keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Terrafamen tulevaisuus ratkesi - vai ratkesiko sittenkään...

Alla olevassa artikelissa todetaan:

Terrafamen rahoitusneuvottelut vaikeutuivat huhtikuun lopulla, kun Vaasan hallinto-oikeus asetti Terrafamen purkuputken sulfaattikiintiöille tiukemmat rajat kuin yhtiö oli odottanut. Lisäksi oikeus muutti purkuputken ja koko kaivoksen ympäristöluvat määräaikaisiksi. Silloin yhtiö varoitti, että todennäköisyys yksityisen rahoituksen saamiselle pienenee.

Olen muistaakseni aikaisemminkin kirjoittanut, että Vaasan hallinto-oikeus ei ole ensimmäistä eikä todennäköisesti viimeistäkään kertaa suhmuroimassa = sotkemassa äänestyspäätöksillään suomalaista elämänmenoa.

Tosin em. laitos saa erinomaiset arvosanat mm. Talvivaaran superkriitikolta Jukka Oksaharjulta, jolle tämänpäiväinen valtiopäätös on mannaa. Hän ei kuitenkaan säästele suomalaisia päättäjiäkään nimeämällä heidät lähes vähä-älyisiksi tai sinnepäin...

Entisessä Talvivaara-emoyhtiössä on noin 80.000 suomalaista piensijoittajaa.

Alla olevassa artikkelissa todetaan myös:

Terrafamen kaivostoiminnan ylösajon loppuun viemisen vaatiman lisärahoitustarpeen yhtiön johto arvioi aiemmin tällä viikolla 220-260 miljoonaan euroon.

Terrafamen yhtiön johdon luottamus, usko asiaansa on kova, vaikka valtion = poliittisten päättäjien usko horjuukin. Toki valtio on - tähän saakka viimeisen runsaan vuoden aikana toiminut lähes mallikelpoisesti...

Onko em. piensijoittajilla luottamusta asiaan? Hattu kiertämään, sano! Kolmisen tonnia/osakkeenomistaja > jyvitettynä osakemäärien mukaan tosin aika lailla muuta. 

Jos yksityisiä sijoittajia ei löydy ja niin sanottu hallittu alasajo kuitenkin toteutetaan, löytyykö siinä entiselle Talvivaara emoyhtiölle/pörssiyhtiölle järjellistä työtä...

Pieni loppukevennys vakavaan asiaan on kuitenkin paikallaan:

Olen henkilökohtaisesti huono, suorastaan surkea veikkaamaan, mutta ennustaa voi kukin tahollaan aivan estottoman vapaasti - minäkin.

Ennustan, että kohta löytyy ulkopuolinen taho, joka ostaa valtiolta koko Terrafame (Nälkämaa) roskan yhden (1) euron (€) hinnalla ja lähtee nykyisen Talvivaara emoyhtiön Pekka Perän viitoittamalle tielle.
Tuotannon ylösajo jatkuu, vesitilanne tiukoista lupaehdoista huolimatta saadaan hallintaan, nikkelin hinta nousee taivaisiin ja em. ulkopuolisen tahon edustajat = pääomasijoittajat hymyilevät leveästi sikarinsavuisessa kabinetissa hyvää konjakkia/viskiä maistellen. Siihen heillä on muuttuneessa tilanteessa totisesti varaa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Terrafamen tulevaisuus ratkesi - Valtio valmistautuu Terrafamen kaivoksen hallittuun sulkemiseen


