Perinteisten aamutoimien jälkeen toteutin pientä sähköpostiviestintää. Siihen liittyvänä menen kuluvan viikon keskiviikkona poikkeuksellisesti Hiusahjoon Ammattiopisto Lappian hiusalan opiskelijan näyttömalliksi.
Aiheena on Hiusten hoito- ja muotoilukokonaisuuksien
harjoitusnäyttö. Näytön arvioija on ilmeisesti mestari itse eli Anttilan Mikko..
Sitten lähdin tontin kulmalle perunapeltoa ja ryytimaata kalkitsemaan ja lannoittamaan.
Tontin kulmalla touhutessani kävi mielessä, että ainakin toistaiseksi mm. edellä mainittu työ tuntuu mielekkäältä ja tärkeältä. Jossakin vaiheessa naapurini tulee muokkaamaan em. alueen "konemöyhimellä".
Se on tehty aikaisemminkin parina keväänä. Toivottavasti ennen em. muokkausta olen saanut hankituksi vähän hiekkaa peltoon...
Täytyy hankkia pikimmiten siemenperunat itämään.
Samalla polttelin tulistelupaikalla puuroskaa pienillä tulilla. Vaimoni tuli myös tekemään ensimmäiset piharpsutukset tontin kulmalle.
Samalla järjestelimme piharakennuksen päädyssä olevia romppeita uuteen uskoon. Se on loputon työ...
Saapa nähdä, viitsinkö mennä katuojan lumia hajottamaan, niitä on vielä tosi paljon.
No käväisinhän minä sielä hetken aikaa, ohikulkijat saattoivat hiukan ihmetellä touhujani.
TALOUTEEN ja yhteiskuntaan erikoistuneet tutkijat Daron Acemoğlu ja James A. Robinson pohtivat kirjassaan Why Nations Fail syitä siihen, miksi jotkin valtiot päätyvät köyhyyteen ja pysyvät siellä. Ja vastaavasti: miksi jotkin valtiot onnistuvat rikastumaan ja luomaan hyvää kaikille kansalaisille.
Acemoğlu ja Robinson käyvät läpi monia erilaisia selitysmalleja valtioiden sijainnista niiden kulttuurillisiin erityispiirteisiin. Loppujen lopuksi tärkeää on heidän mukaansa se, syntyykö valtioon ”ekstraktiivinen” vai ”inklusiivinen” poliittinen ja taloudellinen kulttuuri ja toimintatapaa ylläpitävät instituutiot.
Ekstraktiivinen tarkoittaa sitä, että kansalaisten ja yhteisten luonnonvarojen tuottama hyvä ohjataan hallitsijoille.
Acemoğlu ja Robinson käyvät läpi monia erilaisia selitysmalleja valtioiden sijainnista niiden kulttuurillisiin erityispiirteisiin. Loppujen lopuksi tärkeää on heidän mukaansa se, syntyykö valtioon ”ekstraktiivinen” vai ”inklusiivinen” poliittinen ja taloudellinen kulttuuri ja toimintatapaa ylläpitävät instituutiot.
Ekstraktiivinen tarkoittaa sitä, että kansalaisten ja yhteisten luonnonvarojen tuottama hyvä ohjataan hallitsijoille.
Inklusiivinen merkitsee vastaavasti sitä, että kansalaiset saavat vapauden hakea itselleen hyvää ja heillä on kannustimet pyrkiä eteenpäin ilman, että saavutetut edut viedään heiltä pois.
Syyt päätyä jommallekummalle polulle vaihtelevat. Se voi olla tietoinen valinta jossain historian käänteessä tai jonkin yllättävän tapahtuman seurausta. Tai saattaa käydä kuten Afrikassa: polku voi syntyä siirtomaavallan tuotantona, ja yksi toisensa jälkeen uudet paikalliset hallitsijat hyödyntävät sitä valtion itsenäistymisen jälkeenkin.
Acemoğlun ja Robinsonin mukaan inklusiivinen malli johtaa kaiken aikaa kasvavaan hyvinvointiin.
Syyt päätyä jommallekummalle polulle vaihtelevat. Se voi olla tietoinen valinta jossain historian käänteessä tai jonkin yllättävän tapahtuman seurausta. Tai saattaa käydä kuten Afrikassa: polku voi syntyä siirtomaavallan tuotantona, ja yksi toisensa jälkeen uudet paikalliset hallitsijat hyödyntävät sitä valtion itsenäistymisen jälkeenkin.
Acemoğlun ja Robinsonin mukaan inklusiivinen malli johtaa kaiken aikaa kasvavaan hyvinvointiin.
