Yle, Yle, Yle, ...

Viime aikoina Yle on ollut otsikoissa mielestäni enemmän kuin on tarpeellista. Ajattelin muistuttaa itseriittoisia ja lähes kaikkitietäviä, rikkiviisaita toimittajia, työntekijöitä > palkollisia, että me tuotoksianne seuraavat suomalaiset - sinä ja minä - pidämme nykyisin koko toiminnan pystyssä Yle-veron turvin.

Pätkä Wikipediatekstiä:

Yleisradio Oy
Tunnuslause	Sinun tarinasi
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	9. syyskuuta 1926
Toimitusjohtaja	Lauri Kivinen
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Toimiala	viestintä
Liikevaihto	422,7 milj. € (2012)[1]
Liikevoitto	2,8 milj. € (2012)[1]
Tilikaudentulos	3,7 milj. € (2012)[1]
Henkilökuntaa	3 103 (vakituiset), 409 (määräaikaiset) (2012)[1]
Omistaja	Suomen valtio (99,98 %)
Kotisivu	www.yle.fi

Yleisradio Oy (ruots. Rundradion Ab, lyhyesti Yle) on Suomen eduskunnanalaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö.[2] 99,98 % Ylestä on valtion omistuksessa, muita osakkeenomistajia ovat muun muassa eräät media-alan yritykset. Ylen rahoitus muodostuu vuodesta 2013 alkaen Yle-veron tuotoista.[3]

Ylellä on neljä televisiokanavaa ja neljä HD-kanavaa, kuusi radiokanavaa, teksti-TV, mobiilipalvelut ja internetpalvelut yle.fi-sivustolla.[3] Ylen suurimmat toimipisteet sijaitsevat Helsingin Pasilassa ja Mediapoliksessa Tampereen Ristimäessä. Pienempiä tuotantoyksiköitä yhtiöllä on ympäri maata.

Yle-vero

Yleisradiovero (lyhyesti Yle-vero) on Yleisradion rahoittamiseen vuoden 2013 alusta lähtien vuosittain kerättävä vero, joka korvasi televisiomaksun. Veroa maksetaan sekä henkilö- että yritysverotuksessa. Yle-veroa tulee maksaa, vaikka ei käyttäisi Ylen palveluita lainkaan.

Henkilöverotuksessa vero määräytyy tasaprosenttina henkilön puhtaista ansio- ja pääomatuloista, kuitenkin niin että alaikäiset ja pienituloisimmat vapautetaan verosta kokonaan ja verolla on euromääräinen yläraja. Vuonna 2013 alle 7 352,95 euroa vuodessa ansaitsevat eivät maksa veroa, ja yli 20 588 euroa ansaitsevat maksavat tasasummaverona 140 euroa vuodessa. Mainittujen tulorajojen välillä veroa maksetaan 0,68 prosentin mukaan eli 50:stä 140:een euroa vuodessa. Tasasummaverona Yle-veronsa suorittavien suhteellinen verorasitus vähenee Yle-veron osalta tulojen kasvaessa. [1]

Yleisradiovero koskee myös yrityksiä ja muita yhteisöjä (ei kuitenkaan henkilöyhtiöitä). Veron suuruus määräytyy tuloksen (verovuoden verotettavan tulon) mukaan. Alle 50 000 euron tuloksella veroa ei tarvitse maksaa. Tätä suurempaa tulosta tekevällä yhteisöllä vero vaihtelee 140 ja 3 000 euron välillä.[2][3]

Yrittäjiltä yleisradiovero peritään sekä henkilökohtaisessa että yrityksen verotuksessa. Yrittäjän henkilökohtainen yleisradiovero määräytyy puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteissumman tai yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL, MyEL) palkkasumman perusteella sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.[4] Edellä mainitusta johtuen yrittäjä voi joutua maksamaan yleisradioveroa myös tappiollisesta yritystoiminnasta.[5]

Vainajan tuloista yleisradiovero peritään hänen kuolinvuodeltaan. Kuolinpesä maksaa yleisradioveron kuolinvuonna saaduista tuloista, mutta ei enää seuraavilta vuosilta.[6]

Ahvenanmaalla asuvilta ei peritä Yle-veroa. Ahvenanmaalla kotitalouksilta peritään 220 euron suuruinen tv-maksu, jolla rahoitetaan Ahvenanmaan maakuntahallinnon omistaman Ålands radio och TV -yhtiön toiminta.[7] Ahvenanmaan tv-maksu perustuu siihen omistaako tv-laitteen.[8]

Vuonna 2013 yleisradiovero koski 4,00 miljoonaa veronmaksajaa, ja se tuotti 487 miljoonaa euroa.[9] Vuonna 2014 tuoton on arveltu olevan 510 miljoonaa euroa[10]. Veroa korotettiin hieman vuodelle 2014[11][12]. Vuodelle 2015 veron indeksikorotus on jäädytetty[13].

