keskiviikko 23. elokuuta 2017

Kyllä kenkien ostaminen on joskus helppoa...

En käy kovin usein kenkäkaupassa. Viime talvena kävin näyttämässä Kemin Kenkä-Keskuksessa Petri Kyllöselle altani hajonneita polyuretaanipohjaisia kävelykenkiä. Erittäin hyvät - siihen saakka, kunnes pohjat katkesivat - jalkaan sopivat, mukavat kengät, joita en ollut käyttänyt juuri ollenkaan...

Niinpä! Sehän se virhe olikin! Polyuretaanipohjaisia kenkiä olisi pitänyt käyttää, käyttää, käyttää säännöllisesti.

Lupasin Petrille joskus tulevani kenkäkaupoille ja ostavani kumi- tai nahkapohjaiset kengät.
Tavattuamme keväällä Kemin taidemuseossa taidenäyttelyn avajaisissa toistin kenkäkaupoille tuloaikeeni. Petri muistaakseni totesi:"Tule hemmoittelemaan itseäsi uusilla kengillä!"

Tänään keskiviikkona 23.08.2017 sen tein. 

Petri tiesi kenkätoiveeni, jota vielä paikanpäällä tarkensin. Hän otti hyllystä kotimassa valmistetun, kumipohjilla varustetun mustan kenkäparin. Kokeilin niitä ja otin muutaman askeleen myymälän lattialla. Ne tuntuivat hyviltä jaloissa. Se oli siinä. Koko kenkien ostaminen oli kymmenessä minuutissa ohi.

Kyllä kenkien ostaminen on joskus helppoa...

tiistai 22. elokuuta 2017

Vanheneminen on sopeutumista, valintaa ja vastarintaa – Psykologi: "Se on mahdollisuus"

Näin se vaan on...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Vanheneminen on sopeutumista, valintaa ja vastarintaa – Psykologi: "Se on mahdollisuus"

Nuoruudelle tyypillinen nopeus voi olla haitallista, sanoo psykologi ja tietokirjailija Marja Saarenheimo.
Vanheneminen


Ylen aamu-tv: Vanhenemisen taito
Ylen aamu-tv: Vanhenemisen taito
Ylen Aamu-tv:ssä vierailleen psykologin ja tietokirjailijan Marja Saarenheimon mukaan ihmisaivot voi rinnastaa tietokoneeseen.
– Nuorella prosessori on nopea ja kovalevyllä vähän tavaraa. Vanhemmalla ihmisellä siellä on paljon tavaraa, mutta vähän hidas prosessori.
Psykologisessa mielessä nopeus on Saarenheimon mukaan yliarvostettua.
– Nuorena tulee tehtyä hätäisiä ratkaisuja ja tunteet kuohahtavat nopeasti ennen kuin on yhtään ehtinyt ajatella asioita.
– Pienestä hitaudesta voi olla hyötyä ihmiselle. Esimerkiksi tunteiden säätelyssä siitä on paljon hyötyä.

Sopeutumista, valintaa ja vastarintaa

Saarenheimo tarttuu uudessa kirjassaan Vanhenemisen taito ikääntymiseen. Psykoterapeuttina ja Vanhustyön keskusliitossa tutkijana työskentelevän Saarenheimon mukaan vanheneminen on sopeutumista, valintaa ja vastarintaa.
Ensimmäisellä eli sopeutumisella Saarenheimo viittaa elämän välttämättömyyksiin mukautumiseen.
– Totta kai ihmisellä jossain vaiheessa voimat vähenevät. Vanhana tulee sairauksia todennäköisemmin kuin nuorille.
Toiseksi, ihmisellä on mahdollisuus valita, miten hän suhtautuu näihin vanhenemiseen kuuluviin elämän välttämättömyyksiin.
Kolmannella eli vastustamisella Saarenheimo viittaa vanhenemiseen liittyvien stereotypioiden kyseenalaistamiseen. Saarenheimo kertoo, että vanheneminenhan on hyvin yksilöllistä ja monimuotoista.
– Usein ajatellaan, että vanheneminen on jotain tietynlaista. Ihmisen ei tarvitse muuttua tietynlaiseksi.

