Tappion katkera kalkki ja pikkupoliitikkojen ahdistava kaunaisuus - kyllä...

Tappion katkera kalkki ja pikkupoliitikkojen ahdistava kaunaisuus - kyllä... Olen usein kirjoittanut, että vuoden 2014 jälkeen mikään maailmassa ja nimenomaan Euroopassa ei ole enää entisellään. Miksi? Siksi, että silloin tapahtui pienten vihreiden, tunnistamattomien miesten = Venäjän armeijan taholta toteutettu Krimin niemimaan valtaus ja sotatoimien aloitus Itä-Ukrainassa. Viimeksi mainittu jatkuu edelleen ja kuolonuhrien lukumäärä sotatoimissa lähentelee 15000 - pääosin siviilejä: Lapsia, naisia ja vanhuksia... Voisin kirjoittaa jatkossa myös, että vuoden 2017 jälkeen mikään talousalueellamme, nimenomaan Kemissä ei ole enää entisellään. Miksi? Siksi, että silloin käynnistyi niin sanottujen Mehiläis-päätösten jälkeen - äänestyksessä tappiolle jääneiden taholta - kampanja, jonka huipentumaa olemme saaneet seurata viime päivinä mediassa. Ulkoistamispäätöksen purkamisprosessiyritys ei voi tapahtua pahempaan aikaan. Muun muassa tämän päivän Lapin Kansa-lehdessä avataan hiukan - kertauksena - asioiden taustoja. Artikkelissa on päätöksenteossa mukana olleiden nimiä, mutta artikkelissa ei tule esiin asiaa systemaattisesti eteen päin vieneitä taustapiruja ja valituskirjelmien laatijoita. Tässä taistelussa oletettavasti tulee "poliittisia ruumiita" ja hyvä niin. On tämä kummaa aikaa.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme orientoitua influenssarokotuksen ottoon Kemi terveyskeskuksessa. Runsaan viikon päästä sitten kolmas Koronarokotus - kyllä. Kyllä - rokotuksessa kävimme. Tehokkaan tuntuista tekemistä - kuulemma pitkästi yli 500 rokotettavaa tänäänkin noin viiden minuutin välein. Tuli taas todetuksi, että kyllä tuo kasvomaskin pitäminen on joillekin vaikeaa. Kotiin tultuamme tuntui oudolta ajaa ympärivuotisautomme suoraan päärakennuksen autotalliin, toinen odottaa hakijaansa tonttimme kakkosliittymässä. Kävin yön yli -15 asteen pakkasesta sitä koekäynnistämässä, hyvin lähti käyntiin, mutta suosittelen autotallissa pitämistä ja/tai jonkin aikaa roikan nokassa lämmityksessä pitämistä ennen liikkeelle lähtöä. Sain ilmoituksen, että minulle on varattu aika Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille huomenna keskiviikkona 01.12.2021 klo 09.00. Sinne menen. Kävi mielessä, että pitäisikö ottaa selfie ennen ja jälkeen käsittelyn...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään. Aamun lehteä hakiessani totesin hyötyliikunnan eli lumen kolaamisen olevan tämän päivän ohjelmassa. Otin hetki sitten Land Roverin liikennekäyttöön Trafin sivuilta. Lähden kohtapuolin ajamaan sen ulos päärakennuksen autotallista ja lastaan renkaita ja muita romppeita kyytiin. Ajan auton tonttimme kakkosliittymään. Päärakennuksen autotalli vapautuu nykyisen ympärivuotisen automme eli MB 200 E käyttöön - tarvittaessa. Näissä merkeissä tämä maanantaipäivä käynnistyy... Alustavasti olen keskustellut Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkin ammattilaisten kanssa hiustenleikkauksesta ja täysparran viistimisestä. Eiköhän se viikolla järjesty.

Päätösten yli kävelyä ja salailua - kyllä...

Päätösten yli kävelyä ja salailua - kyllä... Olen tänään käynyt läpi jotakuinkin kaiken, ainakin suurimman osan siitä media-aineistosta, joka liittyy viime päiviä puhuttaneeseen talousalueemme murheelliseen Mehiläissotkuun. Olen itse ollut mukana kuntapäättäjänä vuodesta 2000 alkaen vaatimattomalla panoksellani. Olen ollut Kemin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu - tälläkin hetkellä - sekä matkan varrella useiden lautakuntien jäsen. Tällä hetkellä olen perusturvalautakunnan varsinainen jäsen sekä yksilöasiain jaoston varsinainen jäsen, ympäristölautakunnan ja jaoston varajäsen, tarkastuslautakunnan varajäsen sekä Kemin Energia ja Vesi Oy:n hallitusjäsen. Kaikki tärkeitä luottamustoimia. Varajäsenen rooli on tunnettu. Valtuustokauden aikana voi tulla kutsu kokoukseen kerran tai kaksi. Varsinaisen jäsenet hoitavat pääsääntöisesti tehtävänsä erittäin säntillisesti - hyvä niin... Itse varsinaiseen asiaan. Jos saan tietooni, että niiden päätösten, joissa olen ollut mukana, yli kävellään mennen tullen, vaadin selvitystä ehdottomasti menettelylle. Jos saamani selvitys ei ole mielestäni yksiselitteisesti riittävä ja luotettava, harkitsen varmasti rooliani päätöksentekoprosessissa. Tähän mennessä minun ei ole tarvinnut pyytää ylimääräisiä selvityksiä ja hyvä niin.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Käänsin hetki sitten pöytäkalenterista viikon 48 esiin. Influenssarokotuksia Kemin terveyskeskuksessa tiistaina, Lappian eläkeläisten jouluruokailu Kivikankaalla torstaina ja Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n Pikkujoulu/jouluruokailu Lumilinnassa lauantaina, joulukuu käynnistyy ihan mukavasti. Varmaan viikolle mahtuu muutakin. Ainakin tuon "talliauton" luovutus uudelle omistajalle...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit, polttopuut päärakennuksen takkapesään. Aamukahvien yhteydessä pohdiskelimme vuonna 2017 lähikuntien tekemiä päätöksiä ja nyt julkisuuteen tulleita valitussotkuja liittyen niin sanottuihin Mehiläis-kuvioihin. Eipä olisi pahempaan aikaan voinut toteutua. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kukaan ei halua kommentoida asiaa, mutta onhan se selvää, että pinnan alla kuohuu ja puhelimet käyvät kuumina. Tässäkin on vaarana se, että sanonta: Köyhälle tulee kaikki aina kalliiksi, toteutuu pahimmassa tapauksessa. Se on joka tapauksessa erittäin todennäköistä, että henkilövaihdoksia tulee, on pakko tulla. Kirjoitin eilen: Viime päivinä Blogisivujani on seurattu poikkeuksellisen paljon - tänäänkin tähän asti noin 5000 kävijää, eilen 7291, toissapäivänä 5694, sitä ennen 5285 ja sitä ennen 7309. Kävijät ovat pääasiassa amerikkalaisia. Olisi mielenkiintoista tietää, minkä tyyppisiä tekstejä/artikkeleita he seuraavat. Toisaalta mielenkiintoista seurata, kuinka kauan tätä jatkuu. Eilen kävijöitä oli ennätysmäärä eli yli 9122. Tänä aamunakin jo yli 3400 - mielenkiintoista... Seurataan tilannetta.

Aattelepa ite...

Arvelen, että edesmennyt kemiläistaiteilija Jorma Jope Ruonansuu ei tykkäisi huonoa alla olevasta tekstilaineuksesta. Siinä on muutamia ihan varteenotettavia mainintoja elämänmenosta - kyllä... Sanoitukset Aattelepa ite Aattelepa ite noita amerikan hommia ite ne kyhää itelleen pommia Bushi on ihan pimpeli pompeli ite se Osamalle takkia ompeli kohta ei muut saa tehä ees lasta ellei sen malli tuu amerikasta lähiössä hiippailee formaatti kakarat paidassa amerikan tähtiä Aattelepa ite, no mite, no site että käyttäisit omaa päätäs ettei sun juttujas toiset säätäs pelasta ittes ja elämäs site et aattelet kaiken järjellä ite Aattelepa ite Aattelepa ite iha ite Aattelepa ite Mäkkäri, näkkäri, kokis ja sprite missä on suomalainen kokki ite kauniit ja rohkeat, silkkiä luotia telkkarista tuleva kakka on muotia trendit ja frendit on valmista kauraa ne on studiossa täytynyt valmiiksi nauraa rahako se ihmistä tyhmänä pitää vaikkei se ite on yhtään mitään Aattelepa ite, no mite, no site että käyttäisit omaa päätäs ettei sun juttujas toiset säätäs pelasta ittes ja elämäs site et aattelet kaiken järjellä ite Aattelepa ite Aattelepa ite iha ite Aattelepa ite sillä itellä korvien välissä paukkuu joka koulussa esimerkiks toisia haukkuu on helppo huomata kenen on syy jos ite tyhmäksi heittäytyy älä siis anna toisten sua huijata huumeihin ja muuhun paskaan puijata eläppä ite ja käytä järkeä silloin ei muut voi elämääsi särkeä Aattelepa ite, no mite, no site että käyttäisit omaa päätäs ettei sun juttujas toiset säätäs pelasta ittes ja elämäs site et aattelet kaiken järjellä ite Aattelepa ite Aattelepa ite iha ite Aattelepa ite... Lähde: LyricFind

Tarvittavaa, tärkeää palautetta...

Tarvittavaa, tärkeää palautetta... Viime päivinä Blogisivujani on seurattu poikkeuksellisen paljon - tänäänkin tähän asti noin 5000 kävijää, eilen 7291, toissapäivänä 5694, sitä ennen 5285 ja sitä ennen 7309. Kävijät ovat pääasiassa amerikkalaisia. Olisi mielenkiintoista tietää, minkä tyyppisiä tekstejä/artikkeleita he seuraavat. Toisaalta mielenkiintoista seurata, kuinka kauan tätä jatkuu. Mutta annetaan ajan kulua. Toki onhan siellä seurattavaa - tällä hetkellä yhteensä 6685 tekstiä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen saattanut kirjoittaa alla olevasta aikaisemminkin. Onko minusta tulossa ynisevä, kränisevä vanha ukkorahjus? Miksi? Siksi kun kaipaa yhä enemmän entisiä hyviä aikoja muun muassa yhdistysmaailmassa. Tunnustan, että kaipaa postilaatikkooni tulleita isoja, valkoisia kirjekuoria, joissa oli seuraavan kokouksen esityslista liitteineen - avoimesti. Oli helppo mennä kokoukseen. Nykyisin yhdistysten kokoukset ovat eräänlaisia "salaseuraversioita", joissa tehtäviä päätöksiä ei erkkikään voi ennakoida ja joista pois lähtiessä on aika pöllämystynyt olo... No ehkä ei nyt aivan sentään mutta kyllä paljon puhuttu/kirjoitettu avoimuus ja läpinäkyvyys on mielestäni ollut pitkään jo hakusessa/häivyksissä. Luonnollisesti tästä(kin) voi olla ainakin kahta mieltä. Asiasta toiseen: Huomasin hetki sitten, että "liipaisinsormeni" on taas herkässä. Facebook-kavereita lentää 30 vrk jäähylle solkenaan. Saan kohta taas lueskella pääasiassa omia tekstejäni...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Aamulehteä hakiessani totesin, että pihalle voi mennä fiilistelemään lumikolan kanssa, jos siltä tuntuu. Toki pakottavaa tarvetta ei ole... Aamun lehteä lukiessani kävi mielessä, että artikkeleissa olisi syytä olla kaikkien niiden henkilöiden nimet, jotka ovat päätös- ja valitusprosesseissa mukana. Se olisi avointa ja reilua niitä henkilöitä kohtaan, jotka ovat esim. kuntavaaleissa aikanaan olleet henkilöitä valitsemassa. Lähinnä mielessä on tuo surullisen kuuluisa lähikuntien Mehiläissopimus ja siihen liittyvät kärhämöinnit. Artikkeleissa olisi syytä nimetä myös niin sanotut taustapirut, lainopilliset "neuvonantajat"... Kyllä tämäntyyppinen toiminta syö poliittista uskottavuutta.

Kyllä nyt keittää, ei kahta sanaa...

Kyllä nyt keittää, ei kahta sanaa... Jäin pari vuotta sitten pois Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n hallituksesta. Jättäytyessäni syrjään aktiivitoiminnasta ilmoitin, että mielellään osallistun yhdistyksen suuriin kokouksiin eli kevät- ja syyskokoukseen ja järjestettäviin tapahtumiin. Esitin, että minut - yhdistyksen kunniajäsenenä - erikseen kutsutaan em. kokouksiin/tapahtumiin. Totesin lisäksi, että lupaan esittää yhdistyksen vuosijuhlissa historiikkiosuuden, mikäli sen aikainen yhdistyksen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi. Toistaiseksi ei ole tullut henkilökohtaista kokouskutsua. Olen todennut aina, että tiedottaminen on vaikea laji. Valitettavan usein se epäonnistuu... Olen pitkin loppusyksyä/alkutalvea odotellut yhdistyksen perinteistä kotiin lähetettävää tiedotetta, jonka insinööriopiskelijat ovat monistaneet ja postittaneet pientä vastiketta/avustusta vastaan. Olen Googlannut, käynyt Facebookissa, mutta mitään täpliä yhdistyksen syyskokouksesta en ole löytänyt. Ei yhtään mitään. Tänään - Torniossa yritysvierailulla - kysyin tämänhetkiseltä puheenjohtajalta, milloin Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n syyskokous on ja missä? Sain tietää, että yhdistyksen syyskokous on ollut eilen torstaina 25.11.2021 ilmeisesti toimitilassamme Vinssissä Meripuistokatu 16.5. kerros. Vai niin... Tästä eteenpäin vaadin, että yhdistyksen kunniajäsenille yhdistyksen hallitus/tiedotusvastaava lähettää henkilökohtaisen kutsun kaikkiin kevät- ja syyskokouksiin. Se on pieni vaivannäkö huomioida henkilöitä, jotka ovat toimineet yhdistyksessa aktiivisesti vuosikymmeniä.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja hain korillisen puita puu- ja varastokatoksesta. Auumun lehteä hakiessani näin Kainuunkadulla etäällä tutun kaupunkikävelijän olevan liikkeellä totuttuun tapaansa. Tällä kerralla en jäänyt odottamaan hänen jututtamistaan... Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että tälle tontille takaisin tultuamme vuonna 1981 paljon on tuttuja liikkujia poistunut näkökentästä. Se on normaalia elämän kiertokulkua, sitä ei voi välttää... Vein joutessani Pikkupuolelle ahkiollisen kuusiklapeja kuivumaan. Loppuiltapäivästä lähdemme Tornioon. Osallistumme Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin järjestämään yritysvierailuun Tornion Panimoon. Käytännön järjestelyistä on vastannut Länsi-Pohjan Insinöörit.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Aamulehteä hakiessani totesin sen verran lunta kertyneen, että menen kolaamaan sisäpihalle ensimmäiset kulkureitit. Viime vuosina olemme aina pohdiskelleet vähentävämme kulkureittien leveyttä - liikkua lähes kinttupoluilla - mutta toistaiseksi kulkureitit on kuitenkin tehty jotakuinkin lumikolan levyisiksi. Kakkosliittymä on myös kolattu täydeltä leveydeltä. Hyötyliikunnan jälkeen alan orientoitua Keskustan Kemin kunnallisjärjestön hallituskokoukseen loppuiltapäivällä Valtakadun toimistolla...

