keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Nokian puhelimet tekevät paluun - uusi suomalaisfirma aloittaa valmistuksen...

Tätä uutista on jo jonkin aikaa odotettu. Mielenkiintoista nähdä, miten Uusi Nokia pärjää kivikovilla kännykkä- ja tablettimarkkinoilla.

Nokia-brändillä on edelleen hyvä maine, jota tässä pyritään hyödyntämään.

Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:

Nokian puhelimet tekevät paluun - uusi suomalaisfirma aloittaa valmistuksen

Keskiviikko 18.5.2016 klo 12.13 (päivitetty klo 12.40)

Nokia on tehnyt lisenssisopimuksen jonka pohjalta aloitetaan valmistamaan matkapuhelimia ja tabletteja yhtiön tavaramerkillä.
Microsoftille vuonna 2014 puhelinliiketoiminnan myynyt Nokia tekee nyt paluun matkapuhelinmarkkinoille.
Microsoftille vuonna 2014 puhelinliiketoiminnan myynyt Nokia tekee nyt paluun matkapuhelinmarkkinoille. (JOHN PALMéN)
Nokia kertoo tiedotteessaan allekirjoittaneensa tavaramerkki- ja patenttilisenssisopimuksen, joka antaa suomalaiselle HMD globalille oikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa.
HMD on uusi yhtiö, joka on perustettu valmistamaan Nokian tavaramerkillä myytäviä mobiililaitteita. Se aikoo keskittyä tarjoamaan laajan valikoiman Nokian tavaramerkillä varustettuja peruspuhelimia, älypuhelimia ja tabletteja.
HMD julkisti tänään sopineensa myös ehdollisesti hankkivansa Microsoftilta oikeuden käyttää peruspuhelimissa Nokian tavaramerkkiä ja tiettyjä muotoiluun liittyviä oikeuksia.
Suomeen rekisteröidyn HMD:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä.
- Tämä päivä merkitsee Nokian tavaramerkille jännittävää uutta vaihetta toimialalla, jolla nimi Nokia on edelleenkin ikoninen. Sen sijaan, että Nokia palaisi itse matkapuhelinten valmistukseen HMD aikoo valmistaa matkapuhelimia ja tabletteja, jotka hyödyntävät ja kasvattavat Nokian tavaramerkin arvoa maailmanlaajuisilla markkinoilla, Nokia Technologies -liiketoiminnan johtaja Ramzi Haidamus sanoo yhtiön tiedotteessa.
- Työskentelemällä HMD:n ja FIH:n kanssa voimme olla mukana yhdellä maailman suurimmista kuluttajaelektroniikkamarkkinoista ja samalla toteuttaa lisensointimalliamme, Haidamus jatkaa.
Android-alustalle
HMD saa sopimuksilla kymmeneksi vuodeksi yksinoikeuden Nokian tavaramerkin käyttöön. Sopimusten myötä HMD on ainoa lisenssinsaaja kaikille Nokian tavaramerkillä maailmanlaajuisesti myytäville matkapuhelimille ja tableteille.
HMD aikoo sijoittaa yli 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria seuraavan kolmen vuoden aikana Nokian merkillä myytävien puhelinten ja tablettien maailmanlaajuiseen markkinointiin.
- Keskitymme luomaan yhdenmukaisen valikoiman Nokian tavaramerkillä varustettuja matkapuhelimia ja tabletteja, joiden tiedämme vastaavan kuluttajien tarpeisiin. Tavaramerkistä on tullut merkittävä tekijä matkapuhelinten erilaistumisessa, ja liiketoimintamallimme keskittyykin Nokian tavaramerkin ainutlaatuiseen vahvuuteen sekä laajaan kokemukseemme myynnin ja markkinoinnin saralla, HMD:n tuore toimitusjohtaja Arto Nummela sanoo tiedotteessa.
HMD:n uusi älypuhelin- ja tablettivalikoima tulee perustumaan Android-alustalle.
Nokian mukaan sen tavaramerkillä varustetut peruspuhelimet ovat edelleen suosituimpien puhelimien joukossa useilla markkinoilla maailmassa.
Nokia vahtii tarkasti
Microsoft ilmoitti tänään myyvänsä Nokialta aikanaan ostamansa peruspuhelintoiminnot Kiinaan sopimusvalmistaja Foxconnille. Ostajina on Foxconnin tytäryhtiö FIH Mobile.
FIH kertoi, että se tulee hankkimaan loput Microsoftin peruspuhelinliiketoiminnasta mukaan lukien laitteiden valmistus, myynti ja jakelu.
Osana kauppaa FIH ostaa myös Microsoftin tehtaan Vietnamissa, joka työllistää 4500 henkeä. Kyseessä on vanha Nokian tehdas.
HMD ja Nokia ovat puolestaan allekirjoittaneet FIH:n kanssa yhteistyösopimuksen tukeakseen Nokian tavaramerkillä myytävien matkapuhelinten ja tablettien maailmanlaajuista liiketoimintaa. Sopimuksen mukaan HMD:llä on täysi toiminnallinen määräysvalta Nokian merkillä myytävien puhelinten ja tablettien myynnistä, markkinoinnista ja jakelusta. HMD saa myös yksinoikeuden merkittävään kansainväliseen myynti- ja jakelukanavaan, jonka FIH tulee hankkimaan Microsoftilta.
Nokian mukaan HMD saa lisäksi hyödyntää FIH:n johtavaa matkapuhelinten valmistus- ja toimitusvalmiutta, teknistä osaamista sekä kasvavaa valikoimaa patentoituja mobiiliteknologioita ja komponentteja.
Nokia antaa puolestaan HMD:lle oikeuden tavaramerkkiin ja lisenssien käyttöön rojaltimaksuja vastaan. Nokia ei rahoita yhtiötä eikä omista HMD:n osakkeita.
Sopimusten toteuduttua Nokia Technologies saa paikan HMD:n hallituksessa.
Nokia aikoo asettaa tarkat vaatimukset sen tavaramerkin käytölle ja yhtiön suorituskyvyn mittaamiselle.
Microsoft kertoi puolestaan jatkavansa Windows 10 - ja Lumia-älypuhelinten valmistusta.
MATTI TANNER
matti.tanner@iltalehti.fi