Utelias elämänasenne ja aivojumppa auttavat vanhenemisessa

Omaa vanhenemisen polkuaan voi muokata monin tavoin.
Saarenheimon mukaan esimerkiksi harrastamalla säännöllisesti liikuntaa, säilyttämällä uteliaan elämänasenteen, vaalimalla hyviä ihmissuhteita, opettelemalla uusia asioita ja tekemällä aivojumppaa voi vaikuttaa siihen, millaista oma vanheneminen on.
– Vanheneminen on mahdollisuus. Se mahdollistaa suhteellistavaa ajattelua ja pidempää perspektiiviä.
– Se on mahdollisuus myös ajankäytännöllisesti. Kun jää eläkkeelle, ajankäyttö on väljempää, eikä ole samanlaisia vastuita ja velvoitteita kuin ruuhkavuosina.

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 21...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Keskustakerhossa käydään valtuustoryhmän puheenjohtajan johdolla läpi valtuustoasiat ja keskustellaan myös lautakunta-asioista. Yleisömenestys ei mielestäni ollut ainakaan minun havaintojeni mukaan kovin suurta.

Mikäli oikein muistan, taisin itse osallistua ensimmäistä kertaa valtuustoryhmän kokoukseen Kemin kaupungintalon 9. kerroksessa ilmeisesti tammikuussa tai helmikuussa vuonna 2001.
Taisipa em. kokoukseen osallistua myös minut kuntapolitiikan kuvioihin "houkutellut" Juha Puro ja hänellä oli pikkupoika nimeltään Kai mukana. Edellä olevasta muistikuvasta en ole 100%:sti varma...
_______________________________________________________________________

Ehkä ensimmäisen valtuustokauteni 2001-2004 eri lautakuntien, henkilökohtaisesti tuntemistani jäsenistä ja/tai joiden kanssa olin ollut aikaisemmin tekemisissä, on syytä jotain kirjoittaa. Itse olin kulttuuriasiainlautakunnassa varsinaisena jäsenenä.

Toivon, että kukaan tuntemistani henkilöistä ei pahoita kirjoituksestani mieltään, jos olen hänet epähuomiossa ohittanut. Vaikka niminä monet, useat olivat tuttuja niin pääosan heistä tulin vasta myöhemmin lähemmin tuntemaan...

Kaupunkirakennelautakunta:

Pauli Hanska 
Paulin olin tavannut aikaisemmin vain kerran. Vaalimainosten liisteröintitapahtumassa syksyllä 2000. Myöhemmin tulin hänet tuntemaan selväsanaisena, kovaäänisenä ja kantaa reippaasti ottavana henkilönä.

Myöhemmin tulin tuntemaan hänen Simon Ylikärpässä avuvan veljensä, Viljo Hanskan sekä hänen vaimonsa Irma Hanskan. He tulivat tutuiksi lähinnä siten, että Irma oli vaimoni ompelimon asiakas. 
Kävimme usein Ylikärpässä. Heidän viimeisinä elinvuosinaan käytimme Viljoa muutaman kerran Simon asemakylän Kiikanpalosta kotonaan Ylikärpässä. Irma oli kivenkova kepulainen, tehnyt asiaan liittyvää järjestötyötä, ollut matkasaarnaajana. Hänen kanssaan meillä oli erittäin asiallisia, ikimuistoisia keskusteluja. Ymmärtääkseni hän arvosti lehtikirjoituksiani, antoipa joskus hyviä vinkkejä uusista kirjoitusaiheista. Irmassa oli toinen puoli: Herkkä runoilija ja taiteen ystävä.
Veimme hänelle lahjaksi erään syntymäpäivän yhteydessä severomorskilaiskuvataiteilijan Ivan Voronin pienen, kauniin akvarellin, jolle annoin nimen Elämän puu. Irma oli otettu asiasta.
Tästä aiheesta voisi kirjoittaa pitkäänkin. 

