Espoon lähipoliisista vanhemmat konstaapelit Elina Hännikainen ja Sakari Frantti esittelivät poliisikäytössä ollutta Segwayta jo vuonna 2008.
Helsingin pysäköinninvalvojat pääsevät ensi vuonna kokeilemaan muun muassa älylaseja, kamera-autoa sekä liikkumista helpottavia Segway-tyyppisiä laitteita.
Esimerkiksi älylaseilla pyritään yhdessä matkapuhelimien käytön kanssa tehostamaan pysäköinnintarkastajien työtä. Lasit tulevat käyttämään Android-käyttöjärjestelmää.
Käyttöönotetaan myös ainakin yksi konenäköä hyödyntävä kamera-auto. Rekisteritunnukset tunnistavan konenäön avulla on esimerkiksi tarkoitus helpottaa maksujen valvontaa.
Tarkastajien liikkumista puolestaan nopeutetaan ja helpotetaan Segway-tyyppisellä laitteella sekä sähköavusteisilla polkupyörillä.
Sähköavusteiset polkupyörät ovat olleet pysäköinninvalvonnassa kokeilussa aiemminkin, mutta sähköiset Segwayt eivät. Segwayt ovat kahdella rinnakkaisella pyörällä, seisomatasolla sekä tukea antavalla kahvalla varustettuja liikkumiseen tarkoitettuja kulkupelejä.
Helsingin kaupungin yleisten töiden lautakunta hyväksyi pysäköinninvalvonnan kehittämissuunnitelman tiistaina.
Lisäksi lautakunta hyväksyi muun muassa suunnitelman, jolla pyritään korvaamaan pysäköintikiekot digitaalisella ja koneellisesti valvottavissa olevalla järjestelmällä.
Pysäköinninvalvonnalle asetetaan myös alueelliset valvontatavoitteet, ja kaupungin 400 pysäköintiautomaatin uusimisen jälkeen vanhat automaatit poistetaan katujen varsilta.
Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen (oik.) vihjasi joulukuun alussa kongressin kuulemisessa rahapolitiikan kiristämisestä. Pääjohtajaa tervehti senaattori Daniel Coats, joka toimi kuulemisen puheenjohtajana.
Fakta
Nopeat toimet jouduttivat elpymistä
Yhdysvaltojen keskuspankki asetti ohjauskoron nollaan joulukuussa 2008 hyvin pian sen jälkeen, kun rahoitusmarkkinoiden kriisi kärjistyi.
Sijoittajat ja ekonomistit ovat lähes varmoja, että keskiviikkona keskuspankki ilmoittaa ensimmäisestä koronnostosta sitten vuoden 2006.
Yhdysvaltojen talous on tervehtynyt vuoden 2009 taantumasta selvästi nopeammin kuin euroalue.
Euroalueella talouskasvu on yhä verraten hidasta, ja Euroopan keskuspankki on joutunut lisäämään poikkeustoimiaan talouden virvoittamiseksi.
Keskiviikkona päättyy mitä todennäköisemmin yksi poikkeuksellinen aikakausi taloushistoriassa.
Ekonomistit ovat lähes varmoja, että Yhdysvaltojen keskuspankki kiristää rahapolitiikkaansa. Päätös on merkittävä, sillä viimeksi keskuspankki on nostanut ohjauskorkoaan vuonna 2006.
Syksyllä 2008 investointipankki Lehman Brothersin vararikkoon kärjistynyt rahoitusmarkkinoiden kriisi aiheutti maailmantalouden taantuman. Yhdysvaltojen keskuspankki asetti joulukuussa 2008 ohjauskoron nollaan. Pian se aloitti myös varsinaisen rahapoliittisen elvytyksen lisäämällä rahan tarjontaa ostamalla liittovaltion joukkolainoja ja asuntovakuudellisia arvopapereita.
Rahapoliittisen elvytyksen keskuspankki päätti syksyllä 2014, mutta piti ohjauskoron ennallaan nollassa. Keskuspankki käytti elvytykseen noin 3 800 miljardia dollaria.
Rahapolitiikan kiristäminen tarkoittaisi, että pitkän epävarmuuden aikakausi Yhdysvalloissa päättyisi.
Keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen on kutsunut rahapolitiikan mahdollista kiristämistä taantuman jälkeisen elpymisen testamentiksi. Hän on syksyn aikana vihjannut useasti, että päätös tehdään joulukuussa.