Mitä tänään tähän asti...

Aamulehteä hakiessani totesin sääennusteen pitäneen paikkansa - toinen oikeastaan kolmas "ensilumi" on satanut - kyllä rapiat viiden senttimetrin lumikerros oli kauttaaltaan satanut. Eilen ihmettelin Blogisivuni lukijamäärää - loppujen lopuksi 7309 kävijää - ja tänään meno jatkuu. Tällä hetkellä jo yli 2800 kävijää. Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihalle työasussa lumitöihin, kolasin pääliittymän puhtaaksi ja puhdistan auton päältä lumet. Tarkistin päärakennuksen autotallissa, onko Land Roverin akun teholataus tuottanut toivottua lopputulosta vai joudunko irrottamaan akun ja lähtemään akkukaupoille. Kyllä - kävin ostamassa uuden akun ja testausmittarin. Olisin ostanut vanhaan mittariin piuhat, mutta eihän niitä erikseen löytynyt, no ei tuo uusi viritys hinnankiroissa ollut... Vaimoni oli varannut ajat influenssarokotuksiin ja 3. Koronarokotuksiin - hyvä niin. Taidanpa pistää klapit päärakennuksen takkapesään, josko illalla pistäisi tulet pesään...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Totean ainakin, että OHO! OHO! OHO! Miksi? Siksi, että Blogisivullani on tänään käyty tähän saakka lähes 6000 kertaa. Se on poikkeuksellisen suuri kävijä-/lukijamäärä. Jo eilenkin oli melkein 900. Normaalisti sivuillani käydään 80-120 kertaa vuorokaudessa. Blogisivua olen pitänyt 01.07.2014 alkaen. Ne olivat "pienten vihreiden tunnuksettomien miesten" aikaa Krimin niemimaalla. Arvelen, että globaalit hakukoneet ovat bonganneet muutamia artikkeleita, joita olen kommentoinut viime päivinä. Kukaties Itä-Ukrainaan liittyviin artikkeleihin, Valko-Venäjän hybridikohellukseen Liettuan, Latvian ja Puolan rajalla, Venäjän presidenttiin liittyviin artikkeleihin, Britannian pääministeriin liittyviin artikkeleihin, Amerikan edelliseen presidenttiin liittyviin artikkeleihin, Suomen hävittäjähankintaan liittyviin artikkeleihin, Suomen presidentin Sauli Niinistön tämän päivän puheisiin Saksassa, jne. ... Tuskin globaalit hakukoneet ovat minun perinteisistä aamutoimista kiinnostuneet tai muista kevyistä teksteistäni.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään puut ja välittömästi myös tulet. Nostetaan ainakin väliaikaisesti "kivikasan" lämpötilaa. Tänään ei taida olla sen kummempaa, paitsi jos intoudun autoja siirtelemään uuteen asentoon. Katsotaan nyt sitten... Vaimoni lähti kaupungille asioille ja minä päärakennuksen autotalliin. Land Roverin akku oli yön latauksessa. Pikkulaturi näytti, että akku olisi täynnä. Hyvä - starttasin - kuului vain vaimeaa surinaa. Hain volttimittarin ja jämerämmän laturin. Volttimittari näytti rapiat 10 voltin lukemat. Pistin vielä varmuuden vuoksi lataukseen, mutta taitaa olla edessä akun uusiminen. On tämä yhtä perkelettä, nykyakut eivät kestä juuri mitään. Ne on näemmä tehty "simahtamaan" tietyn/tarkkaan lasketun ajan kuluttua. Kävi mielessä jo kauan sitten edesmenneen kimppakyytikaverini sanat:"Elämä menee turhan värkätessä." Isäni sanoi minulle silloin tällöin:"Siinäpä se sinunkin nuoruus hupenee." Kyllä - tämäntyyppinen turha touhuaminen syö kyllä miestä. Kolme autoa, kolme akkua. Jos tämä menee uusintaan, niin autoihin on silloin vaihdettu akut jotakuinkin vuoden välein. Kävipä mielessä, että täyssähköautojen määrän lisääntyessä on odotettavissa aikamoinen "akkurumba"...

Tekstini ärsyttävät - kyllä...

Tekstini ärsyttävät - kyllä... Tiedän, että tekstini ärsyttävät muutamia lukijoita, vaikka ne ovat omasta mielestäni varsin maltillisia ja asiapitoisia - jopa uutta näkemystä elämänmenoon tarjoavia. Ärsyttävät varsinkin silloin, kun lohkaisen tosiasian, että olen pyörittänyt tähänastisen elämäni aikana muutakin kuin tahkoa... Tuo viimeksi mainittu tuli esiin muun muassa eilen selaillessani vanhoja vuosien 2002-2021 pöytäkalentereitani ja kirjoittaessani Kemin työaikaisista pöytäkalentereistani ajanjaksolla 1981-2008. Olen ollut monessa mukana. Luettelo olisi pitkä. Mukana valtakunnantasoistakin toimintaa opetus- ja insinöörikuvioissa. Kuntapolitiikassa en ole ollut mukana kuin vuodesta 2000 lähtien ja siinäkin suhteellisen vaatimattomalla panoksella. Tietysti edelliseen voi todeta, että vielähän sitä ehtii, jos aktiviteettia riittää ja pysyy jotakuinkin kopillaan jatkossa. Todettakoon sivujuonteena, että olin hetki sitten kirjoittamassa ehkä tähänastisen elämäni rankimman tekstin liittyen Ylen Sannikka-ohjelmaan, johon Esko Valtaojakin sotkettiin mukaan. "Pyyhin" sen kuittenkin pois. Minulla on vahva tunne, että joudun palaamaan aiheeseen myöhemmin. Olen todella huolestunut, että Suomessa ei muka voi/saa kirjoittaa asioiden oikeilla nimillä...

Eräs Facebook-testeistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että hetki sitten oli historian havinaa. Mitä ihmettä? Kyllä! Näin oli, ei kahta sanaa... Olen tähänastisen elämäni aikana tarkastanut aika monta pöytäkirjaa: Yhdistysten 1970-luvun alkupuolelta lähtien ja lautakuntien vuodesta 2000 lähtien. Tähän saakka olen mennyt paikanpäälle, käynyt aineiston läpi ja kirjoitellut fyysisesti tarvittavat merkinnät - asia ok mutta nyt hetki sitten... Sain päivällä ilmoituksen kännykkääni, että minulle on saapunut pöytäkirja sähköistä allekirjoitusta varten. Räpläsin kokousmateriaalia ohjeiden mukaan innokkaana alustavasti uudessa älypuhelimessani, mutta siirryin aika pian uudelle luottamustoimitabletille. Kaikki meni ihan hyvin, mutta silmiini ei osunut aluksi vahvan tunnistautumisen ohjeistusta. Soitin yrityksen sihteerille. Kävimme mukavanrentoa keskustelua asiasta ja sieltähän ne tunnistautumislaatikot "hiplaamalla" löytyivät. Asia kunnossa. Kyllä kannatti tämäkin päivä elää! Uusia tuulia kertakaikkiaan...

Marraskuun viimeinen täysi viikko on käynnistynyt - kyllä...

Marraskuun viimeinen täysi viikko on käynnistynyt - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pisitin tulet päärakennuksen takkaan. Aamulehteä hakiessani pistin auton lämmitykseen. Vaimoni lähtee sillä aamupäivällä liikenteeseen. Itselläni ei ole alkuviikolla mitään aktiviteettia, toki loppuviikosta torstaina ja perjantaina. Kemin Keskustan kokous ja Länsi-Pohjan Insinöörien tapahtuma Torniossa - hyvä niin. Ajan kuluksi menin päärakennuksen autotalliin ajatuksena "ulkoiluttaa" = käyttää ulkona käymässä Land Roveria. Yritykseksi jäi. Kyllä tuo seisontakin näemmä kuluttaa aika lailla virtaa, vaikka tuossa vm. 2000 autossa ei kovin paljon kuluttavaa elektroniikkaa olekaan. Akku on nyt latauksessa, menköön nyt sitten näin...

Se on pöytäkalenterini mukaan tänään Tuomiosunnuntai - kyllä...

Se on pöytäkalenterini mukaan tänään Tuomiosunnuntai - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin klapit päärakennuksen takkapesään ja aloin seurata Keskustan puoluevaltuuston kokousta netistä Rovaniemeltä Lapin yliopiston tiloista. Ihan mielenkiintoinen kaksituntinen. Tämä tuskin on tuomittavaa, mene ja tiedä. Tänään ei taida olla muuta tekemistä kuin kääntää pöytäkalenterista uusi sivu eli marraskuun viimeinen täysi viikko esiin ja alkaa orientoitua loppuviikon aktiviteetteihin...

Sähköauto Suomessa...

Sähköauto Suomessa... Luin Helsingin Sanomista laajan artikkelin, jossa toimittaja valokuvaajan kanssa matkusti uudella sähköautolla Helsingistä Norjan Nordkappiin ja takaisin. Lukemani perusteella en voisi kuvitella ostavani täyssähköautoa lähitulevaisuudessa varsinkin, jos intoudumme vielä ajelemaan pitkiä matkoja Suomessa. Artikkelissa pohdiskeltiin muun muassa seuraavaa: Riittääkö virta? Sähköautolla pääsee kauas, mutta lataustolpalla voi odottaa ikävä yllätys. HS testasi, miten sähköautolla pärjää pitkällä Lapin-reissulla kylmässä säässä – ja mihin hintaan. Sinällään mielenkiintoinen artikkeli, joka kannattaa lukea, jos siihen on mahdollisuus...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan tällä kerralla pelkillä kuusiklapeilla - mukavan kuuloista ritinää. Tietokoneen avattuani totesin liikkeellä oleva kokouksia, joita kukaties käväisen vilkaisemassa. Suomen Keskusta rp:n puoluevaltuuston kokous on Rovaniemellä. Insinööriliiton edustajakokouksen toinen päivä näyttää olevan menossa Vantaalla. Viimeksi mainitussa tapahtumassa olen taannoin ollut useinkin paikan päällä. Niin - tänään ei taida olla mitään erityistä tekemistä, joten ollaan sitten vaan...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikot menevät yhtenä hujauksena. Menkööt ja toisaalta hyvä niin. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkaan ja hain taas kerran korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta. Tänään ei ole oikeastaan mitään erikoista tekemistä. Kuulin hetki sitten, että vaimoni/mummo hakee pojantyttären Veeran loppuiltapäivästä Lumilinnalta, jossa hänellä on pienimuotoinen esiintymistapahtuma, keikka - mielenkiintoista.

Illansuupohdiskelua - kyllä...

Illansuupohdiskelua - kyllä... Olen usein miettinyt, miksi ihmeessä en saa tiettyihin ihmisiin katsekontaktia. En koskaan vaikka olen tavannut heitä vuosien jopa vuosikymmenien aikana useastikin. He selvästi välttelevät asiaa. Kerroin aina edellisessä elämässäni eli opetustyössä oppilailleni - ensimmäistä kertaa uuden luokan tavatessani - niin sanotusta neljän sekunnin säännöstä. Katsekontakti, kädenpuristus ja ensimmäiset sanat. Niin - kättelin itse aina kaikki uudet oppilaat... Se on siinä! Ne määrittävät näkemyksemme ihmisestä. Se on se ensivaikutelma, joka pääsääntöisesti on oikea ja säilyy. Tosiaan - olen ollut tiettyjen henkilöiden kanssa usein kokouksissa, mutta en saa heihin kontaktia. Se on jollakin tavalla jonkin asteita epäluottamusta, aliarvioimista, vähättelyä. Vai onko se sittenkin henkilön epävarmuutta. Näin sen olen itse tulkinnut...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Vesisateinen aamu. Sitä aistiessa kaipaa lumen tuloa ja maiseman "valkaistumista". Kävimme hetki sitten kauppareissulla Karjalahdella ja keskustassa. Prismassa jäin istuskelemaan penkille. Olihan siinä monenlaista ohikulkijaa. Luonnollisesti tämän kirotun Koronavirusongelman vuoksi kiinnitin huomiota kasvomaskien käyttöön. Murheellisen monet olivat ilman kasvomaskeja. Loppuiltapäivästä/alkuillasta minulla on kaksi kokousta, tuttua peruskauraa... Kyllä - asiallisia ja erittäin antoisia kokouksia, ei kahta sanaa.

Elämäni ensimmäinen kokopitkä etäkokous tänään iltapäivällä - kyllä...

Elämäni ensimmäinen kokopitkä etäkokous tänään iltapäivällä - kyllä... Tosin kerran olen osallistunut Kemin kaupungin tarkastuslautakunnan kokoukseen "etänä" kaupungintalolla edellisellä luottamustoimitabletilla ja entisillä ohjeistuksilla. Niin - tänään oli perusturvalautakunnan ylimääräinen kokous oli kokonaisuudessaan kaikkien osallistujien osalta etänä Teams-ympäristössä. Testasin eilen lautakunnan sihteerin kanssa nykylaitteen toimivuuden ja omat käytäntöni. Ei ongelmia. Kyllä silloin kun laitteet toimivat ja muutoinkin toiminta, kokouskäyttäytyminen on sopivan rauhallista niin avot - etänäkin. Vaikka olla kokouksessa - face to face - osallistujien kanssa on aivan toisesta maailmasta. Iltapäivän kokousasia esiteltiin asiallisesti ja perusteellisesti. Vähäisten tarkennuskysymysten ja päätösehdotustarkennusten jälkeen perusturvatautakunnan oli helppo tehdä yksimielinen päätös asiassa, joka tarkastettiin samantien kokouksessa - hyvä niin.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aamun lehteä lukiessani jäin hetkeksi pohdiskelemaan Kemin valtuustokokouksen uutisointia. Niin - videointitekniikan pettämisen (äänikortin rikkoontuminen) vuoksi ei valtuutettujen ääni ollut kuultavissa. Lehdessä oli luettavissa: Kemin valtuusto otti aikalisän budjetin kanssa. Valtuuston puheenjohtajan sanoin:"Valtuutetut kokivat, ettei vielä ole kyetty tuomaan tarpeeksi esille, että mitä kireä talousraami tarkoittaa ihan konkreettisesti. Edelliseen liittyvänä: Ilmeisesti perinteisiä rautalankamalleja vielä tarvitaan talouskurjuuden vahvistamiseksi, vakuuttamiseksi. Oli niin tai näin, minä pistän hetken päästä puut päärakennuksen takkapesään, haen korillisen puuklapeja puu- ja varastokatoksesta ja alan orientoitua iltapäivän perusturvalautakunnan ylimääräiseen etäkokoukseen. Sitä ennen ehtii hyvin tutkiskella netistä, mitä maailmalla on tapahtunut...