Terrafamen tulevaisuus ratkesi - Valtio valmistautuu Terrafamen kaivoksen hallittuun sulkemiseen
KUVA: TIINA SOMERPURO/KL
Sotkamossa entistä Talvivaaran kaivosta ylösajavan Terrafamen kohtalo ratkesi.
Keskiviikkona kokousta pitänyt talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi päätöksen Terrafamesta iltapäivällä.
Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) aloitti ministerivaliokunnan kokouksen jälkeen tiedotustilaisuuden liki puoli tuntia myöhässä.
Terrafame-päätös oli vaikea Rehnin mukaan. Talvivaarasta saatin hänen mukaansa raskas perintö valtiolle.
Rehnin mukaan valtio valmistautuu Terrafamen kaivoksen hallittuun sulkemiseen.
"Terrafamen tilanne on hankala ja hankaloitunut entisestään viime kesästä. Vaasan päätös tappoi lupaavat neuvottelut yksityisestä rahoituksesta. Nikkelin hinta on toinen asia. Rahoitusneuvottelut yksityisestä rahasta kuitenkin jatkuvat.
"Huonoja uutisia kertyy tälle päivälle. Se kertoo rakennemuutoksesta," Rehn alusti infoa, ja viittasi myös Microsoftin keskiviikon uutisiin.
Terrafamen kaivostoiminnan ylösajon loppuun viemisen vaatiman lisärahoitustarpeen yhtiön johto arvioi aiemmin tällä viikolla 220-260 miljoonaan euroon. Vastaavasti alasajon kustannusarvio on liikkunut 300-500 miljoonassa eurossa.
Terrafamen rahoitusneuvottelut vaikeutuivat huhtikuun lopulla, kun Vaasan hallinto-oikeus asetti Terrafamen purkuputken sulfaattikiintiöille tiukemmat rajat kuin yhtiö oli odottanut. Lisäksi oikeus muutti purkuputken ja koko kaivoksen ympäristöluvat määräaikaisiksi. Silloin yhtiö varoitti, että todennäköisyys yksityisen rahoituksen saamiselle pienenee.
Entistä Talvivaaran kaivosta Sotkamossa pyörittävä Terrafame osti kaivostoiminnan konkurssipesästä viime vuoden elokuussa ja aloitti sen jälkeen ylösajon valtion rahoituksella.

Opettajien lomat voivat lyhentyä...

Hmmmmm - ne kuuluisat kesä-, heinä- ja elokuu opettajien osalta ovat vaaravyöhykkeellä.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Opettajien lomat voivat lyhentyä

JOEL MAISALMI
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder haluaa tietää ensi viikon aikana, kuinka monella miljoonalla hallitus verotusta keventää ja kuinka kevennykset siirretään valtion verotaulukkoon.
Riikka HapponenHelsinki
Akavan liittokohtaiset työehtosopimusneuvottelut ovat pitkällä, kertoo keskusjärjestön puheenjohtaja Sture Fjäder.
Tiistaina neljän vuoden jatkokaudelle valittu Fjäder uskoo kilpailukykysopimuksen syntyyn, mikäli hallitus vain pitää kiinni omista lupauksistaan.
Kuntapuolella avoinna on enää työaikakysymys, jossa palkansaajat esittävät päivittäisiä ja viikottaisia pidennyksiä ja työnantajat kokonaisia päiviä.
Fjäderin mukaan 24 tunnin lisätyöaikaa ei tulla ottamaan kuntaväen pitkistä kesälomista.
– Kv-tes (kunnallinen yleistä työehto- ja virkasopimus) ratkeaa vain sillä, ettei tule kokonaisia päiviä. Täytyy muistaa, että nyt julkissektorin lomarahoja leikataan 15 prosentilla. Se on hinta sille, että pitkät lomat säilyvät, Fjäder sanoo.
Sen sijaan muiden kuin kv-tes:iä noudattavien työntekijöiden lomatkin voivat olla vaarassa. Fjäderin mukaan yleisestä kuntalinjasta poikkeavia ratkaisuja on kenties luvassa lääkärien, opettajien ja tekniikan alakohtaisiin sopimuksiin.
– Kilpailukykysopimus pitää nyt viedä maaliin, koska toinen vaihtoehto on vielä huonompi suomalaiselle palkansaajalle. Koskaan Suomen historiassa ei ole ollut näin paljon korkeastikoulutettuja työttömiä, Fjäder painottaa.
Neuvottelut saataneen päätökseen ensi viikon alussa.
– Sanotaan nyt näin, että meidän kuntasektorin ihmiset eivät ainakaan ota aurinkoa ensi viikonloppuna.
Ilman ehtoja Akavakaan ei ole kilpailukykysopimusta hyväksymässä. Akavan hallitus odottaa saavansa Suomen hallitukselta linjauksen tulevasta veroratkaisusta ennen ensi viikon lopun kokoustaan.
Akava haluaa tietää, kuinka monella miljoonalla hallitus verotusta keventää ja kuinka kevennykset siirretään valtion verotaulukkoon.
– Hallitusohjelmassa on selkeä linja, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy. Eli se pitää laittaa läpi taulukon ilman mitään kikkailua, jossa on rajusti jotain painopisteitä. Sellainen olisi sekä hallitusohjelman että myös kilpailukykysopimuksen vastaista, Fjäder huomauttaa.
Hallituksen verokevennysten on siis koskettava myös akavalaisia.
– Jos veroale koskee vain pieni- ja keskituloisia, emme koskaan saa muita Pohjoismaita kiinni kannustavammassa verotuksessa, ja he voivat jatkaa osaajiemme houkuttelemista.
Käytännössä Akava odottaa hallitukselta verolinjausta ensi viikon keskiviikkona tai torstaina. 
Akavan hallinto on kutsuttu koolle perjantaina 3. kesäkuuta.
– Sitten vasta kuittaamme tämän, jos on jotain kuitattavaa.
Fjäder on toiveikas työnantajapuolen ja hallituksen sopimushaluihin.
– Tuskinpa kukaan haluaa tuhlata 1,5 miljardia työnantajamaksuja. Jos sopimusta ei tule, myös paikallisen sopimisen pakka on taas auki. Tämä on paketti: kaikki tai ei mitään.
KUKA