Paavo Leminaho
Paavon olin tullut tuntemaan Kemin ammattikoulun/ammattioppilaitoksen aikoihin. Hän oli siihen aikaan Karihaaran KOP:n pankinjohtaja. Hän piti vuosittain paperilinjan oppilaille ja opettajille infotilaisuuksia. Aiheena ajankohtaiset pankkikuulumiset. Mielestäni erittäin merkittävää ja ansiokasta toimintaa. 
Se oli oppilaitoksen ja ympäröivän elinkeinoelämän - tässä tapauksessa pankkimaailman aktiivista yhteistyötä. Todettakoon, että tilaisuuksissa oli aina silloisen "lähitehtaan" KEMI OY:n edustajia. 
Niin kuin olen kirjoittanut tulin perheeni kanssa takaisin Kemiin vuonna 1981, mutta em. yhteistyö oli alkanut jo ties kuinka kauan aikaisemmin. Ammattikoulun puolelta ilmeisesti yhteistyön käynnistäjänä oli ollut työnopettaja Eino Eikka Pukari. Hän oli pitkään minun lähin opettajakollega, työtoveri/-kaveri, jonka kautta yhteistyökuviot molempiin paikkakunnan tehtaisiin > vanhoilla nimillä mainittuina KEMI OY:öön ja Veitsiluoto Oy:öön olivat syntyneet.
Molempien yhtiöiden työhönottajat olivat - työnsä puolesta - aktiivisesti ja ansiokkaasti mukana.

Varmaan tähän aiheeseen palaan jatkossa monta kertaa eri henkilöiden yhteydessä.


Koulutuslautakunta:

Tuomo Svanberg
Tuomo näyttää olleen Anne Vilmin varajäsenenä. Molemmat olin aiemmin tavannut jossakin vaalitilaisuudessa.
Ritva Sonntag
Ritva oli kaupunginhallituksen edustajana koulutuslautakunnassa. Olin hänetkin tavannut kukaties aikaisemmin vain kerran jossakin vaalitilaisuudessa ja myöhemmin Keskustan valtuustoryhmän kokouksessa Kemin kaupunngintalolla.

Pentti Ilvesluoto
Pentti oli Ritvan varaedustaja. Pentin olin tullut hiukan tuntemaan Kemin ammattikoulun/ammattioppilaitoksen kuvioissa sekä jäähalliasioissa.


Kunnan keskusvaalilautakunta:

Kalervo Näykki
Kalervo tuohon maailman aikaan oli nimenä tuttu ja saatoimmepa tavatessamme jutella leppoisasti niitä näitä. Kalervon tulin myöhemmin hiukan paremmin tuntemaan hänen ollessa pitkään keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana mm. koulutus-/informaatiotilaisuuksissa keskusvaalilautakunnan sihteerin Mikael Henrikssonin kanssa. Itse olin vaalivirkailijana mukana alueella VII eli Takajärvi-Siikakangas aika monissa vaaleissa ensimmäisissä rivivaalivirkailijana sittemmin puheenjohtajan ominaisuudessa...

Lauri Juntunen
Lauri oli minulle erittäin tuttu henkilö. Olimme samassa työpaikassa töissä eli silloisessa Kemin ammattikoulussta/ammattioppilaitoksessa, sittemmin Kemi-Tornion ammattiopistossa. Lauri toimi laitosmiehenä, Hänen kanssaan hommat "simahtivat" > hoituivat yleensä välittömästi eli heti eikä viidestoista päivä...

Kari Lunnas
Kari näyttää olleen varajäsenenä. Häneen olin vähin tutustunut kuvataidekuvioissa. Hänhän touhusi myöhemmin Kulttuurivoimalakuvioissa vaihtelevalla menestyksellä. Hän on ilmeisesti nykyisin Oulussa kulttuuriasioissaan menestyen. Hänen elämänkumppaninsa Pirjo Roponen tuli myös tutuksi, koska hän oli vaimoni ompelimossa asiakkaana. 
Kävivät meillä Haukkarissa iltaaistumassa, Muistaakseni nautimme savustettuja ahvenia kyytipojan kanssa.

Mikko Saastamoinen
Mikko näyttää olleen myös varajäsenenä. Mikko oli minulle tuttu kaveri. Hän oli tuntiopettajana satunnaisesti silloin tällöin Kemin ammattikoulussa/ammattioppilaitoksessa, sittemmin Kemi-Tornion ammattiopistossa. Hän oli lähinnä liikunnan, terveystiedon ja kansalaistiedon opettajien sijaisena.
Mikon muistan hyväntahtoisena, harmittomana, hyväntuulisena ja sanavalmiina henkilönä. Mikko oli eräänlainen luonnonlapsi. Hän oli erttäin tärkeä henkilö Kemin ammattikoulun Lentopallojaoston Pajulahden lentopalloturnausretkillä ja oli mukana Pohjois-Suomen Porosarja-turnauksessa Kemin joukkueen "kantavana voimana".
Todettakoon, että itsekin kävin Pajulahdessa Kemin lentopallojoukkueiden mukana kaksi kertaa. Lupasin lähteä kolmannenkin kerran, mutta se jäi tekemättä. Toimin muutaman vuoden Lentopallojaoston Manacerina. Työnkuva jäi hämärän peittoon. Se ei auennut minulle koskaan.