Mielenkiintoinen testiaamu tänään - kyllä...

Mielenkiintoinen testiaamu tänään - kyllä... Perusturvalautakunnan ylimääräinen kokous on huomenna etänä. Olin eilen sopinut lautakunnan sihteerin kanssa, että testaamme/tarkistamme Teams-kokoukseen liittyvät asiat tänään klo 09.00, näin teimme. Kaikki tuntui toimivan, vaikka aikaisemmin en tiettyjä aineistoja ole saanut avatuksi Teams-ympyröissä "yhdellä napin painalluksena". Olin saanut kaupunginhallituksen puheenjohtajalta Messengein kautta viestin kommenttiini eilisen valtuustokokouksen nauhoituksen äänityksestä. Tekniikka on hyvä silloin kun se toimii... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Olen luvannut vaimolleni, että hankin puut, lämmitän takat (päärakennuksen ja Pikkupuolen) niin kauan kuin ymmärrän, mitä olen tekemässä. Toivottavasti vielä pitkään. Tänään ei oikeastaan sitten mitään muuta järeämpää, antaa ajan kulua.

Kemin kaupunginvaltuuston kokous tänään maanantaina 15.11.2021 klo 16 alkaen - kyllä...

Kemin kaupunginvaltuuston kokous tänään maanantaina 15.11.2021 klo 16 alkaen - kyllä... Katselin - tosiaan katselin aika pitkiä pätkiä kyseisestä kokouksesta, koska ainakaan tänne Haukkarin Kainuunkadulle ei jostain syystä ääntä riittänyt. Oli aika mielenkiintoista katsella valtuutettujen kehonkieltä varsinkin, kun tunnen aika suuren osan puhujista. Jostain näemmä äänestettiinkin, ilmeisesti henkilövalinnoista, kun lippuja tiputeltiin kristalliseen vaaliuurnaan. Kukaties löydän jostakin äänellisen version em. kokouksesta...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No muun muassa sitä, että olen koko kirotun, kirotun, kirotun Koronavirusongelman aikana tuonut esiin, että se ei ole ohi - ei lähellekään. Esimerkiksi Länsi-Pohjassa viimeiset viikot ovet olleet pahimpia koskaan. En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten löperösti, välinpitämättömästi monet asiaan suhtautuvat. Valitettavasti nimenomaan monet nuoret ja rokottamattomat. Mielestäni ei kannata odottaa, että alueemme sairaalapaikat ja teho-osastopaikat täyttyvät äärimmilleen. Menkää ihmeessä hankkimaan rokotukset, pitäkää kasvosuojainta ja hoitakaa käsidesiasiat asiallisesti...

46. viikko käynnistyy - kyllä...

46. viikko käynnistyy - kyllä... Aamulla poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen arvelin herääväni lumisateeseen ja kovaan tuuleen - eilisen säätiedotuksen mukaan. Eipä se niin mennytkään, aamulehteä hakiessani totesin olevan kevyttä tihkusadetta ilmassa. Kukaties olin katsonut säätiedotuksen huolimattomasti. Oli niin tai näin perinteisten aamutoimien jälkeen käänsin pöytäkalenteristani uuden viikon esille. Tänään on Kemin kaupunginvaltuuston kokous illansuussa. Sitä ennen iltapäivällä valtuutetuilla talouspohdiskelua - sitä kyllä riittää lähivuosiksi. Viikolla näyttää olevan sopivaa kokousaktiviteettia - hyvä niin. Vaimoni lähti keskustaan asioille. Nyt on pihalla paikka paikoin tosi liukasta. Otin päärakennuksen autotallista hiekotussepeliä, jota ripottelin pahimpiin paikkoihin. Täytyy yrittää olla mahdollisimman varovainen, ei ole muuta mahdollisuutta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan ja hain puu- ja varastokatoksesta korillisen klapeja. Oikeastaan vanhoja, kuivia, lyhyitä kapuloita - kyllä ne aikanaan = kohta takkapesässä palavat. Asiasta toiseen. Minulta(kin) on kysytty, enkö tosiaan aio lähteä aluevaaliehdokkaaksi? Olen vastannut, että en koska kemiläisenä kuntapäättäjänä minulla on luottamustyösarkaa ihan nokko ja Keskustan Kemin kuntayhdistyksellä on jo nyt hyviä, potentiaalisia ehdokkaita. Ehdokkaat aakkosjärjestyksessä: Tuire Kourula, Juha Taanila, Eero Tuokila ja Paavo Väyrynen. Kyllä näistä pitäisi löytyä väylä 59 aluevaltuuston jäseneksi tammikuun 2022 ensimmäisissä aluevaaleissa... Niin - tänään täytyy nauttia kauniista marraskuun pakkaspäivästä.

Voi ukkopaha, olet varsinainen höpöttäjä...

Voi ukkopaha, olet varsinainen höpöttäjä, kävi mielessä katsellessani taannoin erästä televisiosta tullutta haastattelua - kyllä. Höpöttäjiä on joka lähtöön ja asemallekin taitaa osa jäädä. On globaalihöpöttäjiä, maanosahöpöttäjiä, maahöpöttäjiä - meillä siis kansallishöpöttäjiä, maakuntahöpöttäjiä, talousaluehöpöttäjiä, kunta-/kaupunkihöpöttäjiä, kaupunginosahöpöttäjiä, katuhöpöttäjiä, jne. ... Mistä höpöttäjän tunnistaa? Mielestäni hänet tunnistaa siitä, että tuuli liikuttelee hänen huuliaan valtoimenaan. Hänen suustaan tulee kyllä tunnistettavaa tekstiä, sanoja, mutta niiden järjestys on välillä sattumanvarainen, välillä järjenvastainen. Siihen ei kerta kaikkiaan pääse kiinni. Hän kyllä uskoo vahvasti omaan paasaukseensa ja hän ei voi ymmärtää, että muut eivät usko siihen. Hän on usein henkilö, joka puhuu ummet ja lammet, välillä vakuuttavastikin. Moni menee siinä vaiheessa niin sanotusti halpaan ja katuu sinisilmäisyyttään asioiden todellisen laidan paljastuttua. Perushöpöttäjä on henkilö, joka ei ole ottanut vastuuta juuri mistään ja ei juuri koskaan. Että tunnenko itse henkilökohtaisesti höpöttäjiä? Kyllä - joka tason höpöttäjiä. En luonnollisestikaan lähde nimiä luettelemaan. Muuten aivan hetki sitten olin kuulevani, että joku lukijoista totesi: "Mitä ihmettä sinä oikein höpötät?" Kyllä - nyt on parasta lopettaa höpinät...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä kauppa- ja ulkoilukierrokselle. Lyhyesti luettelonomaisesti: Ensin kuitenkin kuusenhavujen vienti yhteiselle tuttavallemme Koivuharjulle sitten muovit kierrätykseen Karjalahdelle, tölkit ja pullot kierrätykseen Prismaan, Alkosta valkoista ja punaista, käynti Prismassa, käynti TEXissä/uusi Tokmanni, käynti City-Marketissa, käynti S-Marketissa ja sitten sisäsataman kautta Mansikkanokalle. Pieni kävelylenkki. Sauvosaaren takakentän ohi ajellessamme katselin uimahallin kupeeseen mahdollisesti nousevaa liikuntahallikokonaisuutta kävi mielessä, että ahtautta riittää ja parkkipaikat mietityttää mutta eiköhän se siitä... Kaupungilla ajellessamme huiskuttelimme eräälle minun Facebook-kavereistani. Mahtoiko tuntea, kun olimme "uudella ympärivuotisautollamme" liikenteessä. Kotiin tultuamme panimme munkkikahvit tippumaan. Ne juotuamme päätimme olla vaan. Niin tai oikeastaan vaimoni kutoo/virkkaa/lukee ja minä seuraan maailmanmenoa netissä. Mahdollisesti "joudun kommentoimaan" jotakin lukemaani artikkelia...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko taas mennä vilahti. Katselin hetki sitten netistä eilisen Metsä Groupin uuteen biotuotetehtaaseen liittyvän Sahansaarenkadun infotilaisuuden. Työt etenevät suunnitellusti - hyvä niin. Tänään taitaa olla päivä, jolloin ei välttämättä tarvitse tehdä yhtään mitään. Annetaan ajan kulua...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tutkiskelin Kemin kaupungin sivuilta flunssarokotusten aikatauluja. Näyttää siirtyvän joulukuulle meidän osalta. Tänään on alkuillasta kokous Keskustan Peräpohjolan piirin ja Kemin Keskustan kuntayhdistyksen toimitilassa. Samanaikaisesti on Metsä Fibren biotuotetehtaaseen liittyvä info lähinnä Sahansaarenkadun alueella tapahtuvista, meneillään olevista töistä. Sen voi katsella nauhoitettuna myöhemmin illalla. On kaunis pakkasaamu, taidanpa pistää tulet päärakennuksen takkaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? No sitä, että näinä päivinä saamme lukea mitä ihmeellisimpiä menestystarinoita ihmisistä, jotka ovat onnistuneet yritysmaailmassa ja joista on hetkellisesti tullut superkovia veronmaksajia lähinnä myyntivoittojen ansiosta. Myönteistä on lisäksi se, että he eivät ainakaan mediatietojen perusteella ole piilottamassa voittojaan paljon viime aikoina esillä olleisiin niin sanottujen veroparatiisien pimentoihin. Käy kieltämättä takaraivossa ajatus, että kyllähän tänne Meri-Lappiinkin, Kemiinkin kipeästi kaipaamme kovanluokan veronmaksajia pönkittämään tämänhetkistä pohjamudissa räpiköivää kuntataloutta. Jospa niitä vielä nähdään. Muun muassa Veitsiluodon saarella olisi tilaa kohta tehdä vaikka mitä...

Kevyttä touhuamista tänään ja autoajelua - kyllä...

Kevyttä touhuamista tänään ja autoajelua - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni kävi pistämässä Pikkupuolen takkaan tulet. Hiukan ennakointia viikonvaihteen yövieraan tuloon. Vein vaimoni kaupungille asioille ja samalla reissulla hiukan sightseeing-ajelua, jonka aikana bensiinitankin hälytys tuli esiin. Ajelin huoltoasemalle. Tankkiin sopi noin 60 litraa bensiiniä, joten viitisen litraa oli vielä jäljellä. Kotiin tultuani tarkistin edellisen täyttöajankohdan. Se oli viisi viikkoa sitten. Onneksi tankilla ei aivan joka viikko tarvitse käydä. Kävin pistämässä Pikkupuolelle toisen pesällisen puita palamaan. Samalla vein betonikärryllisen puita - vasta kaadettujen pihakuusien klapeja - takankupeeseen kuivumaan. Niitä voi kuivien koivuklapien sekaan syöttää aikanaan... Taitaa mennä loppupäivä televisiota katsellessa ja maailmanpolitiikkaa seuratessa. Maailmalla on taas uusia kriisipesäkkeitä. Venäjän presidentin käsikassara eli kollega Valko-Venäjältä koettelee Puolan vastaisella rajalla EU:n ja kukaties NATO:nkin kärsivällisyyttä. Eipä tuo tilanne entisen Jugoslavian alueellakaan ole rauhoittumaan päin - päinvastoin. Onneksi täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella on aika rauhallista - ainakin toistaiseksi. Ainoastaan tuo kirottu, kirottu, kirottu Koronavirus-ongelma on edelleen päällä. Käykää ihmeessä rokotuttamassa itsenne, pitäkää kasvomaskeja, käyttäkää käsidesejä, älkää riehaantuko lähestyvän Pikkujoulusesongin aikana...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimen jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään sopivan annoksen "lyhytklapeja" eli puita, kalikoita, jotka eivät täytä nykyään käyttämäämme 40 cm mittaa. Mutta puta nekin ovat ja palavat erinomaisesti. Pistin työasun päälle ja siirryin fiilistelemään viimeiset - 4 kpl - kuusipökäleet klapeiksi. Homma hoidettu. Vaimoni lähti asioille keskustaan. Itse alan orientoitumaan loppuiltapäivän Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n tapahtumaan. Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin asiamieheltä Mikko Sormuselta tuli viesti, että tilaisuuteen osallistuu näillä näkymin kymmenisen henkilöä. Varmaan tapaan muutaman niin sanotun tulevaisuuden tähden eli insinöörivaikuttajan...

Huolestuttavia etusivun uutisia Kemin kuntataloudesta - kyllä valitettavasti...

Huolestuttavia etusivun uutisia Kemin kuntataloudesta - kyllä valitettavasti... Haettuani kadunvieren postilaatikosta aamun Lapin Kansa-lehden havahduin taas kerran etusivun irrotteluun Kemin kuntataloudesta. Se ei toki ole mitään uutta mutta siltikin... Lehden sisäsivulla Kemin perusturvajohtaja Liisa Niiranen tuo esiin asiallisesti raaàt faktat, joista sotepuolen ylitykset johtuvat. Peruslähtökohta on yksinkertainen: Ihmisistä pidetään huolta. Asia erikseen, onko meillä loppujen lopuksi nykyisen tasoiseen huolenpitoon jatkossa varaa. Siteeraan silloin tällöin kuuluisien henkilöiden sanomisia. USA:n entisen presidentti John F. Kennedy sanoi - vapaasti muisteltuna - seuraavaa: "Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Viikko kaksi sitten yritin viritellä keskustelua Kemiin liittyvänä eräänlaista "Hattu kiertämään"-projektia. Ajatuksena oli optimistinen perusasia, että Kemissä niin sanotut hyväosaiset, joita kaupungissamme on kuitenkin paljon, kantaisivat nykyistä enemmän taloudellista vastuuta toiminnastamme. Enemmän kuin mikä on pakollista. Ajatus ei lähtenyt "lentoon". Se jotakuinkin vaiettiin kuoliaaksi - toistaiseksi...

Mitä tänään tähän asti...

Pakkasaamu - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Heräsin poikkeuksellisen aikaisin, kukaties nuo puu- ja varastokatoksen kupeessa olevat kuusipökäleet olivat mielenpäällä. Pistän kohta työasun päälle ja lähden niitä halkomaan. Tänään ei pitäisi olla sen kummempaa. Huomenna tiistaina ajattelin mennä Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n järjestämään illansuutapahtumaan. Saan infoa, miten insinöörit ovat omalta osaltaan selvinneet kirotun Koronaviruksen aiheuttamista muutoksista. Ilmeisesti etätyö entistä laajemmassa muodossaan jää pysyväksi ilmiöksi...

Marraskuun toinen viikko käynnistyy - kyllä...