Sture Fjäder

Sture Fjäder jatkaa Akavan puheenjohtajana seuraavan nelivuotiskauden.
58-vuotias Fjäder on toiminut Akavan johdossa vuodesta 2011 alkaen.
Tuona aikana Akavaan on siirtynyt 9 ammattijärjestöä, joissa on yli 34 000 jäsentä. Enemmistö on STTK:sta.
Akavan kasvustrategia jatkuu uusilla neuvotteluilla.

Näin kilpailukykysopimuksen viimeinen viikko etenee – yli 98 prosenttia sopimuksista vielä tekemättä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > neuvotteluissa alkaa olla kiire...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Näin kilpailukykysopimuksen viimeinen viikko etenee – yli 98 prosenttia sopimuksista vielä tekemättä

Työnantajat puhuvat askeleesta oikeaan suuntaan, työntekijät pelkäävät hallitukselta muutoin rumempaa jälkeä.

POLITIIKKA 
Helsingin Sanomat



TYÖMARKKINAOSAPUOLILLA
 on ensi viikon tiistai-iltaan asti aikaa neuvotella työntekijöiden työajan lisäämisestä kolmella päivällä. Työajan lisäys ei nostaisi palkkoja.
Neuvottelutulos on saatu aikaan paperiteollisuudessa, metsäalalla, kemianteollisuudessa ja nahka- ja kenkäteollisuudessa, eli yhteensä vasta noin 30 000 työntekijän osalta.
Se on mitätön määrä 2,5 miljoonan työntekijän työehdoista sovittaessa.
Silti työmarkkinajärjestöissä tunnelma kilpailukykysopimuksen synnystä on varovaisen toiveikas.
”Tämä on päätetty tehdä. Se on fiilis”, yksi neuvotteluja läheltä seuraavan lähde kuvaa tunnelmaa.
TYÖNANTAJIEN keskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK vetosi maanantaina liittokokouksessaan sovun syntymisen puolesta.
EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kutsui kilpailukykysopimusta ”kaikkien suomalaisten eduksi” ja ”askeleeksi oikeaan suuntaan”.
ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kutsui kilpailukykysopimusta ”kaikkien suomalaisten eduksi” ja ”askeleeksi oikeaan suuntaan”. Alahuhta puhui EK:n kevätkokouksen seminaarissa 23. toukokuuta Helsingissä.
EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kutsui kilpailukykysopimusta ”kaikkien suomalaisten eduksi” ja ”askeleeksi oikeaan suuntaan”. Alahuhta puhui EK:n kevätkokouksen seminaarissa 23. toukokuuta Helsingissä.
Palkansaajapuolella puolestaan arvellaan, että jos sopimusta ei tehdä, hallitus on pakotettu tekemään rumempaa jälkeä omilla toimillaan. Siksi pahanmakuiset lääkkeet on paras niellä.
LIITTOJOHTAJIEN kielenkäytöstä tuota mielialaa ei toki voi vielä lukea.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi liittokokouksen avauspuheessaan sunnuntaina liittonsa varautuneen siihen, että sopimusta ei synny ja työehdoista neuvotellaan syksyllä työnantajien kanssa.
”Se ei ole maata mullistava vaihtoehto”, Aalto arvioi.
Viimeksi kilpailukykysopimuksen soveltamisesta pääsivät sopuun Metsäteollisuus ja Paperiliitto maanantai-iltana.
Sopimukset ovat sinänsä teknisesti lyhyitä ja helppoja kirjoittaa, kunhan yhteinen tahto löytyy.
PULMAKOHTINA ovat, miten 24 tunnin työajan lisääminen järjestettäisiin ja ns. kriisilausekkeen sisältö.
Paperiala näytti ehkä muille sopijapuolille esimerkkiä sopimalla päälinjausten lisäksi, että työajan lisäämisestä voidaan sopia paikallisesti.


