Äkkiottonen on mielenkiintoinen, kiehtova sana - kyllä...

Äkkiottonen on mielenkiintoinen, kiehtova sana - kyllä. Sana - tosiottonen liippaa aika läheltä. "Se on niin äkkiottonen." olen kuullut silloin tällöin sanottavan. Olen törmännyt tämäntyyppisiin ihmisiin tämän tästä. Ihmisiin, jotka sanoa tölväisevät näkemyksensä asiasta kuin asiasta ennen kuin ovat asiaa edes pinnallisesti, puhumattakaan syvällisesti pohtineet. He ovat niitä nykyajan besserwissereitä, havaintojeni mukaan oikeita supernarsisteja, joilla minä-sana on tuttuakin tutumpaa kauraa. Heitä näyttää esiintyvän paljon muun muassa politiikan kentällä eri toimintatasoilla. Niin - meitä on joka lähtöön ja asemillekin näyttää osa jäävän. Toisaalta onneksi näin...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin lauhan talvisään läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen - olin jo eilen asiaan alustavasti varustautunut - kiinnitin saunan kaiteisiin yhden vaakatason tukilaudan. Vaimoni avustuksella. Kyllä yksi käsipari on joskus tosi tarpeellinen. Niin - kaidetta ruuvaillessani kävi mielessä ajatukset loppuvuodesta vuonna 1982. Istuskelimme saunan lauteilla vastavalmistuneen rakennuksen rakennusvalvojan, sittemmin edesmenneen kalakaverini kanssa. Hän totesi: "Kyllä sinun on ensi tilassa tehtävä kunnon kaiteet ettei kukaan kömyä päin kiuasta." Ne tein pääosin ruuvikiinnityksillä, jos on jossakin vaiheessa tarvetta purkaa. Ei ole ainakaan toistaiseksi, mutta tuo jalkatuki jäi laittamatta. Se on laitettu, vielähän tuon ehti... Oikeastaan tälle päivälle ei ole mitään muita suunnitelmia. Katsotaan, mitä päivä tuo muutoin tullessaan...

"Et kai sinä aio saaritontteja ihan paljaaksi parturoida?" minulta kysyttiin...

"Et kai sinä aio saaritontteja ihan paljaaksi parturoida?" minulta kysyttiin... Niin - kysyjä oli lueskellut meidän ensi kesän polttopuuhankinnoista. "Ei toki muutama kuusi ja muutama koivu on tarkoitus kaataa, karsia, katkoa ja pilkkoa klapeiksi. Ei sen kummempaa." totesin. Meidän niin sanotut maisemanhoidolliset toimenpiteet eivät juuri näy tonteilla. Todennäköisesti kuusien paksuimmat oksat katkon tulistelupaikalle polttopuiksi ja saunapuiksi. Ovat "kuumia" puita niin kuin edesmennyt kirvesmiehemme asian ilmaisi. Yksi iso, myrskyn kaatama kuusi odottaa jo jatkotoimenpiteitä. Jos aktiviteettia kesällä riittää, jatkamme Kemin kaupungin omistaman RT-tontin - rannimmaisen tontin - pusikoiden siistimistä. Risut poltamme ison rantakiven kupeessa olevalla tulistelupaikalla - sopivalla ilmalla...

Se on taas perjantai ja lisäksi 13. päivä - kyllä...

Se on taas perjantai ja lisäksi 13. päivä - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin lauhan talvipäivän lähestymisen. Tiet ovat varmaankin liukkaat. Muistelin muun muassa eilistä ajamista kaupungin keskusta illansuussa kotiin. Koskaan ei ole auton kojelaudan keltainen luistoneston hälytysvalo niin tiuhaan vilahdellut. Tänään ei ole tietääkseni pakollista ajelua... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Katsotaan, mitä päivä tuo muutoin tullessaan.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin talvisen nollakelin läsnäolon. Nytkö ne lämpötilat alkavat "sahaamaan"? Oli niin tai näin, jätän tänään päärakennuksen takkalämmityksen väliin. Aamukahvittelun yhteydessä kerroin vaimolleni, että yritän olla kirjoittamatta lähikuukausina ainakin kahdesta asiasta: Ukrainan sodasta ja Suomen lähestyvistä eduskuntavaaleista. Yritän keskittyä sellaisiin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa. Toki edellä mainittuja ei voi olla seuraamatta, kun ne työntyvät joka puolelta median välityksellä. Tänään illansuussa on pitkästä aikaa jotain uutta, kirjoitan siitä myöhemmin, mikäli katson sen tarpeelliseksi. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee... Niin - ainakin sen verran, että käytän nykyistä ympärivuotisautoamme tankilla. Edellinen kerta näyttää olevan 05.12.2022, joten aika vähäisiä nuo ajomme ovat nykyään. Autoon liittyvänä ensi kuussa käytän sen katsastuksessa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta kerrattakoon taas kerran, että olen seurannut Ukrainan tilannetta vuodesta 2014 alkaen. Tietolähteitäni ovat olleet pääasiassa Yle, Helsingin Sanomat, Lapin Kansa, Ilta Sanomat, Iltalehti, Tekniikka&Talous, Kauppalehti, Tass, jne. ... Olen saanut mielestäni riittävästi tietoa meneillään olevasta murheellisesta sotaprosessista, joka torstaina 24.02.2022 siirtyi aivan toiselle tasolle. Olen kirjoittanut kommentteja ja lainannut kommentein satoja tekstejä. Yritän poisoppia sen. Yritän olla kirjoittamatta asiasta tai jos kirjoitan niin erittäin valikoidusti. Toistaiseksi Ukrainasta ei ole - vankien vaihtoa lukuun ottamatta - kuulunut moniakaan myönteisiä uutisia. Odotan edelleen Krimin niemimaan takaisin valtaamista. Siihen liittyvänä Kertsin salmen ylittävän sillan tuhoamista - aluksi...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan pakkasaamun läsnäolon - hyvä niin. Hiukan lumitöitä myös tiedossa päivemmällä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja hoidan kohtapuolin hiukan puuhuoltoa. Olin taas opetustyössä - viime yönä unessani - kerroin esimiehelleni, että olen jo kolme vuotta sitten saavuttanut eläkeiän ja vielä olen täällä täysillä töissä. Kerroin antavani tilaa tämän kevään jälkeen nuorille. Esimieheni totesi:"Älähän nyt, kyllä sinua tarvitaan ja mistä me nyt tähän hätään saadaan sijainen." Niin muistutettakoon, että olen jäänyt eläkkeelle Ammattiopisto Lappiasta lokakuussa 2008. Kukaties nuo edellä mainitut unet hiipivät ajatuksiin näistä luottamustehtävistä. Meni ja tiedä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Vakavaa aamupohdiskelua - kyllä...

Tämän aamun Lapin Kansa-lehteä lukiessani kävi mielessä valittujen luottamushenkilöiden vastuut eri konserniyhtiöissä. Otin esiin Kemin kaupungin uuden konserniohjeen ja siitä luettelonomaisesti Kemin kaupungin määräysvallassa olevat yhteisöt eli tytäryhteisöt ja muut kytkökset... Konserniohje koskee kaupunkia ja sen tytäryhteisöjä sekä näiden tytäryhteisöjä. Osakkuusyhteisöissä kaupungin edustajien tulee pyrkiä siihen, että kaupungin konserniohjeen periaatteita noudatetaan myös näissä yhteisöissä. Kaupunkikonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kaupungilla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n tarkoittama määräysvalta. Kaupunkikonserniin kuuluvat seuraavat kaupungin määräysvallassa olevat yhteisöt eli tytäryhteisöt: Kemin Energia ja Vesi Oy Kemin Satama Oy Kiinteistö Oy Itätuuli * Ritikan Lämpö Oy * Kiinteistö Oy Merilänkulma Kemiläisten Vanhusten Asuntosäätiö * Kiinteistö Oy Kiveliönkoti Kemin Teollisuuskylä Oy Kiinteistö Oy Kemin Kauppapuisto Kemin Matkailu Oy * Kiinteistö Oy Kemin Matkailu * Sea Kemi Oy Kemin Keilatalo Oy Perämeren Jäähalli Oy Kemin Digipolis Oy Tietotalo Oy Kemin Sotainvalidien Palvelutalosäätiö Osakkuusyhteisöllä tarkoitetaan kirjanpitolain 1 luvun 7 ja 8 §:ien tarkoittamaa omistusyhteysyritystä ja osakkuusyritystä. Kaupungin osakkuusyhteisöjä ovat seuraavat yhteisöt: Meri-Lapin Vesi Oy Perämeren Jätehuolto Oy Säätiöt, joissa Kemin kaupunki on mukana Lounais-Lapin Ajoharjoitteluratasäätiö Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000 Niin - edellä olevaan on pakko todeta, että "rönsyä" on ihan nokko. Liekö kaikki loppujen lopuksi tarpeellista...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta olen kertonut olevani kirjoittamatta lähestyvistä eduskuntavaaleista. Olen niistä "sauhunnut" jo ihan riittävästi mutta... Luin hetki sitten lööpistä: IS:n vaalitentti: SDP, vihreät ja vasemmistoliitto eivät suostu samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Kannatusmittausten suurin puolue kokoomus pitää hallitusovea auki eri suuntiin. Niin - hallituspohja on siten lähes "kirkossa kuulutettu", mutta kyllä kai nuo 02.04.2023 eduskuntavaalit on kuitenkin pakko pitää, jotta nuo 200 napinpainajaa saadaan valituksi. Niin - hallituspohja? Olisiko mitään seuraava: Kokoomus, SDP, Keskusta, Ruotsalainen kansapuolue ja Kristilliset.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamupäivällä hoitelen Pikkupuolen puuhuoltoa viemällä sinne kaksi-kolme ahkiollista koivuklapeja lämpenemään. Mahdollisesti myös piha-alueella lumihommia. Siinäpä sitä onkin työntouhua ihan nokko. Yritän poisoppia kirjoittamisen muun muassa Ukrainassa käytävästä Venäjän aiheuttamasta kansanmurhasta sekä Suomen lähestyvistä eduskuntavaaleista. Ne ovat asioita, joihin kirjoittamiseni eivät vaikuta millään tavalla. Yritän keskittyä asioihin, joihin voin henkilökohtaisesti vaikuttaa. Niitä on loppujen lopuksi aika vähän. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

On se ryötti hyvää, sanoisi kauan sitten edesmennyt katunaapurimme...

On se ryötti hyvää, sanoisi kauan sitten edesmennyt katunaapurimme... Niin mikä? Leivinuunissa paistettu/haudutettu leipäkuorella varustettu ahvenkukko. Kyllä. Sitä syö pitkään ja se on kertakaikkisen ruokaisaa. Saattaa olla, että ensi kesänä katiskat ovat enemmän vedessä kuin viime kesinä. Kukaties aina silloin tällöin "mainostamaani" ekokalastusta - jigiongintaa ja kesäpilkkimistä - tulee harrastettua enemmänkin, kun Joulupukki toi uusia vermeitä. Kyllä se Joulupukki kaiken tietää...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön mutta aikaisen heräämisen ja aamukahvittelun jälkeen pihalle. Etupihan lapioimiseen/kolaamiseen vierähti aikaa kolme varttia. Lunta sataa tuulen kanssa vähin koko ajan lisää. Viime viikolla sähkölietemme alkoi osoittaa vanhenemisen merkkejä lähinnä uunivastusten osalta. Ensimmäistä kertaa emme alkaneet kyselemään lieden korjaamista. Tänään asennetaan uusi, perinteinen 60 cm leveä UPO-liesi vanhan tilalle. Loppuiltapäivästä on lumihommia odotettavissa lisää. Kukaties lumilinkohommia. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Ensimmäinen Selkäsaarikäynti oli tänään sunnuntaina 08.01.2023 pääasiassa aamupäivällä. Ensimmäinen käynti on perinteisesti pikakäynti. Käymme lähinnä toteamassa, että kaikki on kunnossa. Vuodesta 2011 lähtien kaikki on ollut kunnossa, mutta tänään mökillä odotti yllätys. Mökin pohjoispuolen pihaterassin kulmassa ollut iso kuusi oli kaatunut mökin päälle. Jäljistä päätellen kaatuminen oli tapahtunut hitaasti, ei rytkäyttämällä. Sadevesikouru oli hiukan liikahtanut. Muut mahdolliset vauriot - huopakaton rikkoutuminen - selviää aikanaan, kun kuusi poistetaan >karsitaan, katkotaan/pätkitään polttopuumittaan... Lapioin lumet itään päin avautuvalta niin sanotulta Siniseltä terassilta, josko joku ohi hiihtelevä käy evästelemässä. Muuten ihan mukava reissu, tosin ilma oli turhan rankan puoleinen. Onneksi otin kännykkäkuvia menomatkalla, sillä pois tullessamme oli aika myräkkä. Välillä ei näkynyt sisäsataman rantaa ollenkaan. Yksi pilkkijä ja muutama moottorikelkkailija oli liikkeellä. Ei ollut vielä sen vertaa lunta, että kaupungin miehet pääsisivät latuja jäälle tekemään. Niin tuota kuusta ei ollut tarkoitus alkukesästä kaataa. Näkymä terassilta merelle avartui kummasti. Muutama kuva varmemmaksi vakuudeksi...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn aamun tunteina pohdiskelemme aamupäivällä Selkäsaareen lähtemistä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Jos saareen lähdemme, koivuklapit ehtivät palaa hiilloksille ja saa piipun peltiä pienemmälle ettei lämpö karkaa "harakoille". Aloimme valmistautua saareen lähtöön. Ensimmäistä kertaa tälle talvelle. Menemme ilmeisesti sisäsatamasta jäälle ja siitä köpöttelemme suoraan saaren pohjoisrantaan ja nousemme ylös mökille... Katsotaan, miten päivä muutoin etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen vilkaisin keittiön ikkunasta pakkaslukemia, -15 astetta Celsiusta. Kaunis ja tyyni pakkasaamu. Perinteisten aamutoimien jälkeen laitoin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja käyn myöhemmin hakemassa taas korillisen puita sisälle lämpenemään. Päätimme eilen varustautua ahvenkukon tekemiseen ottamalla muutaman pikku pussin ahvenia kodinhoitohuoneen pakastimesta sulamaan. Kalankäsittelyä tiedossa. Lähden kohtapuolin pistämään Pikkupuolen leivinuuniin tulet - pitkästä aikaa. Päivemmällä käymme katselemassa liesiasioita ja selvittämässä asennusta. Tänään ei ole oikeastaan mitään muuta erityistä tehtävää. Katsotaan, miten päivä etenee...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Alla oleva otsikko vilahti hetki sitten näkökentässäni: Ranskassa on astunut voimaan laki, joka kieltää kännyköiden ja tablettien käytön koulussa kaikissa tilanteissa, myös välitunneilla ja ruokatunneilla. Laki astuu voimaan syyskuussa 2018, kun Ranskassa alkavat koulut kesälomien jälkeen. Niin - en tiedä, mikä on tämän hetken tilanne Ranskassa tuskin ihan edellisen kaltainen, mutta otsikko sai minut muistelemaan edellistä elämääni eli amatillisen sektorin opetustyötä sekä järjestötyötä opetus- ja insinöörisektorilla. Lyhyesti: Olin Ammatillisten Oppilaitosetn Opettajien (AOO) hallitusjäsenenä 1990-luvun loppupuolella. Yhdistyksen hallitus ja valitut aktiivijäsenet tekivät vuosittain vajaan viikon pituisen opintomatkan tutustuen eri maiden ammatilliseen koulutukseen. Saadakseen uusia virikkeitä edunvalvontatoimintaan. Minun ensimmäinen opintomatkani oli Ranskassa, Pariisissa. Ensimmäistä kertaa matkalla ollut hallitusjäsen velvoitettiin tekemään matkakertomus. Minä tein sen tunnollisesti. Mikäli oikein muistan, sitä myönteisesti "puhuteltiin" liian pitkänä ja seikkaperäisenä. Oli niin tai näin, mutta eräs tutustumiskäynti jäi erityisesti mieleeni. Siihen maailman aikaan Suomessa tuskailtiin tietotekniikkalaitteiden huolimattomasta ja leväperäisestä käsittelystä ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutustumiskäynnin kohteessa olevassa oppilaitoksessa jokaisessa tietokoneluokassa jokainen oppilas kuittasi hallintaan ottamansa tietokoneen - "ruutuvihkoon". Jokainen oppilas velvoitettiin ilmoittamaan mahdolliset viat laitteessaan. Yksinkertainen kontrolli, joka saamamme tiedon mukaan toimi, ei ongelmia. Samalla totesimme kyseisessä oppilaitoksessa olevan jo silloin tehokas kameravalvonta myös välituntitiloissa ja piha-alueella. Pienenä yksityiskohtana, kevennyksenä todettakoon/kirjoitettakoon, että ensimmäisen yön jälkeen minulta kysyttiin:"Saitko nukutuksi?" Hiukan kysymystä ihmetellen totesin:"Kyllä. Nukuin kuin tukki." Sain kuulla, että kämppäkaverini oli tunnettu erikoisen kovasta kuorsauksesta. Minua se ei häirinnyt...

