lauantai 4. heinäkuuta 2015

Venäjän kaupparajoitukset puukaupassa! Järjetöntä!


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka  | 

Kaupparajoitukset olisivat suuri takaisku kotimaiselle metsäteollisuudelle

Metsäteollisuus ry. oudoksuu venäläispoliitikon puheita siitä, että Suomen kanssa käytävää puukauppaa rajoitettaisiin.


Tukkeja rekan kyydissä
Kuva: Karri Laihonen / Yle

Metsäteollisuus ry:n Venäjä-asioiden päällikkö Jukka Halonen toteaa Yle Uutisille, että Etyj-kokouksen matkustuspakotteista alkunsa saanut keskustelu on saanut liikaa kierroksia Venäjällä.
– Suomalainen metsäteollisuus on ollut Venäjällä aktiivinen toimija ja edistänyt Venäjän metsäteollisuuden toimintaa. Tuntuu oudolta, että toimintaa yhtäkkiä rankaistaisiin tällaisen poliittisen toiminnan seurauksena.
Halonen kertoo, ettei Venäjältä ole oltu yhteydessä Metsäteollisuuteen mahdollisista kaupparajoituksista. Rajoituksista puhui Venäjän kansallisen turvallisuusneuvostonpääsihteeri Nikolai Patrušev.
Suomalaisen metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta 13 prosenttia tuli viime vuonna Venäjältä. Arvoltaan tuo tuonti on Halosen mukaan noin 300 miljoonaa euroa. Kaupparajoituksen tekisivät hallaa kotimaiselle teollisuudelle.
– Osa siitä voitaisiin korvata Suomesta ja muualta Itämeren alueelta, mutta toki se olisi suuri takaisku meidän toiminnalle. Venäjä myös tietyllä tapaa vahingoittaisi omaa metsäsektoriaan sulkemalla suomalaisia toimijoita ulos, Halonen sanoo ja haluaisi tilanteen rauhoittuvan.
Metsäteollisuus ry. lähettää suomalaisviranomaisille viestin.
– Toivomme, että elinkeinoelämän ei tarvitsisi osallistua tähän Etyjiin liittyvään keskusteluun.

Koivukuitupuu mahdollinen ongelma

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mukaan puukaupan rajoitukset vaikuttaisivat Suomen metsäteollisuuteen lyhyellä aikavälillä. Pidemmän päälle kotimaan puuvarat riittävät hyvin tehtaiden pitämiseksi toiminnassa.
Hakkaraisen mukaan ongelmaksi voisi muodostua koivukuitupuu, joka on tärkein Venäjältä tuotu puutavaralaji. Havupuut eivät hänen mukaansa olisi ongelma, koska niitä on kotimaassa runsaasti.
– Jos Venäjä asettaisi rajoituksia puukaupalle, olisi sillä vaikutuksia myös heidän omaan talouteensa. Venäjän teollisuus on sellaisessa kunnossa, että vientituloilla on suuri merkitys, Hakkarainen kertoo.

perjantai 3. heinäkuuta 2015

Soppii eppäillä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Kotimaa  | 

Haastatteluja vain osalle mediasta – Kauppalehti: Fennovoiman yllätysosakkaalla ei yhteyksiä venäläisiin

Energiayhtiö Migrit Solarna Energijan perustajaosakkaan ja toisen omistajan Grigori Edelin mukaan yhtiön rahoitus on peräisin eurooppalaiselta pankilta sekä Kroatian ja Itävallan "juutalaisyhteisöltä", uutisoi Kauppalehti. Edel myönsi tänään perjantaina haastattelun muutamalle suomalaiselle tiedotusvälineelle.


Grigory Edel
Kroatialaisen energiayhtiö Migrit Solarna Energijan johtaja Grigory Edel. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Energiayhtiö Migrit Solarna Energijan perustajaosakkaan ja toisen omistajan Grigori Edelin mukaan yhtiöllä ei ole yhteyksiä venäläisiin, kertoo Kauppalehti. Edel kiistää yhteydet venäläiseen rakennusalan jättiin Intecoon ja muihin venäläistoimijoihin. Hänen mukaansa Migritin rahoitus tulee eurooppalaiselta pankilta ja Kroatian sekä Itävallan "juutalaisyhteisöltä".

Edel antoi perjantaina Helsingissä haastattelun osalle suomalaismediasta: esimerkiksi Yle ei saanut haastattelua. MTV Uutisten toimittaja Jussi Kärki kertoi puolestaan viestipalvelu Twitterissä, ettei tapaamista järjestynyt.

MTV Uutisten mukaan eilen torstaina Suomeen saapui kolme kroatialaista, joista osalla on yhteyksiä Migrit Solarna Energija -yhtiöön. Tiedot käyvät ilmi MTV Uutisille vuodetusta Finnairin Frankfurtin lennon matkustajalistasta. Vierailusta kertoo myös Helsingin Sanomat.