Mikko lanseerasi eräänlaista Musta-Pekka-korttien uussovellutusta esitellessään itsensä: "Lääkärin mies."


Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta:

Mikko Kähkölä
Erkki Romppainen
Antti Pasanen
Timo Berg

Sosiaali- ja terveyslautakunta:

Jukka Vaaramaa
Pirkko Kalttonen
Timo Juutinen
Risto Myyry
Merja Liuski
Raija Reponen
Ritva Tuominen
Raimo Holopainen
Marjaleena Tapio

Tarkastuslautakunta:

Marja-Leena Laitinen
Pekka Aho
Reijo Koskinen
Raila Luosujärvi
Juha Puro

Tekninen lautakunta:

Tuomo Svanberg
Eero Filpus
Kari Halme

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Ruotsin puolustusministerin puhe muuttui Venäjän mediassa Nato-kriittiseksi haastatteluksi – myös suomalaispoliitikot menivät retkuun...

Totean edelleen, että Jarmo Mäkelän komentteja on mukava lueskella...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat    |   Kolumni

Ruotsin puolustusministerin puhe muuttui Venäjän mediassa Nato-kriittiseksi haastatteluksi – myös suomalaispoliitikot menivät retkuun

Vääristely toimi myös kostona Hultqvistille, joka varoitti puheessaan Venäjän harjoittamasta disinformaatiosta ja keksityistä uutisista, kirjoittaa Jarmo Mäkelä HS:n kolumnissa.



MAANANTAINA 7.8. venäläiset uutistoimistot jakoivat japanilaisen Asahi Shimbun -lehden haastattelun, joka oli tehty Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa. Aiheena oli Ruotsin turvallisuuspolitiikka.

Tieto haastattelusta levisi salamana maan muihin tiedotusvälineisiin ja sitä kautta nopeasti ympäri maailman.

Hultqvist oli haastattelussa harvinaisen selväsanainen. Erityisesti hän käsitteli haittoja, joita aiheutuisi Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Ruotsi voi kyllä lujittaa omaa puolustustaan ja tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä, mutta Naton jäsenyys vain lisäisi jännitystä Itämeren alueella.

”Me emme kaipaa mitään turvallisuuspoliittisia kokeiluja – – Ruotsin jäsenyys aiheuttaisi ketjureaktion, joka vaikuttaisi kielteisesti muun muassa Suomeen, joka ei myöskään ole liittokunnan jäsen”, Hultqvistin kerrottiin todenneen.

Tähän haastatteluun ovat jo viitanneet monet suomalaispoliitikot, jotka uskovat varmasti tietävänsä, ettei Ruotsi, eivätkä etenkään ruotsalaiset demarit, edes harkitse Naton jäsenyyttä.

Asia olisi muuten täysin selvä, mutta tätä haastattelua ei koskaan annettu.

VENÄJÄN median uutisoinnissa lukutaitoisten huomiota kiinnitti se, ettei siinä ollut linkkiä tai viitettä alkuperäiseen haastatteluun. Kun asiaa tiedusteltiin Ruotsin puolustusministeriöstä, siellä ei asiasta aluksi tiedetty mitään.

Mutta kun asiaa tutkittiin tarkemmin, totuus selvisi. Kyse oli viime keväänä pidetystä, Ruotsin puolustusbudjetin valmistelua koskeneesta puheesta. Tekstiä oli muuteltu ja vääristelty ja lopuksi se oli jalostettu ”Asahin haastatteluksi”.

Puheessaan Hultqvist varoitti tavasta, jolla Venäjä käyttää disinformaatiota ja keksittyjä uutisia: ”Yhdysvaltain ja EU:n on vastattava tähän tehokkaammin ja viisaammin. Poliitikkojen täytyy toimia määrätietoisesti, kun tulee kysymys strategisesta kommunikaatiosta näitä hyökkäyksiä vastaan. Me emme kerta kaikkiaan suostu ottamaan Venäjän toimia sellaisina kuin ne ovat”.

