torstai 14. huhtikuuta 2016

Presidentti Niinistö: Rajasopimus syntyi suomalaisten tahdosta, ei Venäjän...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Presidentti Niinistö: Rajasopimus syntyi suomalaisten tahdosta, ei Venäjän

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Suomen ja Venäjän rajasopimusta Ivalossa. Hän tähdensi, ettei Venäjällä olisi ollut tarvetta sopimukselle.

    Sopimus rajaliikenteen rajoittamisesta Lapin itärajalla syntyi Suomen halusta, sanoo presidentti Sauli Niinistö. Venäjällä ei olisi ollut tarvetta sellaiselle, hän totesi tänään Ivalossa.

Asia rajaliikenteen rajoittamisesta nousi keskusteluun, kun tiistaina uutisoitiin, että Suomi olisi nöyrtynyt Venäjälle rajaneuvotteluissa.
Toinen mahdollisuus olisi ollut, että Suomi ei olisi edes ehdottanut minkäänlaista sopimusta. Oltaisiin vain katsottu, mihin tämä kaikki johtaa.
– Sauli Niinistö
Niinistö muistutti, millaisessa tilanteessa Suomi oli helmikuun alussa.
– Silloin oli äärettömän suurta huolta, liioiteltuakin huolta mediaa myöten, siitä, että sellaista väkeä, joka Suomen rajan yli tuli turvapaikkaa anoen, on kymmenin-, sadointuhansin Venäjällä.
– Totta kai oli toimittava. Toinen mahdollisuus olisi ollut, että Suomi ei olisi edes ehdottanut minkäänlaista sopimusta. Oltaisiin vain katsottu, mihin tämä kaikki johtaa, hän sanoi.
Sekä Niinistön että hallituksen arvio oli, ettei näin voisi menetellä.
– Kannattaa pitää mielessä, että sopimus syntyi nimenomaan suomalaisten halusta. Ei venäläisillä ollut tarvetta tehdä sopimuksia.

Niinistö: Väärää tietoa liikkeellä

Rajaliikenteen rajoitukset pohjoisilla Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla tulivat voimaan sunnuntaina. Ne ovat voimassa enintään puoli vuotta eli 180 vuorokautta. Tuona aikana vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaiset sekä heidän perheenjäsenensä saavat ylittää itärajan Lapissa, Venäjän esityksen mukaisesti.
Suomi olisi sallinut rajanylityksen vain Suomen, Venäjän, EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin kansalaisille. Rajoitukset olisivat olleet voimassa toistaiseksi, päätöksen julkisesta muistiosta käy ilmi.
Neuvotteluissa syntynyt "sopimus ei ollut ehkä viime pilkkua myöten sellainen kuin Suomi ehdotti", Niinistö sanoi.
– Mutta se ei tarkoita, ettei sopimus olisi meille hyvin tarpeen.
Sopimuksen synnystä on Niinistön mukaan ollut väärääkin tietoa liikkeellä.
– Asia eteni niin, että Suomi esitti niin sanotun kirjallisen nootin eli oman ehdotuksensa maaliskuun alkupuolella. Saimme heti sellaisia vastauksia, että meillä, presidentin ja hallituksen yhteiskokouksessa kymmenentenä päivänä maaliskuuta, oli täysin selvää, mikä sopimus on.
Venäjän viimeinen nootti oli kirjallinen vahvistus kaikelle sille, mistä oli jo puhuttu, hän totesi.

"Olemme ainoita, jotka itseämme ihmettelevät"