Marraskuun toinen viikko käynnistyy - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen käänsin pöytäkalenteristani esiin alkaven viikon, johon olen merkinnyt muutaman tapahtuman. Kaksi niistä on tapahtumia, joihin en ole osallistunut pitkään aikaan - osittain siksi, että Koronavirusongelman vuoksi niitä ei ole järjestetty. Toivottavasti pääsemme vähitellen niin sanottuun normaaliin päiväjärjestykseen... Kaunis, aurinkoinen ilma, voi olla, että lähdemme päivällä Kemin keskustaan rannalle käveleskelemään. Kyllä sinne lähdimme ja ajelimme menomatkalla sightseeing-tyyppisesti Sahansaarenkadun keskeneräistä reittiä pitkin. Onhan se aika myllerrystä, mutta hyvä siitä varmasti tulee. Käytyämme Mansikkanokalla perinteisen lenkin kotiin tultuamme puhelimeni kohta soi. Katunaapuri soitti ja totesi:"Eiköhän kaadeta ne kuuset viimeinkin." Totesin, että sopii, tule puolen tunnin päästä. Eipä mennyt kuin tovi, kun vaimoni totesi, että moottorisaha jo pihalla käy. Menin pihalle työasussa, hain kuulosuojat autotallista. "Sinulla on lyhyet puolet tunnit." sanoin puunkaatajalle, joka oli jo toisen kuusen pistänyt kumoon ja osittain pätkinytkin. Sovimme, että loput pätkitään noin 40 cm pituisiksi, koska olemme siirtyneet entisestä 10 cm lyhyempiin klapeihin. Pätkityt puut ovat lavojen päällä odottamassa halkomista. Latvat otettiin joulukuusiksi. Aikamoinen määrä oksia odottaa kevättä ja viemistä Kemin Energia ja Vesi Oy:n energiapuukentälle.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Vaimoni sanoi menevänsä Peurasaaren hautausmaalle ja kaupoille. Jäin tällä kerralla kotiin passiin, mikäli kahden pihakuusen kaatomies tulisi paikalle. Vaimoni tultua kotiin hän kertoi todenneensa/"tavanneensa" moni yhteisteisiä tuttujamme. Myös elossa olevia tuttujamme. Olisi mukava jututtaa noita ajasta iäisyyteen siirtyneitä tuttujamme, jotka teoriassa voisivat olla yhä joukossamme. Minullekin tämän tästä todetaan: "Sinulla on viimeinen väri hiuksissa ja/tai että olen viimeisellä/neljännellä kvartaalilla." Totta - näin se on ja on aivan pakko tunnustaa, että kuolema käy silloin tällöin - onneksi harvoin - mielessä ajatuksin: Tässäkö se nyt sitten oli... Onneksi niin sanotusta tuon puoleisesta ei ole kenelläkään aivan täydellistä varmuutta. Kaikesta huolimatta kannattaa elää tätä päivää täysillä, jotakuinkin sivistyneesti...

Risteily Karibialle...

Risteily Karibialle... Hetki sitten näin mainoksen Karibian risteilystä. Takaraivossani vilahti ajatus Kemin ammattikoulun opettajayhdistyksen kokouksesta, jossa yhtenä asiakohtana oli mahdollinen lomaretki jonnekin koulutyön päätyttyä alkukesästä. Eräs opettajakollega esitti lähtöä meriristeilylle Karibialle. Se oli siihen maailman aikaan luksusta. Hän kuulemma esitti sitä aina vastaavassa tilanteessa... Matkustamiseen liittyvänä nyt kirotun, kirotun, kirotun Koronaviruksen aikana ei tällä hetkellä tule mieleen lähteä Kemin Haukkarin Kainuunkadulta minnekään. Kukaties sentään Ruotsin Haaparannalle. Sinne uskaltaa hätnäppää mennä, kunhan huolehtii muutoin turvallisuudestaan. Toistan toistamiseen - tämä Koronavirusongelma ei ole ohi, ei lähellekään. Kertakaikkiaan pirullinen ja huolestuttava asia. Itse olen useinkin - koko Koronaviruspandemian aikana - pohdiskellut, pistettiinkö tämä vitsaus tarkoituksella liikkeelle muistutuksena ihmisen haavoittuvuudesta ja kuolevaisuudesta. Kyllähän tämä on varsinaista apuharvennusta varsinkin rokottamattomien joukossa...

Lähitulevaisuuden yksinpohdiskelua Kemistä...

Lähitulevaisuuden yksinpohdiskelua Kemistä... Kemissä on ollut mediatietojen mukaan 30.09.2021 20086 asukasta. Kemin kaupungin työntekijämäärä on noin 1300 henkilöä. Kemissä työllinen työvoima lienee tällä hetkellä noin 9300 henkilöä, josta työttöminä noin 2100 henkilöä. Kemi on työpaikkojen suhteen omavarainen. Kemissä ulkokuntalaiset käyvät töissä. Vähin tosin kemiläisetkin lähikunnissa. Yrityksiä Kemissä on hiukan yli 1600 kpl - pääasiassa niin sanottuja pienyrityksiä, suuri osa palvelualan pienyrityksiä... Kemin taloudellinen tilanne on vaikea. Lähivuosina - käytännössä mahdollisimman pian - kaikki kivet on käännettävä, jotta emme joudu valtion holhouksen alaiseksi kriisikuntana mutta... Sote tulee, oletko valmis, on aiheellista lisäksi kysyä. Ensimmäiset aluevaalit lähestyvät - tammikuussa 2022 - vaaleissa valitaan muun muassa Kemiä koskevana ne henkilöt, jotka päättävät Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspuolen palveluista. Nykyisin Kemissä em. osa-alueella kuluu rahaa noin 100 miljoonaa euroa vuositasolla. Pätkä virallista aluevaali-infoa: Hyvinvointialueet muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta Uudenmaan maakunnassa hyvinvointialueita on neljä. Hyvinvointialueilla on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Jäsenet ja varajäsenet aluevaltuustoon valitaan tammikuussa järjestettävillä aluevaaleilla. Äänestäjät äänestävät oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti. Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan erillisinä vaaleinaan, mutta vuodesta 2025 alkaen ne toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Niin - Lapissa valitaan 59 jäsentä aluevaltuustoon. Lisäpätkä virallista infoa verotuksesta: Sote-uudistuksen yhteydessä kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Ansiotuloveroja siirretään noin 12,8 miljardia euroa ja yhteisöveroja noin 0,67 miljardia euroa vuoden 2022 tasossa arvioituna. Ansiotulojen verotus Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan yhtä monella prosenttiyksiköllä (vuoden 2022 tasossa arvioituna 12,39 prosenttiyksiköllä, tarkentuu vielä myöhemmin), ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. Niin - mikä mahtaa olla Kemin veroprosentti vuonna 2023 ja sen jälkeen?

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua pienimuotoiseen puusavottaan. Asiassa olennaisena osatekijänä on katunaapuri, jonka kaatotyöpanos moottorisahoineen on ratkaiseva. Olen tehnyt valmistelevia töitä, joten työn pitäisi onnistua asiallisesti. Sen verran sataa tihuuttaa, että siirsimme työn kuitenkin huomiselle... Oikeastaan tälle päivälle ei mitään kummempaa. Huomenna näillä näkymin puunkaatoa, katkomista ja kärräämistä. Varastokatoksen lisäjärjestelyjä kaadettujen puupökäleiden/mahdollisesti klapien suojaan saattamiseksi. Katsotaan nyt sitten, miten asia etenee...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Pikkupuolen puuhuoltoa ja puu- ja varastokatoksen järjestelyä. Lumilinko uusiin asemiin varastorakennuksen lipan alle odottamaan käyttöä. Sain pidätellä itseäni etten rysäyttänyt toista, ohuempaa kuusta maahan. Varmempaa huomenna ammattimiehen kanssa. Ihailin taas kerran taideteoskokonaisuutta "käräjäkivet" ja Elämän purje. Otinpa pari kuvaakin. Milloinkahan noilla kivillä tulee istutuksi sopivalla porukalla myönteisessä, elämää aidosti syleilevässä hengessä... Nyt on sitten kahvitauko.

Voihan boomer...

Katselin hetki sitten Ylen mielipidekyselyjä, politiikan kannatuslukuja. Voihan boomer, on pakko todeta. Kyllä pääministeri iski kirveensä kiveen letkautuksillaan. Se maksoi vajaan prosentin kannatusluvuissa. Pieni lainaus asiasta Helsingin Sanomista: Boomer on lyhenne sanoista baby boomer, joka viittaa Yhdysvalloissa vuosina 1946–1964 syntyneisiin ikäluokkiin. Ok boomer on puolestaan amerikkalainen, suuriin ikäluokkiin kohdistettu letkautus, jolla nuoremmat purkavat pettymystään asemaansa maailmassa. Sitä voi käyttää vastalauseena esimerkiksi vanhempien ikäluokkien koetulle välinpitämättömyydelle ilmastonmuutoksesta, epätasa-arvosta tai tuloeroista. Yksi perusajatus ilmaisun taustalla on, että suurten ikäluokkien nuoruudessa elämä oli mutkattomampaa: ihminen pystyi kouluttautumaan ja työllistymään, palkalla tuli toimeen ja sillä pystyi rahoittamaan oman asunnon ja auton. Eikä hän oikein tunne nuorempien arkivaikeuksia, kuten pätkätöitä, nousevia lukukausimaksuja ja yleistä näköalattomuutta. Ymmärtämättömyydestään huolimatta tällainen suuren ikäluokan edustaja saattaa sanoa nuoremmalle, että teillähän on tänä päivänä niin helppoa. Suomalaisittain ok boomerin merkitystä voi hahmottaa, kun sitä ajattelee vastauksena ihmiselle, joka sanoo: ”kun minä olin nuori...”. Ok boomerissa siis sanoittuu sukupolvien välinen kuilu. Siitä on tullut niin suosittu, että arvovaltainen The New York Timeskin kirjoitti jutun otsikolla: ”Ok Boomer” merkitsee sukupolvien välisten ystävällisten suhteiden loppua. __________ Tunnustan, että minäkin totean silloin tällöin: Entisinä hyvinä aikoina tai jotain vastaavaa. Omasta mielestäni en ole kuitenkaan niin sanottu kalkkis, vaikka olen aika lailla tapojeni orja...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

"Kuntapäättäjät eivät ole muusta kuin kokouspalkkioista kiinnostuneita!" totesi minulle taannoin suivaantunut, kaiken tietävä henkilö. Kaiken lisäksi hän totesi, että hän ei ole käynyt äänestämässä kuntavaaleissa vuosikymmeniin, kun mikään ei kuitenkaan muutu. "Ja meitä on paljon." hän uhosi. "Niin - joka toinen kemiläinen ei äänestä kuntavaaleissa." totesin hänelle. "Kyllä kuntapäättäjät ovat tosissaan lähdettyään ehdokkaiksi. Eivät he mielestäni ainakaan pääsääntöisesti rahan perässä sinne ole pyrkineet. Ainakaan perinteisessä lautakuntatyöskentelyssä ei pääse rikastumaan. Kokouspalkkiosta maksetaan vero ja vähennetään puolueiden "kymmenykset", joten ajankäyttöön suhteutettuna tuntipalkka on minimaalinen." sanoin hänelle. En ole varma, menikö asia perille, kuunteliko hän edes sanottavaani, sillä hänellä näytti olevan kiire hedelmäpelejä pelaamaan...

Pihakuusien alaoksien karsimista - kyllä ja vähän muutakin...

Pihakuusien alaoksien karsimista - kyllä ja vähän muutakin... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin työasun päälle ja turvasaappaat jalkaa. Hain puu- ja varastokatoksen kupeesta pitkät, jatkettavat alumiinitikkaat ja sahan. Tontinkulmalla niin sanotusta joulukuusimetsästä on jäljellä viisi kuusta, joista kaksi oli alunperin ajatuksena kaataa ensi keväänä mutta... Olemme katunaapurin kanssa sopineet kaadon tämän viikon perjantaiksi, joten olen katkonut/poistanut alaoksat noin kuuden metrin korkeuteen saakka. Kiinnitin ohuempaan kuuseen jo kaatoköyden valmiiksi. Kaatajalle on hyvä mesta valmiina. Tikkailla korkeammalle kyllä pääsisi, mutta kyllä tuo on ihan nokko. Toisessa kaadettavassa kuusessa on harakanpesä. Vaimoni tuli hakemaan portaisiin havuja. Pesän kohtalo häntä hiukan mietitytti:"Voi harmi." No - ympäristössä on vielä paljon puita ja tontin kulmallekin jää toistaiseksi vielä kolme kuusta pesäpuiksi. Nyt on kahvitauko. Menen ilmeisesti vielä fiilistelemään pihalle myöhemmin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lehteä postilaatikosta hakiessani aistin, että tätä harmautta ja kosteutta on saatu jo ihan riittämiin. Ensilumi on sulanut, toivottavasti seuraava lumi sataa pikapuolin. Tietokoneen ääreen asetuttuani kävi mielessä, että olen ilmoittautunut kolmeen Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n tapahtumaan, kahteen niistä vaimoni kanssa - hyvä niin. Tornioon suuntautuvan yritysvierailun yhteydessä perjantaina 26.11.2021 kukaties käväisemme samalla pitkästä aikaa Haaparannalla. Oletuksella, että tuohon Koronavirustilanteeseen ei tule uusia rajarajoituksia...

Pimenevien iltojen pohdiskelua - kyllä...

Pimenevien iltojen pohdiskelua - kyllä... Olen havainnut itsessäni piirteen, josta mahdollisesti olen kirjoittanut aikaisemminkin. Usein ajatuksiini tulevat tuntamani henkilöt, nimenomaan kemiläiset henkilöt perhepiirin ulkopuolelta. Havahdun usein tosiasiaan, että tunnen, ainakin tiedän yllättävän paljon ihmisiä, vaikka käytännössä en liiku juuri missään kotimme ulkopuolella. Tunnen paljon hyvin toimeentulevia ihmisiä, osa varakkaita jopa kemiläisen mittapuun mukaan erittäin varakkaita. Monet näistä ovat eräänlaisia salarikkaita, joista monikaan ulkopuolinen ei tiedä mitään, he pitävät itsestään erittäin matalaa profiilia. He ovat lähes näkymättömiä. Vastapainona tunnen myös kemiläisiä ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet sivuraiteille eikä heillä ole - monenlaisista yhteiskunnan tukitoimista huolimatta - ollut voimia palata niin sanottuun elämään. Lähinnä työelämään tai tasapainoiseen eläke-elämään... Nämä iltapohdiskelut liittyvät taannoin esittämääni "Hattu Kiertämään"-projektiin eli kerätä vapaaehtoisesti rahaa Kemin umpisurkean kuntatalouden pönkittämiseksi. Se ei käytännössä kiinnosta juuri ketään. Muutama peukutus, ei ensimmäistäkään paikalliskommenttia - ulkopuolelta toki muutama tarkentava kysymys. Oikeastaan ei yllätä, sillä aikaisempien kokemusteni perusteella minua on ohjeistettu vapaasti muisteltuna tyyliin: "Minä maksan aivan riittävästi veroja. Minulla ei ole minkäänlaista kiinnostusta ohjata ylimääräisi varoja kaupungin pohjattomaan kassaan. Niistä ei ole minulle mitään hyötyä." Niinpä. Esitin taannoin kysymyksen, minkälaisia "porkkanoita" kaupungilta pitäisi löytyä, jotta kiinnostus heräisi "rahapussin nyörien löyhdyttämiseen"? Niin kuin olen aina todennut, rahaa kyllä Kemissä(kin) löytyy...

