torstai 5. marraskuuta 2015

Jos, jos ja jos...

Jos alla olevat laskelmat pitävät paikkansa, on uuden ydinvoimakapasiteetin rakentaminen aika arveluttavaa.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous  | 

Hurja tutkimustulos: Tuulivoima laskee sähkön hintaa Pohjoismaissa liki 70 % – Voimayhtiöt menettäisivät miljardeja

Valtioiden tukema tuulivoima mullistaa Pohjoismaisen sähkömarkkinan ja voi jopa romahduttaa perinteisten sähköntuottajien nykymuotoisen liiketoiminnan muutamassa vuodessa. 

Asia käy ilmi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun riippumattomasta tutkimuksesta. Yle pääsi tutustumaan tutkimuksen keskeisiin tuloksiin ennen sen julkaisua.



grafiikka
Kuva: European Wind Energy Association (EWEA), Energinet.dk, Tuulivoimayhdistys ry/Yle Uutisgrafiikka

Tuulivoima laskee odotettua rajummin sähkön hintaa Pohjoismaiden sähköpörssissä Nord Poolissa, kertoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa tehty tutkimus. Tutkimuksen mukaan tuulivoima leikkaa pohjoismaisten sähkönkuluttajien sähkölaskua 68 prosenttia vuosina 2001–2020.
Sähkönostajilla tarkoitetaan esimerkiksi teollisuutta, kauppaa ja kotitalouksia. Tutkimus arvioi, että pohjoismaisten sähkönkuluttajien vuotuinen sähkölasku putoaa tuulivoiman vuoksi 18 miljardista eurosta alle kuuteen miljardiin vuosien 2001–2020 välillä. Tuulivoima pienentäisi siis vuotuista sähkölaskua 12 miljardia euroa.
Tutkimus tarkastelee jo toteutuneita ja seuraavan viiden vuoden aikana toteutumassa olevia tuulivoimahankkeita.
Tulosten mukaan kehitys on jo vakaasti käynnissä. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski ja tutkija Iivo Vehviläinen laskevat tutkimuksessa, että sähkö on jo halventunut 2000-luvun alusta nykypäivään 20 prosenttia tuulivoiman ansiosta. Tämä tarkoittaa 3–4 miljardin euron vuotuisia säästöjä sähkönostajille.
Liski pitää tuloksia erittäin dramaattisina. Voittajia ovat suuret sähkönostajat: Lähtökohtaisesti sähkön halpeneminen parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja laskee kaupan kustannuksia.
Suomi ei tosin saa täyttä hyötyä sähköpörssin keskihinnan pudotuksesta, sillä Ruotsin ja Suomen välillä ei ole tarpeeksi sähkönsiirtoon tarvittavia kaapeleita. Maiden välille muodostuvan pullonkaulan takia Suomessa on Ruotsia selvästi kalliimpi sähkö.
Myöskään tavalliset kotitaloudet eivät näkisi rajua sähkölaskun pudotusta, sillä kotitaloussähkön hinnasta vain 40–50 prosenttia on energian osuutta. Loppu koostuu veroista ja siirtomaksuista, jotka tuppaavat nousemaan jatkuvasti.
Mikäli kehitys toteutuu tutkimuksessa kuvatulla tavalla, suurimpia häviäjiä olisivat perinteiset energiayhtiöt. Ne voivat menettää tutkimuksen mukaan vuosittain miljardien eurojen arvostaesimerkiksi vesivoimalla ja ydinvoimalla aiemmin tahkottuja tuloja.
Myös suomalaisen energiajärjestelmän ylpeys, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on uhattuna. Esimerkiksi kivihiilellä toimivat lauhdesähkövoimalat tuulivoima syrjäyttää tutkimuksen mukaan kokonaan.

