maanantai 11. huhtikuuta 2016

Valtuutettu osallistui mielenosoitukseen konepistoolin kanssa – ”Minut tilattiin paikalle”

Suomi on vapaa maa niin kuin kuvista näkyy ja tekstistä on luettavissa. Kaikelle näyttää oleva tilausta...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Valtuutettu osallistui mielenosoitukseen konepistoolin kanssa – ”Minut tilattiin paikalle”

PEKKA AHO
Poliisi kävi pyytämässä, että Matti Henttunen veisi deaktivoidun konepistoolinsa pois. Henttunen sanoo käyttäneensä samaa asua erilaisissa tilaisuuksissa jo parin vuoden ajan.
 Lapin uutiset 10.04.2016 klo 16:24 Päivitetty 16:53

Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen Matti Henttunen (kok.) esiintyi Rajat kiinni -mielenosoituksessa Lordinaukiolla lauantaina sodanaikaisessa luutnantin univormussa. Hänellä oli käsissään deaktivoitu konepistooli ja vyöllään puukko.
Saku Timonen ihmettelee Henttusen asustusta suositussa Uuninpankkopoika -blogissaan.
Henttunen kertoo tilanneensa puvun sotamuseosta jo pari vuotta sitten. Hän käyttää univormua usein jakaessaan hernekeittoa soppatykillä erilaisissa tapahtumissa Rovaniemellä.
– Käytän asua kirkollisissa ja isänmaallisissa tilaisuuksissa. En näe siinä mitään negatiivista.
Henttunen sanoo olevansa aktiivinen reserviläinen, joka pitää maanpuolustukseen liittyviä asioita arvossa. Hänen vuonna 1917 syntynyt isänsä oli aikoinaan mukana sodassa.
– Koen saaneeni näihin asioihin liittyen kotoa positiivisen kasvatuksen. Edellisen kerran käytin pukua itsenäisyyspäivänä, ja silloin lehdistö ja ohikulkijat suhtautuivat siihen hyvin myönteisesti.
Univormun rekvisiittana oleva konepistooli on peräisin Hämeenlinnan asevarastosta. Henttunen sai sen vaimoltaan 50-vuotislahjaksi. Myös asetta hän on kuljettanut tilaisuuksissa jo parin vuoden ajan.
PEKKA AHO
15484187.jpg
Kaupunginvaltuutettu Matti Henttunen jakoi Rajat kiinni -mielenosoituksessa ilmaista hernekeittoa.
Henttunen korostaa, että hänet ja soppatykki tilattiin paikalle mielenosoitukseen. Hän lähtee tilaisuuksiin pyydettäessä, oli kyseessä sitten vasemmistolainen tai oikeistolainen tapahtuma.
Hän sanoo kuitenkin suhtautuvansa maahanmuuttoon ”asteen verran kriittisesti”.
– On suuri vaara, että sotatoimialueelta tänne tuleva porukka radikalisoituu. Lisäksi meillä on Suomessa 400 000 omaakin työtöntä, joiden asiat pitäisi hoitaa ensin kuntoon.
Lauantain mielenosoituksessa poliisi kävi pyytämässä, että Henttunen laittaisi aseen pois.
– Poliisin mukaan ase ei sopinut tapahtuman luonteeseen. Vein sen sitten autoon, ja otin sieltä vain siksi aikaa jos joku halusi ottaa kuvan.
Lisää aiheesta

Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Trendikkäät ruotsalaiset tekevät jo vauvoille kantoliinoja – kangaspuut saattavat olla seuraava ilmiö myös meillä...




Ilmiöt  | 

Trendikkäät ruotsalaiset tekevät jo vauvoille kantoliinoja – kangaspuut saattavat olla seuraava ilmiö myös meillä

Perinteinen käsityöharrastus on nousemassa nyt nuortenkin suosioon. Kangaspuilla kudotaan muutakin kuin mattoja, muun muassa huiveja ja liinoja, ja ruotsalaisäitien uusin trendi on vauvojen kantoliinojen kutominen.