Analyysi: 7 syytä, miksi Imatran tragedia on erittäin poikkeuksellinen...

Murheellinen tapaus, miksi ihminen ajautui tällaiseen tekoon? 

Suora nettilainaus Yle uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Analyysi: 7 syytä, miksi Imatran tragedia on erittäin poikkeuksellinen

Vain yhdessä sadasta henkirikoksesta uhri on nainen ja tekijä uhrille tuntematon mies.

Imatra

4.12.2016 klo 20:10päivitetty 4.12.2016 klo 20:20

Imatran kolmoissurma on erittäin poikkeuksellinen.Tommi Parkkinen / Yle

Kristiina Tolvanen

@KisseTolvanen

Jaa artikkeli Facebookissa86

Jaa artikkeli Twitterissä

23-vuotiasta imatralaista miestä epäillään kolmoismurhasta.

Hänen epäillään ampuneen sunnuntain vastaisena yönä Imatran keskustan kävelykadulla Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja kaksi Uutisvuoksi- ja Etelä-Saimaa-lehtien toimittajaa.

Tapaus on henkirikostilastojen valossa erittäin poikkeuksellinen.

1. Vain yksi sadasta

Vain prosentti henkirikoksista on Suomessa sellaisia, joissa uhri on nainen ja tekijä uhrille tuntematon mies.

Tämä selviää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin raportista(siirryt toiseen palveluun), joka on tehty vuosien 2003–2011 tilastojen perusteella.

Poliisi on kertonut tänään, että tekijä ei tämän hetkisten tietojen mukaan tuntenut uhrejaan. He valikoituivat kohteiksi sattumanvaraisesti.

– Tekotapa on ollut raaka ja julma. Teko on ollut jollakin tapaa suunniteltu, mutta uhrit ei, kertoi tutkinnanjohtaja Saku Tielinen.

2. Uhrien tausta: poliitikko ja kaksi toimittajaa

Uhrit ovat Imatran kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaksi Uutisvuoksi- ja Etelä-Saimaa-lehtien toimittajaa.

Poliitikkojen ja toimittajien murhat ovat Suomessa erittäin harvinaisia.

Poliisin mukaan tekijä ei tuntenut uhrejaan. Motiivin ei epäillä olevan poliittinen tai vakaumukseen tai ääriajatteluun liittyvä.

3. Uhrien sukupuoli: kaikki naisia

Imatran ampumisen uhrit olivat poikkeuksellisesti naisia. Lähes 70 prosenttia henkirikosten uhreista oli esimerkiksi vuosina 2010–2013 miehiä.

Tämä selviää vuoden 2015 henkirikoskatsauksesta(siirryt toiseen palveluun), jonka on tehnyt Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.

4. Uhrien määrä: kolme uhria

Imatran ampumisessa kuoli kolme ihmistä. Tuoreimman henkirikoskatsauksen mukaan 80 prosentissa selvitetyistä henkirikoksista uhreja on vain yksi.

5. Tapahtumapaikka: ulkona, julkisella paikalla

Viime vuosikymmenten aikana suomalainen henkirikollisuus on siirtynyt ulkoa sisälle ja julkisilta paikoilta yksityisasuntoihin. Imatran kolmoissurma tapahtui kaupungin keskustassa kävelykadulla.

72 prosenttia henkirikoksista tehdään Suomessa henkirikoskatsauksen mukaan yksityisasunnoissa.

6. Tekoase: kivääri

Poliisin mukaan epäilty ampui uhrinsa metsästyskiväärillä, jonka hän otti auton takakontista tapahtumapaikalla hetki ennen tekoaan. Suurin osa henkirikoksista tehdään teräaseella.

Vain 17 prosentissa henkirikoksista aseena on ampuma-ase.

7. Tekijä ei ollut humalassa

Poliisin mukaan epäilty ei ainakaan puhalluskokeen perusteella ollut alkoholin vaikutuksen alaisena.

Muiden aineiden vaikutuksesta ei ole vielä tietoa. Peräti 78 prosentissa suomalaisista henkirikoksista tekijä on henkirikoskatsauksen mukaan humalassa.

Emme taaskaan saaneet kutsua Helsinkiin Presidentinlinnaan...

Ei saanut moni muukaan. Kutsun sai 5 502 284 suomalaisesta noin 1 800 henkilöä.

