Asiantuntija: Venäjä esittää Naton vihollisenaan yhdistääkseen kansaa
Tutkija Lilia Shevtsova näkee Venäjän syytökset sotilasliitto Natoa kohtaan ennen kaikkea sisäpolitiikan välineenä, jolla käännetään kansan huomio pois maan talousvaikeuksista. Sotilasanalyytikko Igor Korottshenko puolestaan katsoo, että Naton joukkojen sijoittaminen Baltian maihin ja Puolaan on käänteentekevä muutos.
Lännessä arvostetun venäläistutkijan Lilia Shevtsovan mukaan Venäjällä vaalitaan viholliskuvaa sotilasliitto Natosta ennen kaikkea sisäpoliittisista syistä.
– Venäjän johto ei pysty ratkaisemaan maan sisäisiä ongelmia, joten sen täytyy kääntää kansalaisten huomio toisaalle. Siksi Nato esitetään päävihollisenamme, Shevtsova sanoo.
Yhdysvaltalaiselle Brookings-instituutille ja brittiläiselle Chatham House -tutkimuslaitokselle työskentelevän Shevtsovan mukaan Venäjän sakkaava talous pakottaa maan käyttämään läntistä sotilasliittoa sisäisen propagandan välineenä.
Syytökset Venäjän rajalle joukkojaan keskittävästä vihamielisestä Natosta auttavat tiivistämään venäläistä yhteiskuntaa.
Nato-joukot Baltiaan ja Puolan kiristävät tunnelmaa
Venäjän korkein johto tuominnut sotilasliitto Naton aikeet lähettää neljä pataljoonaa eli noin 4000 sotilasta kolmeen Baltian maahan ja Puolaan. Asiasta päätetetään tänään alkavassa Naton huippukokouksessa Varsovassa.
Ylen haastattelema sotilasanalyytikko Igor Korottshenko pitää Naton Varsovan huippukokousta uuden aikakauden alkuna Venäjän ja Naton suhteissa.
Hänen mukaansa Nato-joukkojen lähettäminen Baltiaan ja Puolaan merkitsee käännettä, jossa Pohjois-Atlantin liitto siirtyy lopullisesti kumppanuusajattelusta Venäjän pelotteluun.
– Ensimmäiset neljä pataljoonaa ovat vain alkua, koska sinne rakennettavan sotilasinfrastruktuurin avulla joukkojen määrää voi kasvattaa tuntuvasti 24 tunnissa ja paikalle voi tuoda myös USA:n Euroopassa sijaitsevia taktisia ydinaseita. Otamme tämän suorana uhkana, sanoo Kansallinen puolustus -lehden päätoimittajana toimiva Igor Korottshenko.
Venäjän mediassa on kuitenkin nähty myös toisenlaisia arvioita Naton Baltiaan ja Puolaan kaavailemien joukkojen merkityksestä.
Uutistoimisto Tassin haastatteleman sotilasasiantuntija Mihail Hodarenokin mukaan Venäjän rajoille siirrettävillä neljällä Nato-pataljoonalla on yksinomaan taktinen luonne, eikä niitä voi pitää vakavana uhkana Venäjän armeijalle.
Venäjä pyrkii takaisin neuvottelupöytiin omilla ehdoillaan
Politiikantutkija Lilia Shevtsova uskoo, että vaikka Venäjä käyttää sisäpoliittisesti hyväkseen vastakkainasettelua sotilasliitto Naton kanssa, niin todellisuudessa se on alkanut etsiä keinoja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi lännen kanssa.
Vuoropuheluun ajaa ennen kaikkea Venäjän taloudellinen riippuvuus Euroopasta. Toisaalta myös aika on otollinen Venäjälle luottamuksen rakentamiseen eurooppalaisten kumppanien kanssa.
– Presidentti Valdimir Putin yrittää käyttää hyväkseen Brexitin jälkeistä EU:n kriisiä. Kreml haluaa päästä takaisin Eurooppaan ja sen neuvottelupöytiin, mutta tiukasti omilla ehdoillaan, Shevtsova sanoo.
Shevtsovan mukaan Venäjä pyrkii käyttämään hyväkseen Naton heikkoa asemaa Itämeren alueella ja vaatii läntiseltä sotilasliitolta selviä takuita maan turvallisuustilanteen varmistamiseksi Itämerellä.
– Toisin sanoen Venäjä tulee vaatimaan vaikutusvaltansa kasvattamista Itämeren alueella sekä Ukrainan ja Valko-Venäjän sitomista tiiviimmin vaikutuspiiriinsä, politiikantutkija Lilia Shevtsova arvioi.
Venäjän ja Naton yhteisen neuvoston on määrä kokoontua ensiviikolla.