Räsymaton alku kangaspuissa
Kuva: Laura Valta / Yle

Lukemattomat kangaspuut ovat lojuneet hylättyinä kotien ja opistojen varastoissa vuosia, mutta nyt monille näyttäisi löytyvän jälleen käyttöä. Kutominen on nimittäin seuraava iso käsityötrendi.
Näin uskotaan Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:ssä eli Taitoliitossa.
– Viime aikoina on havaittu, että esimerkiksi käsityökeskuksissa on uusia nuoria tekijöitä, jotka eivät ole koskaan ennen tehneet kangaspuilla, toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen kertoo.

Ekologisuus ja kierrätys houkuttavat

Hyytiäisen mukaan kyseessä ei ole mikään pieni ja paikallinen ilmiö, vaan laajempi trendi, joka näkyy myös Norjassa ja Ruotsissa. Hänen mukaansa muun muassa kangaspuiden ekologisuus ja kierrätys kiehtovat.
– Ja kudonta on tekniikka, joka on nyt löydetty uudelleen.
Hyytiäinen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa näkyy juuri nyt selvänä trendinä vauvojen kantoliinojen kutominen kangaspuilla. Kantoliinakursseille on suorastaan jonoa.


Monta naista laittamassa lankoja kangaspuihin
Ennen kutomista on monta työvaihetta. Lankojen laittamiseen tarvitaan monet käsiparit. Kuvassa Kivalojen seutuopiston kudontakurssilaisia.Kuva: Laura Valta / Yle

– Meillä tämä ei ehkä vielä ole niin voimakas ilmiö. Ainahan nämä lähtevät paikallisesti, mutta isompaa ilmiötä on selvästi havaittavissa. Kudonta on nyt se iso juttu, Hyytiäinen uskoo.

Kutomalla liinoja, huiveja ja mattoja

Kangaspuilla kutominen on perinteinen harrastus, johon aloittelijan on hankala ryhtyä aivan yksin. Kangaspuut vaativat ison tilan, ja alkuun pääseminen vaatii vähintään kahdet käsiparit.
Kuitenkin kursseja järjestetään lukemattomissa kansalaisopistoissa ja käsityökeskuksissa kautta Suomen.
– Monella on se mielikuva, että tämä on vain sitä maton kutomista. Mutta kangaspuilla voi tehdä paljon muutakin, kertoo Kivalojen seutuopiston kudontakurssien vetäjä Leena Hietala esitellessään kudottuja villahuiveja, hartiahuiveja ja liinoja.


Villahuivin kutominen kangaspuissa
Villahuivinkin kutominen onnistuu kangaspuilla.Kuva: Laura Valta / Yle

Myös Hietala uskoo, että räsymattojen uusi suosio nostaa kangaspuilla kutomisen jälleen trendikkääksi. Mattojen kutominen kierrätysmateriaaleista kun sopii nykyiseen ekologiseen ajatteluun.
Ja kun hommaan kerran ryhtyy, se vie mennessään. Kutominen on parhaimmillaan terapeuttista.
– Itselläni on kotona kolmet kangaspuut. Kai se kertoo jostain sairaudesta, Hietala nauraa.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Pääministeri Juha Sipilä Kemissä Keskustan Peräpohjolan piirin kokouksessa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomsita hiukan tuunattuna:

Nelostien remontti sai plussaa, mutta sote epäilytti keskustalaisia 

SARI PELTTARI-HEIKKA
 Lapin uutiset 10.04.2016 klo 18:53 Päivitetty 19:23 Sari Pelttari-Heikka

Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä myönsi kuluneen vuoden olleen kovempi, kuin etukäteen osasi aavistaa. Koettuna on 318 päivää hallituksen ruorissa.
– Kovia säästöpäätöksiä on jouduttu tekemään, mutta keskustan puolueväen tuki on kannatellut. Ihmisiä koskevia säästöjä ja kipeitäkin ratkaisuja tehtäessä on joutunut punnitsemaan puolueen arvoja ratkaisuihin. Vielä toistaiseksi on päätökset voinut hyväksyä.
Sipilä piirsi piirikokousväelle osiin 10 miljardin velkajanan ja miten siinä on edetty. Neljän miljardin säästöjä ei selitelty, eikä tuoreita liiemmin sote- ja maakuntamalliakaan. Pääministeri avasi jäljellä olevan kahden miljardin yrittäjäpaketin sisältöä.
– Etsimme uusia rahoitusinstrumentteja pk-yrityksille. Tavoitteena on helpottaa yrittäjäksi alkamista ja sitä kautta saada luotua uusia työpaikkoja. Maataloudelle on tulossa oma paketti, joka toivottavasti helpottaa maanviljelijöiden asemaa.
Lappilaisia pääministeri patisteli yhteistuumin rakentamaan omaa sotea.
– Nyt on jo kiire saada asiat valmisteluun. Suuntaviivat on valmiina ja sisältöä voidaan rakentaa maakunnan sisällä. Lappiin jää myös omaa päätösvaltaa, mutta päivystyssairaalat on linjattu. Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytyksistä en päätä, vaan se asia on ministeri Rehulan pöydällä, pääministeri totesi.
Pääministeri kuunteli tyytyväisenä Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissisen kiitoksia Nelostien remonttipäätöksestä.
– Meillä on ollut tieto miten tukkoinen Kemi-Oulu-väli on. Kahdeksan suurinta infrahanketta on nyt saatu listalle, mutta julkisen infran investoinnit ovat nyt käytössä. Kiven alta on haettu tämänkin pelivara, Sipilä kertoi.
Pääministeri on huolissaan työttömyydestä.
– Keskimääräinen työttömyysjakso kestää noin 52 viikkoa eli tarvitaan työllisyyttä edistäviä toimia. Jos saisimme työttömyysjakson lyhenemään esimerkiksi 36 viikkoon, sekin auttaisi huomattavasti uusien työpaikkojen luomisessa.
Sipilä on tosissaan tarttunut tuplaantuneeseen julkisen velan kasvuun.
– Tämän piirikokouksen aikanakin velkaantuminen kasvaa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi saada velkaantuminen taittumaan ja sovituilla toimilla sen pitäisi onnistua. Nykymenolla äitiyspaketissa olisi melkoinen velkakirja mukana, Sipilä totesi.
Puheenjohtaja Sipilä totesi turvapaikanhakijoiden tulon olevan hallinnassa.
– Tornion tilanne on rauhoittunut pitkälti EU-maiden tekemien ratkaisujen avulla. Venäjän kanssa on sovittu puoleksi vuodeksi yhteisellä rajasopimuksella pelkästään suomalaisten, venäläisten ja valkovenäläisten kansalaisten kulku Raja-Joosepin tai Sallan kautta. Siitä voi olla haittaa muutamille ruotsalaisille kauttakulkijoille, mutta kahdenkeskinen sopimus tarvittiin rauhoittamaan tilanne. On tärkeää auttaa lähempänä kriisialueita ja ottaa tulijoita hallitusti kiintiöpakolaisina.
Katso videolta pääministeri Juha Sipilän mietteet Panaman tietovuodosta ja sote-evästys Lapin päättäjille.

 Lento- ja lähipalvelut esillä
Piirikokouksessa järjestettyssä kansanedustajien tentissä nousi esille liikenne- ja logistiikka-asiat.
Torniolainen Markku Ponkala peräsi Kemi-Tornion lentokentän toiminnan turvaamista pääministeriltä.
- Vaikea on kulkea, jos samalla koneella olisi ehdittävä kumpaankin suuntaan, Juha Sipilä myönsi.
Hän katsoi kuitenkin, että aito kysyntä mahdollistaa lentojen turvaamisen. Matkailun ja teollisuuden tarve on tiedossa ja eri vaihtoehtoja selvitellään reittien lisäämiseksi.
Pellolainen Esa Rautio esitti huolensa Lapin sotesavotasta, jossa sairaanhoitopiirit pitäisi saada yhteen.
Katri Kulmuni näki tärkeäksi seutukunnallisten palvelukokonaisuuksien rakentamisen, jotta peruspalvelut saataisiin turvattua.
Peräpohjolan piiristä puoluevaltuustoon tulivat valituksi Eila Havela Pellosta, Sauli Martimo Simosta ja Hanna Pesonen Tervolasta.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Tunnustan: Olen onneton tunari Veikkauksen livenettipeleissä...

Kyllä niin se on, se on taas kerran tullut todistetuksi. Katselin hetki sitten erästä jalkapallo-ottelua Veikkauksen livepelisivuilta.