Muuta metsäalaa, kuten metsureita koskeneessa ensimmäisessä kilpailukykysopimuksessa viime viikon maanantaina puolestaan sovittiin kriisilausekkeesta, että ”taloudellisista etuuksista voidaan poiketa paikallisesti sopien”.
Todennäköisesti monissa muissa sopimuksissa päädytään tältä osin monimutkaisempiin muotoiluihin.
TYÖNANTAJAPUOLELLA toivoa yhteiskuntasopimuksen syntymisen puolesta lisää se, että nimensä papereihin ovat kirjoittaneet jo kolme SAK:n liittoa –Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:iin kuluva Kemianliitto, Paperiliitto ja Puuliitto.
Esimerkkiä on usein näyttänyt Metalliliitto, mutta nyt sen joka neljäs vuosi pidettävän liittokokouksen ajankohta viivästyttää osaltaan neuvotteluprosessia.
Tampereelle sunnuntaina alkanut kokous kestää keskiviikkoon, ja kilpailukykysopimusta päästään hieromaan vasta torstaina.
Näin metallin sopimuksen voisi uskoa syntyvän aikaisintaan viikonloppuna.
Yksi iso kanto kilpailukykysopimusten kaskessa on henkilömäärältään suuri kunta-alan sopimus.
Sitä vaikeuttaa linjaus siitä, että työajan lisäämisen lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia 2017–2019.
Tähän asti työntekijäpuolella linjana on ollut se, että sekä lomarahojen leikkaus että työajan pidennys eivät käy.
TYÖNANTAJIEN ja työntekijöiden järjestöillä on ensi viikon tiistai-iltaan asti aikaa neuvotella kilpailukykysopimuksesta.
Sen jälkeen työmarkkinajärjestöjen edustaja kokontuvat pääministeri Juha Sipilän (kesk) kanssa keskustelemaan siitä, onko sopimuksessa riittävästi eri tahoja mukana, jotta sen kattavuus riittäisi molempien työmarkkinaosapuolten ja hallituksen mielestä hyväksyntään.
Hallitus on luvannut miljardin euron veronalennuksia , jos sopimus on sen mielestä tarpeeksi kattava ja hallituksen tavoitteita tyydyttävä.
Jo nyt on selvää, että sopimus ei täytä hallituksen alkuperäisiä tavoitteita.
Näin ollen verohelpotukset tulevat jäämään pienemmiksi ja ne todennäköisesti tullaan sitomaan tulevaan talouskehitykseen ja tulevaisuudessa oleviin arviointiaikoihin.
TYÖNTEKIJÄPUOLELLA on epäilty sitä, että hallitus ryhtyisi sopimuksen syntymisen jälkeen rukkaamaan työelämää koskevia lakeja.
”Lähelläkään työelämää oleviin asioihin hallitus ei räpellä omin päin”, arvioi eräs neuvotteluja läheltä seuraava lähde.
Hänen mielestään sellainen sotisi kilpailukykysopimuksen henkeä vastaan, joskin jo ilmoitetuista työelämän lakihankkeista kuten työttömyysturvan työkokeilusta saatetaan pitää kiinni.
MISTÄ KILPAILUKYKYSOPIMUKSESSA OLIKAAN KYSYMYS?
Kilpailukykysopimus on alun perin yhteiskuntasopimus-nimellä lanseerattu Juha Sipilän hallituksen tarjoama ehdotus siitä, kuinka Suomen kilpailukykyä keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna tulisi pidentää työn yksikköhintaa alentamalla.
Tähän tavoitteeseen pyritään laajalla palkkasopimuksella siitä, että palkat eivät nouse ensi vuonna, vaikka vuosityöaikaa pidennetään 24 tunnilla. Julkisektorilla lomarahoja leikataan lisäksi 30 prosenttia vuosina 2017–2019.
Käytännössä kyseessä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo, jossa työmarkkinajärjestöt ja hallitus sopivat yhdessä työsuhteen ehdoista ja niihin liittyvistä hallituksen päätöksistä kuten veroratkaisuista.
Sopimusta ei kutsuta tällä nimellä, koska erityisesti työnantajajärjestöissä tällaista kokonaisvaltaista ratkaisua ja erityisesti nimeä tupo vieroksutaan.
PAKKOLAEISTA TÄYTYI LUOPUA
Juha Sipilän alkuperäinen tavoite yksikkötyökustannusten hinnan laskusta on matkan varrella vesittynyt.
Hallitus ajoi työntekijöitä sopimukseen uhkaamalla työntekijöitä erilaisilla pakkolaeilla, joilla työntekijöiden asemaa heikennettäisiin.
Osa näistä laeista osoittautui mitä todennäköisimmin Suomen peruslain vastaisiksi samoin kuin Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten vastaisiksi, ja hallituksen oli peruttava lakipakettinsa.
Yksi keskeinen juridinen ongelma hallituksen lakiehdotuksissa oli se, että laeilla haluttiin puuttua työnantajan ja työntekijän väliseen yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen, johon lainsäätäjä ei normaalioloissa voi sekaantua.
VIIMEKSI ON KINATTU JÄRJESTÄYTYMÄTTÖMIEN VELVOLLISUUKSISTA
TYÖNANTAJAT ajoivat alun perin sadan tunnin työajan pidennystä ilman lisäkorvausta, mutta ovat nyt pääosin tyytyväisiä 24 tuntiin.
Myös paikallisen sopimisen lisäämisestä, järjestäytymättömien työnantajien oikeuksista ja esimerkiksi luottamusmiehistä on sopimuksen loppumetreillä kiistelty.
Erityisesti Suomen Yrittäjät on ollut huolissaan järjestäytymättömien työnantajien velvollisuuksien kasvusta, jos sopimusta sovelletaan sanatarkasti ilman tulkintaa.
Sipilän hallituksella saattaa olla tässä tarvetta kuunnella yrittäjiä, vaikka asia on pieni ja tulkinnanvarainen.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Nato tekee ensi kerran maihinnousun Suomen rannoille – Itämerellä alkamassa kolme suurta sotaharjoitusta ...

