sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Uusi termi: Sotatalous sekavassa Syyriassa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat 

Syyrian sodasta revitään rahaa rintamalinjoista piittaamatta

Syyrian aseelliset ryhmittymät sekä hallituksen että kapinallisten puolella pyörittävät varjotaloutta rahoittaakseen toimintaansa. Kauppaa käydään myös taistelevien osapuolten välillä. Asiantuntija pelkää, että sotatalous estää todelliset rauhanneuvottelut.

Kurditaisteilijoita Tal Abyan rajanylityspaikan läheisyydessä Pohjois-Syyriassa kesäkuussa 2015.
Kurditaisteilijoita Tal Abyan rajanylityspaikan läheisyydessä Pohjois-Syyriassa kesäkuussa 2015.Kuva: Sedat Suna / EPA
Yli neljä vuotta sotaa on raunioittanut Syyrian virallisen talouden. Syyria eli lähinnä maataloudesta ja öljyntuotannosta, jotka molemmat ovat romahtaneet sodan sirpaloitua valtion lukuisiin eri ryhmittymien hallitsemiin alueisiin.
Samoin on käynyt talouskasvua tuoneille turismille ja rahoitussektorille.
– Ei ole enää mitään tuottavan talouden tapaistakaan, jossa olisi normaalia taloudellista toimintaa, tuotantoa, jakelua, kulutusta. Jäljellä on käytännössä yksinomaan kulutukseen suuntautunut talous, sanoo kansainvälisen politiikan apulaisprofessori Samer Abboud Arcadia-yliopistosta Pennsylvaniasta.

Talouskurjuus syventää kriisiä

Pääomapako Syyriasta on ollut suurta, erityisesti Turkkiin. Vielä jäljellä oleva virallisen talouden toiminta Syyriassa on keskittynyt Välimeren rannikolle.
Kun tuottavaa taloudellista toimintaa ei juuri ole, ihmiset joutuvat rahoittamaan elämistään säästöillään. Sitä ei voi jatkaa loputtomiin, varsinkin kun hinnat nousevat jyrkästi.
– Tämänkin takia näemme humanitaarisen kriisin pahenevan, Abboud sanoo.

Maa on hajonnut väkivallan mosaiikiksi

Samer Abboud on tutkinut Syyriaan kehkeytynyttä epävirallista sotataloutta. Sille on ominaista, että aseelliset ryhmät rahoittavat toimintaansa muun muassa verottamalla kuljetuksia hallitsemillaan alueilla.
Syyrian kartta jossa ovat eri ryhmien hallussa olevat alueet.
Sisällissota on pirstonut Syyrian lukuisten eri ryhmittymien hallitsemiin alueisiin. Kuva: Yle Uutisgrafiikka, ISW
Syyria on verisen sisällissodan aikana hajonnut lukuisten erilaisten aseellisten ryhmittymien hallitsemaksi mosaiikiksi. Kyky käyttää tehokkaasti väkivaltaa on näille ryhmille keskeistä pääomaa.
– Jotta nämä prikaatit voisivat tuoda hyödykkeitä markkinoille, niiden pitää kontrolloida maanteitä, tarkastuspisteitä, rajanylityspaikkoja, Abboud kuvailee.