Se on sitten jo marraskuun ensimmäinen päivä - kyllä...

Se on sitten jo marraskuun ensimmäinen päivä - kyllä... Meillä olivat kännyköiden hälytykset päällä, sillä Pikkupuolen yövieraamme oli lähdössä aamujunalla Helsinkiin. Perinteisten aamutoimien jälkeen vaimoni lähti hetki sitten viemään Veeran rautatieasemalle - hyvä niin. Itselläni on tällä viikolla yksi kokous eli huomenna Kemin kaupungintalon 2. kerroksen kokoushuoneessa klo 15 alkaen. Perusturvalautakunnan kokous, josta esityslista näyttää olevan myös Kemin kaupungin kotisivuilla. Mielenkiintoista nähdä, ovatko kaikki kokousedustajat fyysisesti paikan päällä vai joutuuko katselemaan edelleen etäosallistujien Teams-mollukoita... En yleensä kommentoi etukäteen kokousten esityslistoilla olevia asiakokonaisuuksia, mutta huomisen kokouksen Asia nro 45 Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2021-2023 Ìkivihreä Kemi` kiinnitti erityistä huomiota. Miksi? Siksi, että aineisto on kattava - peräti yli 60 sivua. Kävi mielessä minunkin usein markkinoima ajatus, että kaiken tärkeän pitää mahtua yhdelle A4-sivulle. Toisaalta kävi myös mielessä edellisen elämäni eli työssäoloaikani kokemukset. Yhdessä vaiheessa ammattikouluissa intouduttiin laatimaan pitkiä järjestyssääntöaineistoja. "Villitys" siirtyi myös teknillisen oppilaitoksen puolelle, jossa olin muutaman vuoden ajan sivutoimisena tuntiopettajana. Silloinen tekun rehtori Teuvo Kärkkäinen tuskaili laatimisprosessin kanssa. Muistan hänen todenneen, että hänen mielestään kaiken voisi korvata yhdellä lauseella: Opiskelijan tulee elää ihmisiksi... Kemin Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaan soveltaen asian voi ilmaista yhdella lauseella: Ikäihmisistä pidetään huolta. Saapa nähdä, mitä tämä maanantaipävä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Lueskelin hetki sitten uskontoon liittyvää pitkää, rönsyilevää kotikemiläistä kommentointiketjua. Olen usein sanonut, kirjoittanutkin, että tiettyjen henkilöiden kanssa en suostu puhumaan uskonnosta enkä politiikasta. Muun muassa siksi, että ne ovat erittäin vaikeita, monisärmäisiä asioita, joista voi olla mitä mieltä tahansa ja joista välttämättä itselläni ei ole parasta tietoa. Kommentointiketjussa tulivat esiin muun muassa valtionkirkkoasia ja uskonnon opetus kouluissa sekä vuosikymmenien perinteet kouluympäristössä. Itsekin olen ollut pitkään ns. kirkkoon kuulumaton tiettyjen tapahtumien jälkeen. Nykyisin olen ollut pitkää evankelisluterilaisen kirkon jäsen Kemissä. En näe siinä mitään ongelmia. Edellä mainitsemassani kommentointiketjussa tuotiin esiin muun muassa kirkollisvaalien rooli/kuntapolitiikka. Itsekin olen sitä vuosikymmenien saatossa hiukan ihmetellyt. Kunta- puhumattakaan puoluepolitiikka voisi vähitellen siirtyä em. vaaleissa taka-alalle. Sama koskee paikallisia eläkeläisjärjestöjä. Olen usein kirjoittanut, että Kemissäkin on useita - selkeästi puoluepolitiikkaan liittyviä eläkeyhdistyksiä - se napanuora olisi syytä katkaista. Lainaan erään asiantuntijan tekstiä uskontoon liittyvänä: "Suvaitsevaisuus sopii moneen asiaan tunnussanaksi. Meidän kristittyjen on tässä asiassa katsottava peiliin. Usein aivan oikeutetusti meitä pidetään suvaitsemattomina, joilla pipo on tiukalla ja vanne puristaa päätä. Joskus tekee mieli sanoa joillekin uskoville sisarille ja veljille: Hellitä vähän, ota rennosti, katso asioita avarammin. Mutta on asioita, joissa suvaitsevaisuus ei kelpaa tunnussanaksi. Ensimmäiset kristityt elivät monin tavoin samanlaisessa ympäristössä kuin me. He kohtasivat runsaasti erilaisia uskontoja ja heidän ympärillään uskottiin moniin eri jumaliin ja monella eri tavalla. He näkivät muissa uskonnoissa ja filosofioissa paljon hyvää ja oppimisen arvoista. Paavali kirjoittaa: ”Ajatelkaa kaikkea, mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen” (Fil. 4:8). Tuon viimeisen lauseen voisi tähän toistaa, mutta lukekaa se ajatuksen kanssa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin Facebook-foorumille seuraamaan Keskustanuorten liittokokousta Tornioon. Sitä ennen vilkaisin Keskustan Peräpohjolan piirin valintoja eilisessä piirikokouksessa Tornion Laivakankaalla. Hyviä valintoja ja oletettavasti hyviä päätöksiä muutoinkin. Niistä kuullaan myöhemmin...

Mielenkiintoinen automatkakeskustelu - kyllä...

Mielenkiintoinen automatkakeskustelu - kyllä... Istuimme autossa - minä, vaimoni ja Veeran - Kemin Taiteiden Yö-tapahtuman/Veeran esiintymisen jälkeen. Otin puheeksi kitaransoiton. Kysyin Veeralta:"Paljonko otat tunnilta, jos opetat minulle kitaransoittoa?" Hän ei tuntihintaa vaatinut. Pohdiskeli, osaako hän opettaa, onko hän liian kärsimätön. Totesin hänelle, että varmaan osaat ja minä lupaan olla kiltti ja ahkera opetettava... Niin - minulla on kaksi Landolan akustista kitaraa. Vanhempi on se, jonka nuoret miehet soittelivat Haukkarin Kainuunkadulla pintanaarmuille kesällä 2000 meidän - minun ja vaimoni - ollessa konferenssi- ja Inter Rail-matkalla Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa. Uudempi on se, jonka he ostivat minulle täysin yllätyksenä täyttäessäni 60 vuotta - kauan sitten. Kitara on lähes käyttämätön/soittamaton. En ole kumpaakaan soittanut pitkään aikaan. Otan kitaran esiin - tuon vanhemman - silloin kun joku asia menee ihon alle. Yleensä yksin ollessani herkkänä hetkenä. Soittelen "korvakuulolta" tuttuja melodioita. Kyllä tuosta soittamisesta pitäisi minunkin enemmän tietää. Toki onhan meillä naapurissa musiikin ammattilainen, musikin opettaja Arto Perkiö. Hänenkin kanssa muistaakseni on ollut joskus asiasta puhetta. Se on vaan jäänyt, kun ollut muuta muka tähdellisempää touhuamista, tärkeämpää...

Vähäistä suurempaa uusautoelvistelyä - kyllä...

Vähäistä suurempaa uusautoelvistelyä - kyllä... Eräs tuttavani, joka kiistatta on autofani viimeisen päälle, ollut sitä aina, kävi näyttämässä uutuuttaan. Oikeastaan juniorinsa/poikansa hankintaa. Se oli vuoden 2018 auto kaikilla mahdollisilla mausteilla, joka oli kuulemma uutena maksanut maltaita. Sain kuulla, että se pitkä, leveä ja raskas ja jonka kanssa täytyy parkkeeratessa olla tosi varovainen mutta siinä auttavat useat tutka-anturit ja kamerat ja mitä kaikkea vielä. Auto kuulemma "ajaa itseään, jarruttaa itsenäisesti, vahtii kaistoja, varoittaa siitä ja siitä" ja mitä kaikkea vielä... Taisinpa välillä todeta, että minä en ainakaan uskalla em. tyyppisellä autolla ajaa. Sehän saattaa tehdä yllättäen mitä tahansa. Tuskinpa auton - kiistatta erinomaisia ominaisuuksia - esimerkiksi Suomen talviolosuhteissa pystyy käyttämään hyväksi. Toisin sanoen minuun iski aika moinen epäilys kyseisestä autosta. Myöhemmin minua alkoi mietityttämään kyseisen auton tekniset mitat. Uteliaisuuttani otin vertailukohteeksi tuon meidän "vanhan palvelijan, käyttöauton" MB E 200 vm. 1998 eli 20 vuotta vanhempi auto kuin tuo tuttavani esittelemä - kiistatta moderni - nykyauto. Kaivoin netistä tietoa: Mersumme on 105 mm pitempi, 21 mm kapeampi ja 50 kg kevyempi - mikäli oikein arvot katselin. Varmaan polttoaineen kulutus on lähes kaksinkertainen, mutta sillä ei ole meille loppujen lopuksi juurikaan merkitystä, kun ajelemme nykyolosuhteissa erittän vähän. Tällä iäkkäällä käyttöautolla on turvallista körötellä ainakin toistaiseksi.

Mitä tänään tähän asti...

Tihkusateinen ja pimeä lokakuun viimeinen aamulauantai. Taannoin sataneesta lumesta on enää rippeet jäljellä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Iltapäivällä/illansuussa menemme katselemaan ja kuuntelemaan Kemin Taiteiden Yö tapahtumia. Muun muassa Pikkupuolen yövieraamme Veera esiintyy Kemin kulttuurikeskuksessa, aulan lavalla klo 14.30 alkaen...

Hattu kiertämään-projektin kuoliaaksi vaikeneminen - kyllä...

Hattu kiertämään-projektin kuoliaaksi vaikeneminen - kyllä... Kirjoitin vajaa pari viikkoa sitten erään iltapohdiskeluni ajatuksista liittyen Kemin kaupungin taloudelliseen tilanteeseen. Runsaan parinkymmenen vuoden aikana olen ajatusta, ratkaisumallia suusanallisesti testannut vaatimattomalla menestyksellä. Ajatusta - kerätä vapaaehtoisesti rahaa kaupungin kassaan - on pidetty hiukan outona. Niin - Kemin taloudellinen tilanne ei aiemmin ole ollut tämänhetkisessä katastrofaalisessa tilassa. Siksi kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin keinot pitäisi avoimesti tutkia, koeponnistaa... Mistä meidät - tämänhetkiset kemiläiset - jälkipolvet muistavat? Ei mistään, mikäli emme tällä valtuustokaudella onnistu vääntämään kaupungin taloutta kasvu-uralle, edes lopettamaan vuosien/vuosikymmenien velkaantumiskierrettä. Kävipä juuri hetki sitten mielessä, että joitakin kemiläisiä muistetaan ikuisesti, ainakin pitkään. Toisen maailmansodan jälkikahinoissa saksalaiset yrittivät räjäyttää Kemin kaupungintalon. Kaupungintalo pysyi pystyssä - kiitos hyvien lujuuslaskelmien ja rakentajien työn. Näitä "uuden Kemin talousrakentajia" kipeästi nyt mielestäni kaivataan. Niin - todettakoon tuohon aiemmin kirjoittamaani Hattu kiertämään-projektiin, että se vaiettiin kuoliaaksi. Ei ainuttakaan kommenttia.

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Kännykkähälytykset, herätykset olivat aamulla päällä. Perinteisten aamutoimien jälkeen vein yövieraamme Veeran Anttilan Mikon putiikkiin Keskuspuistokadulle hiustuunaukseen. Ilmeisesti hiusten väriä ei tällä kerralla vaihdeta. Vaimoni hakee hänet pois ilmoituksen saatuaan. Em. toimenpide liittyy illan Vanhojenpäivätanssiaisiin. Sinne eli Kemin Tervahallille menemme - minä ja vaimoni - sitten illalla. Varmaan tupa on täynnä "kasvomaskiporukkaa". Ilansuussa on Kemin Lumilinnalla jotakuinkin samaan aikaan Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko. Avoin yleisötilaisuus. Toivottavasti kemiläiset menevät jututtamaan "rahakirstunvartijaa". Pilvinen päivä, lumet sulavat, se on nyt tätä...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkaan. Eilen vaimoni lämmitti Pikkupuolen takkaa. Saamme tutun yövieraan Veeran sinne. Printtasin Omakannasta meille EU:n koronatodistukset. Nyt voisi lähteä käväisemään ulkomailla Ruotsin Haaparannalla. Pöytäkalenterin mukaan olemme käyneet siellä viimeksi helmikuussa 2020... Tälle päivälle taitaa löytyä erilaista aktiviteettia, aika näyttäää. No toki sen verran, että käväisin torttu- ja pikkuleipäkahvilla ja jälkkäriksi vielä marjallinen jäätelöannos Kemin keskustassa erään Facebook-kaverini luona. Paljon oli porinanaihetta. Esiin tuli myös Kemin "hengästyttävät" rakennussuunnitelmat. Kaverini esitti vilpittömän ajatuksen, että eikö näihin hankkeisiin pitäisi naapurikuntienkin tulla mukaan, kun palveluja kuitenkin mielellään käyttävät. Taisinpa todeta, että niin pitäisi, mutta toistaiseksi yhteistyö yli kuntarajojen on ollut "tikkuista". Kerroin hänelle lyhyen kaavan mukaan myönteisestä yhteistyöstä Kemin ja Keminmaan osalta 1990-luvun alkupuolelta jäähallia Kemin Junkoon pystyyn väännettäessä... Ajelin kotiin sisäsataman kautta. Meri on avoin. Biotuotetehtaan säiliökuljetukset Ajoksesta eivät ole vielä käynnistyneet. Pajarinrannan uuden päiväkodin - avoimet ovet tapahtuma - näytti kiinnostavan. Paljon oli alueella autoja parkissa - hyvä niin.

Se on jo keskiviikko - kyllä...

Se on jo keskiviikko - kyllä... Aamun lehteä hakiessani totesin auran/kauhakuormaajan käyneen illalla Kainuunkadulla. Pieni jäinen palle oli ykkösliittymän edessä, se tiesi hyötyliikuntaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään klapit ja kävin hakkaamassa jääkairalla palteen hajalle ja siirsin jääjätökset lumikolalla ojanpohjalle. Vaimoni lähti kaupungille pankkiasioille ja ruokakaupoille. Itse alan orientoitua illansuun kokoukseen. Selailen luottamustoimitabletilta laajan liitetiedostoaineiston. Niihin pääsen käsiksi eilen tietotekniikka-asiantuntijoilta saamani ohjeistuksen perusteella. Kaipa tuo lyhyempi normaalireittikin jossakin vaiheessa aukeaa...

Mitä olen säilyttänyt tekniikan alan opiskeluistani - tähän asti...