On siis taas kerran tyydyttävä töllöttämään sohvalta tapahtumien kulkua televisiosta ja arvaamaan, kuinka monta lähituttua mahtaa tällä kerralla kätellä illansuussa presidenttiparia. Yleensä niitä ei kovin monta ole ollut...

Toivottavasti juhlat sujuvat rauhallisesti. Maailma - Suomikaan - ei ole sama kuin vuosi sitten - valitettavasti.

Pätkä Wikipediatekstiä:

Presidentinlinna itsenäisyyspäivänä 2011

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto, epävirallisesti Linnan juhlat, on tasavallan presidentin vuosittain Suomen itsenäisyyspäivänä 

6. joulukuuta järjestämä juhla, jonne kutsutaan valtion, kuntien, talouselämän ja järjestökentän edustajia sekä erinäisiä vuoden aikana ansioituneita henkilöitä, kuten taiteilijoita ja urheilijoita. Juhla järjestetään Presidentinlinnassa Helsingissä.

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta voimakkaasti tuunattuna:

Suomi juhlistaa tänä vuonna 99-vuotista itsenäistä historiaansa. Ylen itsenäisyyspäivän juhlinta ulottuu halki Suomen ja jatkuu pidempään kuin aiemmin.

Juhliin valmistautuminen aloitetaan edellisvuoden tapaan jo klo 13.05 Yle TV1:n Kohti Linnan juhlia -lähetyksestä, jossa piipahdetaan tänä vuonna seuramassa itsenäisyyspäivän viettoa useilla eri paikkakunnilla.

Täysin uutta on se, että juhlahumua jatkuu vielä 7.12., jolloin Kristiina Kekäläisen ja Mikko "Peltsi" Peltolan juontama Paluu Linnan juhliin -ohjelma käy läpi itsenäisyyspäivän kohokohdat ja ikimuistoisimmat hetket.

Kohti Linnan juhlia klo 13.05–18.50

Yle aloittaa itsenäisyyspäivän juhlinnan televisiossa Yle TV1:ssä tänäkin vuonna kello 13.05 Helsingin keskustasta presidentinlinnan edustalta. Lähes kuusituntisessa Kohti Linnan juhlia -lähetyksessä vierailee kiinnostavia linnaan meneviä vieraita sekä kuullaan erilaisia näkökulmia itsenäisyyttä juhlivan Suomen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lähetyksen juontavat Sanna Savikko ja Heikki Ali-Hokka.

Itsenäisyyspäivän juhlaparaati klo 17.10

Yle seuraa itsenäisyyspäivän valtakunnallista paraatia Kajaanissa. Lähes 1 300 henkilön, noin sadan ajoneuvon ja lähes kahdenkymmenen ilma-aluksen paraatin vastaanottaa maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen. Paraatikatselmuksen ja ohimarssin voi seurata suorana sekä radiossa että Ylen nettisivuilla kello 12.00 alkaen. Paraatista tehty kooste nähdään TV1:ssä kello 17.10 alkaen. Radiossa paraatin selostaa Aki Laine ja televisiossa sekä internetissä Timo Keränen.

Linnan juhlat klo 18.50–22.15

Linnan juhlat Yle TV1:ssä klo 18.50 alkaen. Itsenäisyyspäivä huipentuu tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton suoraan lähetykseen, jota selostavat tuttuun tapaan Jussi-Pekka Rantanen, Piia Pasanen, Marja Sannikka sekä Jaakko Selin.

Vieraita haastattelevat Markus Liimatainen, Riikka Luukkonen ja Olli Lindqvist.

Osoitteeseen yle.fi/linnanjuhlat tullaan kokoamaan näyttävimmät puvut videoklippeinä. Lisäksi Yle Areenassa on mahdollista valita lähetysstriimi, josta voi seurata tv-lähetyksen sijasta Linnan mielenkiintoisten vieraiden haastatteluja suorana lähetyksenä. Yle Areenassa ja yle.fi/linnanjuhlat-sivustolla voi katsoa myös viittomakielisen Linnan juhlat -lähetyksen.

Linnan jatkot klo 22.15–23.30
Riku Riihilahti ja Salla Paajanen juontavat Linnan jatkot. Itsenäisyyspäivän juhlintaa siirrytään jatkamaan Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan matkassa kohti Hotel Kämpiä, jossa Linnan jatkojen juhlijoita viihdyttävät mm. Lauri Tähkä, Laura Voutilainen, Vilma Alina ja Teflon Brothers, vuoden 2016 tangokuninkaalliset Erika Vikman ja Marco Lundberg sekä imitaattori Jarkko Tamminen.

