Mielenkiintoinen kaivosseminaarin lehtiotsikointi! Asiassa lähestytään ns. keltaisen lehdistön = lööppilehdistön tyyliä, jonka tarkoituksena on luonnollisesti kiinnittää asiaan aidosti huomiota. Kieltämättä kaivosteollisuudella on Suomessa ja nimenomaan Pohjois-Suomessa aivan turhan huono maine.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
“Koiratkin tuottavat jätettä enemmän kuin pienet kaivokset”
PEKKA AHO
Kaivosseminaarissa pohdittiin muun muassa sitä, aiheuttavatko hakkuut ja voimalinjat rumempaa jälkeä kuin malminetsintä ja kaivostoiminta.
Veera Syväjärvi
Kaivosmyönteisessä seminaarissa kritisoitiin kovin sanoin metsäteollisuutta ja byrokratiaa. – Enemmän porotaloudessa on ympäristöhaittoja kuin pienessä kaivoksessa. Jätettä tulee kaikenlaista, mutta se kuuluu ekosysteemiin. Koiratkin tuottavat jätettä enemmän kuin pienet kaivokset yhteensä, totesi Suomen Kaivosyrittäjät ry:n puheenjohtaja Harri Siitonen kaivosseminaarin alustuksessaan.
Kaivosteollisuus, porotalous, matkailu. Eri tahojen yhteensovittaminen oli teemana 11. kertaa järjestettävän kaivosseminaarin avauspäivänä Kittilän Sirkassa.
Seminaarissa Siitonen kritisoi voimakkaasti metsätaloutta ja Metsähallitusta.
Hänen mukaansa hakkuut ja voimalinjat tekevät monesti kaivostoimintaa rumempaa jälkeä, ja niihin lupien saaminen on huomattavasti helpompaa.
– Valtio kuitenkin saisi maasta malminetsinnällä enemmän rahaa kuin hakkuilla. Sitä paitsi kaikki parhaat metsän on jo hakattu. Malminetsintää vain on helpompi haukkua kuin Metsähallitusta.
Siitosen mukaan moni porotalollinen on saanut toisen ammatin kaivosteollisuuden piiristä. Kaivostoiminnalla on vaikutusta poronhoitoon, mutta se on hänen mielestään yksittäistä.
– Poromiehet saavat kuitenkin aiheutuneesta haitasta korvaukset. Malminetsintä taas ei vaikuta porotalouteen millään tavalla, toisin kuin metsätalous.
Siitosen mukaan ongelma on myös raskas byrokratia, joka saattaa pahimmillaan lopettaa koko kaivostoiminnan Suomessa.
– Pari kolme kottikärryllistä turhaa paperia tulee pienestäkin kaivoksesta.
VEERA SYVÄJÄRVI
Seppo Kilpiäinen Lapin ammattikorkeakoulusta ja Harri Siitonen Suomen Kaivosyrittäjät ry:stä ovat molemmat sitä mieltä, että porotalous ja kaivosteollisuus ovat yhteensovitettavissa keskustelun avulla.
Kaivokset tuovat hyvinvointia ja työpaikkoja nuorille, totesi Seppo Kilpiäinen Lapin ammattikorkeakoulusta.
Hän on ollut mukana projektissa, jossa on tutkittu kaivosten osalta hyvinvointia, taloutta ja vaikutusta yhteiskuntaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.
– Elijärvi Kemissä on hyvä esimerkki: Se on hieno kaivos, merkki elintasosta ja elämästä, eikä siellä ole ollut keskustelua ongelmista ympäristön kanssa.
Myös Kilpiäinen näkee metsä- ja kaivosteollisuuden suhteen ongelmallisena.
– Jos kaivosteollisuudessa kaikki jätettäisiin toiminnan jälkeen vain paikalleen, nousisi kauhea meteli. Kun Metsähallitus jättää hakkuiden jälkeen kaiken sikseen, niin ei puhuta mitään.
Matkailuyrittäjiä seminaarin keskustelupaneelissa edustaneen Päivikki Palosaaren mielestä kaivosteollisuus on saanut liian negatiiviset mittasuhteet.
– Pitää elää ajan mukaan. Täällä on jo vuosia eletty yhdessä ja koettu kaivos erittäin myönteisesti.
Paliskuntain yhdistys ja Saamelaiskäräjät oli Harri Siitosen mukaan kutsuttu seminaariin, mutta kummastakaan ei edustusta ollut.
Naapuri vinkkejä vailla
Veera Syväjärvi
Hannukainen Mining Oy:n päägeologi Jouko Pakarinen kaipasi seminaarin panelisteilta neuvoa siitä, miten Kittilän hyvän rinnakkaiselon mallin saisi siirrettyä myös Kolariin, missä Hannukaisen rautakaivoshanke on saanut vastustusta osakseen.
– Ei varmaan mitään taikasanaa ole olemassa. Kärsivällisyys on ainoa keino, koska pelot ovat aitoja, totesi Angnico Eaglen Suomen ja Ruotsin malminetsinnän päällikkö Jyrki Korteniemi.
Seppo Kilpiäisen mielestä kohdejoukkoa pitäisi muuttaa.
– Nuoria miehiä ja poikia kiinnostaa työ, ei niinkään luonto. Pitäisikin kysyä vanhojen änkyröiden sijaan Kolarin nuorten mielipidettä kaivoksista.
Kittilän vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornbergin mielestä Hannukaisessa on haasteita yhteensovittamisessa, mutta ne ovat voitettavissa.
Lapin Kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki oli samoilla linjoilla.
– Hannukainen on ongelma, mutta en usko, että valtavan iso, vaikka tunteet ovatkin pinnassa. Ehkä mallia pitäisi katsoa myös Kittilää kauempaa.