Tuulivoiman määrä kasvaa yhä

Sähkön hintaromahduksen voisi kuvitella johtuvan pitkästä taantumasta ja teollisuuden sähkönkäytön vähenemisestä. Liski huomauttaa, että Pohjoismaiden tasolla sähkönkulutus on pysynyt vakaasti noin 400 terawattitunnissa. Teollisuuden heikko tila on lähinnä leikannut kysynnän kasvua.
Tutkimuksen mukaan sähkö halpenee juuri tuulivoiman takia. Liski sanoo, että tuulivoiman vaikutusta pohjoismaiseen sähkömarkkinaan ei ole tähän mennessä tunnettu kovin hyvin, sillä tuulivoima laskee sähkön hintaa monimutkaisella tavalla.
Karkeasti yksinkertaistaen: Tuulivoiman tuottaminen on suhteellisen halpaa ja se syrjäyttää markkinoilta kalliimpaa kivihiilellä tuotettua sähköä. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mihin hintaan vesivoimaa voi myydä. Vesivoiman hinnalla taas on suuri vaikutus koko sähkömarkkinaan, sillä vesivoima kattaa noin puolet Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta.
– Tässä on erittäin merkittävää, että suhteellisen pieni määrä tuulivoimaa muuttaa huomattavasti markkinan toimintaedellytyksiä ja sitä, kuka markkinoilla voittaa ja kuka häviää. Tämä voi johtaa koko sähkömarkkinan uudelleenjärjestymiseen, sanoo Liski Ylen haastattelussa.
Tuulivoima kattaa nyt noin viisi prosenttia Pohjoismaissa kulutetusta sähköstä. Osuus nousee arviolta kymmeneen prosenttiin vuonna 2020.
Seuraavina vuosikymmeninä tuulivoiman osuus voi vielä nousta selvästi, sillä ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää länsimaiden energiajärjestelmien muuttamista kokonaan päästöttömiksi 2050 mennessä.


grafiikka
Kuva: Aalto-yliopisto, Matti Liski ja Iivo Vehviläinen / Yle Uutisgrafiikka

Ruotsalaiset maksavat viulut

Professori Liskin mukaan suurin selittävä syy ennakoidulle sähkön hinnan romahdukselle on se, että Ruotsiin on rakennettu valtavasti tuulivoimaa. Ruotsissa valtio on käytännössä pakottanut voimayhtiöt lisäämään tuulivoimaa merkittävästi. Suomalaisetkin saavat siis kiittää halventuvasta sähköstä Ruotsia.
Suomessa tuulivoimaa on puolestaan edistetty takaamalla tuulivoiman tuottajille tietty hinta. Nämä syöttötariffit eli tuulivoimatuet ovat herättäneet ankaraa vastustusta. Ne suunniteltiin kun sähkön hinta oli nousussa ja tukisummien oletettiin jäävän pieniksi. Nyt sähkö on halpaa, ja tuulivoima on saanut ruhtinaalliset tuet.
Energiaviraston mukaan tuulivoimaan käytettiin vuosina 2011–2014 yhteensä liki 80 miljoonaa euroa suomalaisten verorahoja. Kuluvana vuonna tukia maksetaan arviolta jo 110 miljoonaa euroa. Liskin mukaan tuista on ollut Suomelle kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa.
– Sähkön hinnan alennus on suurempi kuin tuulivoimalle maksetut tuet, Liski sanoo.

Kuluttajien ilo halvasta sähköstä jää lyhytaikaiseksi

Tutkimuksen ennakoima sähkön hintaromahdus kuulostaa aluksi hyvältä ostajan näkökulmasta, mutta pidemmällä tähtäimellä tilanne on kestämätön.
Liskin mukaan sähkön hinta-ale johtaa siihen, että yritykset eivät enää halua, eivätkä pysty rakentamaan uusia voimalaitoksia ilman valtion tukea.
Kärjistetysti sanottuna Suomesta sammuvat valot, mikäli vanhenevien voimalaitosten tilalle ei rakenneta uusia. Lisäksi tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat tuekseen säätövoimaa tyynien ja pilvisten päivien varalta.
– Pitkällä aikavälillä kuluttajien pitää osallistua näiden investointien maksamiseen, Liski sanoo.
Liskin mukaan kehitys johtaa siihen, että yrityksille pitää alkaa maksaa siitä, että ne pitävät tarvittavan määrän voimalaitoksia käynnissä tai toimintavalmiudessa.
Toisaalta halpa sähkö voi uhata myös pohjoismaista sähkömarkkinaa, joka on toiminut hyvin tähän mennessä. Esimerkiksi Norja suunnittelee jo vesivoiman vientiä Iso-Britanniaanparempien tuottojen toivossa.
Tämä on huolestuttavaa kehitystä muiden Pohjoismaiden kannalta, sillä Norjan valtavat vesivarat ovat toimineet tähän saakka pohjoismaisen sähkömarkkinan tasapainottajana.
Liskin mukaan poliittisten päättäjien täytyisi linjata pikaisesti, miten pohjoismainen energiamarkkina sopeutuu uusiutuvan energian lisääntymiseen. Mikäli kehitys jatkuu nykyisellä uralla, mikään energiantuotanto – edes uusiutuva – ei ole taloudellisesti kannattavaa ilman valtion tukea.
Energiantuotannon tukemisen ohella toinen vaihtoehto olisi päästökaupan kiristäminen. Hiilidioksiditonnin päästäminen ilmakehään on kuitenkin edelleen niin halpaa, ettei se kannusta riittävästi vähentämään saastuttamista.