 Olin veikannut kyseistä peliä päättymään tasan yhden (1) euron (€) pelipanoksella. Kävin välillä vilkaisemassa televisiota ja palatessani tietokoneen ääreen peliä oli pelattu noin 90 minuuttia.

 Mielessäni kävi ajatus, että 1-1 tilanteessa taitaa käydä kuitenkin niin, että kotijoukkue tekee vielä ns. yliajalla maalin. Kävi siis mielessä mutta palasinko? Enpä tietenkään, jos olisin pelannut esim. yhdellä eurolla, kerroin olisi ollut yli 8...

 Miten kävi?

 Minuutti ajatukseni jälkeen kotijoukkue sai vapaapotkun lähes 40 metrin etäisyydeltä vastustajan maaliin nähden etuoikealta.
Vapaapotku tuli matalana pelaajaruuhkaan, josta kotijoukkueen pelaaja hiukan onnekkaasti söhi pallon maaliin. Valotaululle tulivat numerot 2-1, se oli taas siinä...

 Olen onneton tunari! Ja tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun etiäistäni en noudattanut, eikä varmaan viimeinenkään - valitettavasti.

 Ainoa lohtu tässä on se, että juuri hetki sitten menettämäni euro menee hyvään tarkoitukseen: Kulttuurin ja liikunnan tukemiseen...
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Putin perusti kansalliskaartin – entinen henkivartija saa johdettavakseen yli 400 000 hengen armeijan...

Uudelleenjärjestely lienee paikallaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin organisaatioon kuuluvat "pienet vihreät, tunnuksemattomat miehet", jotka saattavat tulla tupsahtaa rajojemme tuntumaan yllättäen milloin tahansa..

Niin kuin Ukrainan Krimin tapahtumat osoittivat, niille ei voi kukaan mitään, sillä siihen maailman aikaan eli runsaat kaksi vuotta sitten, niistä ei kukaan ollut tietävinään mitään.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


ULKOMAAT 

Pekka Hakala

HELSINGIN SANOMAT

Putin perusti kansalliskaartin – entinen henkivartija saa johdettavakseen yli 400 000 hengen armeijan




KIRILL KUDRJAVTSEV / REUTERS
Presidentti Vladimir Putin perusteli uudistusta erityisesti terrorismin torjunnalla.
Presidentti Vladimir Putin perusteli uudistusta erityisesti terrorismin torjunnalla.

VENÄJÄN parlamentin alahuone duuma sai keskiviikkona pohdittavakseen presidentin esityksen kansalliskaartin perustamisesta. Esityksen mukaan kaartiin yhdistetään nykyiset sisäministeriön joukot sekä liittovaltion maahanmuutto- ja huumevirastot.
Kyseessä on Venäjän sisäisen turvallisuuden joukkojen suurin uudelleenjärjestely sitten 1990-luvun alun. Uutta kansalliskaartia johtaa kenraali Viktor Zolotov, joka toimi aiemmin vuosikausia presidentin henkivartioston päällikkönä.