Rajakontrolli rahoittaa aseryhmiä

Esimerkiksi Syyrian luoteisosissa vahvimmaksi ryhmäksi ovat nousseet prikaatit, jotka kytkeytyvät pääosin islamistiseen liittoumaan nimeltä Jaish al-Fatah (Voiton armeija).
Tähän joukkokuntaan kytkeytyy myös terroriverkosto al-Qaidan virallinen edustaja Syyriassa, Jabhat al-Nusra eli al-Nusran rintama.
Jaish al-Fatah kontrolloi rajanylityspaikkoja Turkin rajalla, mikä on erittäin tuottoisaa. Toisaalta myös Jaish al-Fatah joutuu tekemään sopimuksia muiden aseellisten ryhmittymien kanssa taatakseen hyödykkeiden kulkemisen eteenpäin.
Syyrian eteläosissa vahva toimija on pitkälti Vapaan Syyrian armeijan FSA:n prikaateista muodostunut Eteläinen rintama.
Myös al-Nusra toimii etelässä mutta sillä ei tiettävästi ole yhtä hyviä suhteita Jordanian rajan ylittäviin verkostoihin.
Lisäksi Pohjois-Syyriassa kurditaistelijat ovat Yhdysvaltain ilmaiskujen avulla saaneet hallintaansa alueita taistelussa brutaalia äärijärjestöä Isisiä vastaan.
Valtiovalta murentuu myös Assadin alueilla
Toisaalta myös hallituksen puolella Syyrian valtiolliset instituutiot ovat heikentyneet romahduksen partaalle. Assadin hallinnolle on tärkeää maksaa palkat julkisen alan työntekijöille, sillä sieltä löytyvät hallinnon keskeiset tukijat.
On epäselvää, kuinka kauan Assadin hallinto tähän kykenee.
– Valtion instituutioiden romahdus ei ole poissuljettu mahdollisuus ja todennäköisesti se voi olla seuraava suuri väkivallan laukaisija Syyriassa, Abboud sanoo.
Liittolaiset Venäjä ja Iran ovat järjestäneet Syyrian hallitukselle luottoja, mutta Abboud epäilee näidenkin rahoituskanavien olevan kuivumassa.
Syyrian keskuspankin virkalijat pakkaavat uusia 1000 punnan seteleitä kesäkuussa 2015. Syyrian keskuspankki yrittää uusilla seteleillä vahvistaa kierrossa olevan paperirahan uskottavuutta. Sota on jyrkästi kiihdyttänyt Syyrian inflaatiota.
Syyrian keskuspankin virkalijat pakkaavat uusia 1000 punnan seteleitä kesäkuussa 2015. Syyrian keskuspankki yrittää uusilla seteleillä vahvistaa kierrossa olevan paperirahan uskottavuutta. Sota on jyrkästi kiihdyttänyt Syyrian inflaatiota. Kuva: EPA/YOUSSEF BADAWI

Puolisotilaalliset ryhmät pyörittävät hallintoa

Myös hallituksen alueilla siirrytään kohti harmaata taloutta. Hallitus on ulkoistanut yhä enemmän tehtäviä epävirallisille tahoille kuten puolisotilaallisille ryhmille.
– Puhumme siis valtion sponsoroimista puolisotilaallisista joukoista, jotka ovat kasvaneet armeijaa suuremmiksi, joiden taistelijat saavat minimaalisen palkan ja joiden uskollisuus ei perustu palkkoihin vaan ideologiseen tai uskonryhmien lojaaliuteen, Abboud kuvailee.
Abboudin mukaan Assadin hallintoa tukevat Kansalliset puolustusjoukot (NDF) ovat suurin tekijä sotataloudessa.
– NDF ja hallinnon sponsoroimat aseelliset ryhmät ovat syyllistyneet ryöstelyyn, sieppauksiin ja kaikkeen siihen saalistavaan toimintaan, joka liittyy sotatalouteen, Abboud sanoo.

Välikädet hyötyvät pakotteista

Kun viralliset valtiolliset instituutiot heikkenevät, epäviralliset organisaatiot alkavat pyörittää ennen valtiolle kuuluneita tehtäviä.
– Olen kuullut tarinoita siitä, että jopa Damaskoksessa ihmiset kääntyvät puolisotilaallisten ryhmien puoleen riita-asioiden ratkaisemisessa, Abboud kertoo.
Sota on myös luonut hyvän kasvualustan välikäsinä toimiville liikemiehille, jotka kykenevät järjestämään rintamalinjat ylittäviä liiketoimia – vaikkapa hallinnon ja öljyä kauppaavan Isisin tai hallinnon ja kurdialueiden kesken.
Näitä välikäsiä tarvitaan myös Syyrian hallinnolle asetettujen läntisten pakotteiden murtamiseen.

