Hmmmmm - vai niin - mielenkiintoista, silmukka kiristyy...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Ulkomaat

RTL: Hollanti sai Georgialta Buk-ohjuksen malesialaiskoneen alasampumisen tutkimuksia varten

Myös Suomi on auttanut tutkimuksissa, koska Suomella on Buk-ohjusjärjestelmä.

Buk-ilmatorjuntaohjuksia Tuusulan ilmatorjuntamuseossa. Suomessa Bukit on poistettu sodan ajan joukkojen käytöstä. (KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)

Minttu Mikkonen HS

Julkaistu: 17.10. 19:36

HOLLANNIN armeija on noutanut Georgiasta Buk-ohjuksen, jota käytetään todisteena Ukrainan yläpuolella alas ammutun lentokoneen rikostutkinnassa.

Asiasta kertoo hollantilainen RTL Nieuws.

RTL Nieuwsin mukaan Hollannin tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu MIVD nouti ohjuksen Georgiasta helmikuussa.

Tarkoitus oli hankkia todisteita viralliselle rikostutkintaryhmälle JIT:lle. Rikostutkinta on ennennäkemättömän laaja.

AMSTERDAMISTA Kuala Lumpuriin matkalla ollut Malaysian Airlinesin lento MH17 räjähti Ukrainan yläpuolella 17. heinäkuuta 2014.

Kaikki kyydissä olleet 298 ihmistä kuolivat. Suurin osa uhreista oli hollantilaisia.

Matkustajakoneen tuhosi venäläisvalmisteinen Buk-ilmatorjuntaohjus, joka laukaistiin Itä-Ukrainan kriisialueelta.

Venäjä on kiistänyt tiedot, että Buk-ohjuksen laukaissut lavetti tuotiin Venäjältä ja palautettiin sinne laukaisun jälkeen.

MYÖS Suomi on ollut mukana JIT:n selvitystyössä. Suomi on ainoa länsimaa, jolla on käytössä Buk-ohjusjärjestelmä.

Suomi hankki ohjusjärjestelmän Venäjältä 1990-luvun puolivälissä. Se on kuitenkin jo vanhentunut, joten se on poistettu sodan ajan joukkojen käytöstä.

Buk-M1-järjestelmä on yhä operatiivisessa käytössä muun muassa Venäjällä, Ukrainassa ja Georgiassa. Georgia pudotti Bukin ohjuksilla venäläisiä sotilaskoneita vuonna 2008 käydyssä Venäjän ja Georgian välisessä sodassa.

HOLLANTI pyysi Suomea, Ukrainaa ja Georgiaa avustamaan tutkinnassa. Päätös lähteä mukaan salaiseen operaation tuli presidentti Sauli Niinistöltä.

Suomessa tehdyllä hallitulla Buk-ohjuksen koeräjäytyksellä voitiin arvioida, millaisella aseella lentokone ammuttiin alas.

HS:n Kuukausiliite kertoi salaisesta koeräjäytyksestä ja MH17-tutkinnasta heinäkuussa. Tilaajat voivat lukea jutun täältä.

Räjähtäneen malesialaiskoneen osia oli vielä Ukrainassa, kun HS vieraili paikalla syyskuussa 2014. Nadeža Aleksandrovna näki lentokoneen putoavan kotikylänsä viereen.(KUVA: JUHANI NIIRANEN / HS)

• Suomen apu osoittautui tärkeäksi Ukrainassa alas ammutun MH17-lennon rikostutkinnassa – tässä ovat kuvat Suomen salaisesta Buk-ohjustestistä

  1.7. 2:00 

• Suomi luovutti malesialaiskoneen turman tutkijoille tiedot Buk-ohjuksista – Krp: ”He saivat kaiken, mitä halusivat”

  3.2. 17:09

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• Ukrainan lentoturma MH17Seuraa 
• HollantiSeuraa 

Nyt tulee toinen komento sano...

