sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Miksi - kevytpohdiskelua menneistä ajoista...

Siitä on jo tosi pitkä aika, kun edesmennyt ystäväni luetteli pitkän luettelon erilaisia suomalaisia toimintatahoja, joissa minun olisi syytä olla mukana, mikäli aion osallistua politiikkaan ja tosissaan vaikuttamaan - "tarttua vallankahvaan" - niin kuin hän asian yksiselitteisesti määritteli.

Hän ihmetteli, oikeastaan lähes moitiskeli, miksi ihmeessä minä en ole asiaan kiinnittänyt lainkaan huomiota.

Siihen maailman aikaan en ollut koskenut pitkällä kepilläkään politiikkaan. Se maailma tuntui minusta aika lailla vieraalta...
Totesin lievästi uhoten hänelle, että minun mahdolliseen poliittiseen uraani ei tarvitse ympätä väkisin yhtään mitään.

Ystäväni luettelossa oli kysymys aikuisiän toimintatahoista, joissa monet suomalaiset mieshenkilöt ovat aktiivisesti mukana ja kokevat tekevänsä tärkeää työtä - hyvä niin. Lähinnä oli kysymyksessä harrastuspohjaiset asiat.

Niin että mitä?

No - ystäväni luetteli mm. nuorkauppakamarin, reservinupseerit, rotarit, leijonat, golffarit, karavaanarit, metsäsätys- ja kalastuskerhot, pientaloyhdistykset, mökkiyhdistykset, erilaiset eläkeläis-/seniorikuviot sitten aikanaan, jne. , edellä on muistinvaraisesti osa ystäväni tärkeiksi luokiteltavista tahoista, joissa minun olisi - aivan ehdottomasti - syytä olla mukana...  

Yritin saada hänet vakuuttuneeksi, että minun aikaisempi toimintani ei edes anna välttämättä käytännössä oikeutta/edellytyksiä em. tyyppiseen toimintaan, toisaalta minua ei ole pyydetty mukaan em. tyyppiseen toimintaan ja mikä tärkeintä, minua ei ole erityisesti koskaan kiinnostanut em. tyyppiset toimintamuodot.
Toisaalta em. tyyppisiin harrastuspohjaisiin kuvioihin jää helposti niin sanotusti koukkuun eikä ymmärrä välttämättä karsia sitten aikanaan turhia rönsyjä...

Kerroin hänelle, että minulle ovat riittäneet työssä ollessani opettaja- ja insinööriedunvalvonnan erilaiset - valtakunnallisetkin - tehtävät, joihin on olennaisesti liittynyt tavalla tai toisella myös tiedottaminen.

En ole kaivannut muuta. Muuhun ei ehkä olisi ollut havillista aikaakaan.

Nyt eläkkeellä ollessani minulla riittävästi puuhaa nykyisissä touhuissani. Niin ja kuuluuhan kuvioihin toki pienimuotoinen osallistuminen kunnallispolitiikkaan ja tämä lähes päätoiminen kirjoittaminen...
 





Prosessi jatkuu keskiviikkona 11.02.2015 Minskissä - hyvä niin...



Ulkomaat  | 


Ukrainan tilannetta puidaan keskiviikkona Minskissä

Neljän valtion johtajat yrittävät ratkaista Ukrainan kriisin keskiviikkona.


Valko-Venäjän Minskissä järjestetään keskiviikkona huippukokous, jossa puidaan Ukrainan kriisiä.

Minskiin kokoontuvat Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan valtionpäämiehet, eli Petro Porošenko, Vladimir Putin, Angela Merkel ja Francois Hollande.
Asiasta kertoo Saksan hallituksen tiedottaja. Suunnitelmasta sovittiin tänä aamuna valtionjohtajien yhteisessä puhelinkokouksessa. Lopullista päätöstä kokouksesta ei toistaiseksi ole.
Ukrainan kriisiä sovitellaan myös huomenna maanantaina Berliinissä.