Syyriassa ei käydä resurssisotaa

Syyrian taloutta tutkineen Samer Abboudin mukaa öljy ei näyttele niin suurta roolia Syyrian sodan rahoituksessa kuin mediassa usein annetaan ymmärtää. Merkittävä osa Syyrian öljyntuotannosta on brutaalin äärijärjestön Isisin kontrolloimilla alueilla. Abboudin mukaan tuotanto on hyvin alkeellista.
Abboud arvioi, että konfliktin oloissa öljyntuotanto on merkittävästi vähentynyt sotaa edeltävältä tasolta. Jo ennen sotaa Syyrian öljyntuotanto oli laskusuunnassa.
Abboudin mukaan Syyrian sotatalouden logiikka on erilainen kuin Kongon demokraattisen tasavallan ja Sierra Leonen konflikteissa, joissa aseelliset ryhmät taistelivat resurssien kuten kaivosten hallinnasta.
– Logiikka näissä afrikkalaisissa tapauksissa on, että jos kontrolloi resursseja, voi ostaa lisää aseita, värvätä lisää taistelijoita, tarjota palveluja ja pyörittää jonkinlaista hallinnontapaista, Abboud selittää.
Syyriassa tällaiset luonnonvarat ovat vähäisiä eikä niistä käydä yhtä kiivasta taistelua.
– Syyriassa väkivaltaa lietsoo pyrkimys päästä mukaan saalistavaan toimintaan, kamppailu rajanylityspaikkojen ja tarkastuspisteiden kontrollista, Abboud sanoo.
– Jos rajanylityspaikalta kulkee tuhansia kuorma-autoja päivässä ja kustakin autosta saa muutaman sata dollaria, se on hyvin tuottoisaa.

Konflikti elää jo omaa elämäänsä

Apulaisprofessori Samer Abboud pelkää, että Syyrian sota on jo luonut oman dynamiikkansa, johon on vaikea päästä käsiksi normaaleilla rauhanneuvotteluilla ja poliittisilla prosesseilla.
Hänen mukaansa konflktien ratkaisua ei edistetä kenraalien tai venäläisten, amerikkalaisten ja eurooppalaisten kabinettipuheilla.
– Ne keskustelut keskittyvät hyvin kapeasti poliittisiin prosesseihin, jotka olisivat voineet olla käyttökelpoisia 2011 mutta eivät enää 2015, Abboud sanoo.
Epävirallinen sotatalous luo lukuisille aseellisille ryhmille kannustimia jatkaa väkivaltaa.
– Kaikki ovat riittävän vahvoja pysymään pelissä mutta eivät riittävän vahvoja voittamaan, Abboud luonnehtii.

Ei voittoa, ei tappiota

Abboud maalaa synkän kuvan Syyrian tilanteesta. Kapinallisryhmät ovat liian sirpaloituneita yhdistämään voimansa.
Bashar al-Assadin hallinto on aivan liian heikko pitääkseen valtamonopolia edes omilla alueillaan saati sitten ottaakseen muita alueita takaisin hallintaansa.
– Meille jää tämä väkivallan maisema, jossa verkostot ovat tarpeeksi vahvoja ja älykkäitä rahoittaakseen väkivallan jatkamisen mutta eivät riittävän vahvoja muodostaakseen jonkinlaisen yhtenäisen kokonaisuuden.
Syyriasta on Abboudin mukaan tulossa uusi Afganistan. Häviäjiä ovat sisällissodan jalkoihin jäävät siviilit.

Pentti Linkolan viisauksia ja/tai "viisauksia"...

Kyllä Pentti Linkolalla on mielenkiintoisia, selkeitä ajatuksia. Itse olen jotakuinkin samaa mieltä mm. elintasoon ja ilmastonmuutokseen liittyvissä asioiassa hänen kanssaan. Pääsääntöisesti nykyinen elitaso esimerkiksi Suomessa on riittävä, siltä osin voisi aivan hyvin "jäädyttää" se vuosiksi eteenpäin niin kuin saattaa olla pakko tehdäkin.

Vanhuus ei tule yksi - Pentti Linkolallekaan - jalka ei enää nouse entiseen malliin ja askel lyhenee... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pentti Linkola tyrmää öykkärimäisen elintason ja antaisi talouden romahtaa – "Ihmisellä ei ole tulevaisuutta"

