torstai 23. huhtikuuta 2015

Poliittinen aamunavaus Solidiumista...

Katsekontakti on tärkeä asia. Itse olen markkinoinut vuosikymmeniä ns. neljän sekunnin sääntöä: katsekontakti, kädenpuristus tervehdittäessä ja ensimmäiset sanat - ne ratkaisevat paljon jatkossa. Toisiinsa tuijottelu on taas asia erikseen.

Mielestäni ministeri Sirpa Paatero toimi oikein. Valtion sijoitusyhtiö Solidium on toiminut mm. Talvivaara-asiassa totaalimunattomasti. Solidiumilla/valtiolla olisi ollut mahdollisuus puuttua Talvivaaran toimintaa jo vuosia sitten mutta ei...

Vasta nyt on hetätty, kun "korppikotkasijoittajat" ovat ilmestyneet Sotkamon Talvivaaran taivaalle. Hyvä että edes nyt...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Silmiin katsovat poliitikot ovat parempi vaihtoehto kuin pääpuolueiden krooninen tappelu

TALOUS 
Marko Junkkari HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimituksen esimies.
"Luottamus" on nyt suomalaisen politiikan ykköshokema.
Luottamusbuumi alkoi, kun vaalivoittaja, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä julisti vaali-iltana, että luottamus on tärkein kriteeri seuraavan hallituksen puolueita valittaessa.
Luottamuksen rakentamiseksi Sipilä käy tällä viikolla kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa kahdenkeskisen keskustelun.
Luottamus on abstrakti termi, jonka sisältöä on Suomen politiikan nykytilassa aika hankala hahmottaa. Sanakirjan mukaan luottamus on "tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa. Tai joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä".
Luottamus-termin määritteli tiistaina myös kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb: "Luottamus on sitä, että kaksi ihmistä menee samaan huoneeseen, katsoo toisiaan silmiin ja miettii miten Suomi saadaan nousuun", Stubb sanoi keskiviikon Helsingin Sanomissa.
HS
Elinkerinoministeri Jan Vapaavuori (kok), Solidium-yhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Pekka Ala-Pietilä ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd).
Elinkerinoministeri Jan Vapaavuori (kok), Solidium-yhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Pekka Ala-Pietilä ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd).
Suomen poliittista tilannetta kuvastaa se, että samaan aikaan kun Alexander Stubb ja Sipilä katselivat toisiaan silmiin Pikkuparlamentissa, valtioneuvoston omistajaohjausyksikössä tunnelma oli toinen.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd) erotti tiistaiaamuna valtion omistajayhtiön Solidiumin hallituksen puheenjohtajan Pekka Ala-Pietilän. Paatero perusteli asiaa luottamuspulalla.
Kokoomus hermostui tästä täysin, sillä Paatero ei informoinut heitä etukäteen asiasta.
Fakta

                       Solidium omistaa kotimaisia yhtiöitä

 Solidium on 2009 perustettu valtion sijoitusyhtiö. Sen salkussa on osakkeita 12 yhtiöstä, joissa valtio on vähemmistöomistajana.
 Osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo on nyt noin 7,8 miljardia euroa.
 Suurimmat omistukset ovat Sammossa ja Outokummussa, pienimmät Talvivaarassa, Outotecissä ja Tiedossa.
 Tehtävä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti tärkeissä yrityksissä.
Pääministeri Stubb kuuli Ala-Pietilän erottamisesta vasta tiistaina iltapäivällä.
Stubb kutsui koolle hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan keskiviikkoaamuksi, jotta päätös voitaisiin perua. Peruminen ei ollut kuitenkaan enää mahdollista.
Kokoomuksen raivo oli siinä mielessä turhaa, että Paaterolla oli asiasta vastaavana ministerinä kaikki valtuudet erottaa Solidiumin hallituksen puheenjohtaja.
Toisaalta kokoomuslaisten kiukku on ymmärrettävää, että Paateron ajoitus oli erikoinen. Yleensä on tapana, että vaalien jälkeisessä välitilassa ministerit eivät tee tämänkaltaisia poliittisia linjauksia. Onhan heidän kautensa juuri päättymässä.
Sinänsä Paatero saattaa olla oikealla asialla: Solidiumin ja valtion omistajaohjauksen järjestäminen kaipaavat perustavanlaatuista pohdintaa. Solidiumin toiminta Talvivaaran omistajana ei ansaitse kiitosta.
Silti valtion omistajaohjauksen linjausten pohtiminen olisi pitänyt jättää seuraavalle hallitukselle. Etenkin kun Paatero vast'ikään perusti työryhmän miettimään asiaa – ja työryhmän työ on vielä kesken.
Se, että puoluejohtajat istuvat katselemassa toisiaan silmiin, kuulostaa kovin koomiselta.
Silti mikä tahansa taitaa olla parempi vaihtoehto kuin nykyhallituksen pääpuolueiden krooninen tappelu.