Suomi myös piti eurooppalaiset kumppaninsa ajan tasalla rajasopimuksesta. Kävi ilmi, että toivomuksena on, että Suomi hoitaisi asian itse, Niinistö kertoi. Hänen mukaansa se, että kahdella pohjoisella rajanylityspaikalla jouduttaisiin rajoittamaan EU-kansalaistenkin liikkumista, oli tiedossa hyvissä ajoin.
Me ihmettelemme nyt kovasti itse itseämme, mutta ehkä lieventävä puoli on, että olemme ainoita, jotka itseämme ihmettelevät.
– Sauli Niinistö
– Sitä ei kukaan missään kohdin kyseenalaistanut tai pitänyt arveluttavana.
– Me ihmettelemme nyt kovasti itse itseämme, mutta ehkä lieventävä puoli on, että olemme ainoita, jotka itseämme ihmettelevät.
Rajasopimus on määräaikainen. Onko huolta siitä, että Venäjä asettaa uusia ehtoja, kun lokakuu koittaa? Ei, vastasi Niinistö.
– Paremminkin tässä vältetään se uhkakuva, joka talvella oli, uhkakuva siitä, että kun kevät koittaa ja hanget sulavat, silloin liikettä vasta tapahtuisikin. Nyt mennään ensi syksyyn ja katsotaan, mikä tilanne silloin on.
Rajoitusten tavoitteena on ehkäistä laitonta maahantuloa, poistaa rikoksentekomahdollisuuksia sekä torjua hallitsematonta maahantuloa ja siihen liittyviä uhkia, sisä- ja ulkoministeriö ovat tiedottaneet.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Länsi-Pohjan keskussairaalan kuuloasemalla...


Olen käyttänyt veljeäni kolme kertaa Länsi-Pohjan keskussairaalan korvatautien poliklinikalla, kuuloasemalla viimeisen puolen vuoden aikana.
Tavoitteena on ollut vaihtaa noin kymmenen vuotta vanha kuulolaite uuteen. Se toteutui tänään keskiviikkona 13.04.2016 iltapäivällä.

Veljeni sai molempiin korviin uudet kuulolaitteet, jotka viriteltiin tietokoneavusteisesti kuuloasemalla asiantuntijavoimin toimintaan.

Kyllä jo henkilön, asiakkaan kehonkielestä ja ilmeistä näki, että kuulomaailma aukeni aivan uuteen asentoon - hyvä niin.


Tullessamme Länsi-Pohjan keskussairaalaan veljeni totesi. että hän kohta kuulee ruohonkin kasvavan.
Jos ei nyt sentään aivan niin, mutta normaali puheääni,musiikki, television äänet, pääsääntöisesti lintujen äänet ja monet muut palautuvat hänen kuulomaailmaansa. Tosin tajuntaan iskevät myös monet turhanpäiväiset hälyäänetkin, mutta ne kannattaa varmasti sietää jatkossa...

Tilattuamme jälleen Pohjolan Sanomat neljäksi kuukaudeksi olen murheellisena seurannut mm. aggressiivisia tekstarikirjoituksia Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta tyyliin - miten mikään ei toimi ja palvelu on ala-arvoista.

Omien kokemuksieni mukaan en olisi voinut kuvitella esim. veljeni saaneen parempaa palvelua kuin nyt on kolmena käyntikertana tapahtunut.



Hän totuttelee laitteiden käyttöä. Kontrollikäynti on vielä kesäkuun puolen välin seutuvilla...








Iso mutta turvaton? Näin pick-upit murskaantuvat törmäystestissä...


Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainasu Kauppalehdesta hiukan tuunattuna:

Iso mutta turvaton? Näin pick-upit murskaantuvat törmäystestissä


Vain yksi Yhdysvalloissa testattu iso avolava-auto selvisi vaativasta kolaritestistä puhtain paperein.
Yhdysvaltalainen, vakuutusyhtiöiden omistama Insurance Institute for Highway Safety (IIHS), teki törmäystestin vuosimallin 2016 avolava-autoille. Mukana oli sekä lyhyellä että pitkällä ohjaamolla varustettuja autoja.
Pick-upeista vain yksi sai testin kaikista seitsemästä osa-alueesta korkeimman arvosanan "hyvä". Kyseinen Ford F-150 SuperCab sai myös IIHS:n tavoitellun "Top Safety Pick" -maininnan.
Ford F-150:ssä on kevyt alumiinikori. Kilpailija GM on irvaillut Fordille mainoksissaan. Yhdessä mainoksessa karhun jahtaamat ihmiset hakeutuvat mieluummin teräskorisen kuin alumiinisen avolava-auton suojaan. GM:n valmistamat autot eivät kuitenkaan pärjänneet testissä yhtä hyvin kuin Ford.
Yhteensä autoja murskattiin yhdeksän kappaletta. Hännänhuippua pitivät Ram 1500 -avolavat.
Tarkemmat tiedot testistä löydät IIHS:n nettisivulta.