Aktiviteettia itärajan pinnassa...

Alla olevassa artikkelissa ei ole oikeastaan mitään uutta. Artikkelin yhteydessä oleva kartta on mielenkiintoinen. Siinä kuvataan yksiselitteisen selkeästi, mitä sotilaskalustoa lähialueillamme on tällä hetkellä sijoitettuina.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä vahvistaa varuskuntaansa Suomen rajan tuntumassa

HS tapasi vähäpuheisia venäläissotilaita Murmanskin alueen uudelleenheränneessä varuskuntakaupungissa. "En tiedä ketä vastaan puolustaudumme, mutta Suomesta vihollinen ei varmasti tule", sanoo arktisen prikaatin sopimussotilas Anatoli, 20.

KOTIMAA 


Viidenkymmenen kilometrin päässä Itä-Lapin rajasta rakentajat korjaavat lumituiskussa kolmikerroksista kasarmirivistöä. Osassa Alakurtin kasarmeja on jo uusi pinta, mutta pari rakennusta repsottaa nuhruisena. Niiden takana jatkuu suljettu sotilasalue.
"Tulin neljä kuukautta sitten sopimussotilaaksi tiedustelukomppaniaan arktiseen prikaatiin", kertoo viluiselta näyttävä Sergei, 21, lumihankeen tamppautuneella oikopolulla kylän keskustassa. Hän on kotoisin Lounais-Venäjän Belgorodista Ukrainan rajan läheltä.
"En ole tottunut kylmään ilmastoon, mutta ei tämä liian rankka ole", hän sanoo.


Venäjä perusti arktisen prikaatin Alakurttiin viime vuoden lopulla. Moottoroitu jalkaväkiprikaati toimii Venäjän pohjoisen laivaston alaisuudessa ja sen virallinen tehtävä on Venäjän etujen suojeleminen arktisella alueella. Joukot ovat osa Venäjän strategiaa, jossa vahvistetaan sotilaallista läsnäoloa pohjoisessa.
Prikaatin miesvahvuus on Alakurtissa salaisuus, josta muuten avoimet kyläläiset eivät halua puhua. Venäläismediassa esitetyt luvut ovat vaihdelleet 3 000:n ja 7 000:n sotilaan välillä, mutta kylässä ei ole vielä tarpeeksi asumiskelpoisia rakennuksia tuhansille miehille.
Nimettömänä pysyttelevä venäläinen virkamies Murmanskin alueelta kertoo, että Alakurtissa olisi nyt noin 1 000 sotilasta, joista noin 700 kuljetettiin tammikuussa junalla Kantalahden kautta vanhaa rautatietä pitkin. Armeija haluaisi kunnostaa radan raskaita kalustokuljetuksia varten. Virkamiehen mukaan prikaatin yhteisvahvuudeksi tulee enintään 2 500 miestä.
He toimivat Pohjoisen laivaston alaisuudessa, käyvät vuoroissa päivystämässä Jäämeren rannikolla, vartioivat Koillisväylää ja asuvat Alakurtissa. Virkamiehen antamia tietoja ei pystytty tarkistamaan riippumattomasta lähteestä.

"En tiedä ketä vastaan puolustaudumme, mutta Suomesta vihollinen ei varmasti tule", sanoo marraskuussa Alakurttiin tullut sopimussotilas Anatoli, 20. Hän on solminut sopimuksen kolmeksi vuodeksi.
Koulutusta Anatoli on saanut vasta sisätiloissa koululuokassa, mutta Komista kotoisin oleva Sergei, 20 on ehtinyt testata kuntoaan selviytymiskurssilla. Sopimussotilaita on majoitettu väliaikaisesti Alakurtin "suomalaiskylään", kuten alakurttilaiset kutsuvat suomalaisen Puolimatkan 1990-luvulla rakentamia pastellinsävyisiä kerrostaloja.
Sotilaiden mukaan ne on varattu upseereille, jotka tulevat vasta myöhemmin.
Aseita ei kylän siviiliosassa näy. Kaksi sotilasta lapioi lunta panssariajoneuvon vieressä, ja kylän laidalla seisoo armeijan kuorma-autoja piikkilanka-aidan takana. Venäjän armeija on tiedottanut, että prikaati saa tänä vuonna käyttöönsä arktisiin olosuhteisiin soveltuvaa nykyaikaista kalustoa.