Ammattiopisto Lappian Kivikankaan yksikössä oli opettaja sairastunut. Yllätyin, kun minut pyydettiin muutamaksi viikoksi hätiin.

No - saavuin aamulla yksikköön. Ihmettelin, miten yksikkö oli muuttunut niin sokkeloiseksi ja monimuotoiseksi. Haahuilin käytävillä, menin portaita ylös ja alas, taisinpa käväistä välillä kellarissakin. 
Lopulta - pahasti myöhässä - löysin valtavan suuren opetustilan - oikean hollitallin - jossa oppilaat olivat siellä ja täällä. Pääasiassa pitkin seiniä räpläten älypuhelimiaan ja tablettejaan. Pelihommat taisivat olla kiihkeimmillään.

Ilmoitin heille, kuka minä olen ja mitkä ovat toimintatapani. Tuntui siltä, että juuri kukaan ei aluksi kuunnellut minua. Korotin ääntäni ja sanoin, että nyt siirrytte välittömästi lähietäisyydelle, sillä en aio huutaa tämän enempää. 
Kaikki muut siirtyivät paitsi pari sankaria, jotka jatkoivat omia höpinöitään ja laiteräpläilyjään.

Sanoin heille:"Lopetatte nyt välittömästi omat touhunne tai poistutte tästä opetustilasta." Toinen uskoi sanomiseeni, mutta toinen jatkoi rehvakkaasti touhujaan. Niinhän siinä sitten kävi, että tämä kaveri lensi ulos kuin nuorten keihäs, jupisi mennessään...

Tilanteen rauhoituttua kysyin:"Kuka on luokan järjestäjä ja missä on päiväkirja?" Porukka katseli ihmeissään aivan kuin olisvat kuulleet em. käsitteet ensimmäistä kertaa. Tajusin, että kohta kymmenen vuoden takaisia juttuja ei taida enää olla käytössä lainkaan. Kaikki on netissä/verkossa/pilvessä.
"Missä teidän oppilasluettelonne on, näyttää se minulle välittömästi." sanoin päästäkseni ajan tasalle, ketä edessäni ihmetellen minua tarkkailee.
" Entä lukujärjestys?" kysyin edelleen. "Mikä ihmeen lukujärjestys? Me opiskellaan mitä, missä ja milloin halutaan, jos yleensä halutaan!" oppilaat lähes yhdestä suusta minulle totesivat.

"Ei jumalauta!" minulta pääsi spontaanisti. "Nyt teistä joku lähtee ohjaamaan minut välittömästi kansliaan." totesin "Joku tolkkuhan tähän touhuun on löydyttävä ja nopeasti."

Eräs oppilaista lähti viemään minut oppilaitoksen kansliaan, jonne matka oli monen mutkan takana.

Perille päästyämme totesin, että kansliassa olevista, lähes kymmenestä henkilöstä, ei ollut ainutkaan minulle entuudestaan tuttu.

Kerroin kuka minä olen ja että olen tullut yksikköön muutamaksi viikoksi opettajan sijaiseksi.
Kerroin parille "tiskillä olevalle virkailijalle", että haluan oppilasluettelon niistä oppilaista, jotka ovat tunneillani, selkeän, yksiselitteisen lukujärjestyksen ja mielellään entiaikaisen päiväkirjan sijaisuusajakseni.

Virkailijat katselivat minua vähintäänkin yhtä ihmetellen kuin varttitunti sitten oppilaat. Ehkä heidän katseessaan oli vielä tuollainen - voi pappa, pappa, pappa - ylimääräinen elementti.

Toinen heistä sanoi:"Me elämme nyt aivan toisenlaista aikaa kuin se, mihin te olette aikanaan tottuneet. Oppilaat tulevat ja menevät, ei ole tarkkaa aikaa eikä aihetta, kukin touhuaa omia touhujaan omien - vähäisten - mielihalujensa mukaan. He tulevat putken toisesta päästä sisään ja toisesta ulos, eipä siihen juuri pääse kukaan vaikuttamaan."