Suorassa lähetyksessä mielenkiintoisia vieraita ja linnasta saapuvia juhlijoita jututtavat tuttuun tapaan toimittajat Salla Paajanen ja Riku Riihilahti. Kenellä onkaan tänä vuonna kunnia juhlien päätteeksi esittää Finlandia-hymni?


Uusi ohjelma: Paluu Linnan juhliin 7.12. klo 19–20.30

Ylen itsenäisyyspäivän juhlinta jatkuu tänä vuonna pidempään kuin koskaan. Laaja kokonaisuus huipentuu uuteen ohjelmaan "Paluu Linnan juhliin" keskiviikkona 7.12. Yle TV1:ssä klo 19.00–20.30. 

Ohjelmassa palataan edellisen illan juhlatunnelmiin niin presidentinlinnassa kuin jatkoillakin. Kristiina Kekäläisen ja Mikko "Peltsi" Peltolan vieraaksi studioon kutsutaan vieraita keskustelemaan illan kiinnostavimmista puheenaiheista. Juhlamuotia lähetyksessä arvioi toimittaja Sami Sykkö. Lisäksi ohjelmassa suunnataan katsetta jo Suomi 100v -juhlavuoteen.

”Venäjän ja lännen välien kiristyminen ei ole johtamassa yhteenottoon pohjoisilla alueilla”...

Kovin ovat luottavaiset ja naiivit näkemykset pohjoisen tutkijalla, toivottavasti hän on siteeksikään oikeassa...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

”Venäjän ja lännen välien kiristyminen ei ole johtamassa yhteenottoon pohjoisilla alueilla”

Arktista konfliktia on kovasti liioiteltu, arvioi oikeustieteiden tutkija Kamrul Hossain.

LAPIN UUTISET3.12.  08.36

ANSSI JOKIRANTA

Kamrul Hossain sanoo: "Venäjän käytös Ukrainassa voidaan toki tulkita niin, että se voisi käyttäytyä samalla tavalla myös arktisella alueella. Minä olen eri mieltä. Näitä kahta aluetta ei voi verrata."

 

Riku Lavia, teksti // anssi Jokiranta, kuva

Itämeri, Ukraina ja Syyria kiristävät lännen ja Venäjän suhteita. Välien kiristyminen kuitenkaan tuskin johtaa yhteenottoon arktisella alueella, arvioi oikeustieteiden tutkija Kamrul Hossain Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutista.

Hossain on tutkinut arktisia alueita koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja lainsäädäntöä noin kymmenen vuotta. Hänen mukaansa Venäjälle on edullista noudattaa sopimuksia pohjoisilla leveyspiireillä, sillä niistä on sille hyötyä.

Valtamerten käyttöä säätelee YK:n merioikeusyleissopimus. Se muun muassa määrittelee, ketkä saavat hyödyntää pohjoisia luonnonvaroja.

Hossainin mukaan suuri osa arktisen alueen todennetuista ja potentiaalisista öljy- ja kaasuvaroista sijaitsee jonkin Jäämeren rantavaltion aluevesillä. Ja suuri osa luonnonvaroista on Venäjän aluevesillä.

– Venäjä tietää tämän. Se tietää myös, että muilla valtioilla ei ole perusteita esittää vaatimuksia alueilla, joiden hyödyntäminen kuuluu lain mukaan Venäjälle.

Muualla maailmassa Venäjä ei aina jaksaa välittää kansainvälisestä lainsäädännöstä.

– Venäjän käytös Ukrainassa voidaan toki tulkita niin, että se voisi käyttäytyä samalla tavalla myös arktisella alueella. Minä olen eri mieltä. Näitä kahta aluetta ei voi verrata.

2000-luvun alkupuolella nousi kohu Venäjän aluevaatimuksista arktisilla merialueilla. Ne liittyivät YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaiseen rantavaltioiden mannerjalusta-alueen määrittämiseen.

Venäjä oli ensimmäinen valtio, joka toimitti YK:lle tiedot mannerjalustansa ulkorajoista. Sopimuksen mukaan Venäjän vaatimukset olivat täysin oikeutettuja, Hossain sanoo.

– Itse asiassa Venäjä olisi voinut vaatia vielä enemmän.

Jotta arktisella alueella leimahtaisi kunnon riita esimerkiksi maakaasuesiintymästä, esiintymän pitäisi sijaita kansainvälisellä merialueella. Hossain mukaan kansainvälisillä vesillä sijaitsevien esiintymien koosta on toistaiseksi olemassa vain arvauksia.