Katri Kulmuni: Itsekkyys ei saa mennä yhteisen edun edelle...

Alla olevassa artikkelissa on erittäin hyviä asiakokonaisuuksia. Tosin ajatukset ovat tyypillisen poliitikkomaisia, osittain ympäripyöreitäkin.

Suora nettilainaus Lounais-Lappi-lehdestä hiukan tuunattuna:

Itsekkyys ei saa mennä yhteisen edun edelle

NINA SUSI
Ylikansallisten yritysten ja varakkaiden yksityishenkilöiden verosuunnittelu on saanut aiempaa suuremmat mittasuhteet. Samaan aikaan suurten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkat ja bonukset ovat nousseet nopeammin kuin tavallisten suomalaisten palkat.
Molemmat ilmiöt ovat nykyisessä taloustilanteessa äärimmäisen huolestuttavia suomalaisten yhtenäisyyden näkökulmasta. Olemme rakentaneet suomalaisen menestyksen sen varaan, että saamme mahdollisimman monen suomalaisen mukaan yhteiskuntaan ja työntekoon.
Matalat tuloerot ja verovaroin maksetut laadukkaat koulutus- ja terveyspalvelut ovat luoneet turvaa ja taanneet osaavan työvoiman avoimessa maailmassa pärjäämiselle.
Tarvitsemme laajan arvo-keskustelun. 