SISÄMINISTERIÖN aseellisiin joukkoihin kuuluu 170 000 sotilasta. Mellakkapoliisi Omonin ja aseistautuneiden rikollisryhmien vangitsemiseen erikoistuneiden Sobr-joukkojen yhteisvahvuus on 20 000 henkeä.
Kansalliskaartiin yhdistetään lisäksi sisäministeriön alaisuudessa toimivan valtion turvallisuusyrityksen Ohranan työntekijät sekä samaa työtä lisenssillä sisäministeriölle tekevien yritysten väki. Heitä on yhteensä noin 200 000.
Liittovaltion huumeviraston palveluksessa on 27 000 henkeä, ja maahanmuuttovirastossa puolestaan 11 000 työntekijää. Osa huumeviraston nykyisistä tehtävistä siirtyy virkamieslähteiden mukaan terveysministeriölle. Samoin joitakin maahanmuuttoviraston tehtäviä siirtyy uudistuksen yhteydessä työministeriölle.
Useissa maissa kansalliskaartilla tarkoitetaan vapaaehtois- tai reserviläisyksiköitä, mutta Venäjän tapauksessa asia on toisin: valtion palveluksessa olevan henkilöstön tehtäviä järjestetään uudelleen.
Presidentti Vladimir Putin perusteli uudistusta erityisesti terrorismin torjunnalla. 
Tarkkailijat yhdistivät uudistuksen lisäksi vaalivuosien ja talouskriisin mukanaan mahdollisesti tuomiin levottomuuksiin. Politiikan tutkija Jevgeni Mintšenko arvioi Vedomosti-sanomalehdelle, että kaartin perustaminen antaa asiasta vahvan signaalin.
”Heristämme mahtavaa nyrkkiä, joka tulee nitistämään sisäiset yritykset horjuttaa tilannetta”, Mintšenko arvioi.
Toinen uudistuksen tulos ja tavoite on kenraali Zolotovin aseman vahvistuminen. Zolotov vastasi Putinin turvallisuudesta tämän Pietarin-vuosista lähtien. Hänet nimitettiin sisäministeriön joukkojen päälliköksi kaksi vuotta sitten.
Uudistuksen jälkeen sisäministeriölle käy ilmeisesti samoin kuin aiemmin syyttäjävirastolle: se saa uuden, vahvan "kakkosjohtajan", josta tulee todellisuudessa ykkösjohtaja. Presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov vastasikin jo toimittajien kysymyksiin, että sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin erottamista ”ei suunnitella”.
Huumeviraston nykyinen johtaja, Putinin pietarilaisiin KGB-liittolaisiin lukeutuva Viktor Ivanov jatkaa virkamieslähteiden mukaan tehtävissään, vaikka virasto siirtyy Zolotovin kaartin alaisuuteen. Maahanmuuttoviraston päällikön Konstantin Romodanovskin sen sijaan veikkaillaan jäävän eläkkeelle.
Lähettänyt klo Ei kommentteja:

Olivatko keskustan neuvottelut demarien kanssa pelkkää teatteria? Hallituksen arkkitehdit, astukaa esiin!

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Jokin tässä ei nyt täsmää. Miksi keskusta ylipäänsä neuvotteli demarien kanssa, jos yhteistyötä kokoomuksen kanssa oli valmisteltu jo pitkään? Vai olivatko keskustan neuvottelut demarien kanssa pelkkää teatteria?

Luulisi niin kokenaan kirjoittajan kuin Unto Hämäläisen tietävän, että politiikka kaiken kaikkiaan on täyttä teatteria ja toinen toistaan parempia näyttelijäsuorituksia. Siinä ohessa = samalla hoidetaan vasemmalla kädellä näitä pakollisia kuvioita, joista tällä hetkellä tärkein on Suomen talouden kuntoon saattaminen,

On aivan turhaa ja turhanpäiväistäkin haikailla sitä, mitä kulissien takana on mm. noin vuosi sitten tai jo aikaisemminkin tapahtunut ja/tai jäänyt tapahtumatta. 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Olivatko keskustan neuvottelut demarien kanssa pelkkää teatteria? Hallituksen arkkitehdit, astukaa esiin!

Juha Sipilä (kesk.) piti hallitusneuvotteluissa pitkään ovea auki sekä kokoomukselle että demareille. Sipilä ei ole julkisuudessa perustellut, miksi hän valitsi kokoomuksen.

PÄÄKIRJOITUS  
Unto Hämäläinen
KOLUMNI
Unto Hämäläinen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.

KESKUSTAN PUHEENJOHTAJA Juha Sipilä nousi vuosi sitten Suomen politiikan ykköseksi. Hän sai vahvan mandaatin äänestäjiltä, sillä viime huhtikuussa pidetyissä eduskuntavaaleissa keskusta voitti 14 paikkaa ja nousi suurimmaksi puolueeksi, jolle kuului pääministerin paikka.
Sipilä oli ryhtynyt valmistautumaan uuteen tehtäväänsä jo oppositioaikana. Näin voi päätellä Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen kertomasta.