Valta turmelee - kyllä...

Valta turmelee - kyllä... 75+ - ikäisenä olen vuosikymmeniä havainnut, että valta turmelee. Olen jopa tavannutkin monia sellaisia henkilöitä, joihin kyseinen toteamus on paikallaan. Vallan kahvaan päästyään monista tulee sietämättömän itsekkäitä ja ylimielisiä. He luulevat olevansa korvaamattomia. Sitä esiintyy politiikassa paikallistasolla, aluetasolla ja valtakunnan tasolla. Onneksi demokratiassa meille äänestäjille annetaan mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Valitettavasti monissa vaaleissa puolue nimeltään Nukkuvat on vuodesta toiseen suurin vaikuttaja/epävaikuttaja. Diktatuurissa tätä mahdollisuutta ei käytännössä ole, se on nähty monesti. Tämä on juuri tällä hetkellä näkyvissä itänaapurissamme Venäjällä. Miten on mahdollista, että yhden henkilön peukalon alla on niin paljon valtaa? Se on käsittämätöntä, sitä ei kerta kaikkiaan voi ymmärtää. Onneksi näin ei jatku enää pitkään. Jonkinasteinen herääminen venäläisten keskuudessa on pakostakin edessä. Tuskin siihen vallankumousta tarvitaan, mutta Venäjän nykyhallinto ajaa koko maan pysyvään taantumaan. Venäjästä tulee hylkiövaltio vuosikymmeniksi, mikäli valta ei vaihdu - parempaan... Ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Ulkona -17 astetta pakkasta ja tyyntä. Kemin Haukkarin Kainuunkadulla on rauhallista. On Loppiainan. Pätkä Wikipediatekstiä: Loppiainen (myös teofania tai epifania (kreik. Θεοφάνια)) on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla. Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on yleinen vapaapäivä Suomessa. Suomessa loppiainen oli vuosina 1973–1991 työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta aina lauantaina, aikaisintaan 6. ja viimeistään 12. tammikuuta. Joissakin maissa loppiaista on vietetty 1970-luvulta alkaen tammikuun ensimmäistä päivää seuraavana sunnuntaina. Juhlan merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa. Aamukahvittelun yhteydessä pohdiskelimme, josko huomenna lähtisimme käväisenmään ensimmäistä kertaa tälle talvelle Selkäsaaressa. Katsotaan nyt, miten tämä päivä etenee...

Taas kerran - joka vanhoja muistelee, sitä...

Taas kerran - joka vanhoja muistelee, sitä... Kävi jo eilen mielessä edesmenneen kalakaverini pohdiskelut, tuskailut 1980-luvulla. Hän totesi muun muassa: "On se kumma, kun on päässyt mielihyvän tunnossaan ajattelemaan, että nyt ei ole mitään suurempia menoja, rahanmenoja edessä, niin johan kolahtaa." Kyllä se näin on näinäkin päivinä. Kodinkoneet ovat yksi ongelmapiste. Niille on tarkkaa laskettu toiminta-aika eikä niitä pääsääntöisesti kannata korjauttaa. Meillä eilen keittiön liesi alkoi käyttäytyä kummallisesti. Uunin vastukset repsahtivat alas ja näyttivät hehkuvan/"säkenöivän" ja uunin valolamppukin vilkutteli. Saimme pizzan paistetuksi, mutta uuni oli pistettävä pois päältä jäähtymään. Tänään aamulla uunin kattoa/vastuksia katsellessani oli pakko todeta. että en ainakaan minä tuolle mitään voi tehdä. Kävimme parissa paikallisessa liikkeessä alustavasti katselemassa perusliesiä. Niitä löytyy joka lähtöön. Ensi viikolla ilmeisesti on edessä uuden lieden hankinta...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa, viikkoliiten Luppo ja Lounais-Lappi - hakiessani aistin mukavan tuntuisen pakkasaamun läsnäolon - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Tuo perjantain Loppiainen oli minulta jostain syystä jäänyt huomioimatta. Lähdemme tänään aamupäivällä kaupoille ja iltapäivällä vielä asioille. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo loppujen lopuksi tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... "On se Luojan lykky, että sinusta ei tullut tosi poliitikkoa!" minulle sanottiin. "Olen samaa mieltä. Neljän vuoden pätkätyö ei olisi erityisen houkutteleva." totesin. Niin - keskustelumme liittyi luonnollisesti lähestyviin eduskuntavaaleihin, joissa ehdokasasettelu alkaa olla viimeistelyä vailla. Kävi mielessä vaatimattoman kuntapolitiikkaurani alkuajat. Torniolainen kansanedustaja Hannes Manninen kävi psyykkaamassa kemiläisiä keskustalaisia nykyisen OP Kemin Seutu-kokoustiloissa. Silloinkin tavoitteena oli löytää Kemistä potentiaalinen keskustalainen kansanedustajaehdokas lähestyviin eduskuntavaaleihin. Hannes puhui tyylilleen ominaisesti - vakuuttavasti. On pakko tunnustaa, että minullakin kävi takaraivossa ajatus, josko minäkin. Tämä tapahtui yli 20 vuotta sitten. Se olisi tosin vaatinut luonnollisesti puolueeseen liittymisen ja tukevan tukon riihikuivaa rahaa. Muistaakseni tuolla kierroksella Kemistä ei löytynyt ehdokasta - myöhemmin kylläkin.

Mukava talvinen pakkasaamu - kyllä...

Mukava talvinen pakkasaamu - kyllä... Vilkaisin ulkolämpämittaria, se osoitti -12 astetta Celsiusta. Aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani tunne oli juuri edellisen kaltainen. Muuten - tällä viikolla Lounais-Lappi-lehti jaetaan ensimmäistä kertaa vasta torstaina. Tänään lopuiltapäivästä tulee edelleen Kotikulmilta-lehti. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tälle päivälle ei ole mitään erityisen tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Politiikan kovaa peliä eri tasoilla - kyllä...

Politiikan kovaa peliä eri tasoilla - kyllä... Olen uteliaisuuttani seurannut Yhdysvaltojen politiikkaa Ylen sivuilta. Tänään Yhdysvaltain politiikassa on tiedossa tapahtumarikas päivä. Alkuillasta Suomen aikaa maan kongressi avaa istuntokautensa viime marraskuun vaalitulosten luomassa uudessa tilanteessa. Demokraateilla on pieni enemmistö kongressin ylähuoneessa senaatissa. Republikaaneilla on puolestaan niukka enemmistö kongressin alahuoneessa edustajainhuoneessa. Katseet kohdistuvat edustajainhuoneeseen, joka aloittaa istuntokautensa uuden puhemiehen valinnan jälkeen. Näyttää siltä, että puhemiehen valinta ei olekaan ihan läpihuutojuttu. Peli on äärimmäisen kovaa... Sain amerikkalaisten politiikantekoon tuntumaa kirjasta Luvattu maa, jossa entinen presidentti Barack Obama kuvaa sitä mielestäni ansiokkaasti. Ostin kyseisen - kerran luetun - kirjan edullisesti pari vuotta sitten Keskustan Kemin ryhmäkaverilta Eero Tuokilalta. Peli oli silloinkin kirjoittajan mukaan äärimmäisen kovaa ja monisäikeistä... Kovaa se on Suomessakin, Kemissäkin. Kuntavaalien jälkeen eri poliittiset ryhmät käyvät keskenään ja oman ryhmän sisällä vääntöä tärkeimmistä vaikuttamispaikoista. Kaikki eivät ole valintoihin tyytyväisiä. Omat toiveet eivät välttämättä mene aina läpi. Tänä vuonna saavumme vaalikauden "puolenmatkan krouviin". Silloin on mahdollisuus tehtäväjakoa tarkistaa, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin mukavan tuntuisen, talvisen pakkaspäivän tulon. Postilaatikossa oli Lapin Kansan lisäksi Työkansa Sanomat - tilaamatta ja pyytämättä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Tänään ei ole mitään tärkeää tekemistä. Nyt ollaan vaan. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Itse asiassa kuultuna: Timo Airaksinen - kyllä...

Itse asiassa kuultuna: Timo Airaksinen - kyllä... Vaimoni huikkasi minua katselemaan alla olevan ohjelman TV 1:stä. Mielenkiintoinen haastattelu. Rento tyyppi, kohta liiankin rento, alkaa uskottavuutta jo horjuttamaan. Oli niin tai näin, kannatti katsoa. 56 min Timo Airaksinen, filosofi, kyyninen realisti, tietokirjailija. Maailmalla Airaksinen tunnetaan merkittävänä filosofian tutkijana. Arvofilosofin tärkein arvo on vapaus. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala. julkaistu ma 26.12.2022 katselukerrat 16475 Näytä lisää

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta olen päivityttänyt atk-liikkeessä vanhan lähes käyttämättömän läppärin. Hain sen loppuiltapäivästä ja samalla reissulla käväisin Hahtisaaressa ja sisäsatamassa. Molemmista pääsee merenjäälle niin halutessaan. Ensimmäinen käynti talvella Selkäsaaressa on aikaisempina vuosina toteutunut näihin aikoihin. Pientä kertausta: Selkäsaaren pohjoispäätyyn ympärivuotiseen käyttöön soveltuva saarimökki rakennettiin pääasiassa vuosina 2011-2013. Kotipoukamaan tulevaa väylää on ruoppautettu kevättalvella 2013 ja 2020. Alkukesästä 2020 tehtiin perunapelto ja kesällä siistittiin rannimmaista tonttia risukoista. Alkaneen vuoden alkukesästä toteutetaan tehostettu polttopuuoperaatio. Siinäpä sitä alkukesäksi on takuuvarmaa hommaa. Olihan se tänään pakko ottaa yksi kuva sisäsatamasta Selkäsaaren pohjoispäädyn suuntaan...

Vuoden 2023 ensimmäinen arkimaanantai - kyllä...

Vuoden 2023 ensimmäinen arkimaanantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan tuntuisen kevytpakkasaamun läsnäolon - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän päärakennuksen takkapesään tulet ja alan valmistella uusien kalentereiden käyttöön ottoa. Vanhaa taskukalenteriani purkaessa tuli sivuilta vastaan merkintöjä eräästä viime vuoden valtuustoseminaarista, jossa olin läsnä. Olin merkinnyt: "Kemi<2.0" Kohti tasapainoista taloutta 2025 mennessä - kasvamme kokoiseksemme! Taisivat olla konsultin tekstejä mutta siltikin... Tuo on hyvä tavoite, ei kahta sanaa. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan.

Onko pakko ... jos ei taho - lauleskeli edesmennyt viihdetaiteilija Jope aikanaan - kyllä...

Onko pakko ... jos ei taho - lauleskeli edesmennyt viihdetaiteilija Jope aikanaan - kyllä... Edellinen käväisi ajatuksissani muistellessani viime vuoden tapahtumia, lähinnä läpi vuoden seuraamiani blogitekstejä. Olen päättänyt olla seuraamatta, samalla provosoitumatta ja kommentoimatta sellaisia tekstejä, jotka toistavat samaa kalkkeutunutta kaavaansa. Luokittelen ne tästä lähtien otsikon: Toivottomat tapaukset - otsikon alle. Itänaapurin nykyhallinnossa on suuri joukko patologisia valehtelijoita, jotka suoltavat "kotimarkkinoille" estottomasti täyttä valetta, jota täällä länsimaissa ei ole uskottu vuosikausiin. Tai oikeastaan meillä Suomessa näyttää löytyvän muutamia henkilöitä, jotka yrittävät vääntää mustankin valkoiseksi uskomalla ja yrittäen uskottella muillekin muun muassa Ukrainassa käytävän sodan todellisen luonteen. Milloin virheellisen tiedon jakamisesta, toistuvasta, systemaattisesta jakamisesta alkaa rapsahdella rangaistuksia?