                       Paatero erotti Solidiumin puheenjohtajan

 Valtion omistusyhtiö Solidiumin tulevaisuutta pohditaan työryhmässä.
 Ministeri Sirpa Paatero erotti tiistaina Solidiumin hallituksen puheenjohtajan Pekka Ala-Pietilän luottamuspulan takia.
 Tiedon julkistamista lykättiin päivällä, koska hallituksessa oltiin erimielisiä ratkaisusta

                          

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Niinhän siinä kävi tänään Oulussa - Tappara voitti...

        Perjantaina 24.04.2015 otellaan taas Tampereella. Kärpät johtaa 3-2 otteluita.

      Kirjoitin eilen tähän tyyliin:

    Juha Sipilä on ilmoittanut käyvänsä katsomassa Oulun Kärppien pelejä aina kun siihen on mahdollisuuksia. Nyt hänellä on varmaan kiirettä myydä saakka, mutta saattaa olla, että keskiviikon ottelua hän ei jätä väliin.

    Toisaalta saattaapa olla, että hän kärppälaumaa ohjeistaa pelaamaan varsinaisella peliajalla tasapelin ja niukasti - yhden 1. jatkoaikamaalin marginaalilla - häviämään Tapparalle, niin pelit jatkuvat Tampreella. Sinne on lyhyempi matka piipahtaa hallitustunnustelujen iltapuhteella...

    Voihan siinä käydä vielä niinkin, että kaikki "rahastuspelit" pelataan ja Suomen jääkiekkomestaruus ratkaistaan "viimeisessä" neljän ottelun voittoon tarvittavassa pelissä aikanaan Oulussa.

    Muistutan, että mielestäni jääkiekonkin loppukahinoissa riittäisi paras viidestä tai jopa paras kolmesta mestaruuteen.
    Toisaalta, miksi mestaruutta ei voi muka ratkaista suoraan ja yksinkertaisesti runkosarjan perusteella? 

Sisäpiiritieto liikkuu kiitettävästi...

Arvatenkin mahdollisuudet ministerinsalkkuun ovat murentuneet nykyisessä nuorennusleikkausaallossa, joten on uuden pelikuvion paikka....


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Väyrynen aikoo pyytää vapautusta eduskunnasta

POLITIIKKA 

Vastikään eduskuntaan äänestetty europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) aikoo pyytää vapautusta eduskuntatyöstä.
Väyrysen mukaan hän haluaa jatkaa Euroopan parlamentin jäsenenä, mutta voisi mahdollisesti ottaa eduskuntapaikan vastaan myöhemmin.
"Tarvittaessa voin milloin tahansa luopua paikasta Euroopan parlamentissa ja ryhtyä hoitamaan kansanedustajan tehtävää", Väyrynen kertoo lähettämässään tiedotteessa.
Väyrynen valittiin Euroopan parlamenttiin viime vuoden heinäkuun vaaleissa. Eurovaalit järjestetään joka viides vuosi, joten Väyrysen paikka on katkolla seuraavissa vaaleissa vuonna 2019. Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään samana vuonna.
Väyrysen tilalle eduskuntaan nousisi hänen varamiehensä Mikko Kärnä.

Kyllä/Ei/Ehkäpä sittenkin tai ei sittenkään...

Eikö todellakaan kuntajakoselvittäjillä ole rohkeutta esittää valtionvarainministeriöön Keminmaan kansanäänestystä kuntaliitosasiasta? Keminmaan kielteienen äänestyspäätös oli mielestäni sen verran nippa-nappa eli 19-16, että kansanäänestys olisi syytä toteuttaa. Varsinkin kun päävastustajien painoarvo on menossa kolinkolia alaspäin... 