Venäjä kosti Hultqvistille tavalla, johon monet uskovat lujemmin kuin hänen omiin sanoihinsa. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että Suomessa poliitikot varovat joutumasta Kremlin vastatoimien kohteeksi ja puhuvat mieluummin löysiä kuin asiaa.

Mutta on tapauksessa toinenkin opetus. Tapa, jolla väärä viesti levisi osoittaa, että uutisten ammattimaisten väärentäjien lisäksi Venäjällä on olemassa valmis verkosto, joka väärennökset jakaa. Eräät suomalaiset asiantuntijat arvelevat, että kyse on jonkinlaisesta symbioottisesta systeemistä. Muitakin selityksiä on tarjottu.

Venäjän mediaa seuraavien kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää tietää, mitkä viestimet ovat naapurissa tämän järjestelmän ulkopuolella – ja onko niillä enää mitään merkitystä.

PRESIDENTTI Vladimir Putinin vierailun aiheuttama valtava purske Suomea koskeneessa uutisoinnissa laantui nopeasti. Käsitellyin yksittäinen uutisaihe oli tieto presidentti Putinia kuljettaneen helikopterin paikannustietojen joutuminen vahingossa yksityishenkilön sähköpostiin. Uutisen julkaisivat ja sitä käsittelivät kaikki tärkeimmät viestimet. Venäläinen media julkaisi myös postin saaneen oululaisnaisen nimen, vaikkei siihen varmaankaan Venäjällä ollut mitään pakottavaa yhteiskunnallista tarvetta.

Toiseksi eniten käsitelty uutisaihe oli Pavel Kuznetsovin nimitys uudeksi Suomen suurlähettilääksi.

Tapa, jolla Venäjän mediassa käsitellään sotilaskoneiden tiivistynyttä toimintaa Itämeren yllä, on palannut normaaleihin uomiin. Verkkolehti Vzgljad.ru kertoi 7.8., että Liettuassa ja Virossa partioivat Naton koneet olivat edeltäneen viikon aikana tehneet kahdeksan tunnistuslentoa ja seurasivat näiden yhteydessä 18:aa Itämeren yllä lentänyttä venäläiskonetta. Syykin tunnustettiin: Venäläiskoneet lensivät kansainvälisessä ilmatilassa pimeinä, eli ilman päälle kytkettyjä transpondereita.

Venäjän mediassa Suomi esiintyy monessa roolissa – niistä yksi on “Suomi, ihmeellisten keksintöjen maa”. Tätä sarkaa kynti ansiokkaasti Komsomolskaja pravda 14.8. kertoessaan, kuinka suomalaistutkijat ovat kehittäneet menetelmän tehdä ruokaa sähköstä.

Kyseessä oli neljä vuotta kestänyt hanke, jonka tuloksena tutkijat olivat nyt korjanneet ensimmäisen “töpselisatonsa”. Ulkonäöltään ravintoseos muistutti kuivahiivaa ja oli VTT:n vanhemman tutkijan Juha-Pekka Pitkäsen vakuutuksen mukaan täysin syömäkelpoista. Sitä kahvinkeittimen kokoinen laite tuottaa kahdessa viikossa yhden gramman.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva ulkomaantoimittaja, joka on työskennellyt Moskovassa, Washingtonissa ja Brysselissä.

maanantai 21. elokuuta 2017

Mukava jutusteluhetki hetki sitten Haukkarin Kainuunkadulla...

Ovikello soi, menin avaamaan. Totesin, että kaksi siististi pukeutunutta nuortamiestä oli liikkeellä. He esittivät asiallisesti asiansa. 
He olivat mormoneja eli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon (MAP-kirkko) jäseniä, "matkasaarnaajia".
Totesin heille, että kirjahyllyssämme on yksi heidän sanomastaan/asiastaan kertova teos muutaman vuoden takaa. He tiedustelivat, olenko lukenut sitä. Totesin selailleeni.  

Kerroin heille olevani aktiivinen Blogikirjoittaja. Toivoin heidän Googlaavan > Aki Pyykkö, niin löytävät sivuilleni. 
Tulimme hyvin toimeen suomankielellä, jota he olivat opiskelleet. Toinen nuorukaisista oli Yhdysvalloista ja toinen Ruotsista. Mukava jutusteluhetki... 