Uusi vuosi 2023 on alkanut - kyllä...

Uusi vuosi 2023 on alkanut - kyllä... Pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen pohdiskelimme aamukahvittelun yhteydessä, mitä mahtaa alkanut vuosi tuoda tullessaan. Toivottavasti maailmanlaajuisesti rauha palautuu eri sotapesäkkeissä, lähinnä Ukrainassa ja toivottavasti henkilökohtaisella tasolla pysyy jotakuinkin kopillaan. Niin - vähäiset ovat omat uudenvuoden odotukset. Katsotaan, mitä tämä 01.01.2023 päivä tuo tullessaan...

Vuoden viimeinen päivä nollakelissä - kyllä...

Vuoden viimeinen päivä nollakelissä - kyllä... Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin nollakelin = nuoskalumen läsnäolon. Se tietää perinteisten aamutoimien jälkeen rauhallista lumilapiointia. Lumikolan kanssa teloo itsensä eikä lumilingolla kannata lähteä elvistelemään, sillä poistoputki mitä suuremmalla todennäköisyydellä tukkeutuu aika-ajoin. Se on nyt tätä säävaihtelua. Pistin tulet päärakennuksen takkapesään ja lähden kohtapuolin etupihalle. Vuoden viimeisen päivän aamupäivä menee siis lapiohommissa. Niin - ensimmäinen käynti pihalla toteutettu. Lapiohommia ja vähin kuitenkin myös kolaushommia. Kyllä sen huomaa, että sitä ei aivan kaksi-eikä nelikymppinenkään ole, sillä 75+ -ikä alkaa tuntua lapion ja kolanvarressa. Oli pakko tulla välillä sisälle lepäämään ja kuinka ollakaan - syömään... Katsotaan, mitä muutoin päivä tuo tullessaan.

Vuoden 2022 viimeinen perjantai - kyllä...

Vuoden 2022 viimeinen perjantai - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin lumimyräkän läsnaolon. Se merkitsee aamupäivällä perinteistä hyötyliikuntaa. Voi olla, että kolailen rauhallisesti ainoastaan pääliittymän puhtaaksi lumista. Totta tosiaan vuosi 2022 alkaa olla lopuillaan ja olen poikkeuksellisen aikaisin tehnyt oman henkilökohtaisen tilinpäätöksen menneestä vuodesta. Yleensä en tee niin sanottuja uudenvuoden lupauksia. Ehkä kuitenkin yksi yleisluonteinen lupaus olisi paikallaan: Yritän elää ihmisiksi niin kuin tähänkin saakka. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän tulet päärakennuksen takkapesään, puen työasun päälle ja lähden pihalle. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo muutoin tullessaan...

Hyvä henkilökohtainen päätös - kyllä...

Hyvä henkilökohtainen päätös - kyllä... Käväisin hetki sitten kaupungilla asioilla. Sieltä pois rauhallisesti ajellessani kävi takaraivossa voimakas ajatus, jonka kerroin kevytaterian yhteydessä Pikkupuolen vieraillemme - Veeralle ja Eelikselle - sekä vaimolleni Tuulalle. Kerroin heille, että lopetan tällä päivämäärällä kuvainnollisesti kirjoitettuna pään seinään hakkaamisen. Minun on pakko lopettaa puhuminen ja kirjoittaminen asioista, joita olen kymmenen jopa kaksikymmentä vuotta tuonut esiin ja jotka eivät liikahda minnekään. Jos en saa ajatuksiani perille jollekin henkilölle tai henkilöryhmälle niin olkoon. Toki se merkitsee luopumista monista tutuista kuvioista. Ovien sulkemista, mutta väitetään, että samalla saattaa uusiakin ovia aueta, mene ja tiedä...

Työhuoneen kirjahyllykkö on "aarreaitta" - kyllä...

Työhuoneen kirjahyllykkö on "aarreaitta" - kyllä... Niin - minun mielestäni. Siellä on muun muassa Puuta ja Metallia lahjaesine. Tunnustan, että vaimoni on pyytänyt aina silloin tällöin, että hän voisi hiuken siistiä sitä. Olen todennut, että minä järjestelen sitä taas jossakin vaiheessa. Näin olen tehnytkin, mutta kyllä se kiistatta tarvitsee kunnon tuunauksen - jossakin vaiheessa. Edellinen olkoon eräänlainen "aasinsilta" seuraavaan... Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallitus julisti jäsenilleen kauan sitten kilpailun lahjaesineestä. Lahjaesineestä, jota oli tarkoitus luovuttaa muun muassa yrityskäyntien yhteydessä muistoksi yhdistyksestä. Minäkin pistin asian myssyn alle mietintään. Kuinka ollakaan, voitin kilpailun ajatuksellani/piirroksellani nimellä Puuta ja Metallia. Puu kuvasi talousalueemme puunjalostusteollisuutta ja metalli terästeollisuutta. Lisäksi lahjaesineeseen kirjoitettiin teksti: Me yhdessä pidämme pyörät pyörimässä. Yhteistyöstä kiittäen Länsi-Pohjan Insinöörit ry. Vierailun yhteydessä läsnä olleet yhdistyksen jäsenet kirjoittivat nimensä "puurullaan"... Aluksi lahjaesinettä tehtiin Kemin ammattioppilaitoksella. Myöhemmin Ammattiopisto Lappialla. Kyllä niitä löytyy talousalueemme muutamissa yrityksissä. Lahjaesine jalostui myöhemmin siten, että puurullaan kiinnitettiin yhdistyksen logo ja tuo edellä mainittu teksti painotyönä. Kolmisen vuotta on kärvistelty kirotun Koronaviruksen varjossa, joten yhdistyksen nykyhallitus ei ole päässyt yritysvierailujen yhteydessä lahjaesinettä luovuttamaan. Arvelen kuitenkin, että sitä jatkossa käytetään. Ken elää, hän näkee. Otin lahjaesineestä kuvan keittiömme pöydällä varmemmaksi vakuudeksi.

Mitä tänään tähän asti...

Mukavan tuntuinen pilvinen talviaamu - kyllä. Kukaties päivemmällä puuhuoltoa. Oikeastaan tänään ei ole mitään kummempaa takemistä, jos ei sitten loppujen lopuksi intoudu fiilistelemään lumikolan kanssa vähäisten kevytlumien kanssa. Tämän aamun lehtiartikkelit - Lapin Kansa - pistävät mietityttämään. Kemin muuttotappio yli 400 henkilöä, se on aivan liikaa. Kemin kuntataloudessa näyttäisi olevan uusi suunta, heijastuuko se aikanaan muuttovoitoksi, mene ja tiedä. Ainakin Veitsiluodon saaren mahdollinen "uusi teollinen nousu", uusien työpaikkojen synty olisi merkittävä. Ensi vuoden loppupuolella käynnistyvän uuden Metsä Fibren biotuotetehtaan merkitys on suuri. Jospa sen "kylkiäisinä" tulee vielä jotain muutakin. Kemissä lähivuodet ovat ratkaisevan tärkeitä. Niin - katsotaan nyt aluksi, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

"Jo se helepon lykkäs!" kävi mielessä, kun otin uuden pötäkalenterin esille...

"Jo se helepon lykkäs!" kävi mielessä, kun otin uuden pöytäkalenterin esille... Kyllä - merkkasin siihen tällä hetkellä tiedossa olevat - "pakolliset" - Kemin kaupungin luottamustoimiin liittyvät kevään 2023 kokoukset. Niitä on viime vuosiin verrattuna erittäin vähän. Ainoastaan kuusi (6) kokousta eli tammi-kesäkuun aikana yksi (1) kokous kuukaudessa. Kaupunginvaltuuston ja kahden lautakunnan varajäsenen ominaisuudessa mahdollisia kokouksia en merkitse. Jos niitä tulee, se on asia erikseen. Ne täytyy harkita kokous kerrallaan. Yllätin itseni pohdiskelemalla, että en oikeastaan kaipaakaan lisää kokouksia. Voi olla, että keväällä osallistun lisäksi erään yhdistyksen kevätkokoukseen. Toki voisin osallistua ainakin kahden muun yhdistyksen vuosikokoukseen sekä erään taloyhtiön kokoukseen, jos oikein alkaa hotsettaan. Tuskin. Näitä yhdistyskokouksiakin olen vähentänyt viime vuosina. Eiköhän oma kiintiöni ala olla täynnä. Niin - tiedän, että moni aktiivipäättäjä tuskailee oman kokousrumbansa kanssa. Kukaties pieni irtiotto - hypätä hetkeksi pois oravanpyörästä - saattaisi olla paikallaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan talviaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Pikkupuolelle taidamme saada illalla yövieraita. Käväisin keskustassa atk-liikkeessä näyttämässä vajaa kymmenen vuotta vanhaa, käytätnnössä käyttämätöntä läppäriä, josko päivitetään se peruskäyttöön. Kyllä - näin tehdään. Samalla alustavasti katselin uutta perusprintteriä, värisellaista... Tätä vuotta on vielä muutama päivä jäljellä. Katsotaan, miten tämän päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani tiedän tarkalleen, mitä aamupäivän aikana on odotettavissa. Lumen lapioimista, kolausta ja/tai lumilngon käyttöä. Kyllä - sen verran on lunta satanut/tuiskuttanut edellisen illan ja yön aikana. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamukahvittelun yhteydessä kerroin vaimolleni viime yön unia. Oli vähän rauhaton yö ja olimme taas vanhassa kotitalossamme. Olen saattanut aikaisemminkin kirjoittaa, että tällä tontilla unet tapahtuvat poikkeuksetta vanhassa kotitalossamme, jonka pihapiiri kokonaisuudessaan purettiin 1980-luvulla. En ole - ainakaan toistaiseksi - nähnyt unia nykyisistä rakennuksista: Päärakennuksesta, varastorakennuksesta ja Pikkupuolesta. Kohtapuolin on siis todellisen hyötyliikunnan hetki. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee...

Iltapohdiskelua risteilyasioista - kyllä...

Iltapohdiskelua risteilyasioista - kyllä... Lueskelin hetki sitten saamaani sähköpostitarjontaa. Suomen Keskusta rp:sta ja Keskustan Kemin kuntayhdistykseltä ry:ltä on tullut informaatiota Keskustan eduskuntavaaliristeilystä. Vastaavantyyppisiä risteilytapahtumia on ollut vuosikymmenien saatossa aina, kun on vaaleja läheisyydessä - hyvä niin. Olen ollut kuntapäätännässä mukana vuodesta 2000 alkaen, mutta kertaakaan en ole osallistunut vaaliristeilylle. Sen sijaan edellisessä elämässäni eli työelämäaikaan osallistuin aika monta kertaa erilaisiin koulutus-, opintomatka- ja risteilytapahtumiin. Ne liittyivät opetus- ja insinöörisektorin ammattijärjestökuvioihin, joissa olin aika aktiivisesti mukana. Liikkuminen oli siihen maailman aikaan helppoa: Esimerkiksi taksi haki minut Kemin Haukkarin Kainuunkadulta ja vei KEMI-TORNIO LENTOASEMALLE- lentokoneella pääkaupunkiseudulle - HELSINKI-VANTAA lentoasemalta taksilla/bussilla keskustaan tai satamaterminaaliin - itse tilaisuus - edelliset toiminnot päinvastaisessa järjestyksessä ja olin taas kotona. Nykyään kaikki on mennyt monimutkaiseksi ja epävarmaksi - mielestäni... Niin - katselin eduskuntavaaliristeilyn ohjelmarungon. Se on mielestäni erittäin hyvä, oikeastaan erinomainen. Asiasta lyhyen kaavan mukaan: Lähde kanssamme laineille - Keskustan eduskuntavaaliristeily tulee taas! Keskustalaiset kohtaavat laineilla 27.–28. tammikuuta. Matkalla kuulet asiantuntijoita ajankohtaisista polttavista aiheista, tapaat keskustalaisia ympäri Suomen sekä viihdyt ja virkistyt hyvässä seurassa. Tarjolla on asian lisäksi koulutusta ja keskusteluja sekä virkistäytymistä ja viihdettä. Eduskuntavaaliristeily kutsuu mukaan kaikki keskustalaiset. Risteily on avoin kaikille Keskustan toiminnasta kiinnostuneille, jäsenille, järjestötoimijoille, kunta- ja aluepäättäjille sekä eduskuntavaaliehdokkaille kampanjatiimeineen. Risteilyn ohjelma tarjoaa jokaiselle jotakin! Viking Linen Gabriella-laiva lähtee Helsingistä perjantaina 27.1. klo 17 ja palaa Tallinnasta lauantaina klo 13. Huomioithan, että risteilyllä ei ole maihinnousua. Liityntäkuljetuksia on laajalti käytössä, tutustu bussien reitteihin Matkapoikien sivulla, linkki alla. Ilmoittaudu mukaan 10.1. mennessä. Paikkoja on rajoitettu määrä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olemme tänään katselleet Ylen Teemalta kaksi Chaplinin klassikkoelokuvaa: Nykyaika ja Diktaattori. Molemmat elokuvat - useaankin kertaan katsottuina - kolahtavat aina vaan... Arvelen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on tuon jälkimmäisen eli Diktaattori salaisessa bunkkerissaan takavuosina katsellut useampaan kertaa. Miksi? Siksi, että hänen toimenpiteensä muistuttavat monilta osiltaan elokuvan juonta. Ainoastaan elokuvan viimeisiä minuutteja hän lienee sisimmässään kiroillut ja kukaties omassa nauhoitusversiossaan pyyhkinyt kokonaan pois ja/tai tuunannut mieleisekseen. Niin - molemmat elokuvat ovat aina vaan ajankohtaisia. On tämä kummaa aikaa...

Tapaninpäivä ja vuoden viimeinen viikko käynnistynyt - kyllä...

