei kuitenkaan ole yhteisen porukan ala.
– Ohjelmistokehityspuolella työpaikkoja on paremmin tarjolla kuin rautapuolella. Mekaniikan osaajat ovat huonommassa asemassa kuin koodarit, kiteyttää Kiili.

Irtisanottavien määrä vielä auki

Kiili edustaa noin 350 ylempää toimihenkilöä. Yt-neuvottelut koskivat kaikkiaan 1350 henkeä.
– Irtisanomisia ei välttämättä tule niin paljon, koska moni ottaa vapaaehtoisen tukipaketin. Se on korkeintaan 12 kuukauden palkka. Lähes 90 prosenttia omista edustettavistani saa tuon täyden paketin.
Sen lisäksi Microsoft tukee yritysten perustamista. Tämä Polku-järjestely saa Kiililtä kiitosta.
– Erityisesti tuki, jonka saa jos perustaa uuden yrityksen on erittäin hyvä.
Kiiliä kismittää kuitenkin se, että valtiovalta ei ole kovin suopea Microsoftin halulle tukea poispotkimiaan työntekijöitä: verottaja vie tukipaketista ja yritystuesta ison osan.

Yli 60 yt-neuvottelua takana, tulevaisuus auki

Kiili on ollut mukana yli 60 yt-neuvotteluissa. Hän sanoo, että ne ovat muuttaneet häntä ihmisenä. Julkisuudessa mies on ollut paljon, koska "ei ole hiljaakaan osannut olla".
– Julkisuudelle ei voi mitään. Se pitää ottaa asiaan kuuluvana. Se on välttämätönkin monta kertaa kun asioita pitää saada yleiseen tietoisuuteen.
Työurasta ei ole muodostunut ihan sellaista, kuin nuorena insinöörinä ajatteli.
– Kalle Kiili
Luottamustoimelle uhrattuja vuosia Kiili ei kadu, vaikka uskoo, ettei profiloituminen työntekijöiden etujen ajajaksi välttämättä edesauta uuden työn etsimistä.
– Työurasta ei ole muodostunut ihan sellaista, kuin nuorena insinöörinä ajatteli. Toisaalta kokemusta on tullut valtavasti. On saanut toimia useiden ihmisten kanssa eri tasoilta ja saanut oppia paljon vaikuttamisesta.
Vaikka luottamusmiehen hommat Microsoftilla ovat kohta ohi, vaikuttamistyö jatkuu Insinööriliitossa, jonka varapuheenjohtaja Kiili on. Nyt hän sanoo odottavansa rauhassa irtisanomislappua. Siitä näkee, mikä viimeinen työpäivä lopulta on.
– Sitten voi vetää henkeä ja miettiä rauhassa, mitä tekee isona. Kaikesta huolimatta minulla on kova usko tulevaisuuteen.
– Koko tarinan opetus on että, muutokset alalla ovat joskus todella nopeita ja ennalta arvaamattomia. Paljon on osuutta myös sattumalla ja onnella.

Hidastetöyssy vai uskottava pelote? Nato lähettämässä maajoukkoja Baltiaan...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Hidastetöyssy vai uskottava pelote? Nato lähettämässä maajoukkoja Baltiaan

Määrällisesti Nato-joukot eivät juuri heilauta sotilaallista tasapainoa Itämeren alueella. Sotilasliitto itsekin myöntää, että kyse on ennen kaikkea poliittisesta tuen osoituksesta.



    Grafiikka

Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Sotilasliitto Nato aikoo sinetöidä viikonvaihteessa huippukokouksessaan Varsovassa päätöksen lähettää pataljoonan verran sotilaita kolmeen Baltian maahan ja Puolaan. Pataljoonassa on noin tuhat sotilasta.
– Naton tarkoitus ei ole luoda sotilaallista estettä torjumaan Venäjän laajamittaista hyökkäystä, koska hyökkäystä ei ole näköpiirissä, eivätkä tiedustelutiedot sellaista ennakoi, sanoi Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraali Petr Pavel kesäkuun lopulla uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
Hänen mukaansa pataljoonien tehtävä on toimia ennemminkin poliittisena kuin sotilaallisena pelotteena. Isompia joukko-osastoja ei hänen mukaansa tarvita.
Viron pataljoonaa johtaa Iso-Britannia, Latvian pataljoonaa Kanada ja Liettuan pataljoonaa Saksa. Koko pataljoona ei kuitenkaan tule välttämättä samasta maasta, vaan esimerkiksi Viron tapauksessa yksi pataljoonan kolmesta komppaniasta tulee mahdollisesti Tanskasta. Puolan joukot tulevat Yhdysvalloista.
Baltian maat ovat pitkään toivoneet pysyviä Nato-joukkoja tuekseen.
– Joukkojen määrä on varsin vähäinen verrattuna 30 divisioonaan sotilaita Venäjän läntisessä sotilaspiirissä, Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoi Ylen haastattelussa tiistaina.
– Toisaalta päätös osoittaa, että Nato on tosissaan ja puolustaa koko Naton aluetta, Ilves sanoi.
Venäjällä on vahva sotilaallinen läsnäolo Baltian maiden naapurustossa Pietarin ympärillä ja Kaliningradissa. Niihin nähden Nato-joukkojen roolia on kuvattu ansalangaksi tai hidastetöyssyksi, joka antaisi konfliktitilanteessa liittoumalle aikaa tuoda paikalle lisää sotilaita.
Nato-maiden ilmavoimat ovat partioineet Baltian ilmatilaa siitä saakka kun maat liittyivät Natoon 2004. Maavoimien tulo ei vaikuta ilmatilan partiointiin.

EM-jalkapalloa Ranskassa Saksa-Ranska...

Katselin hetki sitten otsikon ottelun. Suomen TV 2:n jalkapalloasiantuntijat ylistivät ensimmäisen puoliajan pelin lähes taivaisiin.

Ottelun päätyttyä en vaivautunut lisäkommentteja kuuntelemaan, sillä ensimmäisen puoliajan peli minun mielestäni oli seuraavanlainen:
Ranska aloitti pelin aktiivisesti, sitä kesti noin viisi (5) minuuttia. Sen jälkeen Saksa junnasi, junnasi ja junnasi noin neljäkymmentä (40) minuuttia. 
Ranska sai aivan ensimmäisen puoliajan lopussa kulmapotkun jälkitilanteesta rangaistuspotkun saksalaispelaajan käsivirheestä.
Käsivirheellä ei ollut minkäänlaista vaikutusta itse pelin kulkuun, mutta säännöt ovat sääntöjä. Koko pelin kulku kääntyi siinä kohdassa...

Toisella puoliajalla Ranska sai toisen maalin saksalaispuolustuksen sekoilusta.

Loppuaika olikin taas Saksan painostusta ja Ranskan satunnaisia pistohyökkäyksiä, mutta maalit jäivät tekemättä.

Molemmilla joukkueilla oli erinomaiset maalivahdit, se on kyllä avoimesti todettava.

Saksa-Ranska peli päättyi 0-2 (0-1). Ranska on sunnuntaina 10.07.2016 loppuottelussa. Vastaan tule Portugali, joka on parantanut otetta peli peliltä.

Arvelen, että loppuottelu on värikäs, vauhdikas ja kukaties yllättäväkin...

Jatkoa edelliseen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä:

Niinhän siinä sitten kävi, että Portugali voitti Ransakan jatkoajalla ja on Euroopan mestari.
Luonnollisesti Ranskassa pettymys on suuri, käsin kosketeltavissa...