KOTIMAA  

1. Mitä ajattelette Suomen talouskriisistä?
Aina sanotaan, että meidän pitää olla mukana kansainvälisessä kilpailussa. En ymmärrä, kuka sellaisen kilpailun on julistanut, ja miksi meidän pitäisi kilpailla toisten kansakuntien kanssa.
Kasvun sijaan talouden pitäisi antaa romahtaa. Mitään talouskasvun kaltaista ei olisi saanut olla 1950-luvun jälkeen. Elintasomme ylittää kaikki järjelliset mitat, ja se pitäisikin pudottaa pieneen osaan nykyisestä. Ihmiset ylläpitävät väkisin öykkärimäistä elintasoa, jossa ei ole järjen hiventä.
Esimerkiksi hallituksen kesälomaleikkauksilla ei ole mitään merkitystä. Ostovoima pitäisi pudottaa toisiin lukemiin, jotta saisimme lisäaikaa tälle maailmalle. Jo suuren markettihallin ovelta näkee, ettei ihmisellä ole tulevaisuutta. 90 prosenttia marketeissa myytävistä tavaroista on joko turhia tai vahingollisia.
2. Suomeen on tänä vuonna saapunut yli 20 000 turvapaikanhakijaa. Mitä mieltä olette Euroopan pakolaiskriisistä?
Pakolaisasioissa ei lainkaan ajatella ihmiskunnan tulevaisuutta. Eurooppa on kaikista maanosista ylivoimaisesti tiheimmin asuttu ja tupaten täynnä. Tänne ei missään tapauksessa pitäisi tuoda yhtäkään ihmistä muista maanosista, vaan rajat pitäisi saada kiinni jo Välimerellä.
Maailmassa on 7,5 miljardia ihmistä, joten enää ei pidä ajatella yksilöä, vaan sitä, jäävätkö ihmislaji ja inhimillinen kulttuuri lainkaan jäljelle. Yksi naula ihmiskunnan ruumisarkkuun onkin lajisolidaarisuus.
Nykyisin ihmisten pitäisi vähintäänkin pysytellä sillä alueella, mihin he ovat alkujaan syntyneet. Nykyistä pakolaistilannetta ei voi mitenkään verrata aikaisempiin kansainvaelluksiin, koska silloin maapallolle vielä mahtui väkeä. Esimerkiksi suomalaisten onnenonkijoiden valtava muuttoliike Amerikkaan ja Australiaan olivat eri asia, koska näissä maissa riitti tilaa ja maailman väkiluku oli aivan toista luokkaa. Maailmassa ei oikeastaan ole muuta ongelmaa kuin väestöräjähdys, josta kaikki muut ongelmat säteilevät.
3. Viimeaikaiset maailmanpoliittiset tapahtumat ovat johtaneet EU:n ja Venäjän väliseen vastakkainasetteluun. Millaisia ajatuksia Venäjän presidentti Vladimir Putin teissä herättää?
Ei hän ole sen kummempi kuin muutkaan. Syntipukki on aina oltava, ja nyt se on Venäjä. Missään mielessä se ei ole parempi tai pahempi kuin muutkaan valtiot. Kapinat ja hullutukset saavat aina alkunsa nuorista fanaattisista miehistä, niin myös Ukrainassa kuin aikanaan Suomessa Isänmaallisen kansanliikkeen aikoihin. Sota on se, mikä ihmistä innostaa. Tässä väestöräjähdyksen tilanteessa kansalliset intohimot ovat lähinnä naurettavia.
4. Tasa-arvoisen avioliittolain on määrä astua voimaan maaliskuussa 2017. Mitä mieltä olette tasa-arvoisesta avioliittolaista?
Tasa-arvoinen avioliittolaki on mielestäni positiivinen ilmiö, koska käsitykseni mukaan se hiukan vähentää syntyvyyttä. Siinä mielessä homoseksuaalisuus on myönteistä. Ikävä kyllä, usein käy niin, että lesboparit kuitenkin hankkivat lapsia. Tosin harvoin heilläkään on esimerkiksi 5–10 lasta.
5. Mitä mieltä olette Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta?

Energia millä tavalla hyvänsä tuotettuna on tuhoisaa. Energiankäyttöä pitäisi vähentää, ei rakentaa ydinvoimaloita eikä tuulivoimaloita. Myös suurin osa vesivoimaloista pitäisi purkaa ja palauttaa virrat luonnontilaan.

6. Millaisia ajatuksia ilmastonmuutos teissä herättää?
Ilmastonmuutos on yksi tämän planeetan katastrofeista, mutta sitä suurempi ongelma on luonnonvarojen ehtyminen. Ihminen voi torjua luonnonvarojen ehtymistä vähentämällä kuormitustaan niin pitkälle kuin voi. Yksityisautoilu, ulkomaanmatkat ja lentäminen pitää jättää. Myös asuntojen energiankulutusta ja asuinpinta-alaa tulisi vähentää. Askeettinen elämä yhden ihmisen osalta antaa hiuksenhienosti lisäaikaa elämälle maapallolla.
Ihmisen sukupuutto ei ole kaukana, hän saa mitä tilaa. Suurin kysymys on, miten käy muun luomakunnan, joka on syytön ihmisten toimiin. Yksi mahdollinen ihmisen sukupuuton aiheuttaja on käsistä riistäytynyt ydinsota. Taudeista hävitys ei tule, koska lääketiede pitää viimeiseen saakka taudit hallinnassaan.
7. Mitä ajattelette vanhenemisesta ja ikääntymisen vaikutuksista mielipiteisiinne?