Tapaninpäivä ja vuoden viimeinen viikko käynnistynyt - kyllä... Mukava pakkasaamu ja tutut kuviot. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja haen kohtapuolin korillisen puita puu- ja varastorakennuksesta sisälle lämpenemään. Tänään ollaan vaan. Katsotaan, miten päivä etenee. Pöytäkalenterissa ei ole tälle viikolle mitään merkintöjä. Voi olla, että viikolla lähdemme moottorikelkkauraa pitkin Hahtisaaresta köpöttelemään Selkäsaaressa käväisemään...

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Aamukahvittelun jälkeen aloimme työstämään erästä joulupukin pakettia. Ähellyksen, käsienvapinan ja viikon kiroilukiintiön päätteeksi päätin lähettää Joupukille reklamaation. Reklamaation siitä, että tulevina jouluina en ota vastaan lahjaa, jonka joutuu itse kotona kasaamaan. Tältä joululta se on nyt tehty ja tuote - työtuoli - tuntuu ihan hyvältä. Toivottavasti siinä istuskellessani syntyy joitakin uusia oivalluksia... Nyt alamme keskittymään Joulupäivän klassikkoon: Ihmeellinen on elämä. Sitä se totta tosiaan on...

On Jouluaatto ja Turussa julistetaan kohta koko maahan Joulurauha - kyllä...

On Jouluaatto ja Turussa julistetaan kohta koko maahan Joulurauha - kyllä... Olisipa Joulurauha julistettavissa koko maailmaan mahdollista. Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani aistin mukavan pakkaspäivän läheisyyden. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Aamukahvittelun yhteydessä - edellisen yön unia muistellessamme - pohdiskelimme yksittäisen ihmisen vaikuttamismahdollisuuksia ympäröivään maailmaan, lähipiiriinkin. Kyllä ne ovat vähäiset. Minullakin on ollut joskus vahva uhotunne: Olis maassa rivat niin nostais. Toisaalta olen julkisestikin todennut nostaen oikean käden etusormen pystyyn: Olen aina oikeassa ja kaksikymmentä vuotta aikaani edellä. Ne ajat ovat onneksi ohi. Oltuani omalla, vaatimattomalla panoksellani kuntapäättäjänä vuodesta 2000 alkaen, olen havainnut myös siellä yksittäisen ihmisen vaikuttamismahdollisuudet varsin vähäisiksi. Kuntapäätännässä loppujen lopuksi aika pieni piiri pyörittää rulettia. On tietty ydinjoukko, sisäpiiri, joka jonkin verran onneksi vaihtuu toteutettujen kuntavaalien myötä. Mutta nyt on Jouluaatto ja Joulupukki on jo poroineen liikkeellä. Seurataan tilannetta...

Mielenkiintoinen Yle-Areena dokumentti - kyllä...

Mielenkiintoinen Yle-Areena dokumentti - kyllä... Katselimme tänään illansuussa alla olevan dokumenttiohjelman - suosittelemme. Rakkaudesta musiikkiin Tbilisissä Katso 1 h 19 min Georgian pääkaupungin Tbilisin yläpuolisilla kukkuloilla on kuuluisa Paliashvilin musiikkiopisto, jonka tunnetuimpia oppilaita ovat olleet viulisti Lisa Batiashvili ja pianisti Khatia Buniatishvili. Koulu kamppailee elämästään. Rakennus rapistuu, soittimia ei tahdota enää saada vireeseen ja monet opettajat voisivat olla oppilaittensa isoisovanhempia. Talossa huokuu kuitenkin rakkaus musiikkiin ja soittajiin. Maria Stockerin dokumentti kasvamisesta ja vanhenemisesta, jäähyväisistä ja uudesta alusta, unelmista ja toiveista. T: Accentus Music (Saksa, 2018). julkaistu su 17.7.2022 poistuu 31.1.2023 katselukerrat 9257 Näytä lisää

Vuoden 2022 henkilökohtainen tilinpäätös - kyllä...

Vuoden 2022 henkilökohtainen tilinpäätös - kyllä... Olen vuosikausia tehnyt kuluneesta vuodesta henkilökohtaisen tilinpäätöksen, yleensä Joulunpyhien jälkeen. Nyt ainakin aloitan sen aikaisemmin ettei jää viimetinkaan. Käyn asiaa pääasiassa läpi kuntapolitiikan näkökulmasta. Kemillä on takana ensimmäinen tämän valtuustokauden (2021-2025) täysi vuosi. Ensimmäistä kertaa olen ollut havaitsevinani, että kuntapäättäjät ovat viimeinkin heränneet raadolliseen tosiasiaan: Nyt on yhdestoista hetki tehdä kunnon korjausliikkeitä ettei kaupunki ajaudu valtioholhouksen alle... Vasemmistolle - Vasemmistoliiton ja SDP:n edustajille - tämä on ollut tiukka paikka. Varmaan muissakin ryhmissä on ollut joillakin ajatuksia, että eiköhän tästä vielä entisillä konsteilla selvitä. Myydään vielä jotakin. Myytävää, järkevää myytävää ei onneksi ole. Ei selvitä entisillä konsteilla. Toisaalta on ollut henkilöitä, jotka ovat vuosikausia olleet eräänlaisia "pahanilman lintuja" ja mustamaalanneet systemaattisesti Kemin päätöksentekoprosessia mennen tullen. Nykyistä edellisen kaupunginjohtajan Tero Nissisen aikaan muutosprosessi käynnistyi ja sitä on nykyinen kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen aktiivisesti jatkanut. Konsulttejakin on käytetty. Haluan uskoa, että ainakin osittain konsulttikorvauksille on saatu vastinetta. Kemin kaupunki on selkeästi muuttanut kuntalaivan kurssia - hyvä niin. Toivottavasti kurssi pitää jatkossakin. Kyllähän tuo Metsä Fibren biotuotetehtaan rakentaminen muine alueen lisäinvestoineen on ollut Kemille äärimmäisen tärkeä. Veitsiluodon saaren teollinen tominta jatkuu ja oletettavasti kehittyy. Näistä voisi kirjoittaa enemmänkin, mutta jätän ne silleen. Niin - henkilökohtaisesti olin poliittisen urani huipulla päästessäni huhtikuussa Kemin Keskustan kuntayhdistyksen vuosikokouksen puheenjohtajan ominaisuudessa kopauttamaan pöytään Paavo Väyrysen eduskuntavaaliehdokkuuden - yksimielisesti saatesanoilla "ollaanpa hänestä mitä mieltä tahansa", niin... Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja ilmeisesti koko ajan tapahtuu. Hänen ehdokkuutensa lopullinen hyväksyminen/hylkääminen tapahtunee tammikuussa 2023 Keskustan Peräpohjolan piirin hallituksessa. Arvelen äänestystuloksen myötä. Tai muodollisesti yksimielisesti, kunhan näkemyserot on lakaistu maton alle... Minun lautakuntatyöskentely varsinaisen jäsen ominaisuudessa on päättynyt perusturvalautakunnan ja sen alaisen jaoston tehtävien siirtyessä 01.01.2023 alkaen Lapin hyvinvointialueelle. Tiedän kaupunginvaltuuston ja lautakuntien varajäsenen roolin olemuksen tarkkaan, joten niiltä en odota mitään kummempaa. Olen ollut mukana Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallituksessa ja jatkan siinä tehtävässä ainakin ensi kevään. Se on mielestäni tärkeä luottamustoimi, kiistatta näköalapaikka. Olen ollut em. hallitustyöskentelyyn motivoitunut. Mielenkiintoisia ja ajatuksia avartavia kokouksia, ei kahta sanaa. Palautteen saaminen on tärkeää. Tänäkään vuonna en mielestäni ole saanut asiallista palautetta. Monet esittämäni asiat on vaiettu kuoliaaksi. Olin syksyllä ensimmäistä kertaa mukana seurakuntavaaleissa. Tavoitteeni oli olla mukana "joukon jatkeena", vaatimattomalla 3 äänen tavoitteella. Sain 12 ääntä siis nelinkertaisesti. Varajäsenenä saanen aikanaan tietoa Kemin seurakunnan toiminnasta enemmän kuin pelkästään rivijäsenenä olevana. Niin - asuminen omakotitalossa ja saarimökin pitäminen ovat tuttua touhua. Toki niissäkin on monia uusia elementtejä kuluneen vuoden aikana. Tärkein on ollut vesi- ja viemäriliitännän hankkiminen Pikkupuolelle syksyllä Kainuunkadun saneeraustyön yhteydessä. Se oli hyvä ratkaisu. Selkäsaaressa uuden perunapellon toteuttaminen oli myös erinomainen ratkaisu. Sen kehittämistä jatketaan ensi vuoden aikana. Ensimmäistä kertaa viime kesänä toimme saaresta klapeja kotiin. Ensi kevänä on tavoitteena ainakin tuplasti ellei peräti triplasti viime kesäinen määrä... Jos jaksoit lukea edellä olevan loppuun saakka toivotan Sinulle Hyvää, rauhallista Joulua sekä Onnellista Uutta Vuotta 2023!

Vuoden 2022 toiseksi viimeinen viikko - kyllä...

Vuoden 2022 toiseksi viimeinen viikko - kyllä... Viikko taas mennä vilahti. Vuoden 2022 toiseksi viimeinen viikko on lopuillaan ja huomenna on Jouluaatto. Joulupukki poroineen näytti - mikäli Ylen informaatioon on uskomista - lähteneen liikkeelle Korvatunturilta suorittamaan vuotuista, raskasta tehtäväänsä. Tehtävää, joka tuottaa monille iloa mutta myös pettymyksiä toteutumattomien lahjatoiveiden muodossa. Aamun lehteä hakiessani totesin mukavan raikkaan talvipäivän olevan tulollaan - hyvä niin. Sen verran on lunta satanut, että tonttimme pääliittymä on kohtapuolin kolattava puhtaaksi. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Illalla lienee joulusauna. Niin - kävimme hetki sitten kaupoilla, väkeä liikkeellä kiitettävästi. Ajoimme Hahtisaaren ja sisäsataman kautta - moottorikelkkojen jälkiä oli jo jäällä. Peurasaaren hautausmaalla kynttilänsytyttäjiä vähänlaisesti. Illalla enemmän ja sitä myötä toteutunee varmaan tuttu "kynttilämeri". Se on upea näky. Tänään on havillista aikaa seurata maailmanmenoa ja hahmotella henkilökohtaista, perinteistä, kuluneen vuoden tilinpäätöstä...

Kaunis talvinen aamu - kyllä...

Kaunis talvinen aamu - kyllä... Kerroin vaimolleni aamukahvittelun yhteydessä, että lähetin sähköpostin välityksellä Joulu- ja Uudenvuodenterveisemme Luoteis-Venäjälle, Severomorskiin kuvataideystävillemme perheineen niin kuin aikaisempinakin vuosina. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja kukaties sen jälkeen lähden fiilistelemään työasu päällä pihalle. Toisin sanoen kolailemaan vähiä lumia ainakin pääliittymästä. Oikeastaan tänään ei ole mitään erikoista, tärkeää tehtävää. Ehkä seurailen maailmanmenoa hiukan tarkempaan kuin viime päivinä. Yhdysvaltain tuki Ukrainalle näyttää olevan jatkossakin vankkumaton . hyvä niin...

Kemin kaupunginhallituksen kokous tänään 21.12.2022 klo 14-alkaen ja kevyttä raskaampaa kuntavaikuttamismuistelua...

Kemin kaupungilla on erinomaiset kotisivut, joita ei välttämättä osata riittävästi tarkastella, tutkiskella pysyäkseen ajan hermolla, missä mennään. Kävin hetki sitten läpi työpöytäni ääressä alla olevan esityslistan aineistoineen. Sain aikaa kulumaan noin puolitoista tuntia. Arvelen kokoukseen osallistuvien istuneen päättämässä 3-4 tuntia... Asianro Otsikko 358 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 359 Pöytäkirjan tarkastus 360 Kaavoituskatsaus 2023 361 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman painopistealueet vuosille 2023 - 2024 362 USO-verkostoprojekti kaudella 2023 - 2024: Uudistuvien kuntien johtaminen 363 Lausuntopyyntö Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiasta 364 Vuoden 2023 eduskuntavaalit / ennakkoäänestyspaikat ja varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat Kemissä 2023 365 Kaupunginedustajan valinta Yhdessä ry:n hallitukseen 366 Kiinteistö Oy Hepolan Vanhustentalot / Vuosimaksulyhennysten lykkääminen kahdelta vuodelta 367 Kaupungin ja Biltema Real Estate Finland Oy:n välisen esisopimuksen muuttaminen 368 Karjalahden alueen maankäyttö JulkL 24.1 § 17 k. 369 Palvelusopimus ruokapalveluista / Meri-Lapin kuntapalvelut 370 Toimistotilojen vuokraus vastaanottokeskukselle 371 Tullimakasiinin myynti 372 Palvelukoti Meripuiston kiinteistön ostaminen Kemin kaupungille kiinteistökaupan esisopimuksen mukaisesti 373 Täikön torin kioskin vuokraus 1.1.-28.2.2023 väliseksi ajaksi ja 1.4.2023 alkaen toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena Lapin hyvinvointialueelle 374 Täikön torin kioskin vuokraaminen maaliskuussa Kemin Vasemmistoliitolle 375 Kemin kaupungin kotouttamissuunnitelma 2023-2024 376 Toivola-Luotolan Setlementti ry:n International House of Sea Lapland -hankkeeseen osallistuminen 377 Kannanotto Lapin työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) organisoitumisesta vuosille 2023-2024 ja johtoryhmän jäsenen ja varajäsenen nimeäminen 378 Arviointikertomus 2021 / lautakuntien vastaukset tarkastuslautakunnan kysymyksiin 379 Stora Enso Veitsiluoto Oy:n sellu- ja paperitehtaan ympäristöluvan osittainen rauettaminen ja ympäristöluvan muuttaminen jäljelle jäävien toimintojen osalta, Kemi 380 Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen henkilöpoliittisen ohjelman laatimisen työryhmään 381 Arja Karplundin kuntalaisaloite turvallisia ja korkeita lukitustelineitä sähkö- ja maastopyörille 382 Valtuutettu Tytti Kumpulaisen ja kymmenen muun valtuutetun aloite Vihreä Kemi -lähettiläiden nimeämisestä 383 Tiedoksi saatettavat 384 Kaupunginvaltuuston kokouksen päätösten toimeenpano 385 Kaupunginhallitukselle saapuneet pöytäkirjat 386 Vireillä olevia ajankohtaisia asioita Niin kuin olen useastikin kirjoittanut olen jo siinä iässä, että mielellään muistelen menneitä. Itse tulin mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2000 sitoutumattoman jäsenen ominaisuudessa Kemin Keskustan ryhmään. Olen sittemmin maksanut Keskustan jäsenmaksua muutaman vuoden. Aikanaan - kauan sitten - kyselin, millä perusteella eri ryhmittymissä muun muassa kaupunginhallitukseen jäsenet valitaan. Minua silloin informoitiin hyvin selkeästi, vapaasti muisteltuna:"Kaupunginhallitukseen ei voi valita ketään pystymetsästä. Täytyy olla kokemusta." Toki ymmärsin, että saavutetulla vaalituloksella eli äänimäärällä on myös merkitystä. Silloin muistelen pohtineeni, että Kemissä tavallaan synnytään "kaupunginhallituksen jäseneksi" eli täytyy omata tietyt vaikuttajatausta, vaikka tehtävä ei silloin eikä nykyäänkään periydy isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle. Oli niin tai näin, kyllä edellä olevankin esityslistan läpikäyminen vaatii päättäjiltä asiaan todellista paneutumista. Eivät ole läpihuutojuttuja.