Onko suurten yritysten johtajien palkkojen nousu välttämätöntä, jotta pärjäämme kilpailussa? Tuleeko yritysten aggressiivinen verosuunnittelu todella sallia kilpailukyvyn nimissä?
Ylimmän johdon palkkioiden nousua on perusteltu sillä, että kansainvälisessä maailmassa elinkeinoelämän on varmistettava parhaat johtajat. Väite ei saa tukea käytännöstä. Kävin läpi suomalaisomisteisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat: noin 120 yhtiöstä alle puolenkymmenellä oli ulkomainen toimitusjohtaja, useimmiten ruotsalainen. Suomalaisille johtajille ei puolestaan ole juuri ollut kysyntää ulkomailla Jorma Ollilan kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Olisivatko samat, kyvykkäät johtajat valmiita tyytymään samaan palkkojen nousuvauhtiin kuin työntekijät? On vaikea uskoa, että johtajapalkkojen nopeampi nousu on menestykselle välttämätöntä. Sitä vastoin se nakertaa suomalaisten yhdenvertaisuutta vaikeassa taloustilanteessa.
Toinen yhtenäisyyttä koetteleva ilmiö on veronkierto ja verosuunnittelu. Veronkierto on laitonta, rikollisin keinoin verojen välttelyä. Verosuunnittelu on verojen minimointia laillisin keinoin. Siinä tehty tulos siirretään verotettavaksi kevyemmän verotuksen maihin erilaisin järjestelyin. Tähän kykenevät lähinnä kansainväliset suuryritykset ja erittäin varakkaat yksityishenkilöt.
Suhtaudun aggressiiviseen verosuunnittelun kriittisesti. 
Paikalliset suomalaiset pk-yritykset eivät näin voi toimia, mikä tarjoaa kansainvälisille yrityksille kilpailuetua. Tavallisilta työssäkäyviltä suomalaisilta verot pidätetään jo ennen palkanmaksua.
Tarvitaan korjausliike. Mikäli uusia työpaikkoja synnyttävään työmarkkinasopimukseen päästään, on elinkeinoelämän ylimmän johdon toteutettava lupaamansa omien palkkojen leikkaukset.
Valtionomistuksesta Sipilän hallitus linjasi, että valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisessa ja yhteiskuntavastuun kantamisessa.
Johtajilta edellytetään samaa eläkeikää kuin muilta työntekijöiltä. Johdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan. Näiden vastapainoksi myös henkilöstöä tulee kannustaa yhtiön omistamiseen. Valtionyhtiöiden verot maksetaan maahan, jossa tulos syntyy.
Verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää.
Jo aiemmin hallitus on nostanut solidaarisuusveroa ja suurten pääomatulojen veroa. Niitä nostettiin korkeammalle tasolle kuin SDP:n ja Vasemmistoliiton hallitukset tekivät.

Pidän hyvänä
, että sekä harmaaseen talouteen että valtion omistajapolitiikkaan on perustettu kaikki eduskuntapuolueet käsittävä työryhmä.
Meidän on saatava arvoista lähtevä, suurempi muutos aikaiseksi. Tämä edellyttää pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa parlamentaarista sitoutumista.
Katri Kulmuni
kansanedustaja
Tornio

Katiskat koettu ensimmäistä kertaa tälle alkukesälle...

Kävin aamulla kalakaverini kanssa kokemassa Juurakon kohdalle väylän varteen rannan puolelle kutuahventa- ja -haukea pyytämään toissa päivänä jätetyt katiskat.

Molemmissa katiskoissa oli kymmeniä pikkuahvenia ja pieni made, jotka päästimme takaisin mereen.
Savustuskokoisia ahvenia ei ollut kuin viisi. Jätimme katiskat hiukan toiseen paikkaan uuspyyntiin...

Totesimme, että aikaisemmin mainitsemani - väylällä olleet - kaksi katiskaa oli poistettu - hyvä niin.