Tietenkin on surullista, kun jo viiden kilometrin puolukkareissu on raskas ja kaatuneiden puiden yli on vaikea kulkea.

Vanhemmiten olen myös vähän enemmän joutunut hyväksymään yksityisten ihmisten öykkärimäisen elintason. Olin ankarampi nuorena. Maapallon elämään liittyvistä asioista ajatukseni ovat kuitenkin pysyneet samanlaisina.

Pentti Linkola

 Pentti Linkola on radikaalista ympäristöajattelustaan ja syväekologisista näkemyksistään tunnettu ympäristöfilosofi, kirjailija, luonnonsuojelija, kalastaja ja ornitologi. Linkola kritisoi kehitystä ja väestönkasvua. Hän kannattaa perinteistä elämäntapaa ja paluuta maatalousyhteiskuntaan.
 Syntynyt 7.12.1932 Helsingissä.
 Asuu askeettisissa oloissa Valkeakoskella Ritvalassa. Talossa on sähkövalot, mutta veden hän kantaa kaivosta.
 Opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1951–52. Opinnot jäivät kesken.
 Toimi ammattikalastajana Päijänteellä 1960–75. Syksyllä -78 Linkola asettui Ritvalaan ja aloitti kalastuksen Vanajavedellä. Hän kalastaa yhä talvisaikaan.
 1995 Linkola perusti luonnontilaisia metsiä suojelevan Luonnonperintösäätiön.
 Linkolan tunnettuja teoksia ovat muun muassa Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989), Toisinajattelijan päiväkirjasta (1979), Unelmat paremmasta maailmasta (1971), pasifistinen pamfletti Isänmaan ja ihmisen puolesta (1960) ja Suuri Lintukirja (1955).
 Linkolalla on 2 tytärtä. Erosi vaimostaan 1975.


lauantai 10. lokakuuta 2015

PS Kemi tänään Vaasassa...

PS Kemille tarjotaan nousua Ykkösestä Valioliigaan hopeatarjottimella - hyvä niin mutta...

Sarjataulukossa johtava ja viimeinen joukkue kohtaavata Vaasassa tänään lauantaina 10.10.2015 klo 14 alkaen. 

Voittohan sieltä heltisi eli 4-2 (3-0)! Jännitystä riittää suoraan nousuun ensi viikolle, sillä PK-35 Vantaa ja TPS myös voittivat ottelunsa.


251

Uusinta tutkimustietoa kalastamisesta/kaloista...

Muistan hyvin keskusteluni armottoman kovan kalamiehen kanssa parikymmentä vuotta sitten.

Hän oli katsellut televisiosta luonto-ohjelmaa, jossa oli esitelty perhokalastusta ja nimenomaan Catch & Release (C&R, suomeksi Pyydystä ja päästä) kalastusta. Ohjelman katsonut henkilö oli erittäin tuohtunut näkemästään. "Vai että vielä tässä kaloja silittelemään!" hän totesi ja piti touhua täydellisenä vouhotuksena.
Muistaakseni hänkin mainitsi, että aivan varmasti veteen takaisin päästetyt kalat kärsivät, viottuvat eivätkä ole siten läheskään kaikki elinkelpoisia...
Lisäksi hän totesi, että kalastamisessa täytyy olla tappamisen meininki. Kalastamaan mennään tosissaan ei leikkimään ja otetaan - jos saadaan - juuri sen verran, mikä on kulloinenkin tarve.
Olin samaa mieltä hänen kanssaan. Alla olevan artikkelin luettuani olen asiasta yhä vakuuttuneempi.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kaloihin sattuu, ja paljon – Pitäisikö siksi osa kalastuksesta kieltää?

 |  JUTTA SARHIMAA<URL> nyt.fi/a1305991478553
Uusimpien tutkimustulosten mukaan kalat tuntevat kipua. On mahdollista, että ne tuntevat kipua jopa enemmän kuin ihmiset. Siksi Pyydystä & päästä -tyyppinen vapaa-ajan kalastus pitäisi kieltää lailla, sanoo suomalaisbiologi.
Kalatkin tuntevat kipua.
Tästä on pitävää tutkimustietoa.
Juuri julkaistussa suomalaisessa tietokirjassa Millaista on olla eläin? (SKS, 2015) esitetään lisäksi, että kalat voivat tuntea jopa pahempaa kipua kuin ihminen.