Että mitäkö mietin? Muun muassa alla olevaa kävi hetki sitten mielessä. Mitä olen säilyttänyt tekniikan ja pedagogisen alan opiskeluistani - tähän asti... Mikäli oikein muistan päärakennuksen autotallista löytyy - yhdestä kolmesta isosta säilytyslaatikosta - muun muassa seuraavaa: Deskriptiivisen geometrian harjoitustyöt, mahdollisesti konetekniikan harjoitustöitä, fysiikan laboraatiot, fysiikan ja kemian aineistot, matematiikan aineistot, paperitekniikan harjoitustyö, mahdollisesti sellutekniikan harjoitustyö ja opinnäytetyö. Kaikkiin, totta tosiaan kaikkiin liittyi aikamoinen työmäärä. Tussipiirtäminen oli loppujen lopuksi mielenkiintoista mutta huolellisuutta vaativaa. Niin - tusspiirtimet, viivoittimet ja harpikko taitaa olla myös samassa laatikossa. Olenko mitään edellä mainituista aineistoista tarvinnut myöhäisemmässä vaiheessa? En varsinaisesti, mutta kai ne tiedot tuolla pääkopassa olivat jollakin tasolla selkänojana. Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että kansakouluajoilta ei ole mitään jäljellä, oppikouluajoilta ainoastaan kasvisto. Se on myös autotallin säilytyslaatikossa. Lastenlapsille noita voisi jossakin vaiheessa näyttää, ovatko kiinnostuneita, se on asia erikseen...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin orientoitua Kemin tietohallinnon toimistolle lähtöön. Kyllä - siellä käväisin ja vielä iltapäivällä toisenkin kerran. Luottamustoimitabletistani en saanut tuttua reittiä pitkin minulle lähetettyjä aineistoja auki. Asiantuntijat kävivät läpi laitetta, kaikki piti olla kunnossa, mutta siitä huolimatta eräs linkki ei toiminut. Osittain asiassa jäi - asiantuntijoillekin - kotiläksyä eli myssyn alle mietintää. Minulle opetettiin laitteelta uusi reitti, samalla uusi käyttäytymismalli, jonka avulla kyllä tulen hyvin toimeen. Tällaisina hetkinä käy takaraivossa ajatus entisistä (hyvistä) ajoista, jolloin kokousten esityslistat ja liitteet tulivat postin toimittamana kirjekuoressa kotiovelle, ainakin postilaatikkoon - hyvissä ajoin... No - niihin aikoihin ei ole enää paluuta. Sain taas osakseni erinomaista palvelua. Kaupungissa ollessani ajelin sen verran huvia, että käväisin vilkaisemassa korttelissa 107 uutta aktiviteettia Pruntsin kulmilla. Punaisten vuokra-asuntojen purkuhommat olivat käynnissä ja uusien, rakennettavien rakennusten pohjatöitä jo raavittiin - hyvä niin.

Boomer - sivistin hetki sitten itseäni Bile-Sannan infosta - kyllä...

Boomer - sivistin hetki sitten itseäni Bile-Sannan infosta - kyllä... Pieni lainaus: Boomerilla viitataan alunperin Yhdysvalloissa vuosina 1946–1964 syntyneisiin suuriin ikäluokkiin (englanniksi ”baby boomers”). Termi on levinnyt yleiseen käyttöön myös Suomessa. Vastaavat ikäluokat ovat Suomessa vuosina 1945–1950 syntyneet. Boomer-termiä käytetään kuitenkin laveammin kuvaamaan ihmisiä, joita termin käyttäjä pitää ajastaan jälkeen jääneenä eli niin sanotusti kalkkiksena. Niin - itse olen syntynyt vuonna 1944, joten en kuulu edellä mainittuun joukkoon - onneksi...

Lokakuun viimeinen viikko käynnistyy - kyllä...

Lokakuun viimeinen viikko käynnistyy - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen näyttää siltä, että kohtapuolin on mentävä pihalle lumitöihin. Tosin sinne kyllä myöhemminkin ehtii, sillä lunta sataa kevyesti lisää. Ensimmäinen pihareissu toteutettu: Nuoskalumen siirtelyä ja puuhuoltoa. Vaimoni lähti kaupoille ja kirjastoon.

Tänään on kalenterin mukaan Uskonpuhdistuksen muistopäivä ja YK:n päivä - kyllä...

Tänään on kalenterin mukaan Uskonpuhdistuksen muistopäivä ja YK:n päivä - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen avasin pöytäkalenteristani uuden viikon auki ja totesin ensi viikolla olevan ainakin yksi kokous ja muuta aktiviteettia, joista sitten aikanaan. On niin kaunis, aurinkoinen pakkaspäivä, että kukaties intoudun käväisemään pienellä sightseeing ajelulla Metsä Fibren uuden biotuotetehtaan suunnassa. Samalla voisin koukata uudella Rovan asuntoalueella. Katsotaan nyt, miten päivä etenee... No niinhän siinä kävi, että lähdin liikkeelle. Vaimoni jäi varastorakennuksen päädyssä olevaan työtilaansa viimeistelemään Veeran vanhojenpäivätanssiaisten luomusta - hyvä niin. Ajelin Mansikkanokan ja sisäsataman kautta Hahtisaareen. Lähiaikojen suurten säiliöiden siirtovalmisteluja oli tehty aika lailla. Meri oli jäässä, mutta rikkoutunee kevyesti proomujen liikkuessa. Vielä oli veneitä laitureissa. Ajelin Pajussarentietä ihaillen Metsä Fibren vähitellen hahmottuvaa biotuotetehdasta. Mutkan Karihaarassa käytyäni ajelin Rovan uudelle asuntoalueelle. Kyllä - uusia, komeita omakotitaloja oli entisten lisäksi rakenteilla. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että alue on muutaman vuoden päästä viihtyisän näköinen, kun puut, pensaat ja istutukset lähtevät kasvamaan. Pienenä yksityiskohtana kotiintulomatkalta kerrottakoon mainoskatkon luonteisesti, että kävin ostamassa Syväkankaan Messistä Pirkan esipaistettuja vehnäpullia. Paistoin niitä pellillisen hetki sitten - puolet kanelipulliksi ja toinen puoli tavallisiksi - päärakennuksessamme on taivaallinen pullan tuoksu, ei kahta sanaa. Ja nyt kahvit tippumaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen totesimme aamukahvia juodessamme, että Lapin Kansa-lehdessä ja sen Luppo-viikonloppuliitteessä, oli mielenkiintoisia artikkelita Kemistä - hyvä niin. Kaunis alkutalven päivä. Puuhuoltoa. Tänään muutoin taitaa olla päivä, jolloin ollaan vaan. Täytynee seurata, mitä muualla Suomessa ja maailmalla tapahtuu...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Tuli hetki sitten mieleen televisiouutisia katsellessani vahvasti sanonta: Näkeehän sen Sokea Reettakin! Asiantuntijat kiistelevät - oikeastaan ovat kiistelleet jo kuukausia - avattiinko Suomea kirotun Koronavirusepidemian vuoksi liian aikaisin. Avattiin. Se on nähtävissä tietyillä alueilla tartuntojen määrissä, sairaalakapasiteettien kohtuuttomana täyttymisenä ja nimenomaan teho-osastojen kuormittumisina. Totta - paine on ollut kova monilta eri tahoilta avautumiseen, mutta kirottu, kirottu, kirottu Koronavirusepidemia ei ole ohi. Nyt jos koskaan pakkorokottaminen on paikallaan...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä - viikko vilahti silmissä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin pihalle ja vaimoni kaupoille. Eilisten lumihommien parsimista, Pikkupuolen kompostoivan käymälän jätöksien hautaamista maan poveen ja Pikkupuolen puuhuoltoa. Ensimmäistä kertaa kokeilin ahkiollisen puukuorman viemistä Pikkupuolen takan kupeeseen suoraan. Hyvin onnistui, kun pistin matot kynnyksien päälle. Kannatti kokeilla, monta välivaihetta jäi pois. Kesäaikaan vien betonikärryllisen klapeja suoraan sisälle. Helppo juttu. Jos ja kun Kainuunkadulle vedetään ensi vuonna uudet vesi- ja viemäriputket myös ns. hulevesiputket, tutkin/tutkitutan Pikkuolelle vedettävän vesi- ja viemäriliitännän mahdollisuuden. Tälle päivälle ei taida olla mitään erikoista tekemistä, antaa ajan kulua...

Poikkeuksellisia ratkaisumalleja poikkeuksellisina aikoina - kyllä...

Illan hämärtyessä käy silloin tällöin mielessä synnyin- ja kotikaupungin Kemin tämänhetkinen taloudellinen tilanne. Kemissä tilanne ei ole uusi. Mikäli oikein muistan, taloudellinen tilanne on kaupungissamme ollut aina tiukka. Kyllä se on pakko todeta, että olemme eläneet aika suruttomasti. Tehneet velkaa ja myyneet omaisuutta. Kaupungin omaisuutta = meidän yhteistä omaisuutta. Lisäksi olemme sortuneet pahanpäiväisesti tasekikkailuun. Lähes kaikki edellä mainitut keinot on nyt loppuun kaluttu... Ilmassa on kuitenkin paljon myönteistä. Kuntapäättäjät laidasta laitaan ovat viimeinkin havantuneet tosiasiaan, että olemme lähivuosina valtion holhouksessa, mikäli emme viimeinkin ryhdistäydy ja pistä menoja kuriin ja/tai hanki entistä enemmän tulorahoitusta. Metsä Groupin päätös rakentaa Kemiin uusi biotuotetehdas oli tasoa "taivaan lahja" - sitä ei käy kiistäminen. Sen kerrannaisvaikutukset ovat talousalueelle, Lapille ja koko Suomelle merkittävät. Todennäköisesti tehdasalueelle nousee muutakin - jotain uuttaa. Oletettavasti myös Veitsiluodon saarelle nousee vielä uudennäköistä aktiviteettia. Kemissä on tällä hetkellä rapiat 20.000 asukasta. Vaikka olemme viime aikoina kokeneet kovia - asia koskettaa myös naapurikuntien Keminmaan, Simon ja Tervolankin - asukkaita niin tällä hetkellä työssäkäyvät, yrittäjät ja pääosin eläkeläisetkin ovat taloudellisesti kohtalaisen hyvässä asemassa. Minkälaisilla "porkkanoilla" niin sanotut hyvin toimeen tulevat olisivat valmiita pistämään hatun kiertämään kartuttaakseen Kemin kaupungin kassaa? Kuulen jo selvästi muutaman lukijan tuhisevat/kiroilevankin tyyliin: "Etkö parempaa/tyhmempää keksinyt?" Poikkeuksellisia ratkaisumalleja poikkeuksellisin aikoina kannatta mielestäni avoimesti miettiä. "Hattu kiertämään"- projektissa esimerkiksi yksi miljoona euroa (1.000.000€) syntyy sadan kemiläisen kymmenentuhannen euron panostuksella (10.000€). Väitän, että irtorahaa kyllä löytyy, mikäli ihmiset ovat riittävän motivoituneita kotikaupunkinsa pelastamiseksi. Niin olen vastaavantyyppistä ajatusta markkinoinut/koeponnistanut aina silloin tällöin. Saamani kommentit ovat olleet tähän saakka aika kielteisiä, suorastaan tylyjä, mutta olisivatko ajat muuttuneet. Yrittänyttä ei laiteta - väitetään...

Mitä tänään tähän asti...

Nyt se sitten taas yli puoleksi vuodeksi alkoi. Mikä? Lumityöt. En valita, on upea asia, että Suomessa - ainakin toistaiseksi - on selkeästi neljä vuodenaikaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen menin etupihalle sen verran lumitöihin, että pääsee asiallisesti autolla liikkeelle. Mielenkiintoista "kerroslunta" - pohjalla maata vasten ihan vesisohjoista. Sehän tarttui sekä lapioon että lumikolaan. Alan kohtapuolin orientoitumaan Karjalahdelle lähtöön. Vien muoviroskat kierrätykseen ja menen kuuntelemaan/juttelemaan mitä aluevaaliehdokkailla on mielen päällä. Ainakin Väyrysen Paavo on ilmoittanut tulevansa paikan päälle. Hänellä on yleensä painavaa sanottavaa. Paikalla makkaranpaistossa ja juttukavereina on Kemin Keskustan aktiiveja klo 11-13 välisenä aikana. Mielenkiintoista nähdä, onko väkeä muutoin liikkeellä... Kyllä - käynti Karjalahdella Prisman edustalla tehty. Ihan mukava oli vaihtaa muutama sana läsnä olleiden aluevaaliehdokkaiden ja Kemin Keskustan nykyvaikuttajien kanssa. Kyllä tarjotut tuotteet - grillimakkarat ja esiteetkin - kävivät kaupaksi. Väkeä liikkui tasaiseen tahtiin.

Mitä tänään tähän asti...

Tänään se sitten taisi Perämeren pohjukkaan tulla varsinainen ensilumi, räntärykäys tuli niin kuin muistamme - 14.09.2021. Joka tapauksessa täytynee ottaa lumikola ja lapio jo esiin. Siirrän puu- ja varastokatoksesta lumilingon jo varastorakennuksen lipan alle. Samalla työrupeamalla todennäköisesti siirrä päärakennuksen terassilla olevat puutarhakalusteet "talviasentoon". Tästä se taitaa sitten talvi käynnistyä...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen puuhuoltoa: Klapit päärakennuksen takkapesään ja korillinen puita puu- ja varastokatoksesta. Eilen saimme tutun syyslomavieraan eli Veeran Pikkupuolelle ilmeisesti pariksi yöksi - hyvä niin... Kaunis aurinkoinen loppusyksyn aamu. Oikeastaan tänäänkään ei ole mitään kummempaa "tähellistä" tekemistä ja hyvä niin. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Uusi viikko käynnistyi - kyllä...

Uusi viikko käynnistyi - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelin - tällä hetkellä kaunista myöhäissyksyn säätä aistiessani - josko tänään en tee mitään ja/tai en kirjoita mitään. No sen verran ainakin, että sain hetki sitten puhelinsoiton eräältä Facebook-kaveriltani. Hän kertoi avoimesti viime viikonvaihteen tapahtumistaan ambulanssikyydityksineen ja sairaalareissuineen. Totesimme, että yhteiskunnan palvelut toimivat. Hän odotteli sairaalassa lääkärikäyntiä ja tutkimuksista saatuja tuloksia. Toivotin hänelle jaksamista ja paranemista...

Mitä tänään tähän asti...

