Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat
Obama: Otteet Isisiä vastaan kovenevat
Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman mukaan Pariisin terroriteot olivat isku koko sivistynyttä maailmaa vastaan. G20-maiden kokouksessa Obama lupasi tehostaa taistelua Isisiä vastaan.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama G20-kokouksessa Antalyassa, Turkissa 15. marraskuuta.Kuva: Saul Loeb / AFP / Lehtikuva
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoo, että taistelua ääri-islamilaista Isis-järjestöä vastaan kovennetaan.
Kehittyneiden teollisuusmaiden G20-kokoukseen Turkkiin saapunut Obama vakuutti Yhdysvaltojen olevan sitoutunut Isisin lyömiseen ja Syyrian sisällissodan lopettamiseen.
Obama ei kuitenkaan kertonut miten Yhdysvallat liittolaisineen aikoo koventaa otteitaan Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa.
Obama tuomitsi Pariisin terrori-iskut ja sanoi, että ne kohdistuivat koko sivistynyttä maailmaa vastaan.
– Viattomien ihmisten tappaminen sairaan ideologian perusteella ei ole vain isku esimerkiksi Ranskaa tai Turkkia vastaan. Se on hyökkäys koko sivistynyttä maailmaa vastaan, Obama totesi viitaten Turkissa aiemmin tehtyihin terrori-iskuihin.
G20-maiden johtajat aloittivat sunnuntaina kaksipäiväisen kokouksen Turkin Antalyassa. Pariisin terrori-iskut muuttivat huippukokouksen luonteen. Terrori-iskujen lisäksi Syyrian sota on vahvasti esillä talousmahtien kokouksessa.
Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.
Minulta on kysytty monesti, miksi en ala poliitikoksi. Hyvää tarkoittavat kysyjät ovat ajatelleet, että esimerkiksi kansanedustajan työ olisi hienompaa kuin vaikkapa sanomalehden päätoimittajan työ. Olen torjunut ehdotukset jyrkästi.
Venäjän presidentti Vladimir Putin (kesk.) tapasi sunnuntaina Turkissa niin sanottujen Brics-maiden johtajat eli Brasilian Dilma Rousseffin (vas.), Intian Narenda Modin, Kiinan Xi Jinpingin ja Etelä-Afrikan Jacob Zuman ennen G20-maiden huippukokousta.
Terrorismiavastaan voidaan taistella vain yhteistyöllä, Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi sunnuntaina Turkissa, jossa hän osallistuu rikkaiden maiden G20-kokoukseen.
”Pystymme vastaamaan terroriuhkaan, jos koko kansainvälinen yhteisö yhdistää voimansa”, Putin sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Haluatko lukea koko artikkelin? Hanki rajaton lukuoikeus:
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Turvapaikanhakijat
Kansanedustajat A-studiossa: Ruotsin rajatarkastusten vaikutukset voivat jäädä luultua pienemmiksi
Perussuomalaisille turvapaikanhakijatilanne on kuin "Suomi–Ruotsi-maaottelu", sanoi RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet Ylen A-studiossa. Perussuomalaisten Simon Elo huomautti, että Ruotsin rajatarkastuksissa on kyse pistotarkastuksista ja moni voi päästä seulan läpikin.
Turvapaikanhakijoita Tornion järjestelykeskuksessa syyskuussa.Kuva: Lehtikuva
Ruotsin käyttöön ottamien väliaikaisten rajatarkastusten vaikutukset voivat jäädä Suomessa toivottua pienemmiksi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo.
Ruotsi ilmoitti väliaikaisista rajatarkastuksista aiemmin tällä viikolla. Tarkastukset aloitettiin eilen torstaina maan etelärajalla.
Pelkään, että vaikutukset jäävät pienemmiksi kuin Suomessa toivottaisiin. Tässä on kyse vain pistotarkastuksista.
– Simon Elo
Elo totesi tänään perjantaina Ylen A-studiossa, että Ruotsin rajatarkastusten vaikutuksia on vaikea arvioida, koska tarkastukset ovat olleet käytössä vasta vähän aikaa.
– Itse pelkään, että vaikutukset jäävät pienemmiksi kuin Suomessa toivottaisiin. Tässä on kyse vain pistotarkastuksista. Moni voi niin sanotusti päästä seulan läpi, hän sanoi.
– Tietysti toivon, että [tarkastukset] toimivat ja rekisteröimättömien eli niin sanottujen paperittomien tulo Suomeen tyrehtyy. Jos he rekisteröityvät Ruotsissa, silloin nähdäkseni Ruotsilla on vastuu hoitaa heidän tilanteensa.
Myös RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet sanoi A-studion haastattelussa uskovansa, että rajatarkastukset vaikuttavat Suomeen paljon vähemmän kuin luullaan.
Ruotsi on vuosikausia vastaanottanut huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita.
– Eva Biaudet
Hänen mukaansa peruskysymys on, että niin kauan kuin ongelma on olemassa eli Syyrian kriisi on päällä, ihmiset ovat epätoivoisia ja tekevät uhrauksia, jotta pääsevät turvalliseen elämään kiinni.