Tiukka oli äänestys Simossakin. Kyllä yhteistyö simolaisten kanssa sopii, hyvä alku kaiken kaikkiaan...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista:

Kemi ja Simo pohtivat kuntaliitosta maanantaina – Äänestä puolesta tai vastaan

Kemin ja Simon kuntien edustajat keskustelevat kuntaliitoksen mahdollisuudesta ensi maanantaina. Tapaamisen järjestävät kuntajakoselvittäjät Martti Ruotsalainen ja Timo Mäkitalo.
Martti Ruotsalainen tulkitsee kuntien edustajien kanssa käymiensä alustavien keskustelujen perusteella, että kummassakaan kunnassa ei liitosinto ole ainakaan tapissa. Keminmaan kieltäytyminen kolmen liitoksesta on latistanut jossain määrin uskoa yhteiseen tulevaisuuteen myös Kemissä ja Simossa.
Maanantain tapaamisessa on mukana sekä luottamushenkilöiden että korkeimman virkamiesjohdon edustus kummastakin kunnasta.
Jos kuntien, tai vain toisenkin, näkemys on, että liitoshankkeelle ei ole nyt edellytyksiä, prosessi päättyy siihen. Vuoden päivät vireillä ollut Meri-Lapin kuntaliitoshanke kokee saman kohtalon kuin Timo Säkkisen johdolla tehty edellinen yritys neljä vuotta sitten.
Pitäisikö Kemin ja Simon toteuttaa kuntaliitos?
Jos Kemin ja Simon edustajat katsovat, että liitoskortti on syytä katsoa loppuun saakka, kuntajakoselvittäjät toimittavat viestin valtiovarainministeriöön.
Ministeriö pyytää sitten kunnilta valtuuston tekemän virallisen päätöksen osallistumisesta jatkoselvitykseen. Jos molemmat valtuustot näyttävät vihreää, ministeriö antaa Ruotsalaiselle ja Mäkitalolle tehtäväksi uuden yhdistymissopimuksen valmistelun.
Kun pohja-aineisto on jo valmiina, työ on tehtävissä nopeasti. Ruotsalainen arvioi, että kuukauden nähtävilläoloaikoineen uusi esitys ehtisi valtuustojen käsiteltäväksi noin kolmessa kuukaudessa.
Jos Kemin ja Simon liitoksesta tulisi totta, uusi Kemin kaupunki aloittaisi vuoden 2017 alussa. Nykyinen Kemi ja Simo lakkaisivat vuoden 2016 lopussa.

Kun väki vähenee, niin pidot paranee! Suomessa kaksitoista (12) ministeriä riittää...

Toivottavasti Keskusta puheenjohtaja, hallitustunnustelija Juha Sipilä pitää kiinni ennen vaaleja liittyvästä näkemyksestään.

Muun muassa viime hallituksen osalta tuli mieleen, että hallituksessa istui/istuu vielä hetken eräänlainen "kaveriporukka", joka ei loppujen lopuksi suuresta avustajajoukosta huolimatta saanut juuri mitään aikaan. Valtava määrä tekemätöntä työtä siirtyi lähiaikoina muodostettavalle hallitukselle.

Olen ehdottoman varma, että tässäkin tapauksessa suomalaisen sanonnan - Kun väki vähenee, niin pidot paranee - viisaus pitää paikkansa.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Sipilän 12 ministerin tavoite on radikaali – yhtä pieni hallitus aloitti edellisen kerran 1937

Viimeksi 15 ministerin hallitus oli 1970-luvulla. Suurimmassa hallituksessa oli 20 ministeriä.

POLITIIKKA  
HEIKKI KOTILAINEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Sdp:n Kalevi Sorsan toisessa hallituksessa istui 15 ministeriä vuosina 1977–1979.
Sdp:n Kalevi Sorsan toisessa hallituksessa istui 15 ministeriä vuosina 1977–1979.
Keskustanpuheenjohtajan Juha Sipilän ajatus vähentää ministereiden määrää huomattavasti on rohkea – kenties jopa uhkarohkea.
Sipilä kertoi ennen vaaleja, että hänen mielestään maata voisi johtaa 12 ministerin hallitus. Lähiviikot näyttävät, kuinka vakavissaan Sipilä haluaa ministereiden joukkoa pienentää, kun vaalit voittanut keskusta alkaa koota maahan uutta hallitusta.
Jos ministereiden määrä vähenee 12:een, muutos olisi suorastaan radikaali.