"Žukovilla ei enää yhteyksiä Migritiin"

Grigori Edel kertoo Kauppalehdelle, että Migrit Solarna Energijan omistavat hän ja yhteystyökumppani Maxim Soloshchanskiy. Molemmat ovat Edelin mukaan Kroatian kansalaisia.
Edel kertoo, että venäläisen rakennusjätin Intecon johtohahmo Mihail Žukov oli perustamassa emoyhtiö Migrit Energijaa, mutta Žukovilla ei ole enää yhteyksiä yhtiöön. 
Myöskään kroatialaisella rakennusalan yhtiöllä Titanilla ei Edelin mukaan ole yhteyksiä yhtiöön. Titanin omistaja on puolestaan venäläinen Inteko.

Kauppalehden mukaan Edel tapasi perjantaina muiden muassa Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajan Elina Engmanin. Fennovoiman viestinnästä kerrottiin Ylelle perjantai-iltapäivänä, ettei Migrit Solarna Energijasta ole oltu yhteyksissä Fennovoimaan.

Tiistaina selvisi, että Fennovoima on löytänyt uudeksi osakkaaksi kroatialaisen Migrit Solarna Energijan Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen Pyhäjoelle. Yhtiön osuus Fennovoimasta on yhdeksän prosenttia. Fennovoima ajautui viime viikolla vaikeuksiin kun selvisi, ettei valtioenemmistöinen energiayhtiö Fortum ennätä mukaan rakentamislupahakemukseen.

Fennovoimapeli, ole hyvä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:
Politiikka  | 

Oletko kadottanut Fennovoima-tarinan punaisen langan – viimeisimmät tapahtumat tiiviissä paketissa

Miten pienen kroatialaisyhtiön taustoista tuli suomalaisen ydinvoimalahankkeen kynnyskysymys? Nouseeko Pyhäjoen kaadettuihin metsiin ikinä ydinvoimalaa? Viimeisen kahden viikon aikana Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on tapahtunut yllättäviä käänteitä. Reitti Hanhikivenniemen kärkeen tiivistää tapahtumat.


Aikajana Fennovoima-hankkeen vaiheista.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka / Timo Kallio


En oikein ymmärrä, en vaikka kuinka yritän...

Olen aikaisemmin - ties kuinka monta kertaa - kirjoittanut, että en oikein ymmärrä alla olevan kolumnistin tekstejä - aina, toki silloin tällöin...

Olen mahdollisesti myös todennut edesmenneen opettajakollegani sanoin: "Taidan olla hiukan syntymätyhmä, kun jokin teksti ei kolahda minussa."

Alla oleva on ihan sujuvaa suomenkieltä. Siinä kirjoittaja yrittää aidosti sanoa sanottavansa mutta ei...
En millään löydä niin sanotusti pihviä tekstin seassa. Minulla on tunne, että kunnon pihvin asemesta teksti on eräänlaista stroganoffia, jossa on pieniä lihanpaloja siellä sun täällä.

Anteeksi vaan Taneli, yritän seuraavan tekstisi kohdalla skarpata, ryhdistäytyä.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Hyvinvointivaltion kultti tarvitsee uskonpuhdistuksen

ULKOMAAT 
Taneli Heikka 
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.