Ajelimme Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja puhdistimme ns. kolhoosiveneemme (vuonna 2002 tehty vanerivene, joka on Laurilan Asennuksen toimesta pinnoitettu) myyntikuntoon. Kyseessä on erinomainen jokivene, jolla ei ole merellä käyttöä. Sovimme alustavasti myyntihinnasta.

Arvelimme, että veneelle löytyy ostaja.

Niin kävimmehän me istuskelemassa aurinkoisella mökkiterassillakin nauttimassa symboliset neuvoa-antavat...

Todettakoon, että perattuani kotiin tultuani em. viisi ahventa vein perkeet tontin kulmalle sanomalehden päälle. Arviolta viidessätoista minuutissa harakat ja varikset hoitivat puhdistuksen. Yleensä varsinkin suuremmat perkemäärät olen haudannut tontin kulmalle, sinne ne ovat nopeasti maatuneet...
  

Katso, mitä Niinistö kirjoitti vieraskirjaan kaunolla – sai kutsun paikkaan, jonne Halonen ei päässyt...


Click here
Click here
Click here

Alla olevassa artikkelissa todetaan mm. :Niinistö istuttaa Ilveksen kotitilalle puun. Puun istuttamisella on suuri symbolinen merkitys.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunatuna:

Katso, mitä Niinistö kirjoitti vieraskirjaan kaunolla – sai kutsun paikkaan, jonne Halonen ei päässyt

LAURI NURMI
Jenni Haukio kirjoitt nimensä Kadriorgin linnan vieraskirjaan valtiovierailun aluksi.


Tallinna, Lännen Media
Tasavallan presidentti Sauli Ninistö ja rouva Jenni Haukio kirjoittivat tiistaina nimensä Kadriorgin linnan vieraskirjaan valtiovierailun aluksi.
Linnan pihalla oli sitä ennen kajahtanut ilmoille kahteen kertaan Maamme-laulu, joka on molempien maiden kansallislaulu.
Vieraskirjaan Niinistö kirjoitti tervehdyksensä kaunokirjoituksella, jota ei enää opeteta suomalaislapsille peruskoulussa.
“Sukulaiskansan lämmin vastaanotto lämpimän kauniissa säässä ja tunnelmassa”, Niinistö sanaili spontaanisti, ennen kuin presidenttipari kirjoitti nimensä vieraskirjaan.
Valtiovierailu on Virossa merkkitapaus. Tallinnan kaupungin julkisen liikenteen raitiovaunuissa ja busseissa hulmuavat pienet Suomen ja Viron liput. Tunnelman kruunaa auringonpaiste. Kadriorgin puistoon oli myös saapunut paikallisia katsomaan arvovieraiden saapumista.
Kaikesta on pääteltävissä, että Suomen ja Viron kahdenväliset suhteet ovat erinomaisessa kunnossa. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves vie Niinistön keskiviikkona vierailulle sukunsa kotitilalle Ärmaan.
Isännät muistuttivat suomalaisille toimittajille heti aluksi, että presidentti Tarja Halonen ei saanut koskaan kutsua Ärmaan.
Niinistö istuttaa Ilveksen kotitilalle puun.
Tiistaina käytävissä virallisissa keskusteluissa päällimmäiseksi aiheeksi nousee turvallisuuspolitiikka, joka kuuluu Suomen tasavallan presidentin valtaoikeuksien piiriin.
Ilveksen tuore puoliso, latvialainen Ieva Ilves työskentelee Latvian puolustusministeriössä kyberturvallisuuspolitiikkaosaston päällikkönä. Hän ja Haukio tutustuvat tiistaina muun muassa KUMU-taidemuseoon ja vierailevat Suomalaisella koululla.
Presidentit laskevat seppeleitä sodissa kaatuneiden muistomerkeille. Niinistö tapaa Suomen armeijassa maamme vapauden puolesta jatkosodassa taistelleita virolaisia Suomen-poikia.

tiistai 17. toukokuuta 2016

Nato-jäsenyys: "Historiallinen mahdollisuus yhdistää Pohjola ja Baltia"





Suora nettilaianus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Yle maailmalla: Riika 

Nato-jäsenyys: "Historiallinen mahdollisuus yhdistää Pohjola ja Baltia"

Viro, Latvia ja Liettua näkisivät Suomen ja Ruotsin mieluusti sotilasliitto Natossa. Joidenkin balttien mukaan sillä saataisiin Itämeren alue rauhoitettua.


Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä.
Portugalilaiset ottavat neljäksi kuukaudeksi vastuulleen Baltian maiden ilmavalvonnan Espanjalaisilta NATO-tehtävien vuoronvaihdossa. Taustalla espanjalainen Eurofighter Typhoon hävittäjä. Kuva: Valda Kalnina / EPA
ŠIAULIAI / RIIKA / TALLINNA
Kaksi hävittäjää kaartelee Pohjois-Liettuan taivaalla. Koneet tekevät Šiauliain tukikohdan yli kaksi ylilentoa.
Meneillään on sotilasliitto Naton Baltian ilmavalvontaoperaation vaihtojuhlallisuudet. Espanja ojentaa vetovastuun Portugalille seuraavaksi neljäksi kuukaudeksi.
Portugalilainen everstiluutnantti Francisco Dionisio on jo kolmatta kertaa miehineen Liettuassa.
– Liittolaisena se on meidän velvollisuutemme, hän sanoo.
Ilmavalvontaoperaatio alkoi vuonna 2004, kun Baltian maat liittyivät Natoon. Baltian mailla ei ole lainkaan omia hävittäjiä. Nyt liittolaisten koneita on kahdeksan.
Jos Suomi päättäisi pyrkiä sotilasliittoon, sekin saattaisi osallistua ilmavalvontaan Baltiassa, jos niin päättää. Ilmavalvontaoperaatioon on osallistunut jo 17 Nato-maata.

Tapaukset ovat vähentyneet

Nato-koneet nousevat ilmaan vain, jos tutkat havaitsevat Baltian maiden ilmatilassa jotain epäilyttävää. Baltit toivovat, että Naton operaatiota laajennettaisiin niin, että hävittäjät voisivat osallistua tarvittaessa myös taistelutehtäviin.
Vaikka Itämerellä on kevään aikana nähty venäläishävittäjien hurjapäisiä lentoja, tilastojen mukaan toiminta Baltian ilmatilan tuntumassa on rauhoittunut.
Krimin valtauksen jälkeen Naton ilmavalvontaoperaatio kirjasi nelisensataa tapausta vuodessa. Tänä vuonna niitä on ollut paljon vähemmän, kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vain 40. Tällä välin Venäjä on osallistunut Syyrian sotaan.

Suomi puhuttaa Ruotsin Nato-keskustelussa

Kahden tunnin ajomatkan päässä Šiauliain lentotukikohdasta sijaitsee naapurimaa Latvian pääkaupunki Riika. Riian art nouveau -keskustassa sijaitsee Ruotsin suurlähetystö.
Ruotsin Latvian suurlähettiläs on Henrik Landerholm. Upseerikoulutuksen saanut Landerholm on työskennellyt muun muassa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulussa rehtorina sekä johtanut siviilikriisinhallintaoperaatiota Afganistanissa.
Hänen nuorempi sisarensa on Ruotsin entinen kokoomuslainen puolustusministeri Karin Enström.