Mitä tänään tähän asti...

Mukavan tuntuinen talviaamu - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään, puen työasun päälleni ja lähden tekemään pienen hyötyliikuntahetken lumikolaa työnnellen. Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää muuta tekemistä. Aluksi työntelin vähiä lumia lumikolalla, mutta otin varastorakennuksen autotallista AL-KO-merkkisen lumilingon käyttöön. En ole koskaan ottanut sitä näin vähille lumille käyttöön, onkohan tämä jonkinasteista käytännön sanelemaa järjen häivähdystä. Intouduin ajamaan tonttimme kakkoliittymän koko leveydeltä lumista puhtaaksi saman tien... Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan.

"Tietokonevaurastumista" eli teksti sarjastamme: Joka vanhoja muistelee, sitä...

"Tietokonevaurastumista" eli teksti sarjastamme: Joka vanhoja muistelee, sitä... !980-luvun alkupuolella minulla/meillä ei ollut tietokonetta. Eipä niitä ollut monella muullakaan. Henkilökohtaista tietokonetta en aikonut hankkia ennen kuin niiden kanssa voi puhua, aikanaan lievästi uhosin... Hankin kuitenkin paikallisessa yrityksessa kasatun tietokoneen 1980-luvun loppupuolella ja "telaketjuprintterin". Sittemmin olen joutunut uusimaan tietokoneitani ja printtereitäkin. Mainosmiehet ovat väittäneet joka käänteessä, että aika on ajanut ohi laitteistani. Edellä mainittu ensimmäinen henkilökohtainen tietokoneeni - kakskasikutonen - on päärakennuksen autotallin hyllyllä, taitaapa olla tuo ensimmäinen printterikin sekä POMI-merkkinen pöytätietokone, jonka sain käyttööni erään ammattijärjestön puheenjohtajan ominaisuudessa. Ostin=lunastin sen viime vaiheessa itselleni täydestä hinnasta. Hyllykössä on myös viimeisin lattiatietokoneeni - Dell-merkkinen... Tämän hetkinen päätietokoneeni on tuunattu HP-läppäri. Printterinä on Samsung ML-2021, joka oikeastaan pitäisi uusia. Kemin kaupungin luottamustehtävissä minulla on Samsung-tabletti niin kuin kaikilla muillakin kuluvan vaalikauden. Lisäksi minulla on tuo vanha ASUS-läppäri, joka on ollut käyttämättömänä kirjahyllykössäni. Sitä herättelen "henkiin". Onko sille loppujen lopuksi järkevää käyttöä, kun siitäkin on jo nyt aika osittain ajanut ohi... Näennäisesti olen 1980-luvun alusta "tietokonevaurastunut". Vaikeaa olisi olla ilman niitä, mutta ei mahdotonta. Silloin ottaisin - kirjoittamiseen liittyvänä - käyttöön tekuaikaisen Remington-matkakirjoituskoneen ja/tai Adler-merkkisen, leveätelaisen toimistokirjoituskoneen. Tosin en tiedä, saako niihin enää ostetuksi "mustenauhoja".

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan oloisen pakkassään läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Otin kirjahyllyköstä esiin vanhan, käytännössä käyttämättömän tabletin vuosien takaa. Ajatukseni oli aikanaan viedä se saarikäyttöön, mutta ostettuani = jouduttuani ostamaan uuden älypuhelimen tablettia ei ole tarvittu. Yritän herätellä sen "henkiin", mutta jos se ei kotikonstein onnistu täytyy mennä jututtamaan alan asiantuntijoita. Ainakin käyttöjärjestelmä siinä on "vanha" ja käyttöturvallisuus todennäköisesti "epämääräinen"... Tänään loppuiltapäivästä käväisen viemässä pulloja ja tölkkejä Karjalahden Prisman kierrätyspisteeseen ja katson samalla löytyykö rakennuksen toisesta päästä mitään mielenkiintoista joulujuomaa. Loppuiltapäivästä on tämän vuoden viimeinen kokous. Katsotaan, miten päivä etenee.

Hiukan Blogisivutilastoja - kyllä...

Hiukan Blogisivutilastoja - kyllä... Aloitin oman Blogisivun pitämisen 01.07.2014. Miksi? Siksi, että en mielestäni saanut hyviäkään tekstejä julkaistuksi paikallisissa lehdissä. Juuri tällä hetkellä 19.12.2022 sivullani on 1 lukija ja 7333 tekstiä, joita on kommentuitu 105 kertaa koko aikana. Erittäin vähän. Kynnys kommentoida erityisesti omalla nimellä on korkealla. Koko ajalta 575420 lukijaa, tänään 25, eilen 55, tässä kuussa 1756, viime kuussa 2781.

Pöytäkalenterin toiseksi viimeinen vuoden 2022 aukema - kyllä...

Pöytäkalenterin toiseksi viimeinen vuoden 2022 aukema - kyllä... Ylihuomenna eli 21.12. on Talvipäivänseisaus, päivät alkavat näillä kulmilla taas pitenemään ja loppuviikosta lauantaina 24.12. Joulupukki tulee - tuonee lahjan/lahjoja ainakin oven taakse, kukaties eteiseen, mikäli ei kiireiltään sisään ennätä. Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan tuntuisen pakkasaamun. Lunta näytti sen verran sataneen, että perinteisten aamutoimien jälkeen puen työasun päälle ja lähden toteuttamaan hyötyliikuntaa. Lunta kolaamaan. Sitä ennen pistän totuttuun tapaan koivuklapeja päärakennuksen takkapesään. Huomenna on viimeinen kokous tälle vuodelle ja voin alkaa orientoitua Joulun viettoon. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Siinä ei ole mitään uutta. Aamukahvittelun yhteydessä sanaristikkoon liittyvänä pohdiskelimme sanaa - vanha. Välähdyksen omaisesti kävi mielessä edellinen elämäni eli työelämäni. Silloin kävi usein mielessä, että onpahan tuokin vanha tai ainakin vanhoillinen. Taisinpa joskus omille oppilaillekin irrotella:" Väitän, että minulla on tuoreempia, nuorekkaampia ajatuksia kuin teillä." Oli niin tai näin - nyt monta vuosikymmentä myöhemmin olen edelleen samaa mieltä. Viime viikon perusturvalautakunnan kokouksessa, jossa olin tuuraamassa Kittilä Petriä Kemin kaupungintalon 2. kerroksen kokoushuoneessa, keskustelin lautakunnan puheenjohtajan Sari Ekorren kanssa hänen edesmenneestä isästään Mikko Ekorresta. Samassa kokoustilassa minulla oli aikanaan mahdollisuus kuunnella Mikon painavia ajatuksia. Kerroin Sarille, että olin erään rajanaapurini kuolinvuoteen äärellä - vanhan miehen - kauan sitten. Mietiskelin silloin, kunpa olisin saanut hänen tietomäärästään osan kaapatuksi omaan pääkoppaani. Niin - tuo vanha mies - oli lähes kymmenen vuotta nuorempi kuin minä tällä hetkellä. Tänään on lähes pakko seurata jalkapallon MM-loppuottelu - Korruptio-Katarista - sano...

Kysymyksiä minun lähitulevaisuuteeni - kyllä...

Kysymyksiä minun lähitulevaisuuteeni - kyllä... Kirjoitin pari päivää sitten, että ensi keväänä minulla on Kemin kaupungin luottamustehtävissä - näillä näkymin varmuudella - vain yksi kokous kuukaudessa. Ei muuta. Se on uusi tilanne. Jo kohta minulta kysyttiin: "Sinulle varmaan tulee vahvoja vieroitusoireita? Miten sinä voit elää ilman kokouksia?" "Kyllä voin, loppujen lopuksi arvelen sen olevan varsin helppoa." totesin kysyjälle. Toki vanhasta muistista seuraan Kemin kaupungin hallintosivuja: Esityslistoja ja pöytäkirjoja jatkossakin, jos "vilttiketjusta" kuitenkin joutuu/pääsee framille. Olen 1970-luvun alkupuolelta lähtien eli yli 50 vuoden aikana ollut aika monissa ja hyvin erilaisissa kokouksissa läsnä. Summittainen arvio pitkästi yli 2000 kokousta. Ehkä kokouskiintiöni ei aivan vielä täynnä ole kuitenkaan. Annetaan ajan kulua...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja tutttuakin tutumpien, perinteisten aamukuvioiden jälkeen pistän puut päärakennuksen takkapesään. Nyt ollaan vaan kaikessa rauhassa. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Tuttuakin tutummat aamukuviot, päärakennuksen takkapesässä tulet ja mietiskelen työasun päälle pukemista ja ulos kevytlumitöihin lähtemistä. "Jo se helpon lykkäsi!" kävi hetki sitten mielessä. Miksi? Siksi että ensi keväänä minulla on jotakuinkin yksi=kerran kuukaudessa Kemin kaupungin luottamustehtäviin liittyvä kokous. Oletuksella, että ryhmämme varsinaiset valtuutetut ja lautakunnanjäsenet hoitavat tehtävänsä eikä sairaustapauksia tai heille liiemmälti esteitä siunaannu. Minusta ei tullut "luottamushenkilöohjusta", joka syöksyy kokouksesta toiseen taksin takapenkillä rapistellen esityslistakirjekuoria, kokousaineistoja menomatkalla auki niin kuin kauan sitten julkisesti kirjoittelin paikallisiin lehtiin. Tosin kirjekuoret ovat nykyään vaihtuneet tabletin hiplaamiseen... Näyttää siis siltä, että uusi vuosi alkaa rauhallisissa kokouskuvioissa - hyvä niin. Katsotaan, miten tämä päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin aamulla muun muassa seuraavaa: Niin - iltapäivällä on pari lyhyttä kokousta ja tämä viikko on näillä näkymin sitten siinä. Kyllä - oli kaksi hyvin erilaista kokousta. Toisessa, jossa olin varajäsenen roolissa oli suuria, Kemin kannalta erittäin tärkeitä asioita aina tuleville vuosikymmenille. Sen sijaan toisessa, jossa olin varsinaisena jäsenenä paikalla, oli pieniä, mutta yksilön kannalta tärkeitä asioita. Molemmissa kokouksissa kaupungin virkamiehet olivat tehneet hyvää, tarkkaa työtä lakien ja asetusten mukaan. Itselläni on vakaa luottamus kaupungin virkamiestoimintaan - ollut aina... Jos on ollut kysyttävää, aina on voinut mennä juttelemaan paikan päälle.

Mitä tänään tähän asti...

Selailtuani näitä aamutekstejäni voisin alkaa toteamuksella: Viitaten edellisten aamujen teksteihin totean lyhyesti aamun alkaneen tutulla tavalla... Niin - iltapäivällä on pari lyhyttä kokousta ja tämä viikko on näillä näkymin sitten siinä. Ensi viikolla saamme jännittää Joulupukin saapumista loppuviikosta. Mielenkiintoista. Sitä seuraavan viikon lopussa jo vuosi vaihtuu.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että mielellään muistelen menneitä aikoja. Tänään illansuussa tuli eräästä Facebook-tekstistä - Insinööriliiton edunvalvontatekstistä - mieleen oma liittotaipaleeni. Opiskeluaikana 1960-70-lukujen vaihteessa olin Insinööriliiton opiskelijajäsen, sittemmin varsinainen jäsen. Ollessani Imatran ammattikoulussa ammattiaineiden opettajana 1970-luvulla kuuluin myös TVK-laiseen opettajajärjestöön AOL:ään. Sittemmin syntyi em. yhdistyksen työnopettajien jaoston näkemysten/vaatimusten seurauksena järjestösota ja pääosa ammattiaineiden opettajista, lähinnä insinööreistä perusti uuden ammattijärjestön Ammattioppilaitosten Insinöörit AOI ry:n, joka liittyi Insinööriliittoon ja sitä kautta Akavaan. Eräs sen aikaisen toimintani mukavia hetkiä oli viedä yhdistyksen terveiset juhlivalle Insinööriliitolle Finlandia-taloon. Silloin Insinööriliitossa vaikutti kolme kovaa Koota: Koistinen, Kurki ja Kokka. Puheessani totesin, että olemme hypänneet liikkuvaan junaan. Kimmokkeen maininnalle sain katsellessani Helsingin Rautatieaseman ratapihan liikennettä... Olin AOI:ssä kaikissa tehtävissä paitsi puheenjohtajana - siinäkin sitten myöhemmin. Olin 1990-luvulla AOI:n viimeinen puheenjohtaja. Insinööriliitossa olin myös monissa luottamustehtävissä. Valtuustojäsenenä, myöhemmin myös hallitusjäsenenä. Olinpa jopa VIL:n varapuheenjohtajanakin eräässä vaiheessa. Kaikki sodat päättyvät aikanaan - myös jotakuinkin 20 vuotta kestänyt järjestösota ammatillisella koulutussektorilla. Päädyimme saman katon alle 1990-luvun puolessa välissä - hyvä niin. Sittemmin olen ollut OAJ/AOO-kuvioissa mukana sekä Opettaja-lehden toimitusneuvostossa. Viimeksi mainittu oli mielenkiintoista, opettavaista aikaa. Aloin mielestäni ymmärtää tiedottamisen merkityksen. Se on tärkeä osa-alue jokapäiväisessä elämässä. Oikea ja oikea-aikainen tiedottaminen on vaikea laji. Mielestäni sitä ei hallitse monikaan - en minäkään ihan aina. Pettymyksiä tulee. Tietysti voi sanoa, tekevälle sattuu. Niin - todettakoon, että liityin 01.12.2022 takaisin Insinööriliiton eläkeläisjäseneksi. Miksi? Oikeastaan tiedonsaannin vuoksi. Minulla tuntuu olevan vielä tiedonjanoa...