Oletteko huomanneet kummallisen ilmiön? Kun joku keksii julkista sektoria paremman tavan tuottaa palvelu, Suomessa on tapana kiireesti sanoa: ”Tätä ei ole tarkoitettu korvaamaan, vaan täydentämään julkisia palveluita”.
Yrittäjät, järjestöt ja kansalaisaktivistit synnyttävät nyt niin paljon fiksuja palveluita ja työtapoja, että hyvinvointivaltion ystävät joutuvat hokemaan tuota varaumaa yhtenään.
Yksityiset päiväkodit eivät korvaa, ne täydentävät julkista palvelua. Saattohoidon vertaistuki ei korvaa, vaan se täydentää julkista palvelua. Älyranneke ei korvaa julkista terveydenhoitoa, vaan – täydentää sitä!
Luin nuorena jonkin aikaa teologiaa. Tekisi mieli laulaa tuo liturgiseen sävelmään. ”Ei korvaamaan, vaan täydentämään.” Siinä on uskontunnustuksen poljento. Täydellistä voi ehkä pikkaisen täydentää, silata ylistyksen kullalla, mutta korvata sitä ei voi.
Anteeksi suoruuteni, mutta milloin tulee hetki, jolloin parempi voi korvata huonomman?
Suurin osa hyvinvoinnista syntyy valtiosta huolimatta. Digitalisaatio kiihdyttää tätä vauhtia. Yhteisörahoitus, avoin data, ravintolapäivät, joukkoistaminen, sosiaaliset yritykset. Uusien yhteiskunnallisten innovaatioiden juju on, että yksilö saa valtuudet toimia. Kerätään verkossa rahaa omalle hankkeellemme! Ollaan oman sairautemme asiantuntijoita ja autetaan toisiamme! Perustetaan ravintola!
Yksilön voiman tunnustava ajattelu on tämän vuosituhannen oivallus. Se tehtiin ensin tietotekniikassa: kannattaa rakentaa systeemi, jota ihmiset voivat itse kehittää. Nippeleihin ei tarvitse mennä ja määräily on turhaa. Ohjelmoinnin maailmasta ajattelutapa levisi ensin yrityksiin, järjestöihin – ja lopulta se tulee julkiselle sektorille. Siellä se tarkoittaa, että valtio rakentaa pelikentän, mutta ruohonleikkuusta, lajien valinnasta ja jaoista vastaamme itse.
Demokratioiden historiassa nämä ovat huikeita muutoksia. Ihmiset ovat kasvamassa aikuisuuteen, hyvinvoinnin kanssaluojiksi valtion kanssa. Mutta vallankumous ahdistaa tekijöitään.
Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun perustajajäsen Pauliina Seppälä pohdiskeli Facebookissa, että digitaalisten toiminnan mahdollisuuksien avaaminen ihmisille voi antaa aseita uusliberaaleille. Joku saattaakin käyttää sitä perustelemaan valtion vetäytymistä hyvinvointivastuusta.
Tunnen sympatiaa Seppälää ja kaikkia vasemmalle kallellaan olevia hienoja aktivisteja kohtaan. Heidän tilanteensa on kauhea. Ihmiset syyllistävät itseään hyvistä teoistaan koska he pelkäävät niiden johtavan ideologiseen pahaan –”uusliberalismiin”, ”hyvinvointivaltion rapautumiseen” tai vastaavaan Ilmestyskirjan näkyyn.
Miten näin on päässyt käymään?
Suomessa ajatellaan, että yhtäläiset palvelut tuottavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Palvelut jaetaan pääpiirteissään samanlaisina miljoonille ihmisille. Tälle mallille valtion kanssa tasavertainen, toimintakykyinen ihminen on haaste. Jos yksilöiden teot todistavat tehonsa hyvän tekemisessä, mitä enää kannattaa määrätä ylhäältä? Vastauksia on monia, mutta keskustelu ei ole alkanut. Kuulen vain hämmennystä siitä, että ihmiset ovatkin erilaisia kuin hyvinvointivaltion luojat ajattelivat.
Todistin samanlaisia kriisejä nuorena, kun olin tekemisissä kirkon herätysliikkeiden kanssa. Tiukimmissa yhteisöissä aikuiseksi kasvavat nuoret joutuivat kriisiin. Heidän oli alistuttava uskomaan opin mukaan esimerkiksi seksuaalietiikassa, tai jätettävä liike. Opit eivät enää tuntuneet inhimillisiltä eivätkä oikeudenmukaisilta. Ne eivät edistäneet hyvää elämää.
Hyvinvointivaltio on ajautunut samanlaiseen kriisiin. Sillä on yksi valtava saavutus: se kasvatti kansalaisia, jotka pystyvät keksimään fiksumman systeemin kuin se itse on.
Hyvinvointivaltio tarvitsee uskonpuhdistuksen. Muuten hyvinvointilahkon seuraajien surulliseksi tehtäväksi jää yrittää perustella, miksi järkevämpi, oikeudenmukaisempi ja inhimillisempi systeemi ei saa korvata huonompaa.
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.

Sarjastamme kärpäsestä härkänen - Suomi-Venäjä/duuma pienoismaaottelu menossa...

EU:n pakotelista on ollut Venäjän päättäjien tiedossa iät ajat. Luonnollisesti Suomen on noudatettava em. listan velvoitteita, aisan yli ei potkita...

Helsingissä järjestettävä Etyj-kokous nostattaa mielestäni aivan turhaan tunteita pintaan. 

Mikäli venäläiset olisivat toimineet tällä kerrala järkevästi, he olisivat nimenneet 15-henkilön valtuuskuntaansa ainoastaan ei pakotelistalla olevia poliitikkoja.

Silloin ei olisi syntynyt minkäänlaista ongelmaa asian sunteen mutta...

Vahvaakin vahvempi nokkimisjärjestys toimii suuressa itäisessä naapurissamme. Kyllähän siellä varmaan ensimmäisenä matkalaukkuja on ollut pakkailemassa Venäjän duuman puhemies, mutta kuinka ollakaan, hän oli ja on edelleenkin EU:n pakotelistalla...

Mediatiotojen mukaan duuman keskusteluissa äänenpainot ovat olleet kovanpuoleisia, mahdollisesti kovempia kuin Venäjän virallisessa ulkopolitiikassa.
On mm. mainittu, että Venäjällä vuonna 2006 säädetty laki mahdollistaa laajan määrän erilaisia rajoitteita kuten yhteistyöhankkeiden keskeyttämisen, ulkomaankaupan operaatioiden keskeyttämisen, kansainvälisten kauppasopimusten jäädyttämisen, tullimaksujen muuttamisen. Edellä mainitut kohdistuisivat siis Suomen suuntaan.
Miksi?
Siksi, että Suomi vain ja ainoastaan noudattaa EU:n pakotelistaa.
Kysymyksessä Venäjän osalta on testata Suomen "lipsumista EU-rintamasta". Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että ei lipsuta. Voihan toki ennen Etyj-kokouksen alkamista löytyä se kuuluisa "porsaanreikä", jonka perusteella kaikki osapuolet voivat kasvojaan menettämättä hiukan asiassa joustaa.