Lisäksi vaikeat olosuhteet ja nykyinen poraustekniikka jäähdyttävät intoa hyödyntää arktisia luonnonvaroja vielä vuosikymmeniä, hän uskoo.

– Kaikesta uutisoinnista huolimatta arktinen alue on suurvaltojen mielestä edelleen syrjäseutua.

Hossain on enemmän huolestunut Venäjän välinpitämättömyydestä omia lakejaan kohtaan.

– Maalla on tiukka lainsäädäntö, jota se ei kuitenkaan usein noudata. Jos merialueilla tapahtuu onnettomuus, se koskettaa kaikkia arktisia valtioita eikä vain Venäjää.

Kamrul Hossainin mukaan keskustelu valtioiden välisistä suhteista ja konflikteista on perinteistä keskustelua niin kutsutusta kovasta turvallisuudesta. Sen lisäksi häntä kiinnostaa myös pehmeä eli inhimillinen turvallisuus. Se tarkoittaa muun muassa ihmisten ja yhteisöjen kokemaa turvallisuudentunnetta.

Hossain vetää parasta aikaa monitieteistä tutkimusta, joka selvittää inhimillisen turvallisuuden haasteita arktisilla alueilla. Suomen Akatemian rahoittama tutkimusprojekti kestää vuoteen 2018 saakka.

Ihmisten haasteet ovat erilaisia eri puolilla arktista aluetta. Barentsin alueella on hyvät liikenneyhteydet, kehittynyt infrastruktuuri ja varsin tiheä asutus verrattuna arktiseen Kanadaan. Barentsin alueella on myös käynnissä paljon kaivos-, poraus- ja matkailuhankkeita, jotka eivät aina mene yksiin paikallisten yhteisöjen etujen kanssa.

Lisäksi arktisista valtioista yksikään ei sijaitse kokonaan arktisella alueella ja kaikissa maissa eteläseutu on vauraampi kuin pohjoinen. Hossainin mukaan arktisten seutujen asukkaat samaistuvatkin usein mieluummin pohjoisiin rajanaapureihinsa kuin etelässä asuviin maanmiehiinsä.

– Esimerkiksi Suomen saamelaiset kokevat usein, että heillä on enemmän yhteistä Ruotsissa asuvien saamelaisten kuin eteläsuomalaisten kanssa. Tämä johtunee kulttuurisista tekijöistä kuten esimerkiksi kielestä ja elämäntyylistä, hän sanoo.

– Haluamme löytää keinoja ratkaista ihmisten hyvinvointiin liittyviä haasteita inhimillisen turvallisuuden näkökulman avulla.

Vuodenvaihteessa käynnistyy toinenkin inhimilliseen turvallisuuteen liittyvä tutkimusprojekti, jota Hossain johtaa. Se käsittelee tietotekniikkaa ja -turvaa Euroopan pohjoisilla alueilla.

Hossainin mukaan tietoturva liitetään yleensä turvallisuuspolitiikkaan ja valtion puolustamiseen, toisin sanoen kovaan turvallisuuteen. Tietoturvalla on kuitenkin myös inhimillinen ulottuvuus.

Harvaanasutuilla syrjäseuduilla tietotekniikka, esimerkiksi digitaaliset terveyspalvelut, voi parantaa ihmisten hyvinvointia – siitäkin huolimatta että yksityisyyden säilyminen, tiedon suojaaminen ja tietomurrot huolestuttavat tietotekniikan käyttäjiä.

– Aiomme tutkia, millaisia verkkoja pohjoisessa on, miten ihmiset käyttävät niitä ja mitä ongelmia verkkoihin liittyy. Selvitämme myös, osaavatko vanhemmat ihmiset käyttää nettiä ja miten verkoista saataisiin kaikki irti. Tämä lisäisi hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta.

Tutkimuksen rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordforsk. Arktisen keskuksen lisäksi siihen osallistuu tutkimuslaitoksia myös Norjasta, Ruotsista ja Iso-Britanniasta.

Hossainin oma kiinnostus inhimilliseen turvallisuuteen on herännyt vähitellen. Hän teki väitöskirjansa kivikovasta turvallisuusaiheesta, YK:n turvallisuusneuvoston harkintavallan rajoista.

–Nykyään inhimillinen tai pehmeä turvallisuus kiinnostaa minua kuitenkin enemmän. Se antaa laajemman näkökulman asioihin.

Hossain aloitti tutkijana Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutissa vuonna 2007. Instituutin silloinen johtaja Timo Koivurovaantoi hänelle ensimmäinen tehtävän: kirjoita artikkeli eri jääkarhuregiimeistä eli jääkarhua koskevista kansainvälisistä hallintajärjestelmistä.