Harjoitus tekee mestarin, suomalainen sanonta ilmentänee alla olevan artikkelin sanomaa.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 18.5.2016 klo 6:54

Nato tekee ensi kerran maihinnousun Suomen rannoille – Itämerellä alkamassa kolme suurta sotaharjoitusta


Yhdysvaltain merijalkaväen maihinnousupanssareita viime vuoden Baltops-harjoituksessa Puolassa. Kesäkuussa samanlaisia nähdään Suomenkin rannoilla. Kuva: Adam Warzawa / EPA

Suomesta on sotaharjoituksissa mukana rannikkojääkäreitä ja panssaritiedustelijoita. Suomen rannoille tulee myös Britannian laivaston suurin sotalaiva. Ensimmäinen kolmesta suurharjoituksesta alkaa ensi viikolla.
Baltops16 – Maihinnousuja Hankoniemelle




Baltops on Naton suurin merisotaharjoitus Itämerellä. Se järjestetään joka vuosi. Suomi on osallistunut siihen vuodesta 1993 lähtien.

Tänä vuonna Suomi on mukana alkuvaiheessa, missä noin 600 sotilaan vahvuinen maihinnousuosasto harjoittelee Suomen ja Ruotsin rannikolla. Maihinnousuja tehdään Hankoniemellä olevalle Syndalenin harjoitusalueelle.

Suomesta Baltops-harjoitukseen osallistuu noin 160 sotilaan vahvuinen rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista. Suomalaiset ja ainakin saman verran ruotsalaisia rannikkojääkäreitä toimii hollantilaiselta maihinnousutukialus Johan de Wittilltä.

Suomalaisten ja ruotsalaisten lisäksi maihinnousuosastoon kuuluu 200 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta, 60 Britannian ja 50 Saksan merijalkaväen sotilasta sekä 30 sotilaan vahvuinen italialainen tiedustelujoukkue. Amerikkalaisilla on mukanaan 12 maihinnousupanssarivaunua, muut liikkuvat rantauduttuaan jalkaisin.

Johan de Wittin lisäksi Hankoniemen edustalle tulee kaksi muuta isoa maihinnousutukialusta: amerikkalainen USS Carter Hall ja Britannian laivaston suurin alus HMS Ocean.