Pitkään nukutun yön ja perinteisten aamutoimien jälkeen pistin työasun päälle ja lähdin pihalle. Vaimoni siirtyi varastorakennuksen päädyssä olevaan työhuoneeseensa ison Bonanza-nojatuolin tyynyjä tuunaamaan. Tuo tuoli ostettiin aikanaan käytettynä. Se on tehnyt monta reissua. Vaimoni opiskelumatkalla Hämeenlinnassa ja Timolla Helsingissä. Tällä hetkellä se on päärakennuksemme takkahuoneessa. Mihin vielä ehtii... Ryhmittelin hiukan varastorakennuksen vieressä olevia betonilaattoja. Katselin taas entisen joulukuusimetsän jäljellä olevia viittä kuusta varastorakennuksen päädyssä. Kaksi niistä joutaisi kaataa polttopuiksi. Miksi? Siksi, että toinen on lähellä varastorakennusta ja toinen on niin iso, että se vie voimaa lähellä olevasta pienestä perunapellosta ja ryytimaasta. Juuret ovat levinneet laajalle alueelle. Katunaapurini on luvannut hoitaa asian, jos näin päätämme...

Mitä tänään tähän asti - Simon Karsikon Leuannokassa käynti - kyllä...

Mitä tänään tähän asti - Simon Karsikon Leuannokassa käynti - kyllä... Päätimme eilen, että lähdemme testaamaan Maksniemen uudet tieliittymät, käymme Simon Karsikon Leuannokassa ja pistäydymme pitkästä aikaa Pihlajalla kylässä. Näin teimme. Oli mukava muistella Leuannokassa Veitsiluoto Oy:n lomamökkiaikoja kauan sitten ja ottaa muutama kännykkäkuva. Kävi mielessä, että Simon kunta teki erinomaisen maa-aluekaupan. Oletettavasti kaavoitus etenee ripeästi ja mahdolliset asiasta kiinnostuneet tontinostajat pääsevät rakennustyöhön. Näin maallikon silmin eipä juuri parempaa rakennusmaata voi kuvitella. Mukava sightseeing ajelu Maksniemessä tänään.

Mielenkiintoista ajatusleikkiä lähitulevaisuuden eduskuntavaaleista Lapin osalta - kyllä...

Mielenkiintoista ajatusleikkiä lähitulevaisuuden eduskuntavaaleista Lapin osalta - kyllä... Juuri kun ajattelin, että taitaa olla tylsääkin tylsempi sateinen lokakuun perjantai edessä niin intouduin lukemaan mielenkiintoisen artikkelin Keskustan kansanedustajasta Mikko Kärnästä. Kuinka ollakaan ajatuksissani heittäydyin pohdiskelemaan jo vuoden 2023 eduskuntavaaleja jos, jos ja jos - tyyliin. Pätkä Wikipediatekstiä: Suomen 39. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023 ja niissä valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2023–2027. Kyllä. Mikäli Mikko Kärnä asettuu ehdokkaaksi Lapista ja mikäli Paavo Väyrynen asettuu ehdokkaaksi myös Lapista niin tilanne Keskustan osalta muodostuu totta tosiaan mielenkiintoiseksi. Toki Keskustalla on ollut ja ilmeisesti on jatkossakin muitakin kovia potentiaalisia ehdokkaita. Olen tavannut molemmat superehdokkaat, vaihtanut muutaman sanankin. Ollut taannoin sähköpostiviestinnässäkin, lähettänyt sähköposteja. Toinen em. henkilöistä on vastannutkin - muistaakseni.

Se on taas perjantai...

Se on taas perjantai - kyllä ja sateinen sellainen... Perinteisten aamutoimien jälkeen en kyllä parhaalla tahdollakaan keksi muuta kuin sytyttää päärakennuksen takkaan tulet. Vaimoni lähti hetki sitten Pikkupuolelle osittain samoihin hommiin. Saapa nähdä, mitä tällainen sateinen päivä tuo tullessaan. Nyt olisi havillista aikaa siivota esimerkiksi Facebook-foorumia.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme orientoitua upeaan syyspäivään. Vaimoni käväisee kauppareissulla ja minä sen jälkeen iltapäivällä kokousreissulla. Voi olla, että loppuiltapäivästä intoudun tasoittelemaan maata ja siirtelemään betonilaattoja uuteen asentoon varastorakennuksen sivustalla. Niin - jos en tänään niin sitten huomenna tai joskus sitten. Eipä nuo tuosta mihinkään karkaa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tuli aika lailla seestynyt olo, eiliset lähitulevaisuuteen liittyvät päätökseni poistavat ajatuksistani turhanpäiväistä touhuamista. Irtaannun yhä enemmän tuosta Facebook-kuviosta eli kansanomaisesti veispuukista ja keskityn kukaties enemmän oman Blogisivun pitämiseen. Sen osoite on muuten http://akipyykko.blogspot.com Voi olla, että hetken kuluttua testaan auton ylläpitolaturin toimintaa. Virittelen sitä talvikäyttöä varten. Arvelen sen osoittautuvan hyväksi valinnaksi. Voi olla, että etulasin uusi peitto otetaan myös myöhemmin käyttöön, vältytään turhalta rappaamiselta, vaivannäöltä. Tällä viikolla on pöytäkalenterin mukaan yksi kokous - huomenna torstaina - hyvä niin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloin asetella henkilökohtaista lähitulevaisuuttani uuteen asentoon. Sellainen on ollut tapani vuosikymmenien aikana aina silloin tällöin. Se antaa uutta näkemystä itselleni ja virtaa lähitulevaan - näin haluan ajatella. Osata luopua sellaisista asiakokonaisuuksista, jotka eivät tunnu riittävän omilta, on tärkeää. Tähän liittyy muun muassa uusi lähestymistapa Facebook-maailmaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ei juuri pihalle meneminen kiinnosta. Sataa tihuuttaa. Jospa tuo sade päivänmittaan hellittää, pääsee hahmottelemaan laitteiden sijoitusta - järkevää sijoitusta - lumihommia ajatellen. Tuo peräkärryn päällä oleva moottorikelkka antaa pienen lisähaasteen. Puut voi ainakin päärakennuksen takkaan asetella. Se on tuttuakin tutumpaa hommaa. Pihalle iltapäivällä kukaties mentyäni tutkiskelen hajottamani vaahterakannon alueen lähitulevaa. Voi olla, että sijoitan kannon paikalle AITAKI-laatutuotteen tolppajalustan ja seuraan, mitä sen tuntumassa alkaa tapahtua. Ovatko vuosikymmenien aikana muodostuneet juuret niin voimissaan, että jaksavat työntää vielä uutta vaahterakasvustoa. Aika näyttää.

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää...

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää... Perinteisten aamutoimien jälkeen luin jostain syystä poikkeuksellisen tarkkaan lauantaipäivän Lapin Kansa lehden. No toisaalta siksi, että tuoretta paperilehteä ei tule sunnuntaisin. Erityisen kiinnostavia olivat artikkeli venäläisten partisaanien tuhoretkistä Suomen puolelle toisen maailmansodan aikana, joissa kohteina olivat lapset, naiset ja vanhukset. Toisaalta tällä keralla oli poikkeuksellisen kiinnostavia yleisönosastokirjoituksia. Muun muassa tuo koiraveroasia tuntui mietityttävän - lähinnä sen periminen. Asiaan liittyvänä olen itsekin kirjoittanut 1980-90-luvulla asiasta. Lopetin kirjoittamisen totaaliturhauttavana. Silloin väitettiin, että koiravero on turha, tarpeeton ja mahdoton toteuttaa, koska veron perimiseen liittyvät kustannukset ovat suuremmat kuin siitä saatava hyöty. Kemin "Koirapuolue" oli silloin voimissaan. Nyt eletään toista aikaa ja perintätekniikka on myös aivan toisella tasolla. Ilmeisesti koirien rekisteröintiin on tulossa myös virallisia muutoksia. Koirat minuakin ovat viime vuosina jonkin verran kiinnostaneet. Miksi? Siksi, että ympärilläni = rajanaapureinakin on toistakymmentä koiraa. Taitaa olla yksi yksi "pentutarhailijakin". Lisäksi työhuoneeni ikkunasta näen päivittäin Kainuunkadulla kävelytettävän varovaisen arvion mukaan 20-30 koiraa. Parhaimmillaan/pahimmillaan taluttajalla on 3 jopa 4 koiraa. Kun Kemin kaupunki taistelee olemassaolostaan äärimmäisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa laatien pitkiä toimenpidelistoja talouden kohentamiseksi, kaikki kivet on syytä kääntää. Yksi varteenotettava kivi olisi päätös koiraverosta ja sen perimisestä nykytekniikan käytännöillä. Nämä ovat niitä sarjastamme "pieniä puroja", sano...

Ristiriitaisia ajatuksia...

Ristiriitaisia ajatuksia - kyllä... Olen ollut Kemin kuntapäättäjänä vuodesta 2000 alkaen vaatimattomalla panoksellani - eräänlaisena Takarivin Taavina eli aikalailla taustalla. Olen ollut monissa lautakunnissa. Muun muassa sosiaali- ja terveyslautakunnassa kaksi valtuustokautta varsinaisena jäsenenä. Olen tällä hetkellä perusturvalautakunnassa varsinaisena jäsenenä. Lautakunnan päätöksin pistämme liikkeelle vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa rahaa. Se on paljon rahaa se... Minäkin olen julkisesti "mainostanut", että kaikista kemiläisistä pidetään huolta. Mutta kyllä avoimesti ja rehellisesti on pakko todeta, että välillä hiipii vahva epäilys puseroon. Miksi ihmeessä pistämme rahaa liikkeelle sellaisissakin tapauksissa, joissa henkilöillä ei ole ollut vuosikausiin, vuosikymmeniin minkäänlaista vastuuntuntoa omasta elämästään. Se on ollut täydellistä örveltämistä ja sekoilua, joka on aiheuttanut lähimmäisille suurta tuskaa ja kärsimystä sekä taloudellista menetystä - jatkuvasti. Ja tämä on taivahan tosi, sanoisi entinen opettajakollegani. Minuakin on usein muistutettu, että vastikkeetonta rahaa ei ole syytä jakaa. Totta - itsellekin tulee usein takaraivoon ajatus Raamatun totuuksia vapaasti mukaellen: Joka ei työtä tee, hänen ei syömäänkään pidä. Mikä on se konsti, vaikkapa vippaskonsti, oivallus, jolla nämä laitapuolen kengänkuluttajat saadaan takaisin - meidän mielestämme - normaaliin elämään. Jollakin tavalla mielekkääseen tekemiseen kiinni, ei välttämättä heti työntekoon. Onko se niin sanotun kolmannen sektorin monipuolinen toiminta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen ajattelin olla tänään lauantaina 09.10.2021 tekemättä mitään. Kukaties menemme pienen sauvakävelylenkin tekemään päivemmällä... Sen teimme Mansikkanokalla ja sitten metalli- ja lasikierrätyspisteelle City Marketin kupeeseen ja kaupassakäynti. Odotellessani vaimoani tein heräteostoksen eli yksi rivi Lottoa. Ohitseni meni keski-ikäinen mieshenkilö kahden lapsen kanssa. Epäilen, että hän oli Pasi Särkiaho, yksi entisistä oppilaistani tai sitten Pasin kaksoisolento. Mentyäni kaupan puolelle ohitse meni myös perheensä kanssa tuttu henkilö Sami Riikonen, hänkin entisiä oppilaitani... Kaupungilla oli liikkeellä insinöörioppilaita, olisko ollut Pohjois-Suomen insinöörioppilaiden tapahtuma Kemissä. Täikön torilla oli ohjelmaa asiaan liittyen. Kotiin tultuamme totesimme, että kakkosliittymään oli ilmestynyt peräkärry, jonka päällä on peiton alla moottorikelkka ja ajorampit - hyvä niin. Koko reteli siirretään aikanaan puu- ja varastokatoksen viereen odottamaan talvea...

Eräs Facebook-teksteistäni eilen...

Tämän päivän viimeinen eli viides vaahterakantopoltto ei sujunut aivan suunnitelmien mukaan. Miksi? Siksi, että kaikilla edellisillä kerroilla ja nytkin olen seurannut vallitsevan tuulen suuntaa pienen tulen, nuotion savujen osalta. Tämän päivän polton loppuvaiheessa alkoi sataa, jolloin palaminen alkoi tyrehtyä ja savua muodostua entistä enemmän. Lisäksi vallitsee matalapaine. Kiistatta savua ohjautui aidan takana olevan kerrostalon suuntaan. Olen saanut asiaan liittyvänä kaksi puhelinsoittoa: Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja soitti, että kerrostalon käytävillä on savua. Kerroin hänelle, että käyn sammuttamassa kituvan nuotion. Sen tein ja savut loppuivat. Sain toisen puhelun, johon en ensin ajatellut vastata - tuntematon numero - mutta vastasin. Kemin kaupungin ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö soitti asiasta. Hänelle oli tullut viesti Kemin kaupungin tekniseltä johtajalta, jolle puolestaan viesti oli tullut taloyhtiön isännöitsijältä ja jolle puolestaan viesti = sähköposti oli tullut joko taloyhtiön asukkaalta tai hallituksen puheenjohtajalta. Kantopolton savut työllistivät aika monta ihmistä. Toisaalta tuli ilmeisen selväksi, että ympäristövalvonta toimii. Taitaa olla elkeitä paikallisesta ilmastohätätilasta... Meillä oli Riston kanssa asiallinen keskustelu ja hän antaa vastauksen kysyjille, lupasi toimittaa kopion sähköpostiviestistä minullekin - asianosaiselle, Jälkipuintia: Minulla on tunne, että pääsääntöisesti kerrostalon asukkaat tietävät, kuka aidan takana asuu. Minulle olisi voinut asiasta soittaa ja/tai mieluummin tulla aidan taakse kertomaan, että savua/savunhajua on käytävillä... Olen aina tuonut esiin, että olemme olleet tällä tontilla/alueella pitkään, pitkästi toista sataa vuotta. Mekin nykyasukkaat yhtäjaksoisesti vuodesta 1981. En muista, että tämän tason niuhotusta olisi ollut koskaan, mutta tämän päivän kokemusten perusteella kerta se on ensimmäinenkin, tämän päivän kokemusten perusteella oletettavasti ei viimeinen.

Käytetyn auton hintapohdiskelua...