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 20...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Myöhemmin Pekka oli mukana huoltamoyrittäjänä 1994 Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994- kuvion puitteissa toteutetun severomorskilaiskuvataiteilijoiden ensimmäisessä taidenäyttelyssä Kemissä, Pohjolan Sanomien alakerrassa. 

Olen ollut Pekan kanssa samassa työpaikassa eli Kemin ammattioppilaitoksessa, jossa hän toimi vahtimestarina mielestäni erittäin ansiokkaasti.

Nykyisin tapaan Pekan Kemin keskustassa, kaupungilla silloin tällöin. Mielellään muistelemme vanhoja, menneitä aikoja. Nykyisin hän kysyy minulta:"Voinko kirjoittaa muistipäiväkirjaani, että olen tänään jutellut kanssasi?" "Totta kai!" olen hänelle todennut. "Sittenpähän voin Sinulta tarkistaa, milloin olemme viimeksi tavanneet." olen hänelle joskus leikillisesti lisännyt...
________________________________________________________________________

Olin siis ensimmäisen valtuustokauteni 2001-2004 aikana kaupunginvaltuuston varajäsen ja kulttuuriasiainlautakunnan varsinainen jäsen. 

Yritin aktiivisesti totutella uuteen toimintakulttuuriin, kuntapolitiikkaan. Mielestäni nopeasti aistin tietynlaisen nokkimisjärjestyksen ja hahmotin eri poliittisten ryhmittymien "ykkösnyrkit".

Siihen maailman aikaan Kemin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa oli useita henkilöitä, joita olin oppinut tuntemaan opetustyöni puitteissa tehtailla ja muissa ympyröissä.


Eero Filpus ja Jouko Talus Vasemmistoliitosta työ- ja ammattikoulukuvioista, Pirkko Kalttonen, Raimo Holopainen ja Jukka Vaaramaa SDP:stä työ-, ammattikoulu- ja jääkiekkokuvioista.

Todettakoon, että Jukka Vaaramaan tulin hyvin tuntemaan Kemin Lämäreiden puheenjohtaja-aikanani 1980- ja 1990- lukujen vaihteessa. Silloinhan politiikka oli mukana jääkiekkokuvioissakin - valitettavasti. 
Jukka oli Karihaaran Tenhon luottopelaajia. Hän siirtyi puheenjohtajakaudellani Kemin Lämäreiden edustusjoukkueeseen muistaakseni Esa Seretinin kanssa. Esa oli myös erinomainen pelimies. Kehumatta heitä enemmälti, he olivat, ilmeisesti ovat edelleenkin ns. hyviä tyyppejä.
Se oli myös sitä jäähallin "pihtisynnytysaikaa", jossa onneksi poliittiset intohimot väistyivät ainakin hetkeksi taka-alalle - hyvä niin.
Olen aikaisemmin kirjoittanut, että edesmenneet Kemin kaupunginjohtaja Juhani Leino ja Keminmaan kunnanjohtaja Raimo Venäläinen olivat avainasemassa Kemin jäähallin käytännön totutumisessa. Luonnollisesti varsinaiset päätökset tehtiin valtuustoissa...

Pirkko Kalttonen oli myös tullut tutuksi vaimoni puolelta Veitsiluoto Oy:n toimihenkilöasioista sekä hänen aviomiehensä, yrittäjäinsinööri Kari Kalttosen myötä. Kari oli aikanaan 1980-luvun alussa ollut meillä uuden omakotitalomme suunnittelijana ja rakentamisvaiheessa ns. vastaavan mestarin ominaisuudessa mukana. 
Kari oli tullut minulle tutuksi jo 1970-luvun loppupuolelta hänen ollessa mm. Insinööriliiton hallituksessa ja Länsi-Pohjan Insinöörit ry:ssä mukana - jälkimmäisessä edelleenkin.

Yllättäen havaitsin, että Kemin Keskustan valtuustoryhmästä en oikeastaan tuntenut kunnolla ketään. Oliko se jonkinlainen etiäinen lähitulevaan, mene ja tiedä...