IIHS:n törmäystesti pick-upeille

1. Ford F-150 SuperCab
2. Chevrolet Silverado 1500 Double Cab
3. GMC Sierra 1500 Double Cab
4. Toyota Tundra Double Cab
5. Chevrolet Silverado 1500 Crew Cab
6. GMC Sierra 1500 Crew Cab
7. Toyota Tundra CrewMax
8. Ram 1500 Quad Cab
9. Ram 1500 Crew Cab




Lapin kauppakamari: Arktisen alueen investointipotentiaali on 195 miljardia...

Kyllähän tuo Kaidin tulo Kemiin toisi koko talousalueellemme. Lappiinkin positiivista pöhinää niin kuin eräs Kemin kaupungin johtava virkamies asian ilmaisi. 

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:

Lapin kauppakamari: Arktisen alueen investointipotentiaali on 195 miljardia


Euroopan arktisen alueen yhteenlaskettu investointipotentiaali on Lapin kauppakamarin arvion mukaan vähintään 195 miljardia euroa. Juuri nyt uusia mahdollisuuksia yrityksille on avautumassa biotalouden ja Kiinan strategisten investointien myötä, arvioidaan seitsemättä kertaa järjestettävässä Arctic Business Forumissa. Myös vihreällä taloudella on kasvavaa merkitystä.
Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimpien osien sekä Venäjän Murmanskin ja Arkangelin alueiden yhteenlaskettu investointipotentiaali on lähes sama kuin viime vuonna, yli 195 miljardia euroa. Uusina mahdollisuuksina perinteisen offshore-toimialojen rinnalle on nyt nousemassa bioenergiatuotanto.
– Vihreä talous tuo runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uudentyyppisen liiketoiminnan harjoittaminen vaikuttaa positiivisesti paitsi yritysten toimintaympäristöön, myös alueen työllisyyteen ja jopa liikenteen kehittymiseen, arvioi Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Lapin investointipotentiaalia korottaa kiinalaisomisteisen Kaidi Finland -yhtiön suunnittelema miljardi-investointi Kemiin, joka maailman ensimmäisenä uuden sukupolven biodieseljalostamona käyttäisi raaka-aineena puupohjaista biomassaa. Hanke toisi lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille ympäri Suomen ja olisi esimerkki kaivatuista ulkomaisista investoinneista.

Riski: mielenkiintoa ei riitä

Arctic Business Forumissa on ensi kertaa esillä arktiseen talouteen liittyvät riskit. Yhdeksi merkittävimmistä riskeistä on muodostumassa se, ettei arktiseen riitä mielenkiintoa eikä siihen haluta panostaa takavuosien valtavan arktisen innostuksen, talouskriisin ja raaka-aineiden hintojen putoamisen johdosta.
– Alueen investointipotentiaali on edelleen olemassa, vaikka monet hankkeet ovat pysähdyksissä. Pitää olla pitkäjännitteisyyttä, joustavuutta ja sopeutumiskykyä, toteaa toimitusjohtaja Timo Rautajoki Lapin kauppakamarista.
Foorumin yhteydessä julkistettiin myös nyt viidettä kertaa Etelä-Suomen yrityksille tehdyn kyselyn tulokset. Ensimmäistä kertaa talouskriisin jatkuminen nousi merkittävimmäksi kaupan esteeksi. Yritysten välinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat yritysten mielestä paras tapa päästä pohjoisen hankkeisiin mukaan.
Kansainvälinen Arctic Business Forum järjestetään Rovaniemellä 6.-7.4.2016 seitsemättä kertaa. 
Foorumissa käsitellään Euroopan arktisen alueen investointihankkeiden ja talousyhteistyön kehittymistä. Kansainvälinen tapahtuma tuo yhteen pohjoisen mahdollisuuksista kiinnostuneet yritykset ja elinkeinoelämän sidosryhmät ympäri Suomen ja maailmalta.

Viimeisiä käyntejä Selkäsaaressa tälle keväälle...