– Siinä mielessä olen ollut hämmästynyt siitä, että perussuomalaiset näkevät, että tämä on jonkinlainen Suomi–Ruotsi-maaottelu ja Suomen tilanne olisi erityisen vaikea.
– [Ruotsi] on vuosikausia vastaanottanut huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomi, Biaudet sanoi.
"Jää nähtäväksi, moniko jää haaviin"
On hyvä, että he pyrkivät auttamaan niitä, jotka sinne tulevat.
– Emma Kari
Vihreiden kansanedustajan Emma Karin mielestä Ruotsin tuoreet rajatarkastukset on uutisoitu Suomessa siten, että Ruotsi olisi sulkemassa rajansa.
Näin maa ei ole tekemässä, Kari totesi. Hänestä Ruotsissa on pikemminkin ollut huoli siitä, pystytäänkö turvapaikanhakijoista huolehtimaan, esimerkiksi maahan saapuneista alaikäisistä turvapaikanhakijoista, joiden on kerrottu katoavan.
– On mielestäni hyvä, että he pyrkivät auttamaan niitä ihmisiä, jotka sinne tulevat. Jos [Ruotsin rajatarkastukset] vaikuttavat jotenkin Suomeen, ne vaikuttavat niin, että Ruotsi tulee kantamaan vielä isomman vastuun. Jos olisi ihmisiä, jotka olisivat tulossa Ruotsin kautta Suomeen, niin nyt he hakevat turvapaikkaa Ruotsista.
Kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen huomautti A-studiossa, että Ruotsin tavoitteena ei ole käännyttää turvapaikanhakijoita. Tavoitteena on poimia seasta turvapaikanhakijat ja siirtää heidät vastaanottokeskuksiin järjestäytyneesti. Näin tekee Suomikin, Torniossa sijaitsevalla turvapaikanhakijoiden järjestelykeskuksella, hän totesi.
– Jää nähtäväksi, kuinka paljon [turvapaikanhakijoita] jää niin sanotusti haaviin ja kuinka paljon tulee rekisteröimättä [Suomeen], Mykkänen sanoi.
Analyysi: Mitä Pariisin iskut kertovat Isisin voimasta?
Ovatko Pariisin terrori-iskut osoitus ääri-islamilaisen Isis-liikkeen kasvavasta voimasta vai merkki liikkeen ongelmista? Kysymys kuulostaa ehkä irvokkaalta juuri nyt, mutta se on kysymys jota voi ja pitää kysyä, kirjoittaa Ylen Syyrian ja Irakin tapahtumia seuraava ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen.
Terroristien armeijan sotatoimi. Hirvittävä totuus, Isis on Euroopassa. Otsikot ja poliitikkojen lausunnot kertovat samaa kieltä; sadistisesta julmuudestaan tunnettu Isis on tullut luoksemme.
Joissakin kommenteissa ja myös kaduilla syyllisiä on haettu viime kuukausina tulleista pakolaisista. Mutta Pariisin kaltaisten iskujen suunnittelu ei ole helppoa eikä se tapahdu hetkessä. Murhenäytelmän juuria pitää etsiä Syyriasta ja Irakista.
Isis on mediaryhmänsä kautta ilmoittautunut Pariisin iskujen tekijäksi. Myös Ranska arvioi, että Isis on iskujen takana.
Al-Qaida oli melkein kuin tavaramerkki, joka kertoi kaikille mistä oli kysymys.
Jos Isis todella on syyllinen, se voi käytännössä merkitä useita asioita. Iskun tekijät ovat voineet saada käskynsä ja myös koulutuksensa suoraan Isisiltä, vaikka heidät on ehkä rekrytoitu Ranskassa. Tai yhteys on löyhempi, esimerkiksi joissakin al-Qaida-verkoston nimiin tehdyissä terrori-iskuissa tekijät ovat edenneet ilman läheisiä yhteyksiä järjestöön. Al-Qaida oli melkein kuin tavaramerkki, joka kertoi kaikille mistä oli kysymys. Uusi tavaramerkki on Isis.
Aiemmin Isisin päähuomio on kohdistunut väkivaltaisiin yrityksiin rakentaa oma valtio Irakiin ja Syyriaan.
Pariisissa tammikuussa Charlie Hebdo -lehteen iskeneet tekijät julistautuivat al-Qaidan tukijoiksi ja heillä oli ollut yhteyksiä al-Qaidaan Jemenissä. Juutalaiseen ruokakauppaan hyökännyt kolmas mies jätti kuitenkin jälkeensä videon, jossa hän ilmoittautuu Isisin kannattajaksi.
Ranska osallistuu Yhdysvaltain johtamiinIsisin vastaisiin ilmaiskuihin, ei vain Irakissa vaan myös Syyriassa, ja sitä on pidetty syynä siihen, että Isis nyt hyökkäsi Ranskaan.