Hossain ei ollut kuullutkaan koko aiheesta, hädin tuskin edes arktisesta alueesta.

– Järkeilin, että Arktis on Antarktiksen eli Etelämantereen vastakohta, ja että jääkarhut ovat samanlaisia kuin ruskeakarhut, mutta valkoisia.

Arktista aluetta koskeva regiimi löytyi heti. Hossainin ihmetykseksi Etelämannerta käsittelevää jääkarhuregiimiä ei kuitenkaan löytänyt mistään.

– Ujostelin pitkään, ennen kuin uskalsin pyytää Timolta neuvoa. Lopulta rohkaistuin ja kysyin, mistä tässä on kyse. Timoa hymyilytti.

Tämän jälkeen Hossain oppi nopeasti, missä jääkarhut asuvat.

Ja yhteistyö Koivurovan kanssa jatkui. Kun tämä valittiin Arktisen keskuksen johtajaksi reilu vuosi sitten, Hossainista tuli hänen seuraajansa Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin johtajana.

Hossain on myös oppinut viihtymään Rovaniemellä. Hän sanoo pitävänsä talvesta eikä suunnittele paluuta Bangladeshiin.

– Kaikki lapseni ovat syntyneet Suomessa. Tämä on heidän kotinsa.

KUKA?

Kamrul Hossain

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin johtaja.

Syntynyt vuonna 1972 Bangladeshissa.

Muutti Suomeen vuonna 1996 ja opiskeli Helsingissä. Väitteli oikeustieteen tohtoriksi Rovaniemellä Lapin yliopistossa vuonna 2007.

Perhe vaimo ja kolme lasta.

Oho! Nauttii ruuanlaitosta. Valmistaa mielellään poroa bangladeshilaisittain.

Tykit jylisevät Mansikkanokalla – Lumilinna alkaa nousta...

Lunta kasaan, muotit paikoilleen ja uusi Lumilinna on kohta siinä - hyvä niin.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Tykit jylisevät Mansikkanokalla – Lumilinna alkaa nousta

LAPIN UUTISET3.12.  16.28

MATTI NIKKILÄ

Lumetuslaitteet käynnistettiin perjantaina. Lauantain vastainen yö oli kylmä, joten lunta syntyi kiitettävästi.

 

Matti Nikkilä

Varma talven tulon merkki Kemin keskustassa, Lumilinnan lumen valmistaminen, nähtiin tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin.

Lumitykit rakentamismateriaalin tekemistä varten käynnistettiin perjantaina illalla, ja lauantaina rivi tykkejä puhalsi lunta tuulen johdattamana päin merta.

– En muista että minun aikanani, eli viimeisen kuuden vuoden aikana, lumen tekoa olisi pystytty aloittamaan näin aikaisin, sanoo Kemin matkailun toimitusjohtaja Susanna Koutonen. Hän sanoo, että kuusi vuotta sitten talvi oli suotuisa rakentamista ajatellen. Jos säät ovat suotuisat, töihin saatetaan päästä jo ensi viikolla.

Lumen tekemiseen vaaditaan kuiva sää sekä noin 7–8 astetta pakkasta. Vielä ankarampi pakkanen voi olla eduksi lumenteossa.

Lumilinnan avautumiseen varhainen rakentamisen aloitusajankohta ei vaikuta. Sen sijaan työmaavierailuja tai tilauskäyntejä pystytään tekemään ehkä hieman tavallista enemmän.

Tällä kaudella Lumilinnan teemana on Suomi 100 vuotta. 22. Lumilinnan avajaiset ovat 21. tammikuuta 2017.

Miten tämä on mahdollista?

"Se on sellainen konsultti!" usein todetaan - varsinkin mehevissä vitseissä. Kieltämättä vitsit tulivat mieleeni lukiessani kaksikin artikkelia Pohjolan Sanomista Kemin päiväkoti- ja kouluasioista. Vakavasti puhuen asiassa vitsit ovat vähissä.

Luonnollisesti kemiläisenä veronmaksajana minua kiinnostaa, kuinka paljon em. konsulttityö mahtoi maksaa Kemin kaupungille...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista reippaasti tuunattuna:

Kemin koulutuslautakunta teilasi konsultin selvityksen kouluverkosta – kukaan ei kannata

Lautakunnassa kukaan ei äänestänyt koulutoimenjohtajan esityksen puolesta.

LAPIN UUTISET25.11.  07.40 Päivitetty  07.55

Matti Nikkilä

Kemin koulutuslautakunnalle ei kelvannut konsultin esitykseen pohjautunut esitys kouluverkosta.