Lannalla rahaa - hyvä niin...

 Nestemäisen jakeen erottaminen kiinteästä on ikivanha juttu mutta...

Alla olevassa artikkelissa on esitetty asian vieminen huomattavasti pitemmälle. Asiaa olisi olennaisesti selventänyt, jos artikkeliin olisi liitetty prosessikaavio ja/tai kuvia prototyypistä.

Tuo konttiajatus on mielenkiintoinen. Perästä kuuluu sano...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Startupin keksintö: lannasta liiketoimintaa - ”Erottelee juoksevan kiinteästä”


Sorkkien alla on mittavat resurssit. Suomalainen startup lupaa tehdä lannalla rahaa.
Sorkkien alla on mittavat resurssit. Suomalainen startup lupaa tehdä lannalla rahaa. KUVA: ZUMA WIRE
Suomalainen cleantech-alan startup-yritys Methator on kehittänyt modulaarisen lannankäsittelyjärjestelmän.
Methator  aikoo esitellä järjestelmäänsä maatalousalan tapahtumassa Saksan Hannoverissa 8.-14. marraskuuta. Yhtiöllä on suuret odotukset, sillä Hannoverin messut houkuttelevat noin 450 000 lannankäsittelystä potentiaalisesti kiinnostunutta vierailijaa noin 90 maasta.
Lannan käsittely maatiloilla on säänneltyä ja ravinnepäästöt rajoittavat lannan levitystä. Tämä luo MethatorTM:n mukaan liiketoimintamahdollisuuksia, koska lannan käsittely itsessään vaatii mittavat investoinnit koneisiin ja kalusteisiin maatalousyrittäjiltä. Työaikaa kuluu lannan kuljetukseen, sekoittamiseen ja levitykseen.
Methator tuottaa lannankäsittelyratkaisuja, jotka muuttavat yrityksen mukaan lannan hyödynnettäväksi resurssiksi. Yritys on testannut järjestelmäänsä sika- ja lehmätiloilla. Yrityksen ensimmäinen kaupallinen järjestelmä on noussut Pukaroon Amerikan Porsas Oy:n tilalle alkuvuodesta 2015.
“Järjestelmän käyttöönotto on ollut meille investointi, mutta laskimme että se maksaa perinteistä biokaasulaitosta nopeammin itsensä takaisin. Olemme huomanneet myös että aika ei tuhraannu enää samalla tavalla tukosten selvittämiseen. Työaika tilalla on kallista”, Amerikan Porsaan Guy Bosas kertoo Methatorin tiedotteessa..
Methatorin tuote erottelee juoksevan materiaalin lietteestä, mikä tekee yhtiön mukaan lannasta tasalaatuista.
”Tämän jälkeen lanta on helpompi levittää pelloille. Myös fosforinpoisto lannasta on ollut kriittinen haaste minkä yritys on halunnut ratkaista. Se mahdollistaa lannan levittämisen entistä pienemmälle alueelle. Methator on myös ratkaissut, miten biokaasua voidaan tuottaa kannattavasti”, yhtiön tiedote kertoo.
Methatorin tavoitteena oli luoda järjestelmä, jonka voi tuoda kontilla maatilan pihaan ja myydä tarvittaessa toisaalle. Methatorin mukaan ratkaisussa reaktorikoko on saatu pienemmäksi ja suuria laitosrakennuksia ei tarvita.

“Tavoitteenamme oli luoda lannankäsittelyjärjestelmä, joka ratkaisee joustavasti erilaisia käytännön ongelmia tilalla kustannustehokkaasti. Voimme auttaa tiloja toimimaan omavaraisemmin.