Käväisimme viime viikon lauantaina pika pikaa Selkäsaaressa. Vaimoni on sen jälkeen käynyt siellä vielä pari kertaa - viimeksi eilen tiistaina 12.04.2016. Oli todella hieno kevätilma.

Lumilinnarannasta Kemin kaupungin ylläpitämää latu-uraa pitkin on ollut helppo kävellä Selkäsaaren rantaan ja siitä edelleen mökille. Viime päivinä kyseistä uraa ei ole hoidettu, koska lunta ei ole ollut vaan pelkkää jäätä.

Lisäksi viime päivinä on ollut vielä kunnon yöpakkasia, joten jäätä kyllä riittää, mutta yllättävän nopeasti rannoille alkaa tulla vettä > pehmeää.

No muutaman viikon päästä saa alkaa suunnitella veneen siistimistä ja Hahtisaaren rantaan viemistä - jäät sulavat ja kesä tulee niin kuin joka vuosi...

Keskustan ja perussuomalaisten tuki yllättävän vahvaa SAK:ssa ja STTK:ssa – SAK panttaa tarkkoja lukuja...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 

Keskustan ja perussuomalaisten tuki yllättävän vahvaa SAK:ssa ja STTK:ssa – SAK panttaa tarkkoja lukuja

Palkansaajakeskusjärjestöt, SAK, STTK ja Akava teettävät säännöllisin väliajoin jäsenkyselyitä, joiden sivutuotteena saadaan myös tieto jäsenten poliittisista kannoista. Keskusjärjestöistä vain STTK on julkaissut tiedot omilla verkkosivuillaan.


Lauri Lyly, Sture Fjäder ja Antti Palola.
Kuvassa vasemmalta Lauri Lyly, Sture Fjäder ja Antti Palola. Kuva: Yle

Suurin palkansaajakeskusjärjestö, lähes miljoonajäseninen SAK, on vuodesta 1984 selvittänyt viiden vuoden välein jäsenistönsä kantoja edunvalvontaan ja työelämään. Viimeisin tehtiin viime huhtikuussa,  juuri ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin verkkosivulla tausta-aineistoineen. Yhtä aineistoa ei julkaistu – puhelinhaastatteluissa kysyttyä tietoa jäsenistön puoluekannoista.

SDP, keskusta ja perussuomalaiset tasavahvoja SAK:ssa

SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula kertoo, että 70 prosenttia jäsentutkimukseen vastanneista ei osannut tai halunnut kertoa mitä puoluetta äänestää. Harjula ei pidä tietoja jäsenistön puoluekannoista luotettavina, koska yllättäen kantansa kertoneita on niin vähän.
– Ylipäätään puoluegallupeissa en osaa sanoa -joukko on aika iso. Ehkä se kertoo siitä, että ihmisten poliittinen sitoutuneisuus on huomattavasti ohuempaa kuin joskus 80-luvulla.
SAK perustelee haluttomuuttaan antaa tarkkoja lukuja eri puolueiden kannatuksesta myös sillä, että niitä pidetään luottamuksellisena tietona.
Pyydettäessä SAK kertoo sen verran, että kantansa ilmoittaneiden joukossa eniten tukea saivat suuruusjärjestyksessä SDP, keskusta ja perussuomalaiset. Näiden puolueiden kannatus oli melko lailla tasoissa, 20 prosentin luokkaa. SAK:n toinen valtapuolue vasemmistoliitto jäi kolmikosta kauas taakse kuten myös kokoomus ja vihreät.

sak grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Eija Harjulan mukaan perinteisesti SAK:n jäsenkentässä ollaan enemmän kallellaan vasemmalle kuin esimerkiksi Akavan kentässä.
– Se johtuu duunariammateista, että ollaan lähempänä vasemmistolaista arvomaailmaa. En pidä tätä yllättävänä, että kolmikko (SDP, keskusta ja perussuomalaiset) ovat näin tasan. Se tukee sitä kuvaa mikä yleisesti tässä yhteiskunnassa on, Harjula sanoo.