"Prikaati herättää Alakurtin taas henkiin", riemuitsee kirjastonhoitaja Larisa Firko, 45, kylän uudessa kirkossa. Hän on asunut Alakurtissa parikymmentä vuotta yhdessä upseerimiehensä kanssa.
Jumalanpalvelukset on pidetty 18 vuoden ajan kerrostalokaksiossa, mutta nyt keskustaan saatiin rakennettua puukirkko. Siitä puuttuu enää lämmitys.
Vielä kaksi vuotta sitten Alakurtissa oli 6 500 asukasta, vuonna 2014 enää noin 2 800. Varuskunta ajettiin alas ja kylän sulkemista kokonaan harkittiin.
"Viime vuosina täällä on ollut masentavaa. Aktiivisimmat ihmiset muuttivat pois", Firko kuvaa.
Toinen koulu pantiin kiinni ja neljästä päiväkodista jäljellä on kaksi. Kahden puolen raittia seisoo entisiä sotilaiden asuinrakennuksia, joiden ikkunat ovat pirstaleina. Niiden tuhon sinetöi kahden vuoden takainen pakkastalvi, jolloin lämpövoimala jäätyi ja tuhat ihmistä jouduttiin evakuoimaan.
Firko käy usein Suomessa ostoksilla, lähinnä Kemijärvellä ja Sallassa. Sotilaat eivät saa matkustaa ulkomaille, mutta heidän perheensä voivat liikkua vapaasti.
Sen varaan lasketaan myös Suomen puolella, jossa iloitaan Alakurtin väestönkasvun tuovan helpotusta venäläismatkustajien kaikkoamiseen.
"Alakurtti ei uhkaa Suomea, se on päivänselvä asia", sanoo Sallan kunnanjohtajaErkki Parkkinen.
"Alakurtin kasvu tarkoittaa lisää matkustajia ja ostovoimaa Sallaan. Siellä pitää myös rakentaa, mikä tuo työtilaisuuksia Suomelle

Informaatiosotaa parhaimmillaan = pahimmillaan...

Suomen presidentti Sauli Niinistö piti asiallisen ja sopivanjämäkän puheen.
Alla olevan artikkelin perusteella kääntäjä ei ollut ajantasalla ja/tai tähän voinee liittää tutun sanonnan: Tarkoitus pyhittää keinot...

Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:

KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA Uutistoimisto Interfaxin kautta levinneessä jutussa Suomen presidentin Sauli Niinistön kerrotaan esittäneen yhtenä vaihtoehtona Venäjän täydellistä eristämistä. Näin Niinistö ei kuitenkaan sanonut.
Näin lainauksen olisi pitänyt olla:

– Sen tiedän, mikä ei ole hyvä: Venäjän ei pidä antaa rikkoa kansainvälisiä sääntöjä ilman seurauksia. Mutta Venäjää ei myöskään pidä kokonaan eristää, Suomen presidentti Sauli Niinistö puhui lauantaina Münchenin turvallisuuskonferenssissa järjestetyssä paneelikeskustelussa.

Venäjällä leviää parhaillaan kuitenkin toisenlainen versio Niinistön sanoista. Tuo käännös on levinnyt jo kymmeniin venäläisviestimiin. Uutinen on usein otsikoitu Interfaxin tarjoamassa muodossa: Suomen presidentti ehdotti Venäjän "täydellistä eristämistä"

– Jotta meillä olisi hyvä Venäjä-politiikka, niin minä tiedän, mitä se ei ole. Ei saa olla niin, että me sallimme Venäjän talloa kansainvälisiä sopimuksia ja päätöksiä ilman seuraamuksia. Seuraamuksia täytyy olla. Ja on vielä yksi elementti – Venäjän täydellinen eristäminen, hän sanoi Munchenin turvallisuuskokouksessa lauantaina.