Siirrettävyys oli alusta asti tärkeä ominaisuus, järjestelmämme ovat merkittävästi perinteisiä ratkaisuja pienempiä.” Methator Oy:n toimitusjohtaja Jan Österman kertoo tiedotteessa.
Österman uskoo, että lannan käsittely on vientituote.
“Haasteet lannan käsittelyssä ovat globaalit. Tavoitteenamme on monistaa järjestelmä teollisesti niin, että voimme toimittaa kaikkialle maailmassa”, Österman suunnittelee.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Pekka Ervasti kirjoittaa tällä kerralla asiaa...

Suora nettilainaus Yle uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 

Näkökulma: Pohjalta ponnistaen

Kannatusromahdus ja Tynkkys-kohu vaativat Timo Soinia nostamaan perussuomalaisten profiilia hallituksessa. Sokka on jo irti, kirjoittaa politiikan erikoistoimittaja Pekka Ervasti.

Pekka Ervasti
Kuva: Lassi Seppälä / Yle
Ei ole sattuma, että Soini aloitti tänään ärhentelyn hallituksen hallintarekisterilakiesitystä ja verorikoksiin liittyvää aktiivisen katumisen mallia vastaan. Tuoreessa blogissaan persupomo jo helkyttelee vanhaa kunnon rötösherramantraa. Ulkoministeri on kaivanut sisäisen populistinsa naftaliinista.
Jotain oli pakko tehdä. Vaalikannatuksesta on sulanut lähes puolet. Laskuvarjohyppääjät väittävät, että vapaa pudotus on parasta, mitä mies voi kokea housut jalassa, mutta tämä ei päde politiikkaan.
Soinin on pakko saada laskuvarjo aukeamaan, sillä kova maa lähestyy hurjaa vauhtia.
Maassa on nyt vahva blokkijako.
– Pekka Ervasti
Kahakointi toisinajattelijoiden kanssa, joka huipentui kolmannen varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen erottamiseen puolueesta, oli signaali, joka näkyy nyt kannatusmittauksissa. Tynkkysen mielestä perussuomalaiset ovat hallituksessa rikkoneet keskeisiä vaalilupauksiaan. Hän vaati ylimääräistä, korkempien puolue-elinten kriisikokousta. Sitä ei tullut. Tuli potkut, mutta se voi maksaa Soinin puolueelle lisää.
Yksi tuoreimman Yle-mittauksen havainnoista on, että muut, eduskunnan ulkopuoliset puolueet, ovat kasvattaneet jonkin verran kannatustaan.
Olisiko niin, että varsinkin persujen maahanmuuttokriittisiä olisi hakeutumassa vielä änkyrämpiin porukoihin?
Sitä paitsi Tynkkynen ei suinkaan ole ainoa, joka perussuomalaisissa on todennut, että takki on hallituksessa kääntynyt. Näin tunnusti muun muassa oikeus- ja työministeri Jari Lindström jo syyskuun puolivälissä Ilta-Sanomille. Jostakin syystä Lindströmiä ei erotettu puolueesta raadollisen lausuntonsa takia.
Koko hallitusrintama on menettänyt yli seitsemän prosenttiyksikköä yhteiskannatuksestaan vaaleista. Romahdus selittyy tietysti perussuomalaisten sukelluksella, mutta turbulenssi tuntuu varmasti myös keskustassa ja kokoomuksessakin. Hallituskumppanien on pakko antaa persuille liekaa, jotta koko koalitio pitäisi nokkansa veden pinnalla.
Olisiko niin, että persujen maahanmuuttokriittisiä olisi hakeutumassa vielä änkyrämpiin porukoihin?
– Pekka Ervasti
Kolmen ässän kesken käydään varmasti lähiviikkoina intensiivisiä palavereita, miten gallupit oikaistaan. On kiinnostavaa nähdä, miten esimerkiksi sote-uudistus rakentuu. Jos keskusta saa oman mallinsa läpi, se on todennäköisesti saanut tukea persuilta. Vastapalvelukseksi pääministeri Juha Sipilän on joustettava joissakin persuille tärkeissä asioissa. Sulle-mulle-peli on hallituspolitiikan arkipäivää.
Kun keskusta ja perussuomalaiset löytävät toisensa, jääkö kokoomuksen osaksi korvapuusti ja miten se siihen suhtautuu?
Kun jännitteet hallituksen sisällä kasvavat, oppositio on varmasti valmis hyödyntämään tilannetta. Kiilaa lyödään jokaiseen halkeamaan, joka hallitusmuuriin repeää.
Demarien kannatus kajahti tässä mittauksessa jo yli 20 prosentin. Johtava työväenpuolue on nosteessa, eivätkä hallituksen kiistellyt työelämän pakkolait ole vielä edes valmiit. Myös budjettileikkaukset nostatattavat tunteita eduskunnassa.
Maassa on nyt vahva blokkijako. Porvarihallituksella on vastassaan vahvistuva punavihreä oppositio, joka imee kannatusta varsinkin perussuomalaisilta. Vuoto on pakko tukkia, muuten koko hallituslaiva on vaarassa upota.