Mielenkiintoinen puhelinkeskustelu pari viikkoa sitten - kyllä...

Mielenkiintoinen puhelinkeskustelu pari viikkoa sitten - kyllä... Luettuani tämän päivän artikkelin Lapin Kansasta liittyen Paavo Väyryseen kävi taannoinen puhelinkeskustelu ajatuksissani. Minä yleensä vastaan - tavalla tai toisella - jos minulta kysytään ja/tai odotetaan kommenttia. Tuttu henkilö soitti minulle. Vapaasti muisteltuna hän ensimmäiseksi totesi:"Onko se Väyrynen tullut ihan hulluksi?" "En kommentoi!" totesin. "Mikä sitä oikein vaivaa?" tuli lisäkysymys. "En kommentoi." totesin. "Kyllä on miehen uskottavuus mennyt!" kuulin sanottavan. "En kommentoi." totesin. "Ei kai sitä oteta enää Keskustan listoille Lapissa?" hän lisäsi. "En kommentoi!" totesin. "On se käsittämättömän röyhkeä tyyppi." keskustelukumppanini totesi. "En kommentoi!" totesin. "Kyllä sitä Väyrystä nyt koetellaan." sain kuulla. "En kommentoi." totesin siihenkin. Jne. ... Toki keskustelimme muustakin. Totesin hänelle, että olen oman osuuteni aikanaan tehnyt liittyen Paavo Väyrynen-asiassa. Nyt asia on viime kädessä muiden päätettävissä. Käytännössä aluksi Keskustan Peräpohjolan piirin päätettävissä ja aikoinaan loppujen lopuksi äänestäjien päätettävissä... Niin - Paavo Väyrysen lopullinen ehdokkaaksi hyväksyminen/hylkääminen näyttää siirtyneen mediatietojen mukaan alkuvuoden 2023 puolelle. Mielenkiintoista.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavan tuntuisen pakkasaamun läsnäolon. Sen verran on lunta satanut, että tiedän aamupäivän hyötyliikunnan lähestyvän. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivulapit päärakennuksen takkapesään. Kohtapuolin pistän työasun päälle ja lähden kevyttä pakkaslunta kolaamaan. Lähden iltapäivällä tarkastuslautakunnan kokoukseen Kemin kaupungintalolle varajäsenen roolissa. Kyllä - siellä kävin, asiallinen kokous, ei kahta sanaa. Kotiin tultuani jouduin kommentoimaan tälle foorumille tiettyjä asioita. Huomaan, että minulla on taas "liipaisinsormi=näpyttelysormi" herkässä. Älä kysele minulta mitään ylimääräistä tänään - kiitos. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee. Ainakin illalla on jalkapallon MM-karsintaottelu Ranska-Marokko. Tuskin Ranska tulee yllätetyksi, vaikka väitetään, että pallo on pyöreä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Lehden kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin kirpeän pakkasaamun läsnäolon - kyllä. Sisällä tarkistin asian - 16 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Käväisin hetki sitten vilkaisemassa Pikkupuolen lämpötilan, se on +16 astetta. Ihan riittävä lämpötila. Lämmitetään massiivista, varaavaa takkaa tai leivinuunia, jos tulee yövieraita... Tänään on loppuiltapäivästä perusturvalautakunnan viimeinen kokous. Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, tehtävät siirtyvät 01.01.2023 Lapin hyvinvointialueelle.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Katselin ja kuuntelin Kemin kaupunginvaltuuston kokouksen kaupungintalon 9. kerroksen valtuustosalista tänään maanantaina 12.12.2022 klo 14-18.55 välisenä aikana. Pari pientä neuvottelutaukoa, joista toinen tosin kesti lähes tunnin... Ihan asiallinen kokous, joka sisälsi vuoden 2023 talousarvion osalta historian havinaa, kun osa kaupungin palveluista siirtyy Lapin hyvinvointialueelle 01.01.2023 alkaen. Kaupungin perusturvalautakunnan ja sen alaisen yksilöasian jaoston toiminta päättyy tämän viikon kokouksiin. Toivottavasti Kemin kaupungin talouskuri kestää jatkossakin. Suunta on nyt oikea... Meitä nettiseuraajia näytti parhaimmillaan olevan viitisenkymmentä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehden hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kirpeän pakkasen ja vinkan läsnäolon. Nyt alkaa olla talven tuntua - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisälle lämpenemään. Voi olla, että käväisen kaupungilla kaupoilla, josko löytyisi jotain järkevää heräteostosta pukinkonttiin tai sitten ei. Illalla on kaupunginvaltuuston tämän vuoden viimeinen kokous. Kukaties katselen/kuuntelen sitä netin kautta. Huomenna käväisemme hakemassa ämpärillisen - aina niin herkullista riistakeittoa - Ammattiopisto Lappian Aurinko-ravintolasta Kivikankaalta. Keitto purkitetaan pääosin pakastimeen myöhempää käyttöä varten. Katsotaan, miten tämä päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen makustelimme aamukahvia juodessamme eilistä tapahtumaa Kemin Lumilinnassa. Mukava juhlahetki, ei kahta sanaa. Lähetän tänään Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n sihteerille historiikkitekstin sähköisessä muodossa. Jääpähän siitä jonkinlainen "täplä" myöhemmille sukupolville muistoksi. Seuraavan kerran historiikki esitetään täydennettynä, kukaties aivan uusimuotoisena viiden vuoden kuluttua vuonna 2027 yhdistyksen 80-vuotisjuhlan yhteydessä. Ken elää, hän näkee ja kuulee... Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Perinteisten aamutoimien jälkeen kahvitellessamme pohdiskelimme illan ohjelmaa. Olemme lähdössä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n 75-vuotisjuhliin ja yhdistettyyn Pikkujouluun Kemin Lumilinnan kabinettiin - kyllä. Mukava lähteä tapahtumaan tapaamaan tuttuja ja oletettavasti uusiakin tuttavuuksia. Itselläni on kovanluokan Stand-Up-koomikon jälkeen yhdistyksen historiikki ja juhlapuhe - tavallisen kova paikka... Iltaa odotellessa.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko mennä vilahti taas silmissä. Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen hakiessani lehden kadunvarren postilaatikosta aistin kevyen pakkaslumen satamisen ja tarpeen lumenkolaustöihin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen ja Pikkupuolen takkapesään tulet. Vaimolleni tulee iltapäivällä vieras = lapsuudentuttu kyläilemään Pikkupuolelle. Tontin kevytkolausta. Saapa nähdä, maltanko tänäkään talvena aukaista lumista aivan vaan välttämättömän vaan intoudunko taas ajelemaan leveitä väyliä... Katsotaan, miten tämä päivä etenee.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kauan sitten eli edellisen elämäni=työelämäni aikaan olin aktiivisesti mukana myös ammattijärjetökuvioissa - insinööri- ja opettajakuvioissa. Kävin aika useasti - Kemiin takaisin muutettuamme - pääkaupunkiseudulla Finnairin sinivalkoisin siivin. Aika usein minulta kysyttiin - kerrottuani asuinpaikkani: "Minkälaista on asua punaisessa Kemissä?" "Mikäpä kotona on asuskella. Eipä tuo punaisuus juurikaan haittaa asumista. Takavuosikymmeninä harjoitettu tonttipolitiikka on ollut murheellisen typerää." saatoin todeta. 2000-luvun alkupuolella kerrottuani olevani mukana kuntapolitiikassa sitoutumattomana Kemin Keskustan ryhmässä kysymys oli muotoa:"Minkälaista on olla keskustalaisena punaisessa Kemissä?" Siihen maailman aikaan keskustalaisia valtuutettuja oli seitsemän niin kuin tälläkin hetkellä. Vapaasti muisteltuna taisin todeta:"Eipä se niin kummallista ole, tavallisten rivikemiläisten asioitahan sitä pyritään yhdessä hoitamaan parhaan kykymme mukaan." Erityisesti lautakuntatyöskentelyssä eivät poliittiset värit tule juurikaan näkyviin. Toki kipupisteitä aina silloin tällöin löytyy. Aivan viime aikoina niitä kipupisteitä on ollut kohta häiriöksi saakka.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Onko syytä painaa jo paniikkinappia? Ei ole, sillä gallupeissa kysytään tavanomaiseen tyyliin: Mitä puoluetta äänestäisit, jos vaalit olisivat nyt... Eduskuntavaalit ovat vasta Aprillipäivän jälkeisenä päivänä 02.04.2023 ja siihen mennessä tapahtuu jos vaikka mitä. Hyvin toteutetulla vaalityöllä Keskusta saavuttaa kevyesti vähintään 15%:n kannatuksen. Kuulen selkeästi monen lukijan tuskailevan: Ylioptimistista haihattelua! Ei ole, sillä Keskusta on sen toteuttanut aikaisemminkin. Ei se sen kummempaa ole tälläkään kerralla. Toki onhan se rehellisesti tunnustettava, että alle 10%:n kannatusluku on murheellisen alhainen, luvattoman alhainen, ei sitä voi hyväksyä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin, sain pari tuntia lisäaikaa päivän touhuihin. Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin talvisen kevytvinkan läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Ennen puuhuoltoa keskityin hetkeksi aamun lehtien kotimaiseen uutisantiin. Ylen tuorein gallup povaa Keskustalle alle kymmenen prosentin kannatusta kysymykseen: Mitä puoluetta äänestäisit, jos eduskuntavaalit olisivat nyt... Niin - eduskuntavaalit ovat vasta 02.04.2023, siihen mennessä ehtii tapahtua paljon - jos vaikka mitä. Talousalueen lehtien vakikirjoittaja näyttää toivottavan Paavo Väyrysen tervetulleeksi eduskuntavaaleihin, vaikka ei itse häntä fanitakkaan. Arvelen monen myös ajattelevan - Keskustan kannatuslukuja katsellessaan - tuota se Väyrynen teetättää. Mene ja tiedä. Katselen kohtapuolin Kemin kaupunginvaltuuston maanantain 12.12.2022 esityslistaa. Todennäköisesti seuraan kokouksen työhuoneessani netistä illansuussa. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Kuolemaan ei totu, ei kertakaikkiaan...