Käännösvirhe on erittäin kiusallinen. Niinistö ei nimenomaan kannattanut Venäjän täydellistä eristämistä.

Venäläismediasta löytyy myös uutisia, joissa Niinistöä on siteerattu oikein.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö näyttävästi esillä Münchenin turvallisuuskokouksessa - hyvä niin...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunatuna:

Ulkomaat  | 

Presidentti Niinistö: Pakotteet ovat oikea tapa reagoida Ukrainan kriisiin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti Münchenin turvallisuuskokouksessa, että Suomi tukee kansainvälisiä pakotteita nyt ja jatkossakin. Niinistö kertoi puheenvuorossaan myös Suomen historiasta Venäjän rajanaapurina.


Sauli niinistö istuu paneelissa mikrofoni kädessä
Niinistö oli yksi Münchenin turvallisuuskokouksen pääpaneelin puhujista. Kuva: DEBR

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti lauantaina Münchenin turvallisuuskokouksessa sitä, että Venäjä ei saa loukata kansainvälistä lakia ilman seurauksia. Niinistön mukaan Suomi on tukenut kaikkia kansainvälisiä pakotteita ja tukee niitä jatkossakin.
– Pakotteiden käyttäminen on ollut oikea tapa reagoida. Ja tulevaisuudessa on oikein jatkaa niitä tarvittaessa. On kuitenkin tärkeää, että Venäjää ei eristetä, Niinistö korosti presidenttien paneelissa pitämässään puheenvuorossa.  
Presidentti Niinistön poikkeuksellisen näkyvää asemaa Münchenin kokouksessa pidetään kunnianosoituksena hänen ponnisteluilleen Ukrainan rauhan eteen.
Viime vuonna presidentti oli ensimmäinen rauhantunnustelija Itä-Ukrainan taisteluiden ollessa pahimmillaan. Tasavallan presidentti korosti turvallisuuskokouksen paneelissa, että hänellä oli kaikkien eurooppalaisten kumppanien hyväksyntä elokuiselle tapaamiselleen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Sotšissa. Niinistön tapaamiset Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentin Petro Porošenkon kanssa toimivat alustavina tunnusteluina ennen syyskuun Minskin tulitaukoneuvotteluja. 
Hän myös muistutti kansainvälistä yleisöä Suomen pitkästä rajasta Venäjän kanssa. Pitkän rajan takia suomalaisten on pidettävä yhteyttä venäläisiin.
Niinistö kertoi puheenvuorossaan myös Suomen historiasta Venäjän rajanaapurina. Hänen mukaansa demokratia on selitys sille, että suomalaiset pystyivät puolustamaan maataan toisessa maailmansodassa Stalinin Neuvostoliittoa vastaan. Suomalaiset kunnioittivat maataan ja uskoivat sen olevan puolustamisen arvoinen.
Sodan jälkeen suomalaisten vaihtoehtoina olivat joko vihamielisyyksien jatkaminen tai uudenlaisen lähestymistavan etsiminen. Niinistön mukaan suomettuminen positiivisessa mielessä tarkoitti sitä, että Suomi pystyi elämään rauhassa naapurinsa kanssa. Negatiivisessa mielessä se tarkoitti, että Moskovan tahtoa käytettiin hyväksi sisäpolitiikassa.
Niinistö puolestaan oli yksi Münchenin turvallisuuskokouksen pääpaneelin puhujista. Presidenttien paneelissa keskusteltiin otsikolla ”Ukrainan konflikti ja Euroopan turvallisuus”. Niinistön lisäksi keskusteluun osallistuvat Ukrainan, Liettuan ja Bulgarian presidentit.

Arvasin, oikeastaan tiesin oikein...