"Kyllä pääsee vaikuttamaan, totesin edellisen kuultuani. Nyt annat äkkiä sen oppilasluettelon, lukujärjestyksen ja päiväkirjan. Minua oppilaat odottavat luokassa, päivä on vasta aluillaan. Nyt tulee toinen komento, sen takaan." sanoin...

Hmmmmm - niinpä - onneksi heräsin aamu-unestani tuossa vaiheessa ja nousin aamun askareisiin.

Mediajulkkis nimeltään Ossi...

Olemme tottuneet viime vuosina mediassa erilaisiin kaapista ulostuloihin. Suositut aiheet ovat olleet seksuaalisuuteen, koulukiusaamiseen, häirintään, jne. liittyviä, jotka ovat saaneet mielestäni aivan kohtuuttoman huomion erilaisissa mediafoorumeissa.

Uusi, hiukan edellisistä poikkeava ulostulo, tapahtui muutama päivä sitten Helsingin Sanomien artikkelissa. 
Nuorimies nimeltään Ossi antoi täyslaidallisen Suomen työnvälitystoiminnasta. 
Hän tekee kaikkensa ettei hänen tarvitse tehdä töitä. Hän on erikoistunut "porsaanreikien" hakemiseen ja niiden hyväksikäyttöön. Hän tekee lähes kaikkensa kuitenkin nauttiakseen yhteiskunnan tukiviidakosta. 
Ilmeisesti artikkelin Ossi ei aivan tyhmimmästä päästä ole, sillä hän oli hoksannut erinomaisen tavan mainostaa kirjoittamaansa kirjaa. Tuntuu siltä, että hänelle on muodostunut oma kannattajakuntansa. Häntä fanitetaan täällä Perämeren pohjukassakin - rohkeana jätkänä.

Minäkin olen tuntenut aikanaan aika monta "Ossia". Tuntemani "Ossit" olivat sen aikaisia "murheenkryynejä", "hunsvotteja", "rökäleitä", jotka poikkesivat Hesarin Ossista siinä, että he kuitenkin tekivät siteeksi työtä toteuttaakseen mielihalujaan > lähinnä railakasta juopoteluaan ja sen mukanaan tuomaa häiriökäyttäytymistä. Minun tuntemistani "Osseista" ei ole ollut pitkään aikaan huolen häivää, he pötköttelevät kaikessa rauhassa multaa silmillään.

Tosin tarkemmin ajateltuna, taidan tietää joitakin nykyajankin "Osseja", jotka onneksi eivät ole aivan niin totaalisia Osseja kuin Hesarin artikkelissa...

Pihalla tänään...

Olin vaimoni kanssa kolmisen tuntia pihanrapsutustöissä. Vaikka tontilta on kaadettu viime vuosina monta lehti- ja havupuuta, rapsuteltavaa riittää.
Ainakin kerran on vielä iskettävä pihalle haravoiden kanssa, sillä raja- ja ojapensaat ovat vielä lehdessä. Kärräsin vajaa kymmenen betonikärryllistä rapsutusjätteitä peräkärryyn. Vielä siihen sopii toinen mokoma...

Emme aivan urakkatahtia pihalla touhunneet. Oli mukava toteuttaa oma jalanjälki (Footmark) päärakennuksen terassilla auringonpaisteessa. Aurinko tuntui vielä lämmittävän. 

Sixten Korkman löysi 10 syytä, miksi Suomi on niin surkea...

Hmmmmm - vai niin - jälkiviisautta sano...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Sixten Korkman löysi 10 syytä, miksi Suomi on niin surkea

   

17.10.2017 10:00 | Päivitetty 17.10.2017 10:14

KUVA: SATUMAARI VENTELÄ/KL

Sixten Korkman hakee tuoreessa kirjassaan syitä Suomen hukattuun vuosikymmeneen. Globalisaatiossa Suomi on yksi voittajista.