– Johan de Witt hakee suomalaisosaston Hangosta, mutta muuten alukset eivät käy Suomen satamissa. Väylät ovat liian ahtaat niille, sanoo Merivoimien tiedottaja Annele Apajakari.

Kuninkaallisen laivaston maihinnousutukialus HMS Ocean Kielin satamassa viime vuonna. Ocean tulee Baltops-harjoitukseen Suomenlahdelle. Aluksella on mm. Apache-taisteluhelikoptereita. Kuva: Carsten Rehder / EPA

Suomessa harjoitellaan kolme päivää 6.-8. kesäkuuta ja sen jälkeen neljä päivää Ruotsin Utössä 
Tukholman eteläsaaristossa. Baltops-harjoituksen pääoperaatiot tapahtuvat Ustkan harjoitusalueella Puolan rannikolla, mutta sinne suomalaiset ja ruotsalaiset eivät ole menossa.

Koulutuspurjehdukselta palaava miinalaiva Uusimaa osallistuu Baltopsin loppuvaiheisiin Itämerellä.

– Tämänvuotinen osallistuminen Baltops-harjoitukseen tulee tuntuvasti halvemmaksi kuin viime vuonna. Silloin joukkoja lennätettiin Puolaan ja Etelä-Ruotsiin asti. Lisäksi nyt osallistujat ovat varusmiehiä. Viime vuonna he olivat reserviläisiä, joiden päiväraha on suurempi, sanoo Apajakari.

Tänä vuonna Baltopsiin osallistuminen maksaa Suomelle noin 400 000 euroa. Viime vuonna yli miljoonan.

Kaikkiaan Baltopsiin osallistuu yli 4 000 sotilasta 17 maasta. Sota-aluksia on viitisenkymmentä. Ruotsi lähettää harjoituksiin rannikkojääkäreiden ohella muun muassa sukellusveneen ja Gripen-hävittäjiä.

Suomalainen rannikkojääkäri Puolassa viime vuoden Baltops-harjoituksessa. Kuva: Adam Warzawa / EPA


Saber Strike 16 – Panssaritiedustelijat Viroon




Saber Strike on Yhdysvaltain johtama ja tänä vuonna Viron isännöimä harjoitus.

Siinä Nato harjoittelee Baltian maiden puolustamista ja joukkojen tuomista sinne. Baltiassa harjoitukseen osallistuu yli 3 500 ulkomaista sotilasta, joista suurin osa amerikkalaisia. Virosta, Latviasta ja Liettuasta on mukana komppanian verran joukkoja kustakin.

Myös Saber Strike järjestetään vuosittain. Suomesta on harjoitukseen osallistunut vuodesta 2013 lähtien Porin prikaatin lähettämä kansainvälisten valmiusjoukkojen osasto.

Nyt matkaan lähtee EU:n taisteluosaston päivystävä suomalaisjoukkue, joka koostuu reserviläisistä. Harjoitusmatka tehtdään 11.–23. kesäkuuta ja se on osa joukkueen koulutusohjelmaa, kertoo Porin prikaatin esikuntapäällikkö Tommi Haapala. Joukkueeseen kuuluu 50 sotilasta sekä huolto- ja esikuntahenkilökunta päälle.

– Suomalaisista muodostetaan panssaritiedustelujoukkue ja ilmatulenjohtopartio monikansalliseen taisteluosastoon, kuvaa Haapala tehtäviä, jotka odottavat harjoitusalueella Viron Tapassa.

Tiedustelujoukkue liikkuu RG-32 -panssariautoilla. Sen tehtävä on ottaa selvää, missä vastustaja on. Ilmatulenjohtopartion tehtävä on ohjata oman puolen rynnäkkökoneiden iskuja oikeaan maaliin.

Yhdysvaltain ilmavoimien A-10 -rynnäkkökone ampuu viime vuoden Sabre Strike -harjoituksessa Latviassa. Tänä vuonna suomalaiset harjoittelevat Sabre Strikessa mm. ilmaiskujen ohjaamista maaliin. Kuva: Valda Kalnina / EPA

Yhdysvaltain 2. ratsuväkirykmentti tekee Saber Strike -harjoitukseen liittyen 2 400 kilometriä pitkän marssin Saksasta Tšekin ja Puolan kautta Viroon. Nimestään huolimatta rykmentti liikkuu Stryker-ajoneuvoilla. Matkalla amerikkalaiset pitävät sotaharjoituksia kunkin läpikulkumaan puolustusvoimien kanssa ja liittyvät harjoituksiin Tapan harjoitusalueella Virossa.