Tilaa varastorakennuksen autotalliin...

Ajoin päivällä seisonnassa olevan kesäautomme - VW Doppel TD vm. 1989 - ulos varastorakennuksen autotallista ja siirsin  sen päärakennuksen päätyyn talveksi.
Miksi?
Siksi, että tein tilaa uudelle asiakokonaisuudelle, josta kerron myöhemmin.

Päärakennuksen autotalli varataan talviautomme - Land Rover Freelander vm. 2000- käyttöön...

Tavoitteena on pistää kesäautomme myyntiin esim. Nettiautoon ja/tai vähintäänkin pistän auto takaikkunaan kyltin: MYYTÄVÄNÄ TEE TARJOUS - KIITOS, ilmeisesti puhelinnumero ja sähköpostiosoite on syytä laittaa selkeästi näkyviin...

Suomen SDP paistattelee kannatusnousuhuumassa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:  
Politiikka  | 

Perussuomalaisten syöksy jatkuu, SDP:n kannatus pomppasi taas

Perussuomalaisten kannatuksen luisu jatkui loka-marraskuussa. PS:n kannatus laski 0,9 prosenttiyksikköä ja on nyt 9,8 prosenttia. SDP:n kannatus nousi 2,4 prosenttiyksikköä ja ylsi 20,7 prosenttiin.


Puoluekannatusarviot
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Puolueiden kannatuksessa säilyi loka-marraskuussa sama suunta kuin kuukautta aikaisemmin. Hallituspuolue perussuomalaisten suosio jatkoi laskuaan, ja oppositiopuolue SDP:n nousi. SDP on kannatuksen kakkonen, PS viides.
Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Pajusen mukaan SDP:n 2,4 prosenttiyksikön nousu on yllättävän iso. Kahdessa kuukaudessa SDP:n kannatus on noussut yli kuusi prosenttiyksikköä.
– Ei ole tavatonta, että suurilla puolueilla kannatuksen nousu säilyy pitkiä aikoja, sillä positiivisella kierteellä on tapana toteuttaa itse itseään, mutta on yllätys, että nousu jatkui kaksi kertaa peräkkäin noin jyrkkänä, Pajunen sanoo.

PS palasi jytkyä edeltävään aikaan

Perussuomalaisten kannatuksesta on sulanut huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen melkein puolet, sillä vaaleissa PS:n kannatus oli 17,7 prosenttia. Viimeksi perussuomalaisten kannatus on ollut alle kymmenen prosenttia vuonna 2010.
Pajunen arvioi, että perussuomalaisten maahanmuuttovastaisia kannattajia on siirtynyt eduskuntaryhmien ulkopuolisten pienpuolueiden kannattajiksi. Pienten puolueiden kannatus nousi 0,6 prosenttiyksikköä 2,1 prosenttiin.
– Perussuomalaisten maahanmuuttokriittisille kannattajille ei löydy kotia poliittisesta kentästä. Työntekijöiden etuihin käyminen aiheutti demarien suuntaan liikettä, nyt maahanmuuttokriittiset hakevat kotia näistä muista puolueista, sanoo Pajunen.
Usean prosenttiyksikön nopeat nousut ja laskut ovat yleistyneet viidessä vuodessa. Tämä on Pajusen mukaan tyypillisistä nykyäänestäjille, jotka liikkuvat entistä enemmän puolueiden välillä.

