Mikäli Sotkamon Talvivaara kaivostoiminta päätetään lopettaa, alla olevan artikkelin mukaan jälkihoito lupamenettelyineen sekä mahdollisinen valitusprosesseineen kestää vuosia, todennäköisesti vuosikymmeniä. Itse tällä hetkellä jaksan vielä uskoa, että kaivostoiminta Terrafamen toimenpitein jatkuu.
Rahoitussolmun laukaisemiseksi Vaasan hallinto-oikeuden tiukat määräaikaispäätökset ovat avainasemassa. Ovatko ne ikuisiksi ajoiksi kiveen hakatut? Eivät varmaan, mutta uuskäsittelyllä alkaa olla kiire...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Talvivaaran sulkeminen olisi hyppy tuntemattomaan
TEIJO MÄÄTTÄNEN
STT, TUOMAS KERÄNEN, ANNIINA LUOTONEN
Talvivaaran kaivoksen sulkemisesta ei ole vielä täsmällisiä suunnitelmia, vaikka sulkemisen mahdollisuudesta on puhuttu jo vuosia.
Suunnitelmat tarkentuvat vasta sulkemisluvassa, jonka saaminen kestää väistämättä muutaman vuoden, arvioi ympäristövastuu-yksikön päällikkö Sari Myllyoja Kainuun ely-keskuksesta. Luvasta voi myös valittaa, mikä sekin voi viedä useita vuosia.
Toiminnan lopettamisprosessi voidaan kuitenkin aloittaa heti vuodenvaihteessa, jos hallitus siihen päätyy.
Käsillä on silloin kolme isoa kokonaisuutta.
Käsillä on silloin kolme isoa kokonaisuutta.
Kaivoksen päätuotteita nikkeliä ja sinkkiä liukenee malmikasoista vielä useita vuosia. Isoissa malmikasoissa tapahtuva liuotusprosessi jatkuu bakteerien avulla, eikä sitä voi pysäyttää.
Terrafame Groupin hallituksen puheenjohtaja sekä työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Janne Känkänen arvioi, että liuotusprosessi kestää muutaman vuoden.
– Vesien puhdistamista ja metallitehtaan toimintaa on pidettävä yllä niin kauan, että primäärikasat saadaan sieltä pois ja liuoskierto poistettua.
Kainuun ely-keskuksen Myllyojan mukaan metallien liuottaminen on välttämätöntä ympäristöturvallisuudelle. Kasat voidaan peitellä vasta sitten, kun metallit on saatu liuotettua tyhjäksi. Kasojen huoltamista, rikkihapon syöttämistä ja ilmaamista pitää jatkaa niin kauan kun metalleja liukenee.
Vasta kasojen tyhjentymisen jälkeen ne eristetään mahdollisimman hyvin ilmalta ja vedeltä.
Talvivaaran kaivosalueelle on kertynyt 10 miljoonaa kuutiota vettä.
Kaivosta pyörittävän, valtion kokonaan omistaman Terrafamen pitää ratkaista mahdollisimman pian, mitä se tekee vesille. Vaasan hallinto-oikeuden kiristettyä juoksutusrajoja yhtiö joutuu hakemaan joka tapauksessa uutta ympäristölupaa.
Terrafame selvittää uusia paikkoja, joihin vettä voitaisiin purkaa ja jotka mahdollisesti sijaitsisivat aiempaa kauempana. Selvittelyssä on myös teknisiä keinoja, joilla vettä voitaisiin puhdistaa ja juoksuttaa enemmän ulos kaivokselta. Myllyoja ei kuitenkaan usko nopeisiin ratkaisuihin.
– Onhan siinä yhtälö, jossa on aika monta tuntematonta muuttujaa, Myllyoja sanoo.
Känkänen kertoo, että jatkui kaivostoiminta tai ei, jo olemassa olevaa Nuasjärven purkuputkea tarvitaan.
Yhtenä vaihtoehtona on myös vedenpuhdistuslaitos. Tämä tulisi veronmaksajille kuitenkin hyvin kalliiksi, sillä sen arvioidaan maksavan noin 200 miljoonaa euroa.
– Vesienpuhdistuslaitteen hankintatahosta en uskalla sanoa mitään. Voi olla kotimaisia mahdollisuuksia, Känkänen kertoo.
Kun primäärikasojen metallit on saatu hyödynnettyä, siirretään kivikasat lopulliseen sijoituspaikkaan, joka on määritetty Talvivaaran alkuperäisessä sulkemissuunnitelmassa.
Tämän jälkeen primäärikasan pohja siivotaan ja peitetään. Sama toistetaan muun muassa kipsisakka-altaille. Maisemoinnin kustannukset riippuvat ympäristölupaehtojen tiukkuudesta.
Känkänen pitää järkevänä, että kaivosalueen maisemointi hoidettaisiin kotimaisin voimin ja Terrafamen johdolla, mutta yhtiön rooli olisi erilainen kuin nyt.
– Todennäköistä on, että Terrafamesta rakennettaisiin sulkijaorganisaatio, jota valtio rahoittaisi.
Känkänen arvioi maisemoinnin kestävän enintään nelisen vuotta. Alueen ympäristöä tarkkailtaisiin vuosikymmeniä.