Taloustieteen emeritusprofessorin ja pitkäaikaisen talousvaikuttajan Sixten Korkmanin kirja Globalisaatio koetuksella (Otava 2017) julkaistiin tiistaina.

Korkman  kysyy kirjassaan, miksi Suomen talouskehitys on vuoden 2007 jälkeen ollut niin heikkoa. Kansantuote on yhä alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Ruotsiin verrattuna Suomi on kasvanut 15 prosenttia hitaammin tuona aikana.

”Suomi on maa, jolla on loistava menneisyys ja upea tulevaisuus, mutta nykyisyys on surkea”, Korkman toteaa.

Korkman löytää kymmenen mahdollista selitystä Suomen surkeuteen.

1. Finanssipolitiikka. Suomi olisi voinut harjoittaa elvyttävämpää finanssipolitiikkaa. Se olisi tosin pahentanut velkaantuneisuutta. Suo siellä, vetelä täällä, Korkman päättelee. Finanssipoliittinen viritys ei ehkä sittenkään ole avainkysymys.

2. Väestön ikääntyminen. Väestö ikääntyy ennätystahtia. Se saattaa hidastaa työvoiman sopeutumista teknologian ja globalisaation muutoksiin. Se lisää myös julkisia menoja. Isompi tekijä on kuitenkin alhainen työllisyysaste. Suomen työllisyysaste on alle 70 prosenttia, kun se muissa Pohjoismaissa on ainakin 75 prosenttia.

3. Heikko kustannuskilpailukyky. Palkat nousivat vuosia kilpailijamaita nopeammin. Kiky-sopimus korjasi tilannetta hieman, mutta kurottavaa on yhä. ”Yksi opetus koetusta heikon kasvun kaudesta on, että palkkamaltti on tärkeä säilyttää myös nousukauden ja hyvän työllisyyden oloissa”, Korkman kirjoittaa.

4. Joustamattomat työmarkkinat. Korkmanin mukaan suomalainen korporatismi ja yleissitovuus ovat ehdolla, kun mietitään tekijöitä, jotka voisivat olla radikaalin muutoksen – jopa vallankumouksen – tarpeessa. Kehitys kohti paikallista sopimista olisi viisas kulkusuunta. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat siinä paljon pidemmällä.

5. Koulutus ja innovaatiopolitiikka. Korkman on huolissaan viime aikaisista tiedoista, joiden mukaan nuorten ikäluokkien osaamistaso olisi laskussa. Hän ei pidä Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää kuitenkaan syynä Suomen pysähtyneisyyden tilaan. Julkisia t&k-investointeja voisi silti kasvattaa samalla kun yleisiä investointitukija ja yritystukia karsittaisiin.

6. Kaupungistuminen ja aluepolitiikka. Korkmanin mukaan Suomen surkea talouskasvu verrattuna Ruotsiin on nähtävä sitä taustaa vasten, että talous on kehittynyt heikosti Helsingissä, Tampereella ja Turussa verrattuna Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön. Yksi kasvun este on vaikea asuntotilanne pääkaupunkiseudulla.

7. Hyvinvointivaltio. Julkisessa taloudessa on tehostamisen varaa, mutta sote-uudistus on kohdannut monenlaisia vaikeuksia ja voi kyseenalaistaa, tuleeko siitä ylipäänsä menosäästöjä. Korkmanin mukaan hyvinvointivaltio on kuitenkin tehokkaasti toimivan kansantalouden perusta. Kyse ei saa olla hyvinvointivaltion lopettamisesta vaan sen uudistamisesta.

8. Politiikka on rikki. Olisiko niin, että poliittinen järjestelmä toimii aiempaa huonommin ja tästä johtuen se on kykenemätön sopimaan uudistuksista, Korkman kysyy. Pääministeripuolue keskusta haluaa maakuntauudistuksen valtapoliittisista syistä, kokoomus ajaa yksityisten terveydenhuoltoyritysten toivomaa valinnanvapautta. Asiantuntijoiden näkemykset sivuutetaan.