Osallistuin taannoin Meri-Lapin kehittämiskeskuksen järjestämään Suomen lentoliikennettä käsittelevään seminaariin Kemin kulttuurikeskuksessa.


Kyseisessä tilaisuudessa Finavian edustajan esitelmässä tuli selkeästi esiin, että Suomessa on vain yksi lentokenttä, joka tuottaa voittoa.

Se on Helsinki-Vantaa, jolle lehtitietojen mukaan ollaan kaavailemassa, ehdottamassa uutta nimeä - taisipa nimi Jean Sibelius olla alustavasti esillä...

Oli niin tai näin Kemi-Tornion lentokenttä meille meri-lappilaisille on tärkeä. Toivottavasti pysyy kartalla tulevaisuudessakin.

Pysyy, jos mm. lentoliikennettä tällä hetkellä hoitava FlyBe kykenee järkevällä hintapolitiikalla täyttämään pienkoneet täyteen lentomatkustajia.


Suora nettilainaus Taloussanomat-lehdestä hiukan tuunattuna:


Finavialla 24 lentokenttää – arvaa moniko 


tuottaa voittoa?


Roni Rekomaa
Finavialla 24 lentokenttää – arvaa moniko tuottaa voittoa?

6.2.2015 13:05
Taloussanomat

Uusi lentoliikennestrategia mahdollistaa Finavialle lentokentistä luopumisen.
Suomen valtion kokonaan omistama Finavia pyörittää 24 lentokenttää. Niistä ainoastaan Helsinki-Vantaa tuottaa voittoa.
Liikenne- ja viestintäministeriön uudessa lentoliikennestrategiassa Finavialle aukeaa mahdollisuus luopua lentokentistä. Näin voidaan tehdä, jos markkinaehtoiset reittilennot kentältä lakkaavat. Kenttä voidaan myös myydä, jos joku alueellinen toimija sen haluaa ostaa.
Helsinki-Vantaan lentokenttää kehitetään voimakkaasti, jotta sen tuotot riittäisivät kattamaan tappiollisten kenttien pyörittämisen.

Helsinki-Vantaa pystyy nykyisin hoitamaan noin 16 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Määrä on tarkoitus nostaa 23 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa on useampi lentoasema, joilla kiitotiet on mitoitettu suurille lentokoneille.
Raportti huomauttaa, että Maailman talousfoorumi on viime vuonna listannut Suomen lentoasemaverkoston maailman viidenneksi laadukkaimmaksi. Silti kaikilla Suomen edellä olevilla mailla on vain yksi tai kaksi kansainvälisen liikenteen lentoasemaa.

Terveisiä Selkäsaaresta...

Olemme käväisseet tänään Selkäsaaressa. Aamulla oli niin kova vastatuuli, että täytyi ponnistella eteenpäin. 
Merenjäällä näytti liikkuvan moottorikelkkoja, jotka paikkapaikoin jättivät syvät, märät telanjäljet.
Mekin huomasimme taakse katsottuamme, että menojälkiimme ilmestyi kosteutta. Pintalumen ja jään välissä oli selvästi vettä, ei onneksi haitaksi asti...

Lähestyessämme Selkäsaaren pohjoispäätyä rantaan oli kasautunut aika lailla lunta. Varsinaisesti rannassa jouduimme toisissaan kahlaamaan tiivistyneessä lumihangessa.

Miksi tämän niin juurta jaksain kerron? Syy on lähinnä se, että tähän saakka - aikaisempina talvina - olemme päässeet liiikkumaan pääsääntöisesti kovia kelkkauria pitkin. Erityisesti viime talvena oli lisäksi upeat hankikelit - muistaakseni...

Mökiltä rantaan oli pakko lapion leveydeltä aukaista kulkureitti, sillä sukset oli pakko jättää rantakoivua vasten.

Onneksi tuuli ei käntynyt, joten tulomatka Hahtisaareen sujui vauhdikkaasti. Kosteita paikkoja näytti tulleen lisää merenjäälle.