Tiesimme katunaapurimme vakavasti sairastaneen tämän vuoden aikana. Tiesimme hänen olleen sairaalassa useaan otteeseen. Näimme hänet kotosalla, jututimmekin häntä jotakuinkin aina, kun sattui kohdalle. Viimeisestä juttutuokiosta on jo muutama viikko. Toimeliaan miehen olemus oli riutuneen oloinen, sanoikin, että ei enää jaksa juuri mitään. Lunta hetki sitten kolatessani jututin hänen jälkikasvuaan, tytärtä, joka sanoi isänsä nukkuneen rauhallisesti ikuiseen uneen viime viikon perjantaina. Hyvä naapuri on poissa, rauha hänen sielulleen ja lähiomaisille jaksamista. Laskeskelin hetki sitten, että tultuamme takaisin Kemiin loppukesästä vuonna 1981 on Kainuunkadun varrelta poistunut ajasta iäisyyteen yli kaksikymmentä henkilöä. Lisäksi muutama perhe on muuttanut muualle asumaan. Toki uusia perheitä on tullut myös katumme varrelle asumaan, uusia rakennuksiakin on rakennettu. Tällä hetkellä kadun varrella on neljä asumatonta taloa, yksi täysin purkukuntoinen...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsoessani aistin kevytlumisateisen aamun, joten lumenkolausta on tiedossa päivemmällä. Perinteisten aamtoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Poikkeuksellisesti heti aamutuimaan istahdin katselemaan norjalaista televisio-ohjelmaa etsijäkoirista ja niiden koulutuksesta. Tärkeää ja vaativaa työtä. Pistän kohta työasun päälle ja lähden pihalle lunta kolailemaan. Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin jostain syystä poikkeuksellisen aikaisin. Aamun lehden kadunvarren postilaatikosta hakiessani oli aistittavissa nollakelinen aamu. Itsenäisyyspäivä käynnistyy - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään. Vaimoni alkoi valmistella piparkakkuleivonnan/paistamisen urakkaa niin kuin monena aikaisempanakin itsenäisyyspäivänä. Illalla todennäköisesti tulee katseltua Presidentinlinnan juhlahumua Helsingistä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Kävipä tuossa hetki sitten mielessä muutaman viikon takainen puhelinkeskusteluni erään Facebook-kaverini kanssa. Asia liittyy MTV3:n ohjelmaan Suomen presidenttien suosituimmuusjärjestyksestä. Istuva presidentti Sauli Niinistä näytti olevan kärkipaikalla, sitten Kekkonen ja Koivisto... Niin kaverini paljasti minulle pohdintojaan. Hän oli päätynyt lopputulemaan, että Sauli Niinistö pitäisi poikkeuslailla valita kolmannelle kaudelle, jos hän siihen suostuu. Lupasin olla puhumatta asiasta eteenpäin, mutta kirjoittaahan siitä toki voi. Kerroin, että vastaavan tyyppisiä pohdintoja on ollut silloin tällöin esillä muun muassa yleisönosastokirjoituksissa. Tällä hetkellä ei Suomessa - minunkaan mielestä - ole potentiaalisia, suvereeneja henkilöitä nostettavaksi esiin presidentiksi. Kyllä Sauli Niinistö on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti erityisesti viimeisen vuoden aikana. Jatkokausi olisi näissä epävarmoissa poikkeusoloissa perusteltu.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Hiukan historiaa ettei totuus unohtuisi. Pätkä Wikipediatekstiä: Historia Suomen suuriruhtinaskunta itsenäistyi Venäjästä omaksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917. Bolševikit olivat kaapanneet Venäjällä vallan lokakuun vallankumouksessa 7.–8. marraskuuta 1917, ja joulukuun 4. päivänä 1917 P. E. Svinhufvudin johtama senaatti antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen joulukuun 6. päivänä äänin 100–88. Itsenäisyyden alkuvaiheessa itsenäisyyspäivästä oli eri mielipiteitä. Oikeisto ajatteli, että Suomi irrottautui Venäjästä kokonaan vasta sisällissodan päätyttyä, ja halusi juhlia itsenäisyyttä valkoisen armeijan voitonparaatin päivänä 16. toukokuuta. Vasemmisto puolestaan ajoi itsenäisyyspäiväksi marraskuun 15. päivää, koska kansanvaltaa edustanut Suomen eduskunta oli julistautunut korkeimman vallan käyttäjäksi 15. marraskuuta 1917. Kun itsenäisyysjulistuksen hyväksymisestä oli kulunut vuosi 6. joulukuuta 1918, akateemiset piirit juhlistivat vuosipäivää. Laajemmin joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Valtioneuvosto määräsi päivän tuolloin vapaapäiväksi valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuonna 1929 päivä säädettiin lailla yleiseksi palkalliseksi vapaapäiväksi. Vuonna 1937 säädettiin laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Sen mukaan itsenäisyyspäivän tuli olla palkallinen vapaapäivä tai siitä on maksettava korotettua palkkaa, kuten sunnuntaityöstä, jos ei ole mahdollista antaa vapaapäivää. Itsenäisyyspäivä on virallinen liputuspäivä. Liputus päättyy muista talven liputuspäivistä poikkeavasti vasta kello 20. Niin - Hyvää Itsenäisyyspäivää...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen kävin hakemassa aamun lehden kadunvarren postilaatikosta. Mukavan tuntuinen Itsenäisyyspäivä aatto tulossa - kyllä. Vaimoni oli myös aikaisen lähdössä asioiden toimittamiseen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään ja hain puu- ja varastokatoksesta korillisen klapeja sisälle lämpenemään. Vaimoni alkoi valmistella piparkakkutaikinan tekoa. Huomenna on taas se perinteinen piparkakkupäivä ja tietty: Itsenäisyyspäivä. Aamupäivällä käyn auton tankkaamassa. Edellinen kerta - vajaatankkaus - näyttää pöytäkalenterini mukaan olleen perjantaina 21.10.2022. Ajokilometrejä vajaa 400 km eli vähänlaisesti olemme nykyisin liikkeellä... Kyllä - tankilla kävin, alle 2 euroa litra, täytin hiukan yli 45 litraa, sillä ajelee yli vuodenvaihteen, vaikka pistäytyisi Ruotsin Haaparannallakin ennen Joulua. Kotiin ajelin sisäsataman kautta. Jäät vahvistuvat, hyvä niin... Katsotaan muutoin, miten päivä etenee.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että ihan uteliaisuuttani katselin pitkästä aikaa Kemin asuntotarjontaa Etuovi.com -sivustolta, jossa on parisataa erilaista asuntoa tarjolla. Todellinen lukumäärä on on vielä suurempi. Omakotitaloja 60 kpl, rivitaloja 29 kpl ja kerrostalohuoneistoja 101 kpl. On asuntoa joka lähtöön. Kemiin muuttavalla on kyllä kerta kaikkiaan ostajan markkinat, hintataso on erittäin edullinen. Myös asuntosijoittajaa tuntuisi asia kiinnostavan. Kuulen selvästi jonkun lukijoista jupisevan:" Kuka tänne nyt sitten muuttaisi tai asuntoon sijoittaisi?" Sekin aika saattaa vielä tulla, jos ja kun Veitsiluodon saarelle uutta tuotantoa alkaa käynnistyä, Ensi vuonna käynnistyvän Metsä Fibren biotuotetehtaan kylkeen kukaties löytyy myös "jotain uutta" aktiviteettia, jne. ... Ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin poikkeuksellisen aikaisin. Kaiken maailman asiat olivat heti aamusta mielen päällä. Onneksi on näitä arkirutiineja, joita voi lähteä heti aamusta toteuttamaan. Yksi niistä on päärakennuksen takan lämmitys. Juuri tälläkin hetkellä takkapesässä on tulet - hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen aamukahvittelun yhteydessä eiliset lehdet ja sanaristikko ovat luettavana/teon alla. Samalla alustavasti pohdiskelimme lähestyvää Itsenäisyyspäivän "piparkakkusavottaa". Oikeastaan tänään 2. adventtisunnuntaina ei ole mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että vien pari ahkiollista koivuklapeja Pikkupuolelle lämpenemään päivemmällä...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön ja lehtien - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakemisen kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen talvipakkasaamun läsnäolon - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin koivuklapit päärakennuksen takkapesään, mitäpä muuta... Katselin jo etuajassa ensi viikon ohjelmaa pöytäkalenteristani. Perinteiseen tapaan piparkakkuleivontaurakka Itsenäisyyspäivänä - minun osuuteni on vain paisto-osuus, vaimoni hoitaa totuttuun tapaan muut. Monena vuonna on ollut puhetta annoksen puolittamisesta, mutta sitä ei kuitenkaan ole vielä toteutettu. Torstaina on Lappian eläkeläisten jouluateria Torniossa. Sinne olen lähdössä kalakaverini kyydissä, samalla saan istuskella hänen uudenkarhean autonsa etupenkillä "pelkääjän paikalla". Ilmeisesti samalla reissulla käväisemme Haaparannalla ostoksilla... Lauantaina on Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n 75-vuotisjuhla ja pikkujoulu Lumilinnan kabinetissa. Tilaisuudessa pidän yhdistyksen historiikin/juhlapuheen. Tuttu juttu - sen olen tehnyt 65- ja 70-vuotisjuhlien yhteydessä. Olen yltiöpäisyydessäni kesällä Selkä-Sarvessa Jähti-risteilyllä vuonna 2019 luvannut pitää juhlapuheet viiden vuoden välein, mikäli kulloinenkin hallitus niin päättää. Ken elää, hän näkee ja kuulee. Nyt on hyvää aikaa seurata maailmantilannetta. Voi olla myös, että tänään tulee katsottua jalkapallon MM-kisoja, jos ei muuta tekemistä siunaannu...

Yllättäen ja pyytämättä - kyllä...

Yllättäen ja pyytämättä - kyllä... Viime keväänä Keskustan Kemin kuntayhdistyksen vuosikokouksessa minulle luovutettiin puheenjohtajan toimesta Keskustan nykylogoinen standaari, jonka jalustalaatassa lukee: Aki Pyykkö Kiitos Keskustan Kemin kuntayhdistys. Tilaisuudessa vapaasti muisteltuna totesin:"Tämä nyt kyllä tuli yllättäen ja pyytämättä." Olin luonnollisesti asiasta otettu... Sittemmin minut oli kutsuttu Keskustan Peräpohjolan piirin kokoukseen Simoon, jossa olisi ollut minuunkin liittyvää asiaa, johon en osallistunut. Vastikään oli Keskustan Kemin kuntayhdistyksen syyskokous, johon siihenkään en loppujen lopuksi osallistunut. Näin netistä, että muun muassa viimeksi mainitussa kokouksessa oli jaettu Keskustan kunniamerkkejä. Kuinka ollakaan, tänään postin mukana tuli paksu kirjekuori, joka sisälsi Keskustavihreän kunniakirjan, jossa lukee: Kiitollisuuden osoituksena suuriarvoisestatyöstänne keskusta-aatteen hyväksi on Teille Aki Pyykkö myönnetty Keskustan hopeinen ansiomerkki nro 13940 Suomen Keskusta r.p:n hallitus Kaunis, numeroitu merkki - kyllä. Luonnollisesti olen tästäkin erityisen otettu ja lausun asiaan vaikuttaneille kiitokseni. Tosin minun roolini on ollut tässä Keskusta-asiassa varsin vaatimaton. Olenpa tainnut aikaisemmin mainita/kirjoittaa, että olen ollut eräänlainen takarivin-Taavi, taustavaikuttaja, joka minulle on kyllä omasta mielestäni hyvin sopinut.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen aistin aamun lehteä hakiessani mukavan, lunta kevyesti satavan pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Syy pitkiin uniini oli alla oleva TV 3:n dokumenttifilmi: Mariupolin kukoistava kaupunki muuttui nopeasti painajaisten näyttämöksi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Naisia ja lapsia kuoli synnytyssairaalaan tehdyssä iskussa, ja kaduille jäi makaamaan siviilien ruumiita. Mariupolin asukkaiden kuvaama BBC:n Panorama-dokumentti kertoo tuhansista uhreista, uskaliaista paoista, menetyksistä, rohkeudesta ja päättäväisyydestä. Kategoria Dokumentit Ulkomaiset Vuosi 2022 Niin Venäjän raaàn hyökkäyksen kohteeksi joutui muun muassa 430.000 asukkaan satamakaupunki/merenrantakaupunki, joka on täysin tuhottu. Siviileitä kaupungissa on kuollut ja haavoittunut tuhansia. Ei tämäntyyppinen ole sotaa, vaan se on järjetöntä tuhoamista, teurastusta, nöyryyttämistä. Ei tätä voi ymmärtää, käsittää. Katsotaan, miten tämä perjantaipäivä täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadulla etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta kirjoitin aamulla: Tänään illansuussa aion lähteä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokoukseen yhdistyksen toimitilaan Vinssiin Kemin Meripuistokadulle klo 18.30 alkaen. Itseltäni on pari edellistä kokousta jäänyt väliin... Kyllä - siellä olin ja hetki sitten tulin kotiin. Hyvä, asiallinen ja puhutteleva kokous, ei kahta sanaa. Henkilövalinnan sujuivat hallituksen alustavan kaavailun mukaisesti. Yhdistyksen hallitusta täydennettiin, lukumäärää lisättiin - hyvä niin. Uusia aivoja ja käsipareja tarvitaan. Kokouksen jälkeen kahvittelun yhteydessä tuli esiin muun muassa Yhdistyksen 75-vuotisjuhla ja pikkujoulu Lumilinnassa lauantaina 10.12.2022 klo 18 alkaen. Mikäli oikein ymmärsin, yhdistyksen sihteeri yrittää saada vielä ilmoittautumiseen lisäaikaa. Tällä hetkellä osallistujamäärä on rapiat 30 henkilöä... Siellä tavataan!

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Lumen kolaaminen, jonka tein hetki sitten tälle alkutalvelle ensimmäistä kertaa, on yhtä yksinkertaista homma kuin käsin tiskaaminen, joiden aikana tulee mietiskelleeksi jos vaikka mitä. Kävi hetki sitten mielessä erään tuttavani toteamus:" Etköhän sinä ole jo oman osuutesi tehnyt." Toteamus liittyi kuntapolitiikkaan, josta olimme keskustelleet. "Kyllä varmaan, tosin tämä valtuustokausi ei ole vielä edes puolessa välissä, joten eiköhän tämä tästä vielä hoideta loppuun." totesin. Lisäsin myös, että nyt alkaa Kemin kuntapolitiikassa jonkinlaisia merkkejä, että viime vuosien, vuosikymmenien talouskurjimuksesta vielä selvitään. Elämme mielenkiintoisia aikoja, jossa on syytä olla mukana...

Mielenkiintoisin hetki kuntapolitiikassa, minulta kysyttiin...

Mielenkiintoisin hetki kuntapolitiikassa, minulta kysyttiin... Niitä on useitakin, mutta ehkä mielenkiintoisin hetki oli Veitsiluodon kalapaikan kodassa 20.04.2022, kun Keskustan Kemin kuntayhdistys piti vuosikokousta. Olin "poliittisen urani huipulla" vuosikokouksen puheenjohtajana sen päättäessä - vilkkaan keskustelun päätteeksi - ehdottaa kemiläistä rivivaltuutettua Paavo Väyrystä eduskuntavaaliehdokkaaksi - yksimielisesti. Silloin ajattelin, että saamme pitkästä aikaa Kemiin kansanedustajan, keskustalaisen kansanedustajan. Sittemmin on tapahtunut paljon. Oli suuri pettymys, kun Paavo perui ehdokkuutensa ja Keskustan Peräpohjolan piiri hakee "kissojen ja koirien kanssa" vielä kahta ehdokasta.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehden hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin ensimmäisen lumikolauspäivän läsnäolon. Tosin ei tuota lunta ole juurikaan ihan kolattavaksi, mutta kukaties päivällä raavin sitä hivenen kuitenkin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain totuttuun tapaan korillisen puita puu- ja varastokatoksesta sisään lämpenemään. Myöhemmin haen maakellarista perunoita ja pari hillopurkkia. Tänään illansuussa aion lähteä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokoukseen yhdistyksen toimitilaan Vinssiin Kemin Meripuistokadulle klo 18.30 alkaen. Itseltäni on pari edellistä kokousta jäänyt väliin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Katselin hetki sitten tämän illan Metsä Fibren biotuotetehtaan infon Kemin kulttuurikeskuksesta kotona netistä. Erinomainen info: Asiansa hallitsevat asiantuntijat, hyviä, asiallisia kysymyksiä/vastauksia, tästä on hyvä jatkaa... Parhaimmillaan meitä nettiseuraajia näytti olevan vajaa 150, paikan päällä todennäköisesti kymmeniä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön ja lehtien - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakemisen jälkeen kadunvarren postilaatikosta aloin valmistella lähtöä rtg-tutkimukseen/-kuvaukseen Länsi-Pohjan keskussairaalaan. Muistaakseni en ole alla olevasta aikaisemmin kirjoittanut mutta lyhyen kaavan mukaan: Työssä ollessani - kauan sitten - silloinen työterveyslääkärini Erkki Kaukoniemi totesi katsellessaan lonkastani otettua rtg-kuvaa:"Sinulla on oikeassa lonkassa kulumaa. Sen kanssa pärjäät varmaan vielä vuosia." Niin pärjäsin hiukan sinnitellen. Myöhemmin otettiin uudet kuvat ja niihin liittyvänä hyvin tuntemani henkilö, Willigin Reeta kuvia katsellessaan totesi vapaasti muisteltuna:"Kyllä tuo oikea lonkka leikkausta vaati, mutta vasen tulee perässä. Mietippä, jos molemmat leikataan yhtä aikaa." Eipä sitä tarvinnut paljoa miettiä. Lonkkani leikattiin syksyllä vuonna 2012. Kivut jäivät leikkaussaliin. Oululainen kirurgi Reetta Koivunen hoiti homman Kemissä ammattitaitoisesti. Vapaamuotoisessa sairaalakeskusteluissa sain infoa, että uusille nivelille ainakin kahdenkymmenen vuoden takuu on luvassa... Kymmenen vuotta on kulunut ja hetki sitten otettiin rtg-kuvia uusilla, upeilla laitteilla. Totesinkin kahdelle rtg-hoitajalle, että tunnen olevani kuin tieteiselokuvassa. Olen aikanaan vastannut Omavointi-kyselyyn, että ongelmia ei ole ollut ja tänä aamuna otetut rtg-kuvat lääkäri, ortopedi analysoi. Jos on tarvetta, minut kutsutaan "jatkosyyniin". Että tällainen aamupuhde. Olen saanut erinomaista palvelua Länsi-Pohjan keskussairaalasta. Onneksi tähän saakka hyvin harvoin. Asiasta toiseen, tämän illan Metsä Fibren biotuotetehtaan infon Kemin kulttuurikeskuksesta katselen kotona netistä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin eilen muun muassa: Vaimoni kävi päivällä kaupoilla ja kirjastossa. Hän on aktiivinen kirjastossa kävijä, kirjalainaaja ja lukija. Hän oli ottanut muun muassa Matti Ylipiessan uuden teoksen Kemi ja Peräpohjola 1905-1918 I OSA Vuoden 1905 suurlakosta syksyyn 1917. Hän sanoi lainanneensa sen minua varten, joten aloitin sen lukemisen illansuussa. Niin - eilen luin viitisenkymmentä sivua, tänään päässen sivulle 250 noin 350-sivuisesta kirjasta. Joka vähääkään on kiinnostunut paikallishistoriasta - suosittelen. Kirjaa lukiessani ei oikein meinaa muistaa ja ymmärtää, että olimme Venäjän vallan alla rapiat toistasataa vuotta sitten...