9. Väärät asenteet. Olisiko suomalaisten asenteissa korjaamisen varaa? Korkmanin mukaan talous kaipaa rohkeutta ja tervettä itsetuntoa. Suomalaisella sisulla mennään vaikka kiven läpi, mutta sillä ei luoda Ikean ja Legon kaltaisia yrityksiä. Suunta on kuitenkin parempaan päin. Kielitaitoisilla nuorilla on parempi itsetunto kuin vanhemmillaan.

10. Globalisaatio. Ajopuuteorian mukaan talouden heikkous johtuu kansainvälisestä ympäristöstä ja rahaliitto Emusta, joka rajoittaa mahdollisuuksia harjoittaa suhdanteita tasoittavaa talouspolitiikkaa. Korkmanin mukaan Suomen menestys riippuu kuitenkin kyvystä tehdä rakenteellisia uudistuksia.
Korkmanin mukaan nykysurkeuden ongelmana on, että Suomelta puuttuu kasvun resepti.
Menneinä vuosikymmeninä oli selkeä tavoite. Sotien jälkeen uskottiin investointeihin. 1960-luvulla panostettiin peruskouluun ja korkeakouluihin. 1990-luvulla vannottiin innovaatiopolitiikan nimiin. Tänä päivänä ei ole selkää vastausta siihen, minkä varaan talouden tulevaisuus tulisi rakentaa.

Korkmanin mukaan kaikki aiemmat reseptit ovat yhä päteviä. Edelleenkin pitää panostaa inhimilliseen pääomaan. Julkisen talouden toimintaa tulee tehostaa. Paikallista sopimista ja työmarkkinoiden sopeutumiskykyä pitää edistää. Vapaakauppaa ja globalisaatiota edistävää kansainvälistä yhteistyötä tulee tukea.                           

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 68...

Kirjoitin edellisen osa loppupuolella mm. seuraavaa:

Tämän kokouksen esityslista oli poikkeuksellisen lyhyt mutta asiakokonaisuudet laajoja. Lautakunnan jäsenille jaettu paperimateriaali oli mittava, jota edellä olen kommentoinut muutamalla lauseella...

Luonnollisesti toivon, että lukija kiinnittää huomiota otsikkoihin, käsitteisiin ja niin halutessaan hakee asiaan lisäinformaatiota.
Käsittelemäni aineistot ovat täysin julkisia pääasiassa kaikkine liitteineen.
____________________________________________________________________


Valtuustokauden 2005-2008 sosiaali- ja terveyslautakunnan viides kokous 5/2005 07.06.2005 klo 15.00-18.10 pidettiin Kaupungintalon 9. kerroksen kokoushuoneessa.

Esityslista oli perinteisen pitkä, josta otan muutaman kohdan kommentoitavaksi.

Talousarvion 2005 toteutuminen/sosiaali- ja terveyspalvelut

Ennusteen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen ylitys vuodelle 2005 oli yhteensä 3.591.000 euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 2.307.000 euroa. Ennuste vuodelle 2005 merkitsisi vuoden 2004 tilinpäätökseen nähden noin 3,8 prosentin kasvua.

Sosiaali- ja teveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi tammi-huhtikuu 2005 talouden seurantatilanteen ja loppuvuoden ennusteen sekä toiminnan sopeuttamistoimenpiteet.

Kommentti sopeuttamistoimenpiteet: Tarkkaa harkintaa, tiukentamista, säästöjä, toimintojen uudelleenarviointeja, jne. ...

Peruspalveluohjelma 2006-2009

Peruspalveluohjelma on valmisteltu ministerityöryhmässä yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. 

Kemi-Tornion seutukunnan tasolla peruspalveluohjelman toteuttamisen arviointi sekä sen, mille väestöpohjalle peruspalvelut alueella tultaisiin rakentamaan, kuuluu hyvinvointineuvottelukunnan ja palvelutiimin tehtäviin. Ko. arviointi tukee valtakunnan tasolla meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus.

Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi keskustelun peruspalveluohjelmasta, merkitsi peruspalveluohjelman sekä sitä koskevan sosiaali- ja terveyspalveluiden arvion/selvityksen tiedoksi.

Kommentti: Erittäin laaja asiakokonaisuus, joka lähti elämään omaa elämäänsä. 

Luottamushenkilöiden tietokonehankinnat ja tietoliikenneyhteydet luottamustoimen hoidossa

Sähköisestä asioinnista annetun lain (13/2003) tavoitteena oli mm. lisätä asioiden sujuvuutta ja joutuisuutta niin valtion kuin kuntienkin hallinnossa. Kuntalaisilla on yhtäläinen oikeus saada asiansa käsittelyyn kunnan toimielimissä lähettivätpä he asiansa kirjeitse tai sähköpostilla.

Kemin kaupinginhallitus teki 14.2.2001 § 115 periaatepäätöksen sähköposti-/tietoliikenneyhteyksien hankkimisesta kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi myös valtuutetuille.
Sittemmin sähköisen viestinnän mahdollisuuksia on lisätty/laajennettu.

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi tiedoksi periaatepäätöksen luottamushenkilöiden tietokonehankinnoista ja tietoliikenneyhteyksistä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstökysely/kevät 2005

Sosiaali- ja terveyspalveluissa henkilöstökyselyn järjestelmällinen toteuttaminen alkoi vuonna 2002, jolloin joulukuussa selvitettiin vakinaisen henkilökunnan työssäjaksamista ja sairauspoissaoloja vuosina 2001 ja 2002. Joulukuun 2002 ns. laajasta kyselystä päätettiin poimia tietyt osat vuosittain toteutettavaan henkilöstökyselyyn, johon henkilökunta voi vastata. Tämä yhden sivun mittainen kysely on toteutettu keväällä 2004 ja viimeisin keväällä 2005.

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi tiedoksi  sosiaali- ja terveyspalvelujen kevään 2005 henkilöstökyselyn.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaskyselyt

Kesäkuussa 2002 aloitettiin BSC-malliin pohjautuvan strategisen ohjausjärjestelmän luominen Kemin kaupungin strategia-hankkeessa, johon osallistuivat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja luottamushenkilöiden lisäksi pääluottamusmiehet sekä virkamiehiä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi ns. Kemi-strategian joulukuussa 2003.
Tasapainotettu tuloksellisuuden arviointi, Balanced scorecard (BSC)-mallin neljä perusnäkökulmaa ovat vaikuttavuus, prosessit ja resurssihallinta, henkilöstön osaaminen ja uusiutumiskyky sekä kuntalainen ja asiakas.
Strategiatyön kolmannen vaiheen pääteemana olivat palaute- ja arviointimenetelmät, mm. asiakaspalaute.

Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsi tiedoksi  sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakaskyselyn.

Kemin palveluliikenteen uudelleenjärjestely

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi sosiaali- ja terveysjohtajan muutetun päätösesehdotuksen.

Turvapuhelinjärjestelmän hankinta

Vanhus- ja vammaispalvelujen käytössä on kotona ja palvelutaloissa asuvien asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi Antenna-turvapuhelinjärjestelmä. Sama järjestelmä on ollut käytössä v. 1994 alkaen. Viimeisin vuokrasopimus on päättynyt 30.4.2005.

On pyydetty asiaan liittyvänä uudet tarjoukset. Kilpailutuksen/tarjousvertailun perusteella kokonaisedullisin oli Miratel Oy:n tarjous.


Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti vuokrata turvapuhelinjärjestelmän ajalle 1.7.2005-31.5.2009 sekä vastaanotto-ohjelman Miratel Oy:ltä sekä sopia hälytysten vastaanottamisesta Miratel Oy:n kanssa sopimuskauden ajan.
______________________________________________________________________________

Edellä oleva on erittäin supistettu versio sosiaali- ja terveyslautakunnan alkuvuoden viimeisestä kokouksesta.