Ruotsin nykyhallitus ei aio Natoon

Ruotsin nykyhallitus ei hae Nato-jäsenyyttä. Elokuussa Ruotsissa julkaistaan Suomen tapaan selvitys, joka ei ennakkotietojen mukaan puolla Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Raportti korostaa kahdenvälisten suhteiden kehittämistä varsinkin Yhdysvaltoihin.
– Kahdenväliset järjestelyt ovat tarpeen siitä huolimatta, liittyykö Suomi tai Ruotsi koskaan Natoon. Nato-yhteistyö on tiivistä, mutta se on myös jäykkää ja päätöksenteko voi olla hidasta, Landerholm muistuttaa.
Suomessa keväällä julkaistu Nato-selvitys korostaa, että Suomen ja Ruotsin suunnitelmat ovat toisiinsa sidotut. Jos Natoon mennään, sinne pitäisi mennä yhdessä, ja poissakin pitäisi pysyä yhdessä.
Suomella on vastaavasti suuri rooli myös Ruotsin Nato-keskustelussa. Erityisesti Natoa vastustavat sanovat, että Suomea ei voi jättää viimeiseksi valtioksi Naton ja Venäjän väliin.

Nato tarvitsisi Suomea tai Ruotsia Baltian puolustamiseen

Baltian maat näkisivät mieluusti sekä Suomen että Ruotsin Naton jäseninä. Eri selvitysten mukaan kriisissä sotilasliitto tarvitsisi Ruotsin tai Suomen maaperää Baltian puolustamiseen.
Riiassa hiljattain vieraillut tohtori Igor Sutjagin työskentelee vanhempana tutkijana turvallisuuspolitiikkaan erikoistuneessa, maailman vanhimmassa tutkimuslaitoksessa Royal United Services Institutissa Lontoossa.
Igor Sutjagin vietti 2000-luvun alussa 11 vuotta vankilassa Venäjällä vakoilusta tuomittuna. Hän piti tuomiota vääränä, samoin kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt. Sutjagin pääsi länteen osana suurinta kylmän sodan jälkeistä Yhdysvaltain ja Venäjän vakoojavaihtoa vuonna 2010.

Tutkija: "Venäjä rankaisisi Suomea Nato-jäsenyydestä"

Sutjagin sanoo, että hän ei suosittele Suomelle Nato-jäsenyyttä. Ajoitus on väärä.
– Venäjä rankaisisi teitä, tutkija sanoo.
Lähellä Suomen rajaa kulkee Kirovin rautatie, joka yhdistää Pietarin ja pohjoisessa Jäämerellä sijaitsevan Barentsinmeren toisiinsa. Sutjaginin mukaan Suomen sijainti on täydellinen strategisesti tärkeän radan katkaisemiseen, jäsenyys toisi rajalle myös Naton.
Jäämerellä on Venäjän Pohjoinen laivasto ja pääsy arktisille alueille. Suomi kokisi kovaa uhkailua ja ehkä myös taloudellisia sanktioita.
Sutjagin suosittelee, että Suomi hoitaa suhteita Nato-maihin, huolehtii omasta puolustuskyvystä ja terästää kahdenvälistä puolustusyhteistyötä länsimaiden kanssa. Nato-jäsenyys voi olla vuorossa sitten myöhemmin.

"Historiallinen mahdollisuus liittää Pohjola ja Baltia"

Virolainen kansanedustaja Marko Mihkelson johtaa Viron parlamentin puolustusvaliokuntaa. Hän on lukenut Suomessa keväällä julkaistun Nato-selvityksen ja pitää sitä hyvänä alkuna avoimelle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle.
– Jäi tunne, että kyseessä on hyvin realistinen käsitys muuttuneesta turvallisuustilanteesta ja Suomen ja Ruotsin roolista siinä, Mihkelson sanoo.
Eikä muuttuneessa turvallisuustilanteessa ole kyse vain Venäjästä, vaan myös muista uusista uhista kuten terrorismista, jonka vastaisessa taistelussa maiden täytyy tehdä keskenään rajat ylittävää yhteistyötä.
Mihkelson muistuttaa, että oli Itämeren alueella syttyvä kriisi minkälainen tahansa, yksikään alueen maa ei jäisi koskemattomaksi. Suomikin on EU:n jäsen ja sillä tavoin sidottu solidaarisuus- eli avunantolausekkeella. Apu voi tietysti olla muutakin kuin sotilaallista.
Mihkelsonin kanta ei kuitenkaan yllätä. Hän haluaa Suomen ja Ruotsin mukaan sotilasliittoon. Hänen mukaansa alue on jo kaikilla muilla tavoin yhdistynyt. Viimeinen osa olisi puolustus.
– Meillä on seuraavien vuosien aikana historiallinen mahdollisuus luoda myös turvallisuuspoliittisesti yhtenäinen alue Baltiaan ja Pohjolaan, hän sanoo.
Mihkelson tietää kokemuksesta miten vahvasti Venäjä voi reagoida. Mutta hän uskoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lopulta rauhoittaisi tempoilevaa itänaapuria.