STTK julkaisee avoimesti jäsentensä kannat

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK teettää oman kyselynsä, jäsenbarometrin kahden vuoden välein. Vuoden 2013 jäsenkyselyn koko tutkimusmateriaali on julkaistu järjestön verkkosivulla, myös jäsenistön poliittista kantaa koskevat tiedot. Kysely tehdään yhteistyössä Palkansaajien tutkimuslaitoksen kanssa, mutta STTK:n asiantuntijat ovat pääroolissa tulosten analysoinnissa.
Puolueiden kärjen järjestys on muutoin sama kuin SAK:n kyselyssä, kokoomus nousee kärjen tuntumaan ja tuki sirpaloituu myös pienille puolueille. STTK:n järjestöpäällikön Juska Kiviojan mielestä tulos kertoo toimihenkilökentästä ja sen moniarvoisuudesta.
– Näitä tietoja ei sinällään ole käytetty, mutta on hyvä tietää millaista porukkaa me edustetaan.

sttk
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Kyselylomakkeen sai 3 625 STTK:n jäsenliittojen jäsentä. Vastausprosentti oli 35,7.  STTK:n ekonomistin Seppo Nevalaisen mielestä alhaisesta vastausprosentista huolimatta tulosta voi pitää kohtalaisen luotettavana.
– Se kertoo, että STTK:n jäsenistössä tukea tulee yhtä laajasti kuin vaaleissa, kaikille puolueille – ei vain yhdelle tai kahdelle. Aikaa on tietysti tästä mittauksesta kulunut jo kaksi vuotta, joten vastauksissa voisi nyt olla muutoksia, sanoo Nevalainen.

Vihreät yllättävät Akavassa

Akava teettää vuosittain TNS Gallupilla kyselyn ajankohtaisista teemoista. Taustakysymyksissä on mukana myös poliittinen sitoutuminen. Elokuussa 2014 hallitusohjelmabarometrin yhteydessä kysyttiin tietoja akavalaisten äänestyskäyttäytymisestä kunnallisvaaleissa 2012. Vastaajia oli 1 011.

akava
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Akavalaisten kärkikaksikko erottuu selvästi – kokoomus ja vihreät. Tuoreemmassa, vuoden 2015 jäsenbarometrissa käy ilmi, että alle 50-vuotiaiden vastaajien joukossa kärkikaksikko on sama, mutta vihreät nousevat kokoomuksen ohi. Otos tuoreessa kyselyssä on pieni, runsas viisisataa vastaajaa.
Akava on julkaissut verkkosivuillaan jäsenbarometrien tulokset, mutta ei puoluekantojen mittauksia. Tutkija Joonas Miettinen Akavasta arvelee, ettei puoluekantojen julkaisemista ole pidetty kovin relevanttina.
– En näe mitään erityistä perustetta miksi ei ole julkistettu.
Keskusjärjestöt kysyvät säännöllisesti jäsentensä puoluekantoja, mutta tietoja ei järjestöjen mukaan käytetä tai analysoida mihinkään erityiseen tarkoitukseen. TNS Gallup selvitti työmarkkinailmastoa kolmen keskusjärjestön yhteisestä toimeksiannosta viimeeksi 2012.
Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt sanovat olevansa puoluepoliittisesti sitoutumattomia.

STTK:n suurimpiin jäsenliittoihin kuuluva Pardia torjui uuden jättijärjestön...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa 

STTK:n suurimpiin jäsenliittoihin kuuluva Pardia torjui uuden jättijärjestön

Valtion henkilöstöä edustavan Pardian mukaan keskusjärjestön valmistelussa ei ole kyetty saavuttamaan riittävän pitkälle menevää uudistumista.