Pienet ja keskisuuret putosivat

Kahden muun hallituspuolueen, keskustan ja kokoomuksen tilanne säilyi vakaana. Keskusta pysyi kannatuksen ykkösenä, sen suosio säilyi 21,7 prosentissa.
Kokoomuksen suosio nousi 0,3 prosenttiyksikköä 18:3:een. Kummankin kannatus on suurempi kuin eduskuntavaaleissa, keskustan 0,6 ja kokoomuksen 0,1 prosenttiyksikköä.
– Keskustan ja kokoomuksen tilanne näyttää vakaalta. Kannattajat osasivat arvata puolueen tavoitteet ennen vaaleja, toteaa Pajunen.
Viime kuussa perussuomalaisten ohi neljänneksi kivunnut vihreät on edelleen neljänneksi suosituin puolue. Vihreät menetti kannatustaan 0,5 prosenttiyksikköä.
Kannatus laski muillakin pienillä ja keskikokoisilla puolueilla. Eniten menetti vasemmistoliitto, jonka suosio laski 0,9 prosenttiyksikköä sekä kristillisdemokraatit, kannatus laski 0,6 prosenttiyksikköä. Kummankin kannatus on eduskuntavaaleja parempi.
RKP:n kannatus laski 0,4 prosenttiyksikköä  ja on 0,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin eduskuntavaaleissa.
Taloustutkimus haastatteli kannatusarviota varten yhteensä 2933 henkilöä ja puoluekantansa kertoi 65 prosenttia kaikista vastanneista eli noin 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisessä mittauksessa.
Haastattelut tehtiin 12.10.-3.11.2015 ja kannatusarvion virhemarginaali on suurimpien puolueiden kohdalla noin 1,5 prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Ulkoministeri Lavrov uhmakkaana: "Venäjä puolustaa omiaan kaikin keinoin"...

Suomessa ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat Tilastokeskuksen mukaan henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto.

Heitä oli vuoden 2013 lopussa noin 74 200, mikä on neljäsosa kaikista ulkomaalaistaustaisista.

Jos edellä mainituilla ryhmittymällä menevät sukset ristiin maamme valtaväestön, suomalaisten kanssa, alla olevan artikkelin uhmakkaiden kannonottojen mukaan tlanne saattaa muodostua ongelmalliseksi.

Vaikka artikkelissa mainitaan: Kansainvälisen oikeuden puitteissa - hmmmmmmmmmmm, pistää mietityttämään...


Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:


Ulkoministeri Lavrov uhmakkaana: "Venäjä puolustaa omiaan kaikin keinoin"

Tiistai 3.11.2015 klo 01.40

Ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että Venäjä aikoo puolustaa venäläisiä ulkomailla lännen vastalauseista huolimatta.
Lavrovin mukaan Venäläisen maailman (Russkii Mir) ja sen asukkaiden tukeminen on maan ulkopolitiikan ehdoton kärkihanke, joka on kirjattu myös osaksi maan virallista ulkopolitiikkaa.
Lavrovin mukaan Venäläisen maailman (Russkii Mir) ja sen asukkaiden tukeminen on maan ulkopolitiikan ehdoton kärkihanke, joka on kirjattu myös osaksi maan virallista ulkopolitiikkaa. (AP)
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoo, että Venäjä on ulkomailla asuvien venäläisten eli niin sanottujen kanssamaalaisten tukena kaikissa oloissa.
Lavrovin mukaan Venäläisen maailman (Russkii Mir) ja sen asukkaiden tukeminen on maan ulkopolitiikan ehdoton kärkihanke, joka on kirjattu myös osaksi maan virallista ulkopolitiikkaa.
- Kuten presidentti Vladimir Putin on yksiselitteisesti vahvistanut, aiomme tästäkin eteenpäin tarmokkaasti puolustaa kanssamaalaisten oikeuksia, käyttäen siihen voimavaroja, joita meillä on - kansainvälisen oikeuden puitteissa.
Lavrov kirjoittaa aiheesta maanantaina ilmestyneessä Venäjän hallituksen lehdessä Rossiiskaja Gazetassa.
Ulostulon ajankohtaa selittää se, että Moskovassa järjestetään viikon lopulla 5. yleismaailmallinen venäläisten konferenssi, johon ottaa osaa valtuuskuntia lähes sadasta maailman maasta, myös Suomesta.
- Washingtonin ja Brysselin Venäjän vastainen toiminta - mukaan lukien yksipuoliset rajoitukset - ei ole vaikuttanut meidän vuoropuheluumme (venäläisten) yhteisöjen kanssa. Ne ovat aivan oikein reagoineet ajankohtaisiin tapahtumiin ja osoittaneet tukensa Venäjälle.
Venäjän rajojen ulkopuolella asuu noin 30 miljoonaa etnistä venäläistä. Kyse on maailman neljänneksi suurimmasta oman maansa ulkopuolella asuvasta yhteisöstä.

ANTERO EEROLA