Toimintatavan muutos, josta näyttäisi olevan kyse, selittyy myös Irakin ja Syyrian viimeaikaisilla tapahtumilla. Sen perusteella voi myös puhua Isisin heikkouden merkeistä.
Isis näytti sotakoneelta, joka ei kärsi tappioita.
Kesällä 2014, kun Isis valtasi irakilaisen Mosulin kaupungin ja uhkasi Irakin kurdialueen pääkaupunkia Erbiliä, se näytti sotakoneelta, joka ei kärsi tappioita. Se veti puoleensa vapaaehtoisia eri puolilta maailmaa, myös Suomesta. Järjestö käyttää taitavasti hyväkseen internetin eri kanavia pelotellakseen vastustajiaan ja houkutellakseen radikalisoituneita ja muuten eksyneitä musliminuoria.
Mutta kone on yskinyt jo jonkin aikaa. Ensimmäinen laajasti huomattu vastoinkäyminen oli, kun Isis yritti vallata Syyrian kurdien hallussa olleen Kobanen kaupungin syksyllä 2014. Kurdit eivät taipuneet ja saivat apua Irakin kurdeilta ja Yhdysvaltain johtamalta liittoumalta ilmaiskujen muodossa.
Keväällä Isis eteni välillä Syyriassa ja Irakissa, ja valtasi muun muassa syyrialaisen Palmyran antiikkikaupungin. Mutta viime aikoina ongelmat ovat jälleen alkaneet kasautua. Useiden kurdiryhmien kokoamat joukot valtasivat juuri takaisin tärkeän Sinjarin kaupungin Irakissa ja huoltoreitti Isisin syyrialaisen pääkaupungin Raqqan ja Mosulin välillä on katkaistu.
Kun unelmat valtiosta alkavat luhistua, Isis alkaakin muistuttaa al-Qaidaa. Kohteiden valinta muuttuu ja Isisin muodostama uhkaa kasvaa Syyrian ja Irakin ulkopuolella. Se on huono uutinen muun muassa länsimaille ja Venäjälle. Mutta se ei välttämättä ole merkki kasvavasta voimasta.
Itsestään ajavien autojen koealue on ensimmäinen laatuaan maailmassa.
Lapland Hotelsin liiketoimista tuttu yrittäjä Pertti Yliniemi on investoinut Lappiin uuden testiradan autoille.
Hänen kauttaan Muoniossa on jo entuudestaan salainen rata, jolla kymmenkunta valmistajaa ovat jo nelisenkymmentä vuotta testailleet perinteisiä automalleja ja renkaita.
Nyt on kyse aivan muusta. Lapland Proving Ground (LPG) on rakennettuerityisesti itsestään ajavien autojen testaukseen ja äärimmäisiin Lapin olosuhteisiin. Kylmyyteen, lumeen, jäähän ja pimeyteen.
Varmuuden vuoksi tarjolla on myös -45 asteeseen viilennettävä testirakennus.
Toimintaa varten on perustettu myös Arctic Research Center (ARC), jossa erilaiset tutkimuslaitokset, yliopistot ja yritykset voivat tuottaa sisältöjä ja palveluita autonomisille autoille sekä älykkäälle liikenteelle. Siksi tarjolla on myös 4G LTE800-verkko, jossa kaistoja voi käyttää myös suljettuna.
Muonio on lähtökohtaisesti hyvä alue näille testeille, koska kunta on Suomen kylmimpiä. Alueella on valmiina myös vahva autotestausklusteri, jota tässäkin voidaan hyödyntää.
”Joitakin miljoonia euroja” maksanut rata rakennuksineen on jo valmis. Sisätiloja on 5 000 neliötä ja 500 hehtaarin maa-alueella on noin 20 kilometriä testiratoja ja sinne saadaan yli 10 kilometriä erilaisia jääratoja.
”Tämä on vasta alkuinvestointi ja sinne voidaan rakentaa vielä paljon erilaisia palveluita. Autoihin on tulossa yhä enemmän älykkyyttä ja siksi moni sisällöntuottajakin on kiinnostunut yhteistyötä autovalmistajien kanssa”, Yliniemi huomauttaa.
Rata on hänen mukaansa tarkoitettu kaikille valmistajille ja sitä markkinoidaan jo. Suomen tai Ruotsin kautta testiautot saadaan maitse paikalle 3-4 vuorokaudessa Keski-Euroopasta, mutta niitä voidaan myös rahdata esimerkiksi Tromssan sataman kautta.
LPG on osa Aurora-hanketta, jonka tavoite on rakentaa Lappiin maailman ensimmäinen arktisen älyliikenteen testikeskus. Aurorassa ovat mukana muun muassa Tunturi-Lapin Kehitys, Suomen valtio, Here,liikenne- ja viestintäministeriö, Trafi ja Liikennevirasto.
Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että laki sallii itsestään ajavien autojen käytön yleisillä teillä jo nyt. Ensimmäisen vaiheen jälkeen testaukset laajenevatkin LPG-radalta myös valtatie 21:lle.