Palkansaajajärjestö Pardia jää pois uudesta keskusjärjestöstä. Pardia kertoo tiedotteessa, että se ei jatka mahdollista jatkoselvitystyötä uuden keskusjärjestön perustamiseksi.
– Valitettavasti niin pitkälle menevää uudistumista ei kyetty tässä vaiheessa saavuttamaan, että olisimme olleet valmiit lähtemään mukaan. Syyllisiä tähän ei tarvitse kuitenkaan etsiä kuin korkeintaan peilistä, sanoo Pardian puheenjohtaja Niko Simola.
Simolan mukaan Pardia on tyytyväinen toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n toimintaan.
Pardia on valtion henkilöstöä edustava ammattijärjestö, jolla on noin 55 000 jäsentä. Pardia kuuluu STTK:n suurimpiin jäsenliittoihin.
Viime viikon perjantaina STTK:hon kuuluva sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto Tehy päätti ylimääräisessä valtuuston kokouksessa, että ei lähde mukaan uuteen keskusjärjestöön.
STTK:n liitoissa tyytymättömyyttä on herättänyt muun muassa uuden keskusjärjestön hallintomalli sekä epäselvyys uuden suurjärjestön puoluepoliittisesta sitoutumattomuudesta.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Maalarimestari Jorma Pitzenin takemä taideteos Elämän purje...

Kävin tänään tiistaina 12.04.2016 illalla Kemin historiallisessa museossa Puun- ja kivenmukailumaalauksen näyttelyn avajaisissa. 

Maalarimestari Jorma Pitzenin teoksia sai ihailla salintäyteinen avajaisyleisö. Mukailumaalauksesta käytetään myös ootraus nimeä.

Ennen näyttelyn avausta vaihdoin muutaman sanan Jorman kanssa, jonka tunsin hyvin Kemin ammattioppilaitoksen ajoilta. Välittömästi hän tiedusteli tekemäänsä taideteosta > Elämän purje, joka pystytettiin Kemin Haukkariin Kainuunkatu 3:n sisäpihalle. Kerroin, että olemme olleet siihen erittäin tyytyväisiä ja että sitä ovat monet pihalla käyneet "puhutelleet myönteisesti". Pyysin Jormaa käväisemään kylässä...


Em. taideteoksen historiatausta:

Vuonna 1982 rakennuksen perustuksia kaivettaessa nykyisen pesuhuoneen kohdalta löytyi iso veneen/laivan mallinen kivi. Pyysin kaivinkoneen kuljettajaa, keminmaalaista Erkki Oinasta nostamaan kiven syrjään myöhäisempää käyttöä varten. Hän teki työtä käskettyä...

Rakennuksen valmistuttua sisäpihatasoitusten yhteydessä kivi siirrettiin nykyiselle paikalleen.
Sen päälle Jorma Pitzen suunnitteli taideteoksen Elämän Purje, jonka edesmennyt Pentti Laitinen oppilaineen teräsputkista ja lasista käytännössä tekivät silloisella Kemin ammattikoululla Jorman ohjeiden mukaan. Minäkin olin vähin suunnitteluvaiheessa mukana.
Pentti kirjoitti taideteokselle runonkin, jonka hän esitti em. teoksen vihkiäistilaisuudessa. Runo on minulla tallessa kirjahyllykössäni.

Mikäli oikein muistan, taideteoksen vihkiäistilaisuudessa olivat minun ja vaimoni lisäksi läsnä Jorma Pitzen, Kaarlo Kalle Salmi sekä edesmenneet Pentti Hermanni Laitinen, Eino Eikka Pukari ja Toivo Topi Tapio. Minulla on paperikuviakin tapahtumasta. Olen onnistunut pistämään ne niin hyvään talteen, että en ole niitä toistaiseksi löytänyt...

Purettuani vanhan, Laitakarin sahan lankuista rakennetun/ladotun kotitaloni, siitä vapautui perustuksen eli kivijalan kivet.

Päätin käyttää em. kivet hyväksi. Siirsimme niistä kaksitoista (12) em. taideteoksen ympärille avoimen ympyrän muotoon. Avoimeen paikkaan vaimoni istutti myöhemmin vuoristomännyn, jota on sittemmin useaan otteeseen jouduttu muotoilemaan.

Kaksitoista kiveä ovat eräänlaiset käräjäkivet, vaikka käräjiä ei ole pidettykään - onneksi...

Mahdollisesti tuo käräjäkivi mielleyhtymä tuli Euran Käräjämäen vanhoista kivistä, joilla itsekin olen aikanaan istuskellut.
Euran kuuluisat Käräjäkivet sijaitsevat Käräjämäen korkeimmalla kohdalla. Ne ovat ilmeisesti alunperin hautaukseen liittyvä rakennelma.
Todettakoon, että Eura on vaimoni syntymäpaikka ja hän on siellä viettänyt lapsuudessaan useita kesiä Mummolassaan... 