Venäjän lehdistö: Obama halusi Pohjoismaiden johtajista Venäjän vastaisia ystäviä...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Yle maailmalla: Moskova 

Venäjän lehdistö: Obama halusi Pohjoismaiden johtajista Venäjän vastaisia ystäviä

Venäjällä moni lehti näki Pohjoismaiden johtajien tapaamisessa presidentti Barack Obaman kanssa yrityksen vahvistaa Yhdysvaltojen vaikutusvaltaa EU:hun.


Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio saapuivat juhlaillalliselle Valkoiseen taloon.
Kuva: Jim Lo Scalzo / EPA

Presidentti Sauli Niinistön ja muiden Pohjoismaiden johtajien vierailu Valkoisessa talossa presidentti Barack Obaman vieraana on yleisesti Venäjällä tulkittu Yhdysvaltojen haluna löytää kumppaneita Venäjän vastaiselle linjalleen.
”Obama etsii ystäviä, joilla on Venäjän vastaisia intressejä” otsikoi oligarkki  Konstantin Remtsukovin omistaja Nezavisimaja Gazeta -lehti. Jutussa lehti viittaa EU:n sisällä olevaan lähteeseen, jonka mukaan EU on hajaantunut kahteen leiriin: niihin, jotka haluavat päästä eroon Venäjän vastaisista pakotteista, ja niihin, jotka edelleen kannattavat niitä.
Lehti kirjoittaa, että Pohjoismaat kaikin osin kannattavat Yhdysvaltojen politiikkaa Venäjän suhteen. Nezavisimaja Gazeta kirjoittaa myös, että Norja ja Tanska, jotka kuuluvat Natoon, haluavat tehdä kaikkensa vahvistaakseen yhteistyökumppaneiden asemaa alueella.

Obaman sanotaan saaneen Pohjoismaat omille linjoilleen

Venäjän hallituksen lehti Rossiskaja Gazeta kirjoitti jo vierailun alussa, että Yhdysvallat on huolissaan, koska kaikki Euroopan valtiot eivät halua konfliktia Venäjän kanssa. Lehti viittaa maiden taloudellisiin tappioihin, jotka johtuvat Venäjän vastaisista sanktioista.
Lehden mukaan Obama piiloutui Pohjoismaiden taakse ja onnistui sillä tavalla pääsemään tavoitteisiinsa edelleen pitää sanktiot voimassa.
Venäjällä on hyvin usein annettu ymmärtää, että EU vain tanssii Yhdysvaltojen pillin mukaan koskien pakotteita.

Itämeri ja Nato

Useat lehdet ja myös uutistoimisto Tass kirjoittivat Naton ja Pohjoismaiden vahvistavan sotilaallista läsnäoloaan Itämerellä. Lehden mukaan Pohjoismaiden johtajat ja presidentti Obama kehottivat Venäjää vahvistamaan turvallisuutta alueella käyttäytymällä kaikissa sotilaallisissa toimissaan kansainvälisten normien mukaisesti.
Samalla lehti totesi, että Yhdysvallat ja Pohjoismaat haluavat sekä ylläpitää dialogia Venäjän kanssa että jatkaa pakotteita.