Sipilä ja Rinne olivat yhtä mieltä myös siitä, että perussuomalaiset pitäisi ottaa hallitukseen kolmanneksi puolueeksi.”Kun lähestyttiin vaaleja, todettiin puolin ja toisin, että jos vaalitulos sen sallii, on hyvin mahdollista, että löydämme yhteisen pohjan”, Rinne kertoo huhtikuun Kuukausiliitteen haastattelussa keskusteluistaan Sipilän kanssa.
He eivät tehneet sopimusta yhteisen hallituksen perustamisesta, mutta heillä oli Rinteen sanoin ”yhteinen käsitys” yhteistyöstä.
Rinne oli tuolloin kokoomuksen ja Sdp:n hallituksen valtiovarainministeri.
Hallituksen pääpuolueet Sdp ja kokoomus olivat riitaantuneet keskenään niin pahasti, että molemmat etsivät keskustasta uutta hallituskumppania.
Vaalitulos sinetöi Sipilän vahvan aseman, sillä hallituspuolueet kärsivät raskaat tappiot: kokoomus menetti seitsemän ja Sdp kahdeksan paikkaa.
Perussuomalaiset olivat oitis valmiita hallitukseen, sillä puolue oli hävinnyt vain yhden paikan ja noussut demarien ja kokoomuksen ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Näin Sipilälle avautui mahdollisuus tehdä poikkeuksellisen suuri vallansiirto. Uusi pääministeri pystyi nostamaan molemmat oppositiopuolueet hallitukseen ja syrjäyttämään entiset vallanpitäjät.
Tuli enää valita kolmas puolue hallitukseen.
Sipilä piti hyvin pitkään ovea auki sekä demareille että kokoomukselle.
Rinteen kertoman mukaan keskusta ja Sdp keskustelivat niin hyvässä hengessä, että demarit luulivat pääsevänsä hallitukseen.
”Minulla oli tiistai-iltaan [5. 5.] asti sellainen tunne, että keskustan, perussuomalaisten ja Sdp:n hallitus olisi ollut aito vaihtoehto. Mutta sitten meidän ja keskustan välinen keskustelu katkesi yhtäkkiä kuin seinään. Keskusta ei enää halunnut jatkaa”, Rinne kertoo.
Torstaina 7. toukokuuta Sipilä ilmoitti aloittavansa hallitusneuvottelut perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa.
Juha Siplä ei ole julkisuudessa – ainakaan järin tarkasti – perustellut, miksi hän valitsi kokoomuksen eikä demareita.
Rinteen haastattelu ilmestyi viikko sitten, ja olen kuluneen viikon aikana kysellyt, mikä oli se syy, joka kaatoi demarien tulon hallitukseen.
Virallisen selityksen mukaan Sdp ei ollut keväällä 2015 hallituskunnossa. Puolue oli hävinnyt vaalit ja sisäisesti hajalla. Keskustan olisi ollut vaikea sopia demarien kanssa hallitusohjelmasta ja muun muassa valtiontalouden säästöistä.
Tämä on hyväksyttävä ja hyvin ymmärrettävä perustelu. Sipilällä oli kaikki valta päättää, ja hän valitsi kumppanin, jonka katsoi parhaaksi.
Selityksen kanssa ristiriidassa on kuitenkin Rinteen haastattelussa kertoma tieto. Hänelle on jälkikäteen selvinnyt, että keskustan ja kokoomuksen yhteishallitusta olisi valmisteltu jo pari vuotta ennen vaaleja.
Kysyin Rinteeltä, oliko hänellä vuosi sitten ollut tietoa näistä porvarihallituskeskusteluista?
”Ei ollut minulla eikä kenelläkään meistä. Meille ei tullut mistään sellaista tietoa. Sipilän ja keskustan käyttäytyminen viesti tiistai-iltaan [5. 5.] asti ihan toista”, Rinne vastasi.
Jokin tässä ei nyt täsmää. Miksi keskusta ylipäänsä neuvotteli demarien kanssa, jos yhteistyötä kokoomuksen kanssa oli valmisteltu jo pitkään? Vai olivatko keskustan neuvottelut demarien kanssa pelkkää teatteria?
Vuosi on pian kulunut Sipilän hallituksen muodostamisesta. Nykyisin politiikan riento on niin nopeatempoista, että viime kevään tapahtumat ovat jo siirtyneet lähihistoriaan.
Porvarihallituksen arkkitehdit tekisivät palveluksen historiankirjoitukselle, jos he vuorostaan paljastaisivat avoimesti, mitä kulisseissa vuosi sitten tapahtui.

Aiheet

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)