Nato kehittää harjoituksessa yhteistoimintaa eri maalaisten joukkojen kesken. Samoin se testaa Baltiaan ja Puolaan viime vuonna perustamiaan valmiusesikuntia. Niiden tehtävänä on juuri Nato-joukkojen apuun tulon joustava järjestely tarvittaessa.

Saber Strike 16 -harjoitukseen osallistuu 12 maata. Suomi on ainoa Naton ulkopuolinen maa. Harjoituksia on Baltian lisäksi Puolassa.

Viime vuonna Saber Strike -harjoitukseen osallistuneita suomalaisia Patrian Amos-ajoneuvonsa kanssa Latviassa. Kuva: Valda Kalnina / EPU



Anakonda 16 – Puolan suuri harjoitus



Anakonda on Puolan johtama harjoitus, jossa harjoitellaan Puolan armeijan ja muiden Nato-maiden joukkojen yhteistoimintaa. Yhdysvaltain armeija on täälläkin näkyvästi mukana.

Joukkojen määrältään Anakonda on Itämeren alueen harjoituksista suurin. Mukana on yli 31 000 sotilasta, eli suurin piirtein saman verran kuin Suomen armeijan koko rauhanajan vahvuus. Amerikkalaisia määrästä on peräti 14 000.

Puolan rajan takana Kaliningradissa on vahvoja venäläisjoukkoja. Puola on kehittänyt tuntuvasti omaa armeijaansa ja on Naton aktiivisimpia jäsenmaita.

Ruotsi osallistuu Anakondaan ensimmäistä kertaa, merkkinä tiivistyvästä yhteistyöstä Naton kanssa. 
Skånen rykmentistä tulee moottoroitu komppania eli noin 150 sotilasta. Suomesta harjoituksessa on mukana kolme esikuntaupseeria.

Puolan laivaston maihinnousualus laskee joukkoja maihin viime vuoden harjoituksissa. Kuva: Adam Warzawa / EPA

Suomen tavoitteet – ja Naton

Puolustusvoimien mukaan Suomi osallistuu kansainvälisiin harjoituksiin, koska niissä voi kehittää suomalaisten joukkojen osaamista monikansallisia kriisinhallintaoperaatioita varten mutta myös oman maan puolustamista varten.

– Suurista harjoituksista saa esimerkiksi kokemusta eri aselajien yhteistoiminnasta. Sellaista ei kotimaisista harjoituksista saa, sanoo Porin prikaatin esikuntapäällikkö Tommi Haapala.

Kommentti: Saarista ja niiden puolustamisesta

Suomella ja Ruotsilla on kummallakin Itämerellä heikko kohtansa. Ruotsilla Gotlanti ja Suomella Ahvenanmaa. Gotlanti on käytännössä puolustamaton ja Ahvenanmaa demilitarisoitu sopimuksella.

Kumpikin on keskeisellä paikalla. Gotlannista pystyisi ohjuksin hallitsemaan eteläistä Itämerta ja estämään joukkojen kuljetukset Baltiaan. Ahvenanmaalta pystyisi hallitsemaan pohjoista Itämerta ja uhkaamaan Ruotsin pääkaupunkia.

Tämä tiedetään Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa ja Natossa. Sodan uhatessa kummallekin saarelle syntyisi sotilaallinen kilpajuoksu. Paras vaihtoehto olisi, että Ruotsi saisi joukkonsa Gotlantiin ensin, ja että Suomi saisi joukkonsa Ahvenanmaalle ensin.

Suomen puolustusvoimilla on suunnitelmat Ahvenanmaan varalle. Saariryhmän puolustamisesta ei keskustella julkisesti, vaikka sitä lienee harjoiteltukin, myös ruotsalaisten kanssa.

Baltopsin maihinnousuharjoitus viedään tänä vuonna ensi kertaa läpi matalavetisessä ja karikkoisessa Suomen saaristossa, samanlaisissa olosuhteissa kuin Ahvenanmaalla.

Nyt mukana on Ruotsin lisäksi Yhdysvaltain, Britannian ja Saksan merijalkaväki. Maastoon tutustumassa.

Aselajien yhteistoiminnalla tarkoitetaan maavoimien ja niitä taistelussa tukevien ilmavoimien yhteistyötä tai maa- ja merivoimien yhteistyötä rannikkosotatoimissa.