Yhdysvaltojentalous on tervehtynyt selvästi kuudessa vuodessa: bruttokansantuote kasvaa vakaasti ja työttömyysaste on supistunut viiteen prosenttiin. Maailman suurin kansantalous on taas jaloillaan, mikä hyödyttää ajan mittaan koko maailmantaloutta.
Suuri enemmistö sijoittajista uskoo keskuspankin nostavan ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Suurin jännityksen aihe keskiviikkona on siinä, mitä keskuspankki vihjaa tulevaisuudesta: missä vaiheessa se on valmis kiristämään rahapolitiikkaa vielä lisää.
Koronnoston pitäisi tarkoittaa osakkeiden halpenemista ja Yhdysvaltojen valuutan vahvistumista.
Kuusi vuotta nollassa olleen ohjauskoron takia korkosijoitusten tuotto on ollut hyvin vaatimatonta. Siksi sijoittajat ovat siirtäneet pääomiaan yhä enemmän osakkeisiin saavuttaakseen tuottotavoitteensa. Seurauksena on ollut osakkeiden voimakas kallistuminen.
Tosin viime aikoina osakkeet ovat jo heikenneet, koska sijoittajat ovat todennäköisesti ottaneet niiden hinnoittelussa huomioon rahapolitiikan mahdollisen kiristämisen.
Jos korkotaso nousee, sen pitäisi houkutella uusia pääomia. Siinä tapauksessa valuutan kysyntä kasvaa eli sen arvo vahvistuu. Kohonneen korkotason takia sijoittajilla olisi lisäksi kannustin sijoittaa taas arvopapereihin, joissa tuotto perustuu niistä maksettaviin korkoihin.
Historiallisen näytön perusteella rahapolitiikan kiristämisen vaikutus on kuitenkin ollut päinvastainen: osakkeet kallistuvat ja valuutta heikkenee.
Finanssiyhtiö Nordean mukaan vuoden 1986 jälkeen markkinoilla on ollut yhteensä viisi ajanjaksoa, jolloin ohjauskorkoa on nostettu. Kaikkien näiden ajanjaksojen kuluessa laaja S&P 500 -osakeindeksi on vahvistunut.
Nordean mukaan sama pätee ainakin osittain valuuttaan. Kaikkien koronnostojaksojen alussa dollari on heikentynyt. Dollarin vahvistumisen suhteessa euroon pitäisi parantaa euroalueen hintakilpailukykyä.
Kiinnostukseni Segway-kulkuneuvoon heräsi luettuani artikkelin, jossa kerrotaan mm. suomalaisen pysäköinninvalvojan pääkaupunkiseudulla alkavan käyttää em. laitetta. Ilmeisesti lainsäädäntö on siltä osin muuttunut...
Pätkä Wikipediatekstiä:
Segway
Segwayn kehittäjä Dean Kamen esittelemässä kulkuvälinettä.
Segway on kaksipyöräinen, motorisoitu kulkuväline. Se on suunniteltu kuljettamaan yhtä ihmistä kerrallaan siten, että ihminen ohjaa itse laitetta.
Segwayssä on sähkömoottori, joka käyttää energianlähteenä litiumioniakkuja. Laitteessa on tasapainottava järjestelmä, joka estää kulkuvälineen kaatumisen liikkuessa. Tämä onnistuu käyttäjän asennon ja maan muodon muutoksia mittaavien sensoreiden avulla. Segwayn maksimikulkunopeus on noin 20 km/h.
Segwayn keksi yhdysvaltalainen Dean Kamen, joka alkoi kehitellä laitetta nähtyään pyörätuolipotilaan yritystä ylittää katukivetys. Laite julkistettiin vuonna 2001. Elokuussa 2006 julkistettiin uusi Segway PT (Personal Transporter) -versio. Laitetta ovat virallista käyttöä varten testanneet mm. poliisivoimat ja posti Yhdysvalloissa sekä Saksassa. Suomessa laitetta ei pidetä sopivana liikennekäyttöön ja laitetta saa käyttää vain suljetuilla alueilla.
Segwayn omistaja James Heselden kuoli syyskuussa 2010 ajettuaan Segwaylla alas jyrkänteeltä. Hän oli ostanut yrityksen joulukuussa 2009.
Alla olevassa artikkelissa todetaan: Elinkeinoministerinä ollessaan Vapaavuori toimi sen puolesta, että Talvivaaran kaivokselle löytyisi jatkaja mutta...