Biologi Helena Telkänranta on kerännyt teokseen viimeisimpiä tutkimustuloksia eläinten kokemusmaailman tutkimuksesta ympäri maailmaa.
Hän kirjoittaa:

Ihmisillä on sellaisiakin kivunhallintajärjestelmiä, joita kaloilla ei ole. On siis jopa mahdollista, että kalat kärsivät kivusta enemmän kuin ihmiset.
Helena Telkänranta.
Helena Telkänranta.
"Se tiedetään varmuudella, että kipu on kaloille todellinen kokemus ja se saattaa olla kovaakin. Sitä, minkälainen kokemus on verrattuna muihin eläimiin, ei taas tiedetä varmuudella", kertoo Helsingin yliopistossa eläinten käyttäytymistä tutkiva Telkänranta.
Kalojen sisäisestä elämästä ei ole tiedetty pitkään. Vasta vuosituhannen vaihteen jälkeen tehdyt uudet löydöt eläintieteissä ovat haastaneet pinttyneen käsityksen siitä, että kala on tuntoaistiton, aivoton vonkale.
Esimerkiksi vuonna 2002 Edinburghin yliopistossa tehdyssä eläinkokeessa kirjolohet käyttäytyivät samoin kuin useimmat nisäkkäät kun niille tuotettiin kipua eli ruiskutettiin huuliin etikkahappoa: ne hieroivat ruiskutuspaikkaa ympäristöön tai heijasivat itseään edestakaisin.
Heijaaminen saa elimistön tuottamaan endorfiinia, joka lievittää kipua. Jos kaloille antoi morfiinia, ne käyttäytyivät jälleen kuten nisäkäskaverinsa, eli eivät olleet haposta enää moksiskaan.
Tutkijoiden mukaan tämä todistaa, että kipu on kalalle aito kokemus, ei vain tiedoton, automaattinen reaktio.
Aihe aiheutti laajan keskustelun Iso-Britanniassa ja muualla Euroopassa. Täällä Suomessa keskustelu on vasta aluillaan, arvelee Telkänranta.
Jo se, että kala joutuu ylös vedestä, tuottaa niille kipua koska kidukset alkavat välittömästi kuivua kuivalla maalla.
Kalojen huulten ja suun alue on erityisen tuntoherkkä, koska ne käyttävät suutaan ruoanetsintään. Kun kala tarttuu koukkuun, se aiheuttaa hetkellistä voimakasta kipua kun esimerkiksi katiskakalastuksessa kala voi olla pitkäänkin satimessa, mennä paniikkiin ja haavoittaa itseään pois pyristellessään.

Tieto voi olla yllätys esimerkiksi monelle lihasta ruokavaliossaan luopuneelle, joka kuitenkin syö kalaa. Jotkut pescovegetaristit ajattelevat, että kalaa voi syödä juuri siksi, että sen kipukynnystä on luultu olemattomaksi.
Tosin tieto kalojen kivuntuntemiskyvyistä asettaa myös yhden Suomen kansallisharrastuksista uuteen valoon.

Kalastus on yhä suosittua.

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusliiton mukaan jopa 1,7 miljoonaa suomalaista tarttuisi onkeen, pilkkivapaan tai katiskaan kerran vuodessa, vaikka ihmiset muuttavat kaupunkeihin.
Juuri nyt nousussa on urbaanikalastus (eng. street fishing). Se on eteläeurooppalainen, Ruotsista meille rantautunut laji, jota harrastavat etenkin kaupunkeissa asuvat nuoret miehet.
"Vaimo lähtee ostoksille, mies ottaa vavan käteen, menee läheiselle purolle ja kalastelee sen aikaa kun rouva shoppaa", kuvailee lajia kalatalouskonsulentti Marcus Wickström.
Mennään kalaan ratikalla, rullalaudalla tai jalan. Ylle suhteellisen hyvät vaatteet, parin tunnin päästä pistetään vavat pois ja mennään baariin, Wickström kuvailee.