Naton tavoite on selvä: harjoitella Baltian maiden ja Puolan puolustusta Venäjän mahdollisia sotatoimia vastaan. Nato on luvannut monen korkean poliitikon ja sotilaan suulla, että Baltiaa puolustetaan. Sitä on harjoiteltava, jotta lupaus olisi uskottava.

Jäsenmaiden puolustamista harjoitellaan nimenomaan Sabre Strike- ja Anakonda-harjoituksissa. Siksi Nato voi keskittyä Baltops-harjoituksessa hieman enemmän kumppanimaidensa Ruotsin ja Suomen suuntaan ja panokseen, arvioi vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ulkopoliittisesta instituutista.

Naton harjoitusten määrä, tahti ja koko ovat kasvaneet Itämeren alueella parin viime vuoden aikana. Vastaavasti Venäjä pitää usein suuria sotaharjoituksia lähiailueilla, tavallisesti ilmoittamatta etukäteen.

– Naton harjoitukset ovat isoja, mutta ne eivät pyri tulemaan yllätyksenä kellekään. On tiedossa, mitä harjoitellaan, missä ja millä joukoilla, sanoo Salonius-Pasternak.

Sekä Natolla että Venäjällä on Itämerellä nopeasti liikuteltavia maihinnousujoukkoja. Kuvassa amerikkalainen ilmatyynyalus. Kuva: Adam Warzawa / EPA

LUE MYÖS

Suomen lähellä on kolme raskaasti aseistettua aluetta – näin Venäjä kasvattaa iskuvoimaansa rajoillaan 7.5.


AHTI KAARIO Yle


Kyllä minua taas lykästi!

Sain illansuussa alla olevan sähköpostiviestin. Kyllä minua taas lykästi! Kuitenkin taidan tälläkin kerralla jättää valiin...

Saamani sähköpostiviesti:

Hei

Olen James Watson asianajaja Lontoosta, Englannista. Asiakkaani kuoli vuonna 2008, ja han jatti jalkeensa summan 9,500,000 Englannin puntaa (yhdeksan miljoonaa, viisisataa tuhatta Englannin puntaa) talletettuna pankkiin. Valitettavasti han ei nimennyt perijansa ennen akillista kuolemaansa.

Kaikki yritykseni jaljittaa hanen perheenjaseniaan ovat epaonnistuneet, koska han ei kirjoittanut testamenttia ennen kuolemaansa.

Englannin perintolaki sallii takavarikoitavan edesmenneen varat, jotka ovat jaaneet perimatta kun yli 7 vuotta tilinomistajan kuolemasta on kulunut. Kuitenkin, pankki on ottanut minuun yhteytta loytaakseni prijan edesmenneelle asiakkaalleni, niinpa rahat luovutetaan henkilolle, jota en ole viela pystynyt loytamaan asiakkaani perijaksi. Taman vuoksi otan yhteytta sinuun, koska aion laillisesti suositella sinua hanen perijakseen, koska sinulla on sama sukunimi kuin edesmenneella asiakkaallani.

Englannin perintolain mukaan on lakimiehen vastuu osoittaa edesmenneen perija ja olen edesmenneen asianajaja. siten minulla on oikeus suositella sinua perijaksi ja pankki luovuttaa varat sinulle.

Minulla on kaikki lailliset dokumentit, joita tarvitaan varojen siirtoon ilman ongelmia Englannin ja omassa maassa hallinnon kanssa. Tama varojen siitrto on 100 % riskivapaa. Neuvon ja ohjaan sinua, mita pitaa tehda missakin ajassa ja pian tama summa on siirretty tilillesi. Matkustan tapaamaan sinua maahasi, niin jaamme summan 40% sinulle, 40% minulle ja 20% lahjoitettuna hyvantekevaisyysjarjestoille.

Tama periminen tulee saatettua laillisesti loppuun; kaikki mita tarvitsen on taydellinen yhteistyo ja rehellisyys.

Jos olet kiinnostunut tyoskentelemaan kanssani, ota yhteytta ja tayta alla pyydetyt tiedot:

Koko nimi: .....................
Matkapuhelinnumero: .....................
Puhelinnumero: .....................
Faksinumero: .....................
Ammatti: .....................
Ika: .....................
Kansallisuus: .....................

Odotan pikaista vastaustasi.

Kunnioittaen,
James Watson