Totuus on myös se, että hän oli valmis pistämään koko Talvivaaran niin sanotusti "lihoiksi". Hän ei olisi halunnut Suomen valtion millään muotoa osallistuvan Talvivaaran järkevään pelastamiseen. Nyt onneksi tilanne on toinen.
Olen aika monta tekstiä kirjoittanut siinä hengessä, että Suomen valtion - Talvivaaran suurimpana omistajana - olisi pitänyt nykyisellä aktiivisuudella tule mukaan jo 2-3 vuotta sitten. No onneksi edes nyt...
Jan Vapaavuori aloitti syksyllä Euroopan investointipankin yhtenä varapääjohtajana. Toivottavasti nykyisessä tehtävässään hän edesauttaa - tarvittaessa - Sotkamon Talvivaaran menestymistä...
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Vapaavuori Talvivaarasta: ”Vaikea vaihe kestää vielä vuoden tai pari"
Jan Vapaavuori oli elinkeinoministerinä ollessaan paljon tekemisissä Talvivaaran kanssa.KUVA: SATUMAARI VENTELÄ/KL-ARKISTO
Entinen elinkeinoministeri uskoo yhä, että Talvivaaralla on mahdollisuudet elinkelpoiseen kaivostoimintaan.
Entinen kokoomuksen elinkeinoministeri, nykyinen Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori on seurannut kaivosyhtiö Talvivaaran käänteitä surullisena mutta silti yhtiön elinkelpoisuuteen uskoen.
”Talvivaara on monella tapaa surullinen esimerkki siitä, mitä kaikkea harmia, haittaa ja vahinkoa voi aiheutua yrityksen toiminnasta, kun sitä ei osata hoitaa nykystandardien edellyttämällä tavalla", hän sanoo Kauppalehdelle Luxemburgista.
Vapaavuori muistuttaa, että valtio otti kesällä poikkeuksellisen roolin ottamalla vetovastuun kriisiyhtiön pyörittämisestä.
”Se on totuttujen käytäntöjen ja linjausten vastaista ja hyvin poikkeuksellista. Toisaalta yrityskin on poikkeuksellinen. Kyse on erittäin vaativasta, hankalasta ja riskialttiista hankkeesta."
Kysyttäessä Talvivaaran elinkelpoisuudesta Vapaavuori ei kuitenkaan emmi:
"Eikö niin, että maaperässä on kiistattomia mineraalivaroja. Kainuun korpeen on investoitu valtava määrä rahaa. Siellä käytettävä bioliuotusteknologia on osoittautunut kangerteluista huolimatta pääpiirteissään toimivaksi. Tältä pohjalta siellä on olemassa edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle.”
Hän kuitenkin varoittaa ympäristövahingoista. Niiden suhteen yhteiskunnan sietokyky on olennaisesti alempana kuin aiemmin.
Investointihalukkaita sijoittajia Vapaavuori uskoo maailmalta löytyvän, kunhan vaikean alkuvaiheen yli on päästy.
”Valtiovalta otti tämän vaikeimman vaiheen nyt harteilleen. Jos se onnistuu saamaan louhinnan järkevällä tavalla käyntiin, osoittamaan, että teknologia toimii, ja kääntämään kassavirran pikkuhiljaa positiiviseksi, on helpompaa hakea ulkopuolista rahoitusta.”
Vaikean vaiheen Vapaavuori arvelee kestävän vielä vuoden tai pari.
Jan Vapaavuori aloitti syksyllä Euroopan investointipankin yhtenä varapääjohtajana.
Elinkeinoministerinä ollessaan hän toimi sen puolesta, että Talvivaaran kaivokselle löytyisi jatkaja. Valtio on runsaan 15 prosentin osuudella Talvivaaran suurin omistaja.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Kotimaa
Nukkuvat agentit, sabotaasi ja hyödylliset hölmöt – Suomalaistutkija paljastaa Venäjän vahvistuneen sotilastiedustelun keinot
Suomessa voi olla Venäjän sotilastiedustelun "nukkuvia agentteja", jotka aktivoituvat kriisin aikana, sanoo tutkija Arto Alajoutsijärvi. Salaisiin operaatioihin ja harhautukseen erikoistunut sotilastiedustelupalvelu GRU on viime aikoina noussut Venäjällä aiempaa vahvempaan rooliin.