Kalaa ei siis syödä vaan se päästetään takaisin veteen.
Tämä erityisesti perhokalastajien suosima tekniikka tunnetaan nimellä Catch & Release (C&R, suomeksi Pyydystä ja päästä).

Se jakaa harrastajat jyrkästi kahteen leiriin. Ensimmäiset eivät pidä käytäntöä "juuri minään".
Toisten mielestä kyse on eläinrääkkäyksestä. Asiasta käydään kiivasta keskusteluaalan foorumeilla. Moni tiedostava kalastaja käyttää väkäsettömiä koukkuja, mistä kala on helppo vapauttaa, sekä punnitukseen erityistä kassia, jottei kalalle elintärkeä limainen pinta pääsisi vahingoittumaan.
"Catch & Releasessa pystytään kokemaan kalastuselämys ja luomaan samalla arvoa kalakannalle. Vaikka se tapahtuukin kalan kustannuksella, kalakanta säilyy ", sanoo tutkija Erkki Jokikokko Suomen luonnonvarakeskuksesta.

Jokikokon mukaan kalastuksen ja metsästyksen kaltaiset harrastukset ovat kansanterveydellisestikin merkittäviä.
"Ne säästävät terveydenhoitokuluja, kun ihmiset pääsevät harrastamaan ulkoilmaan. Jos ne kielletään, siellä ruvetaan ryyppäämään."
Hänen mukaansa ongelmia tuottaa se, ettei ole helppoa todeta, milloin kala kärsii. Esimerkiksi kissat, koirat tai siat ääntelevät ja reagoivat voimakkaasti, jos niitä sattuu.
"Kalalla ei oo keinoja, joilla potkaista."

Helena Telkänranta ei halua kieltää koko kalastusharrastusta: yksityiskalastuksessa kala kuolee usein nopeammin kuin teollisessa kalastuksessa, jossa kalat voivat joutua haukkomaan henkeä pitkiä aikoja kuivalla maalla.
"Kun kalastetaan ammatillisesti tai vapaa-ajan kalastuksena, kalat pitäisi tainnuttaa mahdollisimman nopeasti."
Pyydystä ja päästä -käytännön hän kieltäisi lailla uusien tutkimustulosten vuoksi. Se vähentäisi kalojen kärsimystä.
Kun kalan suuosiin tarttuu koukku ja se nykäistään ylös, pään luiden liitokset voivat vahingoittua, Telkänranta sanoo. Kun kalat päästetään takaisin veteen, ne voivat olla vammautuneita niin, etteivät enää pysty hankkimaan ruokaa.
Silloin ne kuolevat hitaasti.
"Kukin kalastaja voi pohtia itsekseen, mitä ajattelee siitä, että tällaista harrastetaan huvin vuoksi."

Tutkimus kalojen kokemusmaailmasta on vasta alussa, ja yksityiskohtainen tieto lisääntyy koko ajan. Pelon ja kivun lisäksi monet kalalajit voivat esimerkiksi tunnistaa omistajansa, kuten akvaarioharrastajat tietävät, ja leikkiä vailla mitään sen kummempaa syytä.
Esimerkiksi Suomessa yleisesti akvaarioissa uivat norsukalat saattavat poimia oksanpätkän työntämällä kuononsa sen alle ja uida ympäriinsä tasapainottelemalla oksaa kuononsa päällä.
"Monesti akvaario- ja sukellusharrastajat ovat huomanneet jo aiemmin sellaista, mitä kaloista on nyt löydetty tutkimuksen avulla."

perjantai 9. lokakuuta 2015

Eurooppa jyrää - lähivuosina...

Mikäli käsiin räjähtänyt pakolaisongelma/-virta saadaan asiallisesti hallintaan, Eurooppa kyllä selviää - Suomi mukaan lukien - kunhan rivit pidetään ojennuksessa. Kuitenkin alla olevan artikkelin luettuani jäin - taas kerran - mietiskelemään, onko talouden aina vaan pakko kasvaa...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Eurooppa lyö vielä ällikällä