Elämä on pääasiassa sattumaa - kyllä...

Elämä on pääasiassa sattumaa - kyllä... Sattumaa, johon ei aina voi kovinkaan paljoa vaikuttaa. Tänään luin Lapin Kansasta, että hyvin tuntemani henkilö - Ilmari Kärkkäinen - oli kuollut 94-vuoden ikäisenä. Tapasin hänet ensimmäisen kerran loppukesästä vuonna 1962 käytyäni Veitsiluoto Oy:n työvoimatoimistossa ja saatuani työhönottajalta Pentti Rauanterältä vinkin, että sulfiittisellutehtaan laboratoriossa oli niin sanotun laboratoriopojan paikka auki. Menin laboratorioon, jonka laboratoriopäällikkönä Ilmari Kärkkäinen siihen maailman aikaan oli - sain paikan ja aloitin työskentelyn edeltäjäni - Markku Huttulan - ohjauksessa. Muistelen, että ohjausaika oli aika lyhyt. Tehtäväni oli pääasiassa näytteiden hakeminen ja perusliuosten teko. Myöhemmin yhtiössä sattumiini vaikuttivat erityisesti laboratoriomestari Pentti Toivonen ja valkaisulaitoksen työnjohtaja Lauri Möykkynen, jonka "peukalon alla" olivat myös kemikaaliasema ja vesilaitos. Oli ollut aikanaan myös pirtutehdas, josta olen kuullut/kirjoitellutkin monia mielenkiintoisia tarinoita... Jos edellisiä henkilöitä en olisi aikanaan tavannut, en varmasti istuisi tässä tätäkään tekstiä kirjoittelemassa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään odottamaan huomista sytyttämistä. Aamupäivällä jatkan hetken aikaa eilen aloittamani kirjan lukemista. Kyllä Matti Ylipiessa: Kemi ja Peräpohjola 1905-1918 kirja tuntuu imaisevan minut 1900-luvun alkupuolelle. Mielenkiintoista luettavaa muun muassa työväenliikkeen orastavat yhdistyskuviot ja suhtautuminen lähetyviin maailman suuriin kysymyksiin. Käy väistämättä mielessä: Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan... Tänään ei ole oikeastaan mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että lähden käväisemään kaupoilla lähestyvään Jouluun liittyvissä asioissa. Katsotaan, miten päivä etenee.

Marraskuun viimeinen ja joulukuun ensimmäinen viikko käynnistyi - kyllä...

Marraskuun viimeinen ja joulukuun ensimmäinen viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä hakiessani kadunvarren postilaatikosta olin aistivinani pikkupakkaspäivän alkamisen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole ainakaan pöytäkalenterissani mitään merkintää, joten antaapa ajan kulua. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

Olipa mielenkiintoinen loppuviikko - kyllä...

Olipa mielenkiintoinen loppuviikko - kyllä... Varsinkin perjantai 25.11.2022, jolloin oli kaksi tapahtumaa, joihin loppujen lopuksi en kumpaankaan osallistunut. Toisen tapahtuman osalta pistin henkilökohtaista yhdistyselämääni uuteen asentoon. Se ei ole ensimmäinen kerta. Todennäköisesti viimeinen tai ainakin viimeisimpiä, vaikka koskaan ei pidä sanoa ei koskaan. On kerta kaikkiaan seestynyt olo, kun olen latonut palikat uuteen järjestykseen. Sellaisen tuntee, kun on mielestään tehnyt syvällisen pohdiskelun, analyysin jälkeen hyviä ratkaisuja/päätöksiä. Samalla lähitulevaisuuden/lähivuosien pöytäkalenteriini jää mukavasti tyhjää tilaa. Tosin tyhjä tila pyrkii täyttymään. Jospa se tässä tapauksessa täyttyy vain henkilökohtaisella, täysin ansaitsemallani lisävapaa-ajalla. Mene ja tiedä. Käänsin pöytäkalenteristani uuden viikon esiin. Joulukuu alkaa puolen viikon jälkeen. Sitä ennen keskiviikkona 30.11.2022 yksi tarkistuskäynti ja illansuussa Metsä Fibren infotilaisuus biotuotetehtaasta kulttuurikeskuksessa. Jos paikan päälle ei tule lähdetyksi, infoa voi seurata netistäkin. Torstaina eli 01.12.2022 on Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous yhdistyksen toimitilassa Vinssissä Meripuistokadulla illansuussa klo 18.30 alkaen. Sinne olen ajatellut lähteä, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole... Näitä odotellessa.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään. Hain saman tien puu- ja varastokatoksesta korillisen koivuklapeja sisälle lämpenemään. Tänään 1, adventtisunnuntaina ei oikeastaan ole mitään suunniteltuja aktiviteetteja. Katsotaan, miten päivä etenee. Voi olla, että seurailen hiukan Keskustan puoluevaltuuston kokousta Kuopiosta niin kuin eilenkin.

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Että mitäkö mietin? Kävi mielessä lastenlapsien taannoiset kysymykset: "Pappa, uskotko sinä Joulupukkiin?" Vastasin:"Kyllä minä uskon." Tunnustan uskovani Joulupukkiin vieläkin. Kertakaikkiaan on mukava tunne, kun televisiossa Joulupukki lähtee Korvatunturilta liikkeelle poron vetämässä ahkiossa Joulun alla. Joulusta tulikin mieleen kysäistä vaimoltani, joko hän on kirjoittanut toivelistan Joulupukille... Postiin sitä ei ehkä ainakaan vielä kannata pistää, kun tuo postin kulku on epävarmaa - toistaiseksi. Toki myöhemminhän siellä on kovan luokan tonttujoukko avittamassa ratkaisuun pääsemisessä. Emme ole juurikaan ostaneet - toisillemme - joululahjoja. Vastikään erään aamukahvittelun yhteydessä päätimme, että ostamme toisillemme yhden yllätyslahjan. Toisottavasti se onnistuu - se yllätysmomentti...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen alkutalven pakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Pihallakaan ei vielä tarvitse lumikolaa käyttää. Katsotaan, miten päivä etenee.

Olen pyörittänyt muutakin kuin tahkoa - kyllä...

Olen pyörittänyt muutakin kuin tahkoa - kyllä... Pääsen aina silloin tällöin irrottelemaan edellä olevalla toteamuksella. Olin edellisessä elämässäni, elämänvaiheessani eli työssä ollessani mukana myös aktiivisesti ammattijärjestökuvioissa. Aktiivisin kausi oli vuosina 1975-1995. Tosin olin mukana vähin vielä 2000-luvun alkupuolelle saakka. Insinööriliitto IL/AOI ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ/AOO tulivat tutuiksi. Valtakunnantason toimintaa. En koskaan ajatellut lähteä mukaan politiikkaan, puoluepolitiikkaan mutta... Niinhän siinä kävi, että vuonna 2000 lähdin kunnallisvaaleihin Kemissä sitoutumattomana ehdokkaana. Sittemmin olen ajautunut hiukan syvemmälle kuntapolitiikkaan Keskustan ryhmässä. Käyn aina silloin tällöin itseni kanssa keskustelua tyyliin, onko tässä mitään järkeä? Iskeä päätä jatkuvasti seinään vaikeiden ja vieläkin vaikeampien asioiden kanssa. Kiitoksen sanaa hyvistäkään päätöksistä ei juuri kuule. Tähän saakka olen saanut itseni vakuuttuneeksi, että on tässä ainakin hitusen järkeä. Tämä on yhteisten asioiden - Sinun ja minun - asioiden hoitamista. Uskoni edelliseen on ollut vahva, vaikka sitä jatkuvasti koetellaan. Kemin taloudellinen tilanne on äärimmäisen vaikea. Edelleenkin jokainen kemiläinen kuntapäättäjä joutuu psyykkaamaan itsensä selviytymistaisteluun. Muuta mahdollisuutta ei ole, tämä valtuustokausi on vasta vajaassa puolessavälissä. Valitettavan moni tämän valtuustokauden luottamushenkilöistä on luopunut tehtävistään, syitä lienee monia. Jo vuosia sitten aistin, että ei minusta tule tosipoliitikkoa. Pitäisi olla suunapäänä ja rajua pyrkyä. Lisäksi pitäisi olla valmis menemään sine tänne tuonne ja ajella pitkiä pimeitä kokousmatkoja. Minun on hyvä olla täällä Kemin Haukkarin Kainuunkadulla vaimoni kanssa. Touhuta kotitontilla ja Selkäsaaressa mökillä sekä vähin kalastella. Siinä on elämää ihan nokko. En kaipaa muuta. No ehkä vielä yksi kaupunkiloma tai neljäs, uusimuotoinen Inter Rail- matka olisi kova sana. Katsotaan, miten asiat etenevät. Annetaan ajan kulua...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Edelleen viikot etenevät kuin siivillä. Aamun lehden haettuani pistin puut päärakennuksen takkapesään - ensimmäistä kertaa kesän jälkeen ostopuita eli lyhyitä koivuklapeja. Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin yllättä vaimoni paistamalla Pirkka-vehnäpullia. Huoneistossa on tällä hetkellä mukava pullan tuoksu. Aamukahvittelun yhteydessä pohdiskelimme tämän päivän ohjelmaa. Kemin taidemuseolla olisi iltapäivällä seminaari Historian elävöittäminen - tulevaisuusperintöverstas. Voi olla, että jätämme sen väliin. Kalenteriini on merkittyKeskustan Kemin kuntayhdistyksen syyskokous. Olen ollut aikeiessa osallistua, mutta juuri tällä hetkellä tilanne on vielä avoin... Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Paavo Väyrysen blogitekstit sen kun pahenevat - kyllä...

Paavo Väyrysen blogitekstit sen kun pahenevat - kyllä... Luin hetki sitten Paavo Väyrysen kaksi viimeisintä blogitekstiä. Mielestäni ymmärrän suomenkieltä ja olen jopa opetellut lukemaan rivien välistä. Murheellista todeta, että hän on jäänyt/jättäytynyt omalle asemalleen. Toistaa samaa paatosta. Olen aikaisemminkin todennut/kirjoittanut, että onneksi hänen tekstejään ei juuri muut lue kuin minä. Arvelen, että minäkin alan vähitellen poisoppia senkin. Ei kohta kerta kaikkiaan jaksa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen aamun lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani totesin mukavantuntuisen talviaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Eilistä iltakokousta muistellessani/kerratessani kävi mielessä, että avoimista, asiapitoisista ja asiallisista kokouksista jää hyvä jälkimaku... Kukaties käyn päivällä pistämässä tulet myös Pikkupuolen takkapesään. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin mukavantuntuisen kevytpakkasaamun läsnäolon. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korilisen puita lämpenemään puu- ja varastokatoksesta. Nyt alkaa ostokoivuklapien poltto. Eilen päiväkahvittelun yhteydessä pohdiskelin vaimoni kanssa Selkäsaaresta puiden tuontia kapealla, pitkällä lasikuituahkiolla saaressa käydessämme. Mökin kupeessa on aikanaan kaadettujen kuusien metrin mittaisia jonkin verran. Täytynee mittoa ahkiota ja Mersun takakonttia. Voi olla, että pohdiskelut/toteutus jätetään kuitenkin ensi kesän toimiin... Tänään ei ole muuta kuin illansuussa yksi kokous. Sitä odotellessa on joutilasta aikaa seurata maailman menoa. Pöytäkalenteriani vilkaistessani osui näkökenttään merkintä, että Koulutuskuntayhtymä Lappian eläkeläisten perinteiseen jouluateriaan, tapaamiseen on huomenna torstaina 24.11.2022 viimeinen ilmoittautumispäivä. Itse tapahtuma on Torniossa siitä parin viikon päästä eli 08.12.2022. Samalla reissulla voisi käydä toki Haaparannallakin. Asia on vielä omalta osaltani harkinnassa.