Venäjän sotilastiedustelun GRU:n eliittijoukkojen lepakkologo. Lepakkosymboli koristaa myös GRU:n päämajan lattiaa. Kuva: Wikipedia.
Venäjän salaisin, tehokkain ja pelätyin tiedusteluelin, sotilastiedustelu GRU, on noussut aiempaa merkittävämpään asemaan Venäjän turvallisuuspolitiikassa ja asevoimissa, ilmenee tutkija Arto Alajoutsijärven tuoreesta selvityksestä.
GRU:n (Glavnoje razvedyvatelnoje upravlenije) merkityksen kasvu on näkynyt esimerkiksi Ukrainassa, jossa Venäjän sotilastiedustelun läsnäolosta kertovat paikallisten joukossa taistelleet tunnuksettomat sotilaat eli "pienet vihreät miehet", Alajoutsijärvi kertoo.
– Myös muutamien Itä-Ukrainan kapinallisjohtajien, kuten Igor Strelkovin taustat, aseistettujen kapinallisten koulutus sekä kerätyt tiedustelutiedot kertovat Venäjän sotilastiedustelun toiminnasta Ukrainassa, Alajoutsijärvi kertoo.
Itä-Ukrainan kapinaa monien muiden joukossa johtanut venäläinen upseeri Igor Girkin, joka tunnetaan myös nimellä Igor Strelkov. Itse hän on kertonut toimineensa FSB:ssä, mutta Ukraina ja länsimaat arvioivat hänen palvelleen GRU:ssa. Kuva: EPA
Perinteisesti GRU onkin keskittynyt epälineaariseen sodankäyntiin. Se tekee salaisia operaatioita ja sabotaasia syvällä vihollisen selustassa.
Tiedustelijoiden lisäksi GRU käyttää erikoisjoukkoja ja palkkasotilaita sekä tukee paikallisia, kuten Itä-Ukrainassa näyttää tapahtuneen. Myös Georgiasta saatiin kiinni Venäjän sotilastiedustelun miehiä sodan aikana vuonna 2008, Alajoutsijärvi kertoo.
Vuonna 1918 perustetun GRU:n merkitys, roolit ja tehokkuus ovat historian saatossa vaihdelleet, ja se on taistellut vallasta muiden Venäjän tiedustelupalveluiden, kuten turvallisuuspalvelun FSB:n ja ulkomaantiedustelupalvelun SVR:n kanssa. Nykyinen kukoistuskausi ajoittuu Alajoutsijärven selvityksen mukaan pitkälti vuonna 2011 nimitetyn GRU:n päällikön Igor Sergunin valtakaudelle.
Alajoutsijärvi opiskelee Maanpuolustuskorkeakoulussa, ja hänen Sotilasaikakauslehdessä julkaistu katsauksensa käsittelee Venäjän sotilastiedustelun historiaa 80-luvulta nykypäivään.
Salaisia operaatioita, harhautusta ja vaaralliset erikoisjoukot
GRU:n erikoisosaamista taisteluissa on väärän tiedon levittäminen ja ja ”maskirovka” eli harhauttaminen. Operaatioissaan se käyttää apureina ”hyödyllisiä hölmöjä” eli omalle tavoitteelleen soveltuvia ja disinformoituja henkilöitä. Jäljet yritetään peittää kaikin tavoin, joten toiminnasta on todella vähän tietoja.
Alajoutsijärven mukaan Ukrainan tilanne osoittaa, että Venäjän poliittinen ja sotilasjohto näyttää viime aikoina löytäneen GRU:n osaamiselle uutta käyttöä.
– Näyttää vahvasti siltä, että GRU on oletetulla toiminnallaan jälleen osoittanut sen, miten Venäjä käyttää tällä hetkellä kaikkein toimintakykyisintä voimapoliittista instrumenttiaan – salaista sotilastiedusteluorganisaatiotaan, Alajoutsijärvi kirjoittaa.
Tutkija Arto Alajoutsijärvi.Kuva: Arto Alajoutsijärvi
GRU:n erikoisjoukkoja eli Spetsnatsia pidetään kaikkein vaarallisimpana verrattuna Venäjän muiden turvallisuuspalvelujen erikoisjoukkoihin. Sodan aikana GRU:n Spetsnats esimerkiksi tuhoaa strategisia kohteita ja eliminoi vihollisen avainhenkilöitä.
