Alla olevassa on mielestäni asiallinen informaatio asiasta...
Suora nettilainaus Yle-Kemi-sivuilta sellaisenaan:
Nousevatko asiakasmaksut? Kuinka pääsee hoitoon? – Selvitimme mitä Meri-Lapin sote-yhteisyritys tarkoittaisi potilaalle
Toteutuessaan yhteisyritys aloittaisi toimintansa ensi vuonna.
Sote-tulevaisuus Meri-Lapissa herättää kuntalaisissa monia kysymyksiä. Keskustelua käydään varsinkin sosiaalisessa mediassa.
Meri-Lapin terveyspalveluiden mahdollinen siirtyminen osin kuntien ja terveyspalveluyhtiö Mehiläisen yhteisyrityksen tuotettavaksi on luonut epätietoisuutta ja jopa pelkoa. Kuntalaisilla on huoli esimerkiksi palveluiden hinnasta ja hoitoon pääsemisestä.
Neuvottelut yhteisyrityssopimuksen lopullisesta muodosta terveyspalveluyhtiö Mehiläisen ja Meri-Lapin kuntien kesken alkoivat tiistaina. Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen vastasi heti neuvottelujen alkaessa yhteen suureen huolenaiheeseen terveyskeskuksista: Yhteisyritys säilyttää terveyskeskukset.
Sote-ulkoistuksen taustalla ovat epäonnistuneet neuvottelut Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien erikoissairaanhoidon työnjaosta. Tulevassa maakunnassa laajan päivystyksen palveluita keskitettäisiin Lapissa Rovaniemelle, joka supistaisi toimintoja Länsi-Pohjassa.
Yhteisyrityksen tavoitteena on säilyttää palveluita lähellä merilappilaisia. Ennakkoarvioinnin mukaan lähipalveluiden säilyttäminen hyödyttäisi eniten pienituloisia sekä usein hoitoa tarvitsevia potilaita.
Selvitimme, mitä yhteisyritys toteutuessaan tarkoittaisi kuntalaiselle
1) Nousevatko asiakasmaksut/palveluiden hinta potilaalle?
Yhteisyritys ei peri asiakasmaksuja tai päätä niistä. Koko maan asiakasmaksujen enimmäismäärä on rajattu valtakunnallisesti ja varsinaiset maksut päätetään maakunnan toimesta. Asiakasmaksut ovat maksuasetuksen mukaisia ja tulevan maakunnan alueella kaikki maksut ovat samansuuruisia.
2) Kuinka pääsen jatkossa hoitoon?
Hoitoon pääsee samalla tavalla kuten tälläkin hetkellä.
3) Voinko yhä asioida lähiterveyskeskuksessa?
Voi asioida lähiterveyskeskuksessa ja lisäksi on mahdollista asioida yhteisyrityksen muissakin toimipisteissä.
4) Hoitavako tutut hoitajat ja lääkärit minua jatkossakin?
Henkilökunta siirtyy uuden yhteisyrityksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä.
5) Yhteisyritykseen on menossa vain osa sote-toiminnoista. Miten hoitoketjujen toimivuus varmistetaan esimerkiksi sosiaalipalveluiden tai yhteisyritykseen kuulumattomien perusterveydenhuollon palveluiden välillä?
Yhteisyritys työskentelee tiiviissä yhteistyössä laajennetun Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa, johon on siirtymässä esimerkiksi kuntien sosiaali-, vammaisten- ja ikäihmisten palvelut. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio paranee, kun palvelut yhdistetään samalle toimijalle.
6) Kuinka ne ihmiset, jotka eivät enää kykene valitsemaan palveluita heikon kuntonsa vuoksi, saavat asianmukaista hoitoa?
Asianmukaisten palvelujen saamisessa palveluohjausta ja neuvontaa tehostetaan.
7) On puhuttu, että yhteisyritys voisi tuoda säästöjä. Mistä nämä säästöt saataisiin aikaan?
Säästöpotentiaalit löytyvät lähipalvelujen tehostamisesta, palvelujen integraatiosta, päällekkäisyyksien poistamisesta, palveluketjujen tehostamisesta.
Esimerkiksi palveluprosessien päällekkäisyyksiä pyritään vähentämään. Paljon sote-palveluja käyttävien tilanne huomioidaan niin, että he saisivat omat tarpeensa paremmin hoidettua. Luukulta luukulle pallottelua pyritään vähentämään.
8) Toisaalta on myös puhuttu, että yhteisyritys tulee kalliiksi kunnille. Joudutaanko kuntien veroprosentteja nyt nostamaan tai voivatko kunnat mennä jopa konkurssiin?
Yhteisyritys toimii kaksi ensimmäistä vuotta kiinteällä hinnalla, joka on vuoden 2016 tilinpäätös ja siitä vähennetään 2 prosenttia. Tämän jälkeen laskelmat hinnankorotuksista ovat hyvin maltilliset. Kuntien veroprosentteja ei yhteisyrityksen vuoksi ole tarpeen nostaa. Maakunnan aloittaessa 1.1.2020 sote-kustannukset irtoavat kuntakentästä ja siirtyvät maakunnalle
9) Mikä muuttuu potilaan kannalta katsottuna?
Muutoksen ei pitäisi näkyä potilaalle muuten kuin valinnanvapauden lisääntymisenä.
10) Mitä tapahtuu neuvolapalveluille ja kouluterveydenhuollolle?
Neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto eivät ole siirtymässä yhteisyritykselle. Neuvolapalvelut ja kouluterveydenhuolto jatkuvat niin kuin ennenkin.
11) Julkisuudessa on ollut paljon puhetta myös 100 miljoonan euron sakosta. Kuka sakon joutuu maksamaan ja missä tilanteessa? Miksi tämä sakkomaksu on asetettu?
Mikäli maakunta tulevaisuudessa ilman perustetta irtisanoisi sopimuksen, maakunnalle tulee korvausvelvollisuus. Tällä turvataan terveyspalvelujen säilyminen alueella, työpaikat ja alueen elinvoima.
Lähteet: KYSYMYKSIIN VASTASI LÄNSI-POHJAN SOTE-PROJEKTIN PROJEKTIJOHTAJA SEIJA PARVIAINEN