Pöytäkirja-aineistossa kiinnitin erityistä huomiota mm. siihen, miten tietyt - nykyäänkin erittäin paljon esillä olevat käsitteet - ovat jo toistakymmentä vuotta sitten olleet esillä.

Muun muassa vaikuttavuus, hyvinvointi ja palvelurakenneuudistus ovat voimakkaasti esillä.

Erityisesti tuo BSC-malli "kolahti" näin jälkikäteenkin: 
Tasapainotettu tuloksellisuuden arviointi, Balanced scorecard (BSC)-mallin neljä perusnäkökulmaa ovat vaikuttavuus, prosessit ja resurssihallinta, henkilöstön osaaminen ja uusiutumiskyky sekä kuntalainen ja asiakas.

Strategiatyön kolmannen vaiheen pääteemana olivat palaute- ja arviointimenetelmät, mm. asiakaspalaute.

Tuntuu välillä siltä, että näillä nykyajan populistisilla kellokkailla, joilla kyllä tietyt toistosanat ovat hallussa, ovat unohtuneet tietyt faktat.

Monet asiat ovat olleet nimenomaan sosiaali- ja terveyslautakunnan osa-alueella huolen aiheena, koska siellä on iät ajat pyritty huolehtimaan jokaisesta kemiläisestä. Valitettavasti rahaa ei aina ole ollut riittävästi käytössä hyviinkään hankkeisiin. Rahan vähyys oli aistittavissa alkuvuonna 2005 joka kokouksessa... 


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Hmmmmm - vai niin - Jarmo Mäkelältä taas mielenkiintoista luettavaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat    |   Kolumni

Ulkoministeri Timo Soini sai Venäjältä mielenkiintoisen ehdotuksen

Venäjä haluaisi päästä mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeriöiden perinteiseen yhteistyöhön, kirjoittaa Jarmo Mäkelä kolumnissaan.

Jarmo Mäkelä

Julkaistu: 16.10. 7:33

SUOMEN ja Venäjän presidentit kävivät 6.10. puhelinkeskustelun, jonka aikana Putin kertoi Niinistölle “Venäjän aloitteesta perustaa Donbassin alueelle YK:n missio, eli lähettää alueelle rauhanturvajoukkoja turvaamaan Etyjin tarkkailijoita Itä-Ukrainassa”. 

Puhelu oli Venäjän mediassa laajimmin mainittu Suomeen liittynyt uutinen viimeisen parin viikon aikana. Miten Niinistö oli tähän lännessä lähes yksimielisesti torjuttuun ajatukseen suhtautunut, sitä ei mainittu. 

Ilmeisesti saman puhelun yhteydessä Niinistö onnitteli Putinia tämän 65. syntymäpäivän johdosta. Näin ainakin voi päätellä onnittelijoiden luettelosta, jonka Venäjän media julkaisi seuraavana päivänä. Joukko oli melko pieni ja perin erikoinen. Useimmat onnittelijat olivat entisten neuvostotasavaltojen nykyisiä päämiehiä. 

Poikkeuksen muodostivat Niinistön ohella Serbian ja Mongolian presidentit sekä Kansainvälisen olympiakomitean presidentti. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Kiinan tai Japanin johtajat, jotka Niinistö on tänä vuonna tavannut, eivät liittyneet onnittelijoiden joukkoon. 

ENTINEN ulkoministeri Erkki Tuomioja on käynyt Moskovassa edistämässä Suomen ja Venäjän kanssakäymistä. Tapaamisessaan Venäjän Liittoneuvoston ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Konstantin Kosatšovin kanssa hän totesi Suomen toivovan nykyistä tiiviimpää yhteistyötä venäläisten parlamentaarikkojen kanssa. Eikä Tuomioja puhunut vain Suomen nimissä: ”Myös kaikki Pohjoismaiden neuvoston jäsenmaat toivovat kanssakäymisen paranevan ja aktivoituvan Venäjän kanssa”, Tuomioja vakuutti. 