Myös muiden valtioiden sotilastiedusteluun verrattuna Venäjän GRU:n toiminta on poikkeuksellista – yleensä sotilastiedustelun tehtävä on kerätä tietoa kansallisen turvallisuuden tueksi.
GRU hoitaa muiden aktiviteettiensa lisäksi suurinta osaa Venäjän satelliitti- ja signaalitiedustelusta.
Nukkuvien agenttien tehtävä kriisin aikana Helsingissä voisi olla esimerkiksi sähkölaitoksen tuhoaminen.
Kylmän sodan aikana GRU:n tiedetään tehneen myös teollisuusvakoilua. Se kaivoi ulkomaisista yrityksistä tietoja keskittyen varsinkin Neuvostoliiton tarvitsemiin asejärjestelmiin.
– Jos lännessä kehitettiin uudenlainen ohjus, GRU:n tehtävä oli hankkia siitä tiedot ja toimittaa ne Neuvostoliiton sotateolliselle kompleksille. Kun lännessä ilmestyi uusi hävittäjä, Neuvostoliitossa ilmestyi parin vuoden päästä samantyyppinen.
"Suomessa voi olla kriisinaikaiseen sabotaasiin tarkoitettuja henkilöitä"
Venäjän sotilastiedustelun aktiviteeteista Suomessa on vain vähän tutkimustietoa. Alajoutsijärvi arvioi Yle Uutisille, että Suomessa voi tällä hetkellä olla sabotaasiin tarkoitettuja, rauhan aikana ”nukkuvia agentteja”, mutta kriisitilanteessa aktivoituvia henkilöitä.
– GRU:n vanha strategia on soluttaa porukkaan niin kutsuttuja illegaaleja (väärällä henkilöllisyydellä maassa oleskelevia agentteja) ”pahan päivän varalta”. Näitä on löydetty länsimaista.
Tällaisten henkilöiden tehtävä kriisin aikana Helsingissä voisi Alajoutsijärven mukaan olla esimerkiksi sähkölaitoksen tai jonkin muun strategisen kohteen tuhoaminen.
Vaikka nykytilanteesta ei juuri ole tietoja, se tiedetään, että ainakin kylmän sodan aikana Suomi oli Neuvostoliitolle merkittävä asemapaikka.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili GRU:n päämajassa. Arkistokuva vuodelta 2006. Kuva: Dmitri Astakov / EPA
GRU:ta mahdollisesti pidetty aisoissa kilpailuttamalla
Koko olemassaolonsa ajan GRU on taistellut vallasta, asemasta ja rahasta. Nykyäänkin se käy valtataistelua Venäjän salaisen palvelun FSB:n ja ulkomaantiedustelun SVR:n kanssa. Neuvostoliiton aikana se kamppaili muun muassa kommunistisen puolueen ja FSB:n edeltäjän KGB:n kanssa.
GRU:n hallinnollinen asema on alempi kuin muilla tiedustelupalveluilla. Se toimii puolustusministeriön ja armeijan yleisesikunnan alaisuudessa ja pääsee presidentin kuultavaksi, mutta suoraa raportointioikeutta presidentille ei ole, toisin kuin FSB:llä.
Alajoutsijärvi arvioi, että eri tiedustelupalvelujen keskinäinen kilpailuttaminen saattaa olla hallinnon tarkoituskin. Organisaatioita kilpailuttamalla yhdestäkään ei muodostu liian vaikutusvaltaista, ja ne pitävät toisiaan aisoissa.
– Esimerkiksi Stalin laittoi eri tiedustelu- ja turvallisuusviranomaiset kilpailemaan keskenään, Alajoutsijärvi kertoo Yle Uutisille.
Neuvostoliiton aikana GRU määrättiin puhdistamaan KGB ja toisinpäin, jotta toinen ei vahvistuisi liikaa.
Valtaa on käytetty myös taloudellisesti: GRU on ajoittain toiminut huonommalla rahoituksella ja resursseilla, joita on ajettu alas Venäjän asevoimien uudistusten yhteydessä.
Venäjällä sotilastiedustelua pidetään suuressa arvossa. Vuodesta 2000 asti siellä on vietetty kansallista sotilastiedustelun päivää 5. marraskuuta.
Tutkija Arto Alajoutsijärven selvitys Venäjän sotilastiedustelun johtajista ja historiakatsaus 80-luvulta nykypäivään julkaistiin joulukuun Sotilasaikakauslehdessä.