Keskustan Kemin kunnallisjärjestöllä ja nimenomaan valtuustoryhmällä oli silloin ja on edelleenkin ennen valtuuskokouksia ennakoiva kokous > keskustakerho. Sen pitopaikka on nykyisin Kemin Keskustan ja Keskustan Peräpohjolan piirin toimitila Valtakadulla. Keskustakerhoon toivotaan osallistuvan valtuutetut, varavaltuutetut, lautakuntajäsenet ja muut asiasta kiinnostuneet.

Keskustakerhossa käydään valtuustoryhmän puheenjohtajan johdolla läpi valtuustoasiat ja keskustellaan myös lautakunta-asioista. Yleisömenestys ei mielestäni ollut ainakaan minun havaintojeni mukaan kovin suurta.

Mikäli oikein muistan, taisin itse osallistua ensimmäistä kertaa valtuustoryhmän kokoukseen Kemin kaupungintalon 9. kerroksessa ilmeisesti tammikuussa tai helmikuussa vuonna 2001.
Taisipa em. kokoukseen osallistua myös minut kuntapolitiikan kuvioihin "houkutellut" Juha Puro ja hänellä oli pikkupoika nimeltään Kai mukana. Edellä olevasta muistikuvasta en ole 100%:sti varma...

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

Se on sitten siinä...

Tuskin tämä kovinkaan monta lukijaa kiinnostaa, mutta kirjoitanpa siitä huolimatta: Se on sitten siinä > katiskat on pois nostettu tältä kesältä vedestä.
Ajelin aamulla aikaisin autolla Hahtisaareen. Valmistautuessani laiturille menoon minua tuli jututtamaan eläkkeellä oleva, tutunnäköinen mieshenkilö. Sanoi jääneensä VR:n palveluksesta eläkkeelle.
Juttelimme eilisestä myrskysäästä, jonka arvelimme olleen ensimmäisen syysmyrskyn. 

Tulipa siinä puheeksi vuoden 1982 syyskuun loppupuolen kuuluisa Mauri-myrsky tyyliin: Missä olit silloin...
Itse olin mm. Keminmaassa katsastamassa silloista autoamme Ford Taunusta. Kyllähän se hiukan ihmetytti ja mietitytti, kun ympärillä kaatuili pitkiä mäntyjä.

Ajoin sivuvastaisessa tuulessa Hahtisaaresta Lehmikiven karikon kupeeseen. Nostin katiskat veneeseen. Kummassakaan ei ollut kaloja. Ajoin myötätuuleen "kotirantaan" ja vei katiskat ylös mökille puuvaraston kupeeseen odottamaan ensi kevättä/kesää. Toinen katiskoista todennäköisesti uusitaan ensi kesäksi.

Tänä kesänä ei ole katiskointi onnistunut. Ainoastaan keväällä/alkukesästä tuli kutuahventa. Tiedän, että Juurakon ja Kalkkinokanrannan välisellä matalikolla kalaa liikkuu, mutta en ole viitsinyt ajaa sinne tänä kesänä katiskointitarkoituksessa.

Tänään Selkäsaaren pohjoispäädyn rannan tuntumassa oli helppo liikkua veneellä, vesi oli edelleen poikkeuksellisen korkealla.

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Ylen kannatusmittaus: Vihreät kakkoseksi ohi keskustan, vasemmistolle iso miinus ja UV nousi 1,6 prosenttiin...

Ylensä kesällä vihertää, kohta syksy saa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ylen kannatusmittaus: Vihreät kakkoseksi ohi keskustan, vasemmistolle iso miinus ja UV nousi 1,6 prosenttiin

Ylen uuden kannatusmittauksen mukaan vihreät on nyt toiseksi suurin puolue ja kannatus kovempi kuin koskaan. SDP ja vasemmistoliitto menettivät yhteensä peräti 4,1 prosenttiyksikköä. Uusi vaihtoehto nousi nyt 1,6 prosenttiin.
Politiikka

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Yle uutisten elokuun kannatusmittauksen mukaan äänestäjät ovat hämmennyksissä ja puolueiden suosio käymistilassa.
Kokoomus on vahvistanut ykkössijaansa ja kannatus on nyt 20,8 prosenttia. Plussaa heinäkuuhun verrattuna on 0,4 prosenttiyksikköä.
Heinäkuun mitauksessa ounasteltiin jo kakkossijan vaihtumista ja nyt se myös tapahtui. Vihreät nousi kaikkien aikojen omaan ennätykseensä ja kakkossijalle ohi keskustan ja SDP:n. Vihreiden kannatus on nyt 17,6 prosenttia. Lisäystä heinäkuuhun on 1,6 prosenttiyksikköä.
Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen sanoo vihreiden nauttivan nyt myönteisestä kierteestä, joka toteutui jo huhtikuun hyvin menneissä kuntavaaleissa ja jatkui myönteisissä merkeissä sujuneessa puoluekokouksessa.
– Se tavallaan sitten ruokkii kannatuksen kasvua, Pajunen summaa.