Suomen nykyinen ulkoministeri Timo Soini on puolestaan saanut Venäjän ensimmäiseltä varaulkoministeriltä Vladimir Titovilta mielenkiintoisen ehdotuksen. Venäjä haluaisi päästä mukaan Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministeriöiden perinteiseen yhteistyöhön. Venäjä kutsuu ehdotusta “1 + 8 -formaatiksi”. Venäjän mukaan yhteistyö hälventäisi Venäjään liittyviä pelkoja ja auttaisi “Baltian ja Pohjois-Euroopan alueiden säilyttämistä vakaina vyöhykkeinä, joilla ei ole havaittavissa korkeaa jännitystä”. 

Huoli vakauden säilymisestä on ajankohtainen myös Suomessa. Se yhdistää niitä suomalaisia Putinin ystäviä, jotka ovat äskettäin julkaisseet kirjan, jossa syylliseksi vakauden horjuttamiseen osoitetaan Suomi. Tämä johtuu siitä, että Suomi on varannut itselleen oikeuden hakea Naton jäsenyyttä, mikä kirjoittajien mukaan toteutuessaan romuttaisi alueen vakauden kertaheitolla. 

Yksi kirjoittajista on on professori Matti Klinge, joka muistuttaa suomalaisia tähdellisestä asiasta: “Venäjällä ei unohdeta – ja siellä osataan – historiaa”. 

Loistavan näytteen tästä osaamisesta antoi tvzvezda.ru, joka julkaisi 2.10. pitkän arvion Neuvostoliiton sotatoimista toisessa maailmansodassa. 

Todettuaan ensin, ettei Neuvostoliitolla koskaan ollut mitään valloitusaikeita, ja että ilman neuvostoarmeijan sankaruutta eräät maat (Puola) olisivat kokonaan hävinneet kartalta, artikkelin laatija siirtyy käsittelemään Suomea, joka taipui rauhaan syyskuussa 1944. 

“Ei suinkaan hyvä tahto, vaan neuvostojoukkojen onnistunut hyökkäys kaikilla rintamilla pakotti Suomen tähän päätökseen. Neuvostoliiton ilmavoimat olisivat voineet pyyhkäistä Suomen kaupungit kartalta, mutta ollen uskollinen jaloille venäläisille perinteille Stalin ei antanut tällaista tuhoamiskäskyä”. 

MITÄ Nato-jäsenyyteen muuten tulee, niin Venäjällä on toki pantu merkille, että RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds on avoimesti asettunut tukemaan jäsenyyden hakemista. 

Ilmiötä selitti Moskovan politiikantutkimuksen klubin johtaja Jevgeni Ben radioasema Sputnikin haastattelussa 10.10. Hän muistutti, että yli puolet suomalaisista vastustaa jäsenyyttä, ja sitä kannattaa vain viidennes. 

Silti aihe on Suomessa ollut ajankohtainen, koska “Nato on viime vuosina aktiivisesti tuuppinut Suomea jäsenyyden suuntaan ja Naton johtajat näkevät haaveunia sotilastukikohdista Suomen alueella”. 

Yhdysvaltain ja Naton on kuitenkin vaikea saada Suomea jäsenyyden kannalle. Tämä johtuu Benin mukaan siitä, että Suomen perinteisiin kuuluu neutraliteetin vaaliminen, eikä Suomen valtiojohto yksinkertaisesti pidä Venäjää potentiaalisena vihollisena. 

“Venäjän kanssa hyvistä ja vakaista naapuruussuhteista nauttiva Suomi varmasti mittaa monen monta kertaa ennen kuin leikkaa”, Ben päättelee. 

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

• Jarmo Mäkelän kolumnitSeuraa 
• KolumnitSeuraa