Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Järjestöt: Fossiiliset polttoaineet pois ja päästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä
Suomalaiset kehitys- ja ympäristöjärjestöt vaativat, että maailma luopuu kokonaan fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Tämä on edellytys sille, että hiilidioksidipäästöt saadaan nollaan. Muuten maailma lämpenee enemmän kuin kriittisenä rajana pidetyn kaksi astetta.
Järjestöt kertoivat tiistaina odotuksistaan 30. marraskuuta alkavalta Pariisin ilmastokokoukselta. Pariisissa on määrä sopia uudesta, kaikki maat kattavasta ilmastosopimuksesta.
Tavoitteina on aloittaa fossiilisten polttoaineiden lähtölaskenta ennen vuotta 2020, jolloin Pariisin sopimus tulee voimaan. Maiden antamia päästövähennystavoitteita pitää järjestöjen mielestä tarkistaa viimeistään vuonna 2018, sillä tähän mennessä annetut lupaukset eivät riitä rajoittamaan maapallon lämpenemistä kahteen asteeseen.
Ilmastorahoitus on niin ikään järjestöjen listalla. Jo Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009 teollisuusmaat sopivat sadan miljardin dollarin vuosittaisesta ilmastorahoituksesta kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä. Toistaiseksi rahoitus on ollut keskimäärin 57 miljardia vuodessa.
Järjestöt painottavat oikeudenmukaisuutta ja odottavat, että luvattu rahoitus toteutuu ja että haavoittuville ja köyhille maille turvataan riittävä julkinen rahoitus. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista, kuten merenpinnan noususta, tulvista ja kuivuudesta, kärsiville maille on lisäksi korvattava vahingot ja menetykset.
Rahoitus- ja päästövähennyslupausten toteutuminen on myös varmistettava.
”Tarvitaan seurantaa ja ennustettava suunta. Toimien on oltava läpinäkyviä, jotta tiedetään, miten niillä päästään kahden asteen tavoitteeseen”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Järjestöt korostavat myös energiamurrosta ja kansalaisyhteiskunnan roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vaikka Pariisin kokouksen tavoite on kattava ilmastosopimus, kaikilta mailta ei edellytetä samanlaisia panoksia. Maat ovat antaneet kansallisia lupauksiaan päästöjen vähentämiseksi.
Aho muistuttaa, että myös kaupungeilla, alueilla ja yrityksillä on iso rooli energiamurroksen aikaansaamisessa.
Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaavan Kaisa Kososen mukaan Pariisin sopimukselta tarvitaan ennen kaikkea vahva viesti sille, että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi.
”Lämpötilatavoite edellyttää, että päästöt saadaan nollaan. Pariisin sopimukseen pitäisi kirjata tämä tavoite niin, että se antaa sijoittajille, yrityksille ja päättäjille vahvan signaalin, ettei fossiilisiin kannata sijoittaa”, Kosonen sanoo.
Suomi on järjestöjen mielestä tullut lepsuksi etenkin ilmastorahoituksessa.
”Tänä vuonna Suomi on varannut ilmastorahoitukseen 88 miljoonaa euroa. Lisäpanoksia Suomi ei kuitenkaan anna toisin kuin monet muut EU-maat. Sen sijaan Suomi on ohjaamassa päästökauppatulot kehitysmailta teollisuuden tukemiseen, vaikka direktiivin mukaan puolet huutokauppatuloista pitäisi ohjata ilmastorahoitukseen”, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Järjestöt ovat huolissaan myös siitä, että hallitus on leikkaamassa kehitysyhteistyömäärärahoja 38 prosenttia.
%201_11_2015%2031934552.jpg)