HS-veikkaus: Sipilä, Soini ja Stubb tietenkin – mutta ketkä muut voivat nousta ministereiksi?2:00

Väistyvän pääministerin Alexander Stubbin (kok) hallituksessa istui 17 ministeriä, eikä tämän pienempää hallitusta ole muodostettu vuosikymmeniin.
Sdp:n Kalevi Sorsan toisessa hallituksessa istui 15 ministeriä vuosina 1977–1979. Maalaisliittolaisen V. J. Sukselaisen hallituksessa oli 14 ministeriä vuonna 1958.
Jotta historiasta löytää vain 12 ministerillä aloittaneen hallituksen, pitää palata aikaan ennen sotia. Edellinen tällainen hallitus tuli valtaan 1937 edistyspuolueen A. K. Cajanderin johdolla.
Miksi Sipilä sitten haluaisi palata ministereiden lukumäärässä ajassa vuosikymmeniä taaksepäin?
Erikoistutkija Mari K. Niemi Turun yliopistosta sanoo, että Sipilä haluaa tuoda liike-elämän johtamisen malleja politiikkaan. Pienemmän joukon johtaminen voi olla helpompaa kuin suuren.
"On ikään kuin vähemmän päitä, joiden kanssa sopia", Niemi sanoo.
Ehdotus sopii Niemen mielestä myös siihen kuvaan, jonka Sipilä mielellään antaa itsestään: liike-elämässä uraa tehnyt johtaja voisi tuoda uusia ajatuksia politiikkaan.
MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA / LEHTIKUVA
Matti Vanhasen toisen hallituksen ministerit, yhteensä 20, ryhmittyivät yhteiskuvaan Säätytalossa 19. huhtikuuta 2007.
Matti Vanhasen toisen hallituksen ministerit, yhteensä 20, ryhmittyivät yhteiskuvaan Säätytalossa 19. huhtikuuta 2007.
"Se kuulostaa rohkealta. Onko se uhkarohkeaa? Siihen on vaikea ottaa kantaa", Niemi sanoo.
Ehdotus voi olla myös äänestäjien kosiskelua. Niemen mukaan ajatus siitä, että poliitikoilta otetaan jotain pois, on usein kansan mieleen.
Yksi tapa pienentää hallitusta olisi karsia ministereiden lukumäärä yhteen per ministeriö. Tällöin ministereitä olisi juuri 12.
Joidenkin ministereiden vastuu väistämättä kasvaisi. Tätä ennen ulkoministeriössä on ollut tontti kolmella ministerillä: ulkoministerillä, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerillä sekä kehitysministerillä.
Tontin kasvaminen saattaisi synnyttää ongelmia. Erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopistosta sanoo, että ministereiden työmäärä on jo tätä ennen kasvanut. Erityisesti EU toi lisää tehtäviä ministereille.
Ministereiden olisi delegoitava entistä enemmän asioita muille.
"Jos poliitikkojen määrä vähenee, virkamiesten valta kasvaa", Railo tiivistää.
Virkamiehille delegoimisen vaihtoehto olisi tehtävien siirtäminen poliittisille valtiosihteereille. He toimivat ministerin apuna valmistelussa ja poliittisessa ohjauksessa.
Toisaalta poliittisten valtiosihteereidenkin roolia on pidetty pulmallisena: he ajavat puolueensa politiikkaa, mutta käytännössä he eivät ole vastuussa äänestäjille.
Railo pitää pohtimisen arvoisena Alexander Stubbin ehdotusta varaministerijärjestelmästä. Ministereiden työtaakkaa jakaisivat kansanedustajista valitut varaministerit.
Ministerinpestien vähentäminen toisi myös toisenlaisen käytännön ongelman. Ministerinsalkku on ollut perinteisesti tapa palkita työnsä hyvin tehneitä poliitikkoja, ja palkittujen joukko olisi entistä pienempi.
Niemi pohtii, että hallituksessa olisi entistä vaikeampaa saada näkyviin kaikkia eri intressejä. Hallitusta arvioidaan monesta eri näkökulmasta: ovatko eri tavoitteet kunkin puolueen sisältä hyvin edustettuina, ovatko eri Suomen alueet edustettuna, onko sukupuolijako tasa-arvoinen. . .
Pienemmällä ministerijoukolla kaikkien toiveiden täyttäminen olisi vaikeampaa.

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Uutta aktiviteettia Enontekiöltä Suomen eduskuntaan...

Tapasin Enontekiön kunnanjohtajan, Keskustan kansanedustajaehdokkaan, sittemmin varasijalle tulleen Mikko Kärnän Kemin talvimarkkinoilla. Tolokun mies, joka vakuutti hoitavansa koko Lapin asioita - Meri-Lapinkin asioita, mikäli tulee valituksi tiukassa kisassa Suomen eduskuntaan. Hänellä on varmasti käyttöä Helsingissä.