Konsultti ennusti, että Hepolan koulu lakkaisi 2020-luvulla. Konsultti esitti myös, että Marttalan, Toivolan ja Ruutin päiväkodit yhdistettäisiin ja että ne muuttuisivat myös palvelusetelipäiväkodeiksi. Myös Peurasaaren päiväkoti olisi muuttunut palvelusetelipäiväkodiksi.

– Konsultin esitys oli niin radikaali, että jäljelle ei olisi jäänyt kuin 1–9 luokkien koulut keskustassa sekä Syväkankaalla. Karihaaran koulu olisi muuttunut 1–6 luokkien kouluksi ja sitä ideaa emme ymmärtäneet, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Juha Taanila. Konsultin selvityksessä oli Taanilan mukaan piirteitä, missä asioita yritettiin vakuuttaa tilastoilla ja ennusteilla, jotka tosiasiassa voivat muuttua nopeasti.

– Siinä mentiin liian talouspainotteisesti ja tilastot edellä. Ihmiset kuitenkin liikkuvat.

Oppilasmääräennusteet ovat menneet Kemissä aiemminkin pieleen. Näin tapahtui muutama vuosi sitten keskustan suhteen.

– Kivikon koulukaan ei täyty niin nopeasti kuin ennustettiin. Konsulttipapereissa esitettiin tätäkin.

Käsiteltävänä olevassa esityksessä oli niputettu päiväkotiverkko ja kouluverkko. 

Päätöksenteko päiväkotiverkon suhteen on kuitenkin mennyt tältä erää jumiin sen myötä, kun kaupunginhallitus päätti pyytää päivähoidon palvelusetelin suhteen lisäselvityksiä. Ne valmistuvat keväällä. Lautakunnalle jäi mahdollisuus päättää vain akuuteimmista asioista.

– Meillä kiireellisempänä asiana oli se, että Hepolassa pitää olla päiväkoti. Toinen kiireellinen asia on, että Karihaaran koulun remontti pitää saada käyntiin. Esitämme suunnittelurahaa myös Takajärven koulua varten.

Tiistain kokouksessa äänestettiin useaan kertaan. Lopulta vastakkain olivat puheenjohtaja Taanilan ja konsultin selvityksen mukainen esitys. Seitsemän lautakunnan jäsentä äänesti Taanilan esityksen puolesta. Kaksi äänesti tyhjää.

– Äänestystulos osoittaa, että tässä vaiheessa ei enää kukaan lautakunnan jäsenistä ollut konsulttiesityksen takana.

Asiassa esittelijänä ollut koulutoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen sekä lautakunnan jäsen Kari Ikäläinen jättivät päätöksestä eriävät mielipiteet.

Kemin kouluverkko jäi pöydälle

LAPIN UUTISET28.11.  20.27

 Matti Nikkilä

Kemin kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle selvityksen kaupungin koulu- ja päiväkotiverkosta. Asiaa käsiteltiin kokouksessa, mutta kaupunginhallitus ei halunnut tehdä siitä päätöstä.

– Selvitys oli niin epäselvä ja asiaan liittyvät investoinnit ovat niin kovat, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Pasoja. Kouluverkon käsittely jätettiin seuraavaan, joulukuun 7. päivän kokoukseen. Silloin myös kaupungin poliittiset ryhmät ottavat kantaa asiaan.

Kaupunginhallitus kävi läpi myös ensi vuoden talousarvion.

– Kävimme esityksen läpi ja siihen tulee vielä muutamia viilauksia. Saamme asian valtuuston käsiteltäväksi joulukuun 20. päivä.

Kuka koviten sanoo...

Taannoin Suomen presidentti Sauli Niinistö otti mielestäni asiallisesti kantaa Suomen valtionjohdon toimenpiteisiin Venäjän suhteen.

Lyhyt tekstinpätkä asiasta:

Hän huomautti, että Suomen valtiojohto on tuominnut Venäjän toimet Krimillä, Ukrainassa ja Syyriassa.

”Kovin vaikea ajatella, mitä on jäänyt sanomatta. Sankaruuden saavuttaminen siinä kilvoittelussa, kuka koviten Venäjästä sanoo, alkaa vaatia kekseliäisyyttä.”
_________________________________________________________________________

Viime aikoina on lilliputti- ja yksiasia-Suomessa vellonut monta viikkoa mediassa pääministeri Juha Sipilän jääviysasia Terrafamen suhteen ja viime viikonvaihteessa käyty sähköpostiviestintä Ylen toimituksen suuntaan.