Terrafame haluaa käynnistää uraanilaitoksen...

Alla olevassa tekstissä on asialliset perusteet uraanilaitoksen lisäinvestoinnille ja käynnistämiselle.

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Terrafame haluaa käynnistää uraanilaitoksen

 12.4.2016 7:30
Terrafamen Sotkamon kaivosalueella sijaitsevan uraanilaitoksen Ursuksen tuotanto kattaisi Terrafamen hallituksen puheenjohtajan Lauri Ratian mukaan suurin piirtein koko Suomen ydinvoimateollisuuden tarpeen.
Terrafamen Sotkamon kaivosalueella sijaitsevan uraanilaitoksen Ursuksen tuotanto kattaisi Terrafamen hallituksen puheenjohtajan Lauri Ratian mukaan suurin piirtein koko Suomen ydinvoimateollisuuden tarpeen. KUVA: TIINA SOMERPURO/KL
Sotkamon kaivoksella sijaitseva lähes käyttövalmis uraanilaitos tarvitsisi enää viiden miljoonan euron investoinnin.
Entistä Talvivaaran kaivosta pyörittävä Terrafame haluaa ottaa käyttöön Sotkamon kaivosalueella sijaitsevan uraanilaitoksen. Piikkilanka-aidalla ympäröity, Ursus-nimeä kantava laitos seisoo tehdasalueen lounaiskulmassa ilman käyttölupaa.
Terrafamen operatiivisen asiantuntijahallituksen puheenjohtajan Lauri Ratian mukaan laitos on lähes käyttövalmis, mutta se tarvitsee vielä täydennysinvestointeja.
”Haluaisimme ottaa uraanitehtaan käyttöön. Se vaatisi enää noin viiden miljoonan euron investoinnit. Laitokseen on investoitu aiemmin 75 miljoonaa euroa”, Ratia kertoo.
Ratian mukaan Terrafame keskittyy nyt metallituotannon prosessiin ja kaivoksen ylösajoon.
Jos ja kun nikkelin ja sinkin tuotanto saavuttaa suunnitellut 30 000 ja 64 500 vuositonnin tasot, uraanin talteenotto olisi hänen mukaansa loogista. Laitoksen luvitus vaatii vielä töitä.
”Lisäksi tarvitsemme Euratomin ja valtioneuvoston luvat”, Ratia muistuttaa.
Laitos voisi tuottaa Yellow Cake -uraanioksidia noin 250 tonnia vuodessa. Nykyisin kaivoksen prosessissa erotetaan päätuotteina nikkeli ja sinkki, mutta osa hyödynnettävissä olevista mineraaleista, kuten uraani, päätyy pääosin kipsisakka-altaaseen.
Tulevaisuudessa Terrafame haluaisi ottaa talteen myös muut kaupallisesti hyödynnettävät harvinaiset maametallit kuten skandiumin.

”Uraanin talteenotto olisi järkevää, sillä se toisi Terrafamelle 40 miljoonan vuosiliikevaihdon lisäyksen ja on huomattavan kannattavaa”, Ratia perustelee.
Ratia huomauttaa, että kysyntää uraanille on olemassa. Toimiessaan laitos tekisi Suomesta pitkälti uraaniomavaraisen.
”Tuotantomme kattaisi suurin piirtein koko Suomen ydinvoimateollisuuden tarpeen”, Ratia sanoo.
Alunperin kanadalainen Cameco investoi Sotkamossa uraanin talteenottolaitokseen kymmeniä miljoonia euroja.
Valtion omistama Terrafame julkistaa tilinpäätöksen ja ensimmäisen vuosineljänneksen luvut torstaina Helsingissä.
Valtio on varannut Terrafamen toimintaan 209 miljoonaa euroa ja nyt keväällä hallitus on esittänyt 38,5 miljoonan euron lisärahoitusta lisäbudjetissa. Nykyinen rahoitus riittää juhannukseen saakka.