Eurooppa lyö vielä ällikällä
J.P. Morganin strategit: Epäily perusteetonta, keskeiset mittarit vahvistuvat.
Euroopan vahvistuva talouskasvu lyö vielä kaikki ällikällä, ennustavat jättimäisen J.P. Morganin asiantuntijat.
Kauppalehti tapasi J.P. Morgan Asset Managementin strategeja ja salkunhoitajia tällä viikolla Lontoossa. Heidän viestinsä huokui optimismia kaiken euroepäilyn keskellä: Euroopan keskuspankki pumppaa markkinoille lisää rahaa, heikkenevä euro tukee vientiä, halpa öljy vauhdittaa kulutusta, edullinen rahoitus tukee investointeja ja kuluttajasentimentti vahvistuu.
”Euroopan talous vauhdittuu. Yksityinen kulutus elpyy ja talousennusteet ylittyvät”, summaa J.P. Morganin strategi Michael Bell.
Parhaillaan rahan tarjonta lisääntyy ja luottojen kysyntä vauhdittuu. Bellin mukaan tämä on ”erittäin hyvä enne” tulevasta. 
Yksin halpa öljy tarjoaa niin vahvan selkänojan, ettei Kiinan kenties 6,5 prosenttiin hidastuva talouskasvu pilaa Euroopan näkymiä.
Bellin kollega Vincent Juvyns on samoilla linjoilla. Perusennuste euroalueen ensi vuoden kasvuksi on 1,5 prosenttia, mutta se ylittyy.
”Euroalueen yltää ensi vuonna kahden prosentin kasvuun”, Juvyns ennustaa ja muistuttaa, että luottojen kysyntä on korkeimmillaan sitten vuoden 2006.
Varainhoitajan strategit Bell ja Juvyns huomauttavat, että EKP:n tase paisuu jatkossa vielä kymmeniä prosentteja. Rahamäärän kasvu vauhdittaa taloutta, ja halventunut euro on kuin kirsikka kakun päällä.

”Euroalueen talouden tunnelmat ovat paljon paremmat kuin nykyuutiset antavat ymmärtää”, Bell vastaa kysymykseen aluetta vaivaavasta työttömyydestä.
Bellin mukaan työttömyys ei enää pahene, vaan se laskee ennen kaikkea paljon parjatuissa reunamaissa. Reformeissaan onnistuneet suuret taloudet Espanja ja Italia vauhdittavat painollaan koko euroalueen kasvua.
”Espanjasta on äkkiä tullut kuin mallioppilas ja jopa Italia herää koomastaan. Lisäksi Irlannin kasvu on poikkeuksellisen voimakasta, joten nousu ei enää kumpua yksin euroalueen ytimestä”, Juvyns arvioi.
Molemmat strategit muistuttavat kymmeniä prosentteja halventuneesta öljystä. Se pumppaa lisää verta eurooppalaisen kuluttajan suoniin: käytettävissä olevat tulot kasvavat, joten vähittäiskaupan näkymät kirkastuvat.
”Suotuisia makromuuttujia on niin paljon, että kasvuluvuista tulee varsin nättejä. Näissä oloissa yritysten voittomarginaalit vahvistuvat ja osakekohtaiset tulokset kohenevat”, Bell tiivistää kaksikon näkemykset.
Varainhoitajan päästrategi Stephanie Flanders uskoo, että paljon huolia synnyttänyt Kiina selviää kasvukivuistaan. Tällä perusteella euroalueen kasvukuva ei kärsi, vaan talouden sentimentti vahvistuu vuonna 2016.
”Optimismia on Espanjassa, Italiassa ja jopa Ranskassa”, Flanders kertoo.
Yksityinen kysyntä elpyy halvan öljyn ansiosta; euroalue luo parhaillaan omaa kysyntäänsä. Myönteisiä odotuksia tukee sekin, että korot pysyvät poikkeuksellisen alhaalla vielä useita vuosia.
Päästrategi Flandersin mukaan euroalue on vasta kasvusyklin alkumetreillä. Aiemmin taloutta painaneet tekijät ovat muuttuneet myönteisiksi: rahoitusolot ovat vahvistuneet ja pankkien luotot virtaavat lupaavasti.
Flanders muistuttaa erikseen kasvun riskeistä, sillä euroalueen poliittiset jännitteet kalvavat myönteisimpiä odotuksia.
”Politiikka on pelin villi kortti. Vaalit lisäävät markkinoiden heiluntaa, mutta uskoaksemme kaikkein eurokielteisimmät, talouden reformeja vastustavat voimat eivät missään pääse valtaan”, Flanders aprikoi.
Päästrategi myöntää, että maailmantalouden kasvukuva on aiempaa heikompi. Kehittyvien markkinoiden näkymät ovat edelleen niin heikot, että osa eurooppalaisista vientiyhtiöistä kärsii tilanteesta.