Todella herkullinen tilanne irrotella asiassa. Asiaa jonkin verran seuranneena minulle on muodostunut käsitys, että nyt kilpaillaan siitä, kuka koviten ja tympeimmin uskaltaa sanoa em. asiasta.

Seurasin eilen pätkän uteliaisuuttani TV 1:n yhtä inhokkiohjelmaani > Pressiklubia. 

Aloin lähes voida pahoin kuunnellessani sitä oksettavaa paatosta, jota kaikki ohjelmassa olleet esittivät muka sananvapauden nimissä. Kyllä pääministeri Juha Sipilää lyötiin kuin vierasta sikaa.
Parhain/pahin kommentti mielestäni oli vääräleuka Jouni Tervon loukkaava ja ala-arvoinen heitto: " Sipilän perusvirhe on, että hän lähti politiikkaan!" Muut hymynvirne suupielissä nyökyttelivät asialle.

Sananvapauden ja journalismin nimissä toki näinkin saa sanoa, mutta mielestäni em. tyyppisillä irrotteluilla henkilö munaa lopullisesti itsensä ja menettää uskottavuutensa.

On syytä muistaa, että Suomen Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sattuu olemaan Suomen tasavallan pääministeri - ei hän ihan turha jätkä sentään ole - päinvastoin...

Areena > Arenan

Jakso 36 | Pressiklubi

Yle TV1 | Katseluaika päättyy 1.1.2017

Mistä Ylen ohjelmissa saa puhua? Studiossa Atte Jääskeläinen, Anu Koivunen ja Jouni Tervo.

__________________________________________________________________

Todettakoon avoimesti, että toista inhokkiohjelmaani, Uutisvuotoa en ole vuosikausiin katsonut kuin muutaman sekunnin - pakkosyöttönä - kanavia selaillessani.

Lehdestä luin hetki sitten mm. seuraavaa: Myös Uutisvuodon kapteeni, kirjailija Jari Tervo kommentoi ”Ylegatea” kovin sanoin. Hän sanoi ohjelmassa, että pääministeri on painostanut Yleisradiota ja Yleisradion journalistinen johto on taipunut.

Tervo sanaili, että Yle olisi hyllyttänyt jutut siksi, että asia on kesken. Tervo jatkoi, että oikeastaan koko maailman luonne on se, että se on kesken.

– Se ei ole koskaan valmis. Se on aina kesken ja sen jälkeen se loppuu. Siitä maailmanlopusta voisi Yle tehdä jonkun pienen jutun, Tervo nauratti yleisöä.
________________________________________________________________________
Voi populismin populismia! Kyllä se on hauska mies, turhake, yleisökin ihan nauraa ihan ratketakseen...

Nyt se on taas tehty - joulupiparien paistaminen...

Vaimollani on erinomainen joulupipariresepti. Hän on saanut sen sisareltaan yli kolmekymmentä vuotta sitten. Meillä on tehty sen reseptin mukaisesti pipareita 1980-luvun puolesta välistä alkaen.
Voin vakuuttaa, että nämä piparit maistuvat. Luonnollisesti on kyseessä täysin makuasia, mutta minun mielestäni en ole syönyt yhtä hyviä pipareita missään enkä koskaan.

No joka tapauksessa vaimoni teki eilen piparitaikinan - perinteisen runsaan, jota hän on aikonut jo monen vuoden aikana pienentää. 
Taas kuitenkin päätimme, että eiköhän vielä tänä jouluna tehdä entisen kokoinen satsi...

Tänä aamuna aloitimme paistamisprosessin. Vaimoni kaulitsi ja irrotteli pelleille + lisäleivinpapereille "raakapiparit" ja minä aloitin uunin lämmettyä paistamisen.
Olemme tällä työnjaolla hoitaneet asian muutaman vuoden aikana ja se toimii.

Pipareiden paistaminen on tarkkaa puuhaa. Saada tuotteet oikeanruskeaan väriin on sekunneista kiinni. Tällä kerralla en onnistunut polttamaan yhtään pellillistä, ilmeisesti olin poikkeuksellisen skarppina uunin ääressä.
Aikaa koko tapahtumassa meni noin neljä tuntia. Todennäköisesti monta pussillista joulupipareita menee maistiaisiksi ystäville/tutuille, mikäli entiset merkit paikkansa pitävät. 

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että kesken prosessin soi ovikello. Vaimoni meni avaamaan. Ovella oli kaksi nuorta neitoa, Jehovan todistajaa Vartiotorni-äänenkannattajaa jakamassa. He saivat tuoreita joulupipareita maistiaisiksi, arvelen, että maistuivat...