Keskustan ja SDP:n trendi laskeva, vihreillä nouseva

Pääministeripuolue keskusta on sijalla kolme 17,3 prosentin kannatuksella. Kohennusta kuukauden takaiseen on 0,6 prosenttiyksikköä.
Elokuun mittauksen suurin putoaja on SDP, jonka kannatus valahti kuukaudessa 2,6 prosenttiyksikköä ja on nyt 15,9 prosenttia.
– Mitään akuuttia syytä on vaikea löytää, näkisin että kyse on pidemmän aikavälin kehityksestä. Eli SDP:n kannatus on näyttänyt pitkässä juoksussa alaspäin, keskustan myös ja vihreiden ylöspäin. Jos sama suunta jatkuu niin väistämättä käyrät kohtaavat, Pajunen selventää.
Pajusen mukaan keskustan alavireinen trendi alkoi vuoden 2015 alussa, SDP:n veto hidastui helmikuussa 2016 ja vihreiden kannatus lähti nousuun huhtikuussa 2015.


Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Myös vasemmistoliiton kannatus putosi reilusti. Miinusta tuli 1,5 prosenttiyksikköä ja kannatus on nyt 7,7 prosenttia.
SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus putosi kuukaudessa peräti 4,1 prosenttiyksikköä.

Uusi vaihtoehto virkistyy, mutta hitaasti

Sekä Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset että puolueesta irronnut Uusi vaihtoehto/Sininen tulevaisuus ovat vahvistaneet kannatustaan. PS nousi 0,7 prosenttiyksikköä ja kannatus on nyt 8,8 prosenttia. Uusi vaihtoehto nousi heinäkuun 0,7 prosenttiyksiköstä 1,6 prosenttiin.
– Sininen tulevaisuus tässä vähitellen varmasti kerää kannatusta tunnettuuden kasvamisen myötä eli tässä on ehkä siitä kysymys, Pajunen arvelee.
RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus on käytännössä sama kuin heinäkuussa.
Hallituksessa kaikki lisäsivät kannatustaan, mutta silti yhteenlaskettu prosenttiluku on vain 39,7. Oppositiopuolueita kannattaa yhteensä 58,5 prosenttia kantansa kertoneista.

Naiset häipyvät SDP:stä

Pajusen mukaan suurin siirtymä nähtiin SDP:ssä, joka menetti erityisen paljon yli 50-vuotiaita naiskannattajia. Pajusen arvion mukaan osa on saattanut siirtyä vahvasti naisenemmistöisten vihreiden kannattajiksi. Vihreiden kasvu on kuitenkin niin suurta, että valtaosa uusista kannattajista on nyt Pajusen mukaan miehiä.
Kysely tehtiin puhelinhaastatteluina 24.7.-15.8. välisenä aikana. Haastateltuja oli 1 962, joista 1 162 kertoi kantansa kolmeen kysymykseen. Ne olivat : 1) Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestäisitte, jos eduskuntavaalit olisivat nyt? 2) Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestitte vuoden 2017 kunnallisvaaleissa? 3) Minkä puolueen tai ryhmittymän listalla olevaa ehdokasta Te äänestitte vuoden 2015 eduskuntavaaaleissa.
Kantansa kertoneiden osuus on nyt painunut 59,2 prosenttiin.
– Varmasti yhden hallituspuolueen hajaantuminen on yksi syy eli äänestäjät miettii mitä tässä oikein tapahtuu. Kesä voi olla myös yksi selitävä tekijä. Uusia eduskuntavaaleja ei ole ihan lähellä eli osa saattaa olla siksi välinpitämättömiä, Pajunen listaa.
Kannatusarvion virhemarginaali on +/- 2,3 prosenttiyksikköä.
Lataa tästä itsellesi(siirryt toiseen palveluun) tutkimusaineisto pdf-tiedostona.