Käytetyn auton hintapohdiskelua: Tämä auto maksoi käytettynä vuonna 2016 3500 euroa. Tällä hetkllä eli vuonna 2021 kyseisen auton hintalappu on vähintään 5500 euroa. Mikäli globaali- ja kotimaisetkin uutiset muun muassa tämäntyyppisten autojen hinnoista pitävät paikkansa, auto maksanee viiden vuoden päästä eli vuonna 2026 vähintään 10000 euroa. Luonnollisesti edellyttäen, että auto pysyy jotakuinkin nykyisessä kunnossa. Näkemykseni perustuu taannoin lukemaani tekstiin Helsingin Sanomista, josta lainaan pienen pätkän: Kuten Paavo Väyrynen nousee kanveesista aina uudestaan, myös Mersu-väyrynen saattaa olla kovassa nousukiidossa. Näin veikkaa vanhojen autojen markkina-arvoja työkseen määrittävä ja analysoiva espoolaisen Klassik Auto Oy:n Anssi Juutilainen. ”Jos jostain autotallista löytyy hyväkuntoisena sellainen, se voi olla oikeasti huomattavan arvokas auto jonain kauniina päivänä”, Juutilainen sanoo. Väyrys-Mersu ei ole ainoa tavallinen auto, joka voi olla tulevaisuudessa haluttu klassikko. Markkinoilla on monia muitakin youngtimereita, joiden arvo on nousussa. YOUNGTIMER-AUTOT ovat noin 15–30 vuotta vanhoja autoja. Ne ovat automaailman keski-ikäisiä: eivät vielä vanhoja ja viisaita, mutta jos ne ovat vielä hyvässä kunnossa, ne ovat viehättäviä tyyppejä, jotka hoitavat hommansa ihan yhtä terhakkaasti kuin nuorempansa. ”Esimerkiksi Saksassa arvostetaan näitä autoja todella paljon. Siellä on oma lehtikin, joka on omistettu youngtimereille, ja se myy kuin häkä.” Youngtimereiden suosio Saksassa johtuu Juutilaisen mukaan siitä, että siellä ihmisillä on niin paljon rahaa ja uudet autot maksavat sen verran vähän, että uudessa autossa ei ole hohdokkuutta. ”Kuka tahansa voi ostaa uuden auton. Mutta ne, jotka haluavat vähän erottua, hommaavat jonkun hyväkuntoisen youngtimerin. Mercedes-Benz E-sarjan W210.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen totesin, että tänään eikä lähipäivinä ole ainuttakaan pöytäkalenterimerkintää - hyvä niin. Koko loppuvuotta selaillessani pöytäkalenteristani olen tyytyväinen, että kuntavaalien jälkeisiin luottamustoimiin liittyvänä kokousmäärät ovat asiallisen siedettävät. Toivon, että valtuutetuilla, erityisesti Keskustan valtuutetuilla ja lautakuntajäsenillä, joiden varamiehenä olen, riittää voimia/jaksamista vaativissa luottamustehtävissään. Luonnollisesti nuo tammikuun 2022 aluevaalit vilahtavat silloin tällöin ajatuksissa, vaikka itse en ole aikeissa niihin ehdokkaana osallistuakaan. Toivottavasti Kemistä löytyy potentiaalisia ehdokkaita vaaleihin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aamukahvittelun yhteydessä lehteä lukiessamme totesimme - yhdestä suusta - että ikääntyminen tuo tullessaan pikkuriesaa. Muun muassa väistämättä näkökyvyn heikkenemistä. Lasien uusimistarve tulee entisestäänkin tärkeämmäksi. Siirryin uutisten seurantaan netistä. On pakko myöntää, että tuo Elokapina-vouhotus ärsyttää, suorastaan raivostuttaa, josta ei viitsi irrotella yhtään enempää. Sen sijaan olen edelleenkin erittäin huolestunut Koronavirus-ongelmasta. Se ei ole ohi Suomessakaan, puhumattakoon maailmassa. Olipa mukava todeta hetki sitten, kun vaimoni lähti Mersulla "rapisevin renkain" käymään kaupungilla, sanoi menevänsä kirjastoon. Itse lähden puolen päivän jälkeen Kemin keskustaan City Motorille. Mersuun asennetaan ylläpitolaturi maanantaina vaihdetun akun jatkeeksi. Sieltä tultuani jatkan harjoituksia vaahterakannon kanssa...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihamalle kantohommiin. Käytössä sähkömoottorisaha, kaksi kirvestä, lapio ja kanki. Näyttää siltä, että vielä yksi polttokerta - viides sellainen - on toteutettava, on se sitkeä "vastustaja"... Alamme kohtapuolin orientoitumaan elokuviin. Elämme Kemissä Vanhustenviikkoa. Nimestä voi olla monta mieltä, mutta joka tapauksessa kävimme - minä ja vaimoni - ensimmäistä kertaa tänään viikon tapahtumassa - elokuvissa Kino Pirtissä nimikkeellä Seniorikino. Viidentoista minuutin välein piti alkaa 1-salissa klo 13.00 Hytti nro 6 ja 2-salissa klo 13.15 Isä. Osallistujia oli ihan jonoksi saakka. Lipunmyyjä olisi voinut varmistaa osallistujilta/lipunostajilta kumpaan heillä oli tarkoitus mennä. Isä-filmiä oli salissa 2 katsomassa meidän lisäksi seitsemän henkilöä. Niin kyseinen filmi alkoi loppujen lopuksi noin klo 13.45. Oli erinomainen filmi, suosittelemme. Tätä on sitten joskus vanhana mukava muistella...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin alkuiltapäivästä muun muassa seuraavaa: Alan kohta orientoitua Kemin kaupungintalolle lähtöön. Perusturvalautakunnan kokous on toisen kerroksen neuvotteluhuoneessa klo 15 alkaen... Kyllä - eriomaisen puhutteleva ja monisärmäinen kokous klo 15.00-19.30 välisenä aikana, ei kahta sanaa. Pääsääntöisesti perusturvalautakunnan (entinen sosiaali- ja terveyslautakunta) asiat ovat vaikeita ja vieläkin vaikeampia. Olen kukaties kirjoittanut aikaisemminkin, että kasassa on jälleen porukka, joka - virkamiehet ja kaupunginhallituksen edustaja mukaan lukien - tekee parhaansa jokaisen kemiläisen hyväksi. Tehtävä on lähes mahdoton, mutta ei toivoton, tästä(kin) kyllä selvitään, kun muuta mahdollisuutta ei kerta kaikkiaan ole. Riihikuivaa rahaa siinä kyllä palaa, mutta se menee tarpeeseen. Kaikista on pidettävä huolta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin fiilistelemässä Karihaarassa Tommin luona ja ihailemassa peräkärryn päällä, peiton alla olevaa uusvanhaa Yamaha-moottorikelkkaa. Tommi oli tuunannut peräkärryn pohjaa ja kiinnittimiä. Hyvältä näytti. Kyseinen peräkärry on aikanaan tehty Kemin ammattioppilaitoksessa. Ammattiaineiden opettaja, työpajarakennuksen opettajanhuonekaverini Pietarilan Jussi oli "tekomestarina/hankintapäällikkönä". Näitä peräkärryjä tehtiin sillä erää muistaakseni 3 tai 4 kappaletta. Sain Tommilta lainaksi pienen sähkökäyttöisen Makita-moottorisahan, jolla jyrrään huomenna loput vaahterankannosta hajalle. Alan kohta orientoitua Kemin kaupungintalolle lähtöön. Perusturvalautakunnan kokous on toisen kerroksen neuvotteluhuoneessa klo 15 alkaen...

Lypsävää lehmää ei kannata tappaa - ei niin mutta...

Lypsävää lehmää ei kannata tappaa - ei niin mutta... Seurasin eilen Kemin kaupunginvaltuuston kokousta netistä. Erityisen mielenkiintoni kohteena oli Kemin Matkailu Oy:n toimintaan liittyvä asiakohta. Kemin Matkailu Oy:n kruununjalokivet ovat olleet Sampo ja Lumilinna. Molemmat aikanaan huikeita oivalluksia, jota ei käy kiistäminen. Matkailujäämurtaja Sammolla ei ole ajeltu vähään aikaan turistikäytössä, ainoastaan siirto Ajoksesta Veitsiluodon satamaan "parkkiin". On tehtävä pakollisia huoltoimenpiteitä ja se maksaa näin maallikon ajatuksin lähes maltaita. Ne on tehtävä. Itse olen luottavainen, että Sampo on vielä pitkään matkailujäänmurtajana ja takoo Kemin Matkailu Oy:lle/Kemille/talousalueellemme matkailutuloja, mutta sen vuotuinen käyttöaika on lyhyt. Varmaan mietintämyssyn alle kannattaa pistää vakavasti ajatus, että kyseinen, rajoitetun käyttöajan alus myydään - jos sopiva ostaja löytyy - pois ja hankitaan tilalle matkailukäyttöön soveltuva alus, mikäli mahdollista lähes ympärivuotiseen käyttöön. Kävipä tuossa lisukkeena ajatus, että niin sanottua Perämeren kaarta - Ruotsin Luulajasta aina Suomen Raaheen - saakka tulisi matkailussa hyödyntää ja tehdä aitoa yhteistyötä.

Kemin kaupunginvaltuuston kokous eilen - kyllä...

Kemin kaupunginvaltuuston kokous eilen - kyllä... Katselin netistä kaupunginvaltuuston kokouksen, jossa oli jonkin verran tekniikkaongelmia. Puheenjohtaja Reijo Viitala ohjeisti asiallisesti kokouskäyttäytymistä. Ohjeistus meni pääasiassa perille. Minun lisäksi havaintojeni mukaan kokousta katseli rapiat kolmekymmentä henkilöä. Ihan asiallinen kokous, jossa päällimmäiseksi ja tärkeimmäksi nousi Kemin Matkailu Oy:n esitykset. Paljon oli kysymyksiä ilmassa, joihin yhtiön toimitusjohtaja Susanna Koutonen vastaili perustellun asiallisesti. Yksi äänestyskin tapahtui, kun Perussuomalaisten ryhmä esitti kyseisen asiakokonaisuuden käsittelyn lopettamista eli pöydälle panemista. Käsittelyä jatkettiin odotetusti äänin 38-5... Valtuustosalissa muutamat eturivin valtuutetut olivat esitetyissä kommenteissa/kysymyksissä aktiivisia

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Ulkona piipahdettuani totesin puuskittaisen tuulen pöllyttävän lehtikasoja ja huojuttava aika lailla pihapuita. Sain puhelinsoiton City Motorilta, sähköpostiviestintämme perusteella uusi akku tullaan asentamaan Mersuun puolen tunnin päästä. Kyllä asentaja tuli paikalle - kaikki hyvin. Torstaina asennetaan vielä ylläpitolaturi niin totuttelu tähän autoon alkaa ja talvi saa tulla. Tavoitteena on pitää autoa koko ajan ulkosalla... Pidin eilen puhelinta äänettömällä niin kuin pääsääntöisesti aina. Näytti tulleen yksi puhelu. Saan mahdollisesti tänään entisen pienimuotoisen maatalouslaitemuseoalueen kupeessa olevan vaahterakannon hajottamisen loppuun saatetuksi. Tommi ilmoitti Messengerin kautta, että hänellä on sähkökäyttöinen moottorisaha kotosalla Karihaarassa. Sillä homma hoitunee kätevästi... Tänään on Kemin kaupunginvaltuuston kokous illansuussa - pitkästä aikaa - valtuustosalissa. Täytynee seurata.

Se on Mikkelinpäivä nyt - kyllä...

Se on Mikkelinpäivä nyt - kyllä. Sivistin itseäni pätkällä Wikipediatekstiä. Poikkeuksellisen pitkien yöunien ja aamutoimien jälkeen kävin katsomassa pihalla eiliesen - neljännen vaahteran kantopolton jälkeisiä - aikaansaannoksia. On se sitkas. Siinä on vieläkin jyystämistä tai sitten moottorisahahommaa. Katsotaan nyt ... Onpahan kaunis sunnuntai-ilma. Voi olla, että menemme pihalle rapsuttelemaan puiden lehtiä ja kukaties kärräämme ne saman tien matopellon päälle tontin kulmaukseen. Käännettyäni uuden viikon pöytäkalenteristani esiin tiistaina on Kemin perusturvalautakunnan kokous. Toki viikolta löytyy muutakin aktiviteettia...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Seurasin hetki sitten suoraa lähetystä Eduskuntatalon läheisyydessä. Pätkä Mannerheimintietä oli alkuvaiheessa tukittu mielenosoittajien/kansalaistottelemattomien/lainrikkojien toimesta. Poliisi ohjeisti poistumaan paikalta, jotta liikenneväylä saadaan auki. Osa noudatti poliisin ohjeistusta. Osa kävelytettiin ja kannettiin paikalla olleisiin Helsingin liikennelaitoksen busseihin. Matka putkaan alkoi. Kyydin sai yli 100 osallistujaa. Mannerheimintie avautui liikenteelle. Taustalla kuuluivat varsin yksitoikkoiset kannustushuudot. On murheellista seurata, että poliisin vähäisiä resursseja käytetään mielenosoittajien/kansalaistottelemattomien/lainrikkojien kanniskeluun kulkuväyliltä busseihin. Katsellessani tiellä istuvia kylttien ja banderollien kanssa varustautuneita nuoria kävi mielessä, että he olisivat kyllä lähteneet siitä - tukka putkella - muillakin keinoin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryin pihalle kakkosliitymässä olevan, käyttöön otetun automme luo akun latauslaitteiden kanssa. Akku on viitisen vuotta vanha, mutta takaraivoon on hiipinyt ajatus, että se ei ole täydessä iskussa. Illansuussa sen näkee... Ison vaahterakannon kanssa alkaa olla kohta viimeiset väännöt. Kannon kupeessa touhutessani viereisen kerrostalon pihaan ajoi henkilöauto, ei talon asukkaita. Rennonpuoleiset peruutukset - suoraan raja-aitaan. Ei siinä aitaa sentään kaatunut, mutta ainakin yhden pystytolpan kohdalta kuului epäilyttävä rusahdus. Auto lähti aika nopeasti pois. Mahdollisesti joku lukijoista muistaa, että uusin alkukestä muutaman painekyllästetyn pystytolpan ja tein uusia aitaelementtejä. Ne olivat osittain viime talven lumimiesten/kauhakuormaajien jäljiltä. Tavoitteena on lähestyvänä talvena seurata, miten kerrostalon lumia siirrellään. Tarvittaessa menen ohjeistamaan kuskia oikeaoppisesta kauhan käsittelystä eli raja-aitaa ei ole pakko kaataa. Mutta nyt on kahvitauko. Kohtapuolin siirryn taas pihalle...

Uudet tuulet puhaltavat...

Uudet tuulet puhaltavat - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkaan tulet. Siinä ei nyt mitään uutta ole, mutta sen jälkeen toteutin Trafin sivujen kautta autonvaihto-operaation. Kaksi autoa pois liikennekäytöstä ja yksi liikennekäyttöön. Helppo juttu. Sekin on tuttua touhua. Uusia tuulia on kohtapuolin se, että eilen katsastettu Land Rover saa olla päärakennuksen autotallissa ja liikennekäyttöön otettu MB E 200 saa olla ensi talven ulkosalla. VW Doppel TD tutussa paikassa päärakennuksen päädyssä. Miksi Mersu ulkosalla? Siksi, että siihen asennetaan ensi viikon torstaina City-Motorilla Defan ylläpitolaturi. Se työntää akkuun virtaan, kun auto pistetään lämmitykseen. Kun autossa on lisäksi sisätilalämmitin, pakkasellakin voi lähteä "melkein kuin puolilämpimästä tallista". Tätä kokeillaan. Olen jyystänyt tänään monihaaraisen vaahteran isoa kantoa kahden polttokerran = kannon juurella nuotion pidon jälkeen. Hiljaa hyvä tulee. Kyllä se siitä murenee pala palalta. On mielenkiintoista nähdä, onko vuosikymmenien saatossa muodostuneet juuren niin vahvat, että ne työntävät vielä lähivuosina uutta kasvustoa...