Pohjoisen europarlamentaarikkomme alla olevan tekstin perusteella tuntee erityisvastuuta nykyisestä tehtävästään, joten hänen panostaan varmaan tarvitaan siellä edelleenkin - hyvä näin...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Väyrynen pitää kiinni tavoitteestaan päästä ministeriksi – ei aio tarkistuttaa kansanedustajan valtakirjaansa lähiaikoina

POLITIIKKA  
VESA MOILANEN / LEHTIKUVA
”En ole kiinnostunut kunniapaikoista, vaan haluan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen", Paavo Väyrynen kommentoi Suomenmaa-lehdelle.
”En ole kiinnostunut kunniapaikoista, vaan haluan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen", Paavo Väyrynen kommentoi Suomenmaa-lehdelle.
Lapista eduskuntaan valittu keskustan konkaripoliitikko Paavo Väyrynen aikoo jatkaa europarlamentaarikkona, mikäli hän ei saa ministerisalkkua.
Suomenmaa-lehdelle tiistaina asiaa kommentoinut Väyrynen sanoo, ettei hän aio tarkistuttaa kansanedustajan valtakirjaansa vielä ensi maanantaina. Väyrynen vetoaa kiireisiinsä parlamenttityössä.
”Koko ensi viikon olen Strasbourgissa, missä on parlamentin täysistunto”, Väyrynen kertoo Suomenmaalle.
Väyrysen mukaan kiireet jatkuvat vielä seuraavankin viikon, joten hänen mukaansa kansanedustajan valtakirjan tarkastaminen voisi olla mahdollista aikaisintaan perjantaina 8. toukokuuta.
”Muutoin minun täytyisi laiminlyödä työtäni Euroopan parlamentissa”, hän perustelee lehdelle.
Mikäli Väyrynen ottaa vastaan kansanedustajan tehtävän, joutuu hän luopumaan paikastaan Euroopan parlamentissa.
Laki ei määrittele määräaikaa, jonka kuluessa kansanedustajaksi valitun olisi vastaanotettava kansanedustajan paikka.
Suomenmaan mukaan Väyrynen ei ole kiinnostunut eduskunnan varapuhemiehen tehtävästä.
”En ole kiinnostunut kunniapaikoista, vaan haluan vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen.”
Väyrynen ilmoitti heti vaalien jälkeen, että mikäli häntä ei valita ministeriksi hän jatkaa Euroopan parlamentissa.
 Tässä tilanteessa hänen tilalleen eduskuntaan nousisi varasijalle jäänyt Mikko Kärnä

Myönteisiä uutisia Suomen/Sotkamon Talvivaarasta...

Talvivaaran työntekijät ovat eläneet raskasta aikaa vuosikausia. Samaa voi sanoa myös Talvivaaran osakkeenomistajista, jotka ovat roikkuneet löyhässä hirressä jo kohtuuttoman pitkään. Toivottavasti osakkeenomistajien osalta löydetään aikanaan viisas, siedettävä ratkaisumalli.


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Talvivaaran konkurssipesä lupaa vakitöitä - ”kaivoskauppa etenee”

Lyhyen tilannekatsauksen tiistaina antaneen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä tarjoaa työntekijöilleen vakituisia työsopimuksia.
Konkurssipesää hoitavan Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:n mukaan kaikille tällä hetkellä palveluksessa oleville yli 400 työtekijälle tarjotaan ”toistaiseksi voimassa olevia eli vakituisia työsopimuksia”.

Konkurssipesä valotti myös kaivoskaupan tilannetta.

”Neuvottelut kaivoksen kaupasta etenevät Audley Capital Advisors LLP:n kanssa suunnitelmien mukaisesti”, 

Konkurssipesä ilmoittaa lisäksi tekevänsä myös suunnitelmia louhinnan aloittamiseksi.

”Louhinnan aloittamisesta tekee aikanaan päätöksen uusi toiminnanharjoittaja. Louhinnan aloittamisen myötä on mahdollista, että kaivokselle rekrytoidaan lisää kaivosalan osaajia.”

Konkurssipesä piti maanantaina työntekijöilleen kaivoksella tiedotustilaisuuden työsopimusten jatkamisesta. 

”Työsuhteiden ehdot säilyvät samoina kuin aikaisemmissa työsopimuksissa. Nyt tarjottavat vakituiset työsopimukset siirtyvät sellaisinaan mahdolliselle uudelle omistajalle, koska kyse olisi liikkeenluovutuksesta, jossa työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä uuden toiminnanharjoittajan palvelukseen.”