Kansalaiset pyrkivät parempaan, ja he saavat ennustettavassa ja kannustavassa ympäristössä pitää hyötynsä hedelmät.
Valtio ja päättäjät kiittävät myös: he voivat kansalaisten kanssa yhdessä sovitulla tavalla – esimerkiksi verotuksella – koota kansan keräämästä hyödystä siivuja yhteiseen kassaan, mikä johtaa valtion ja tulonjaon vahvistumiseen.
VIIME VUOSINA Pohjoismaat ovat saaneet monissa mittauksissa kiitosta: täällä on hyvä kilpailukyky, korkeatasoinen koulutus ja onnelliset ihmiset. Pohjoismaat ovat hyviä esimerkkejä inklusiivisista yhteiskunnista.
Täällä valtion ja kansalaisyhteiskunnan keskinäinen vallanjakokin on tasapainossa. Valta ei pohjolassa valu hiljalleen valtion ja sen päättäjien yksinomistukseksi – kuten esimerkiksi Kiinassa –, eivätkä yhteiskunnat toisaalta hajoa johtamattomiksi joukoiksi intressejä.
AFRIKKAA lähempääkin löytää esimerkkejä ekstraktiivisista valtioista.
Valtio ja päättäjät kiittävät myös: he voivat kansalaisten kanssa yhdessä sovitulla tavalla – esimerkiksi verotuksella – koota kansan keräämästä hyödystä siivuja yhteiseen kassaan, mikä johtaa valtion ja tulonjaon vahvistumiseen.
VIIME VUOSINA Pohjoismaat ovat saaneet monissa mittauksissa kiitosta: täällä on hyvä kilpailukyky, korkeatasoinen koulutus ja onnelliset ihmiset. Pohjoismaat ovat hyviä esimerkkejä inklusiivisista yhteiskunnista.
Täällä valtion ja kansalaisyhteiskunnan keskinäinen vallanjakokin on tasapainossa. Valta ei pohjolassa valu hiljalleen valtion ja sen päättäjien yksinomistukseksi – kuten esimerkiksi Kiinassa –, eivätkä yhteiskunnat toisaalta hajoa johtamattomiksi joukoiksi intressejä.
AFRIKKAA lähempääkin löytää esimerkkejä ekstraktiivisista valtioista.
Venäjällä valtion tärkein tulonlähde, fossiilinen energia, on suoraan tai välillisesti alistettu poliittisten päättäjien tai heidän läheistensä vallan alle ja energiatuottojen tärkeä tehtävä hallitsijan vallan pönkittäminen. Vapaaseen demokratiaan kuuluvat sananvapaus ja oikeus poliittiseen ryhmittymiseen ovat eri tavoin rajoitettuja.
Asioita kannattaa katsoa myös hyvin korkealta, kun Suomen kaltaisissa inklusiivisissa valtioissa pohditaan hallituspohjaa, valtiontalouden säästöjä, ilmastonmuutoksen vastaisia linjauksia, EU:ta kehittäviä ratkaisuja, sananvapautta ja sen käyttöä, työtä kestävyysvajeen kukistamiseksi tai vaikkapa verotuksen muutoksia.
Yksittäiset päätökset liittyvät toisiin yksittäisiin päätöksiin ja luovat ajan mittaan huomaamatta kehityskulkua, minkä näkee parhaiten vasta jälkikäteen – liian myöhään.
Asioita kannattaa katsoa myös hyvin korkealta, kun Suomen kaltaisissa inklusiivisissa valtioissa pohditaan hallituspohjaa, valtiontalouden säästöjä, ilmastonmuutoksen vastaisia linjauksia, EU:ta kehittäviä ratkaisuja, sananvapautta ja sen käyttöä, työtä kestävyysvajeen kukistamiseksi tai vaikkapa verotuksen muutoksia.
Yksittäiset päätökset liittyvät toisiin yksittäisiin päätöksiin ja luovat ajan mittaan huomaamatta kehityskulkua, minkä näkee parhaiten vasta jälkikäteen – liian myöhään.
Suomi täytyy pitää polulla, joka tuottaa yhä suurempaa hyvää ja pitää valtion sekä kansalaisyhteiskunnan tasapainoisessa keskinäisessä suhteessa.
Mutta piru piilee yksityiskohdissa. Polulta suistuminen voi alkaa hiljalleen ja ihan huomaamatta.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
Mutta piru piilee yksityiskohdissa. Polulta suistuminen voi alkaa hiljalleen ja ihan huomaamatta.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
- PääkirjoituksetSeuraa
- SuomiSeuraa
- TalousSeuraa
- TulevaisuusSeuraa
- YhteiskuntaSeuraa
