Raportti: USA edelleen suurin aseiden viejä – Kiinan osuus lähes kaksinkertaistui...

Toimin tällä kerralla tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Raportti: USA edelleen suurin aseiden viejä – Kiinan osuus lähes kaksinkertaistui

Koko maailman asekaupan määrä on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Kiina on noussut kolmanneksi suurimmaksi aseiden viejäksi.

Ulkomaat

22.2.2016 klo 11:23päivitetty 22.2.2016 klo 13:23

Kiinalainen Type 96 A -mallin tankki.Yuri Kochetkov / EPA

MIKKO KUUSISALOYle

Jaa artikkeli Facebookissa95

Jaa artikkeli Twitterissä

Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (Sipri) maanantaina julkaiseman raportin mukaan(siirryt toiseen palveluun) Yhdysvallat on edelleen maailman suurin aseiden viejämaa.
Toisena on Venäjä ja sen jälkeen kolmannelle tilalle on noussut Kiina, jonka raskaiden aseiden vienti on lähes kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana.

Sekä Yhdysvallat että Venäjä ovat kasvattaneet osuuttaan asekaupasta. Yhdysvaltojen osuus kasvoi 27 prosentilla ja Venäjän 28 prosentilla. Neljäntenä ja viidentenä olevien Ranskan ja Saksan osuus puolestaan laski.

Yhdysvaltojen osuus koko maailman asekaupasta on kolmanneksen ja Venäjän neljänneksen.

Yhdysvallat vienyt aseita lähes sataan maahan

Siprin ase- ja sotilastutkimusohjelman johtajan Aude Fleurantin mukaan Yhdysvalloilla on voimassa useita jo aiemmin solmittuja vientisopimuksia. Se on muun muassa tehnyt kaupat yli 600 F-35-hävittäjästä.

– Yhdysvallat on myynyt tai lahjoittanut aseistusta ainakin 96 maahan viimeisten viiden vuoden aikana, Fleurant sanoi.

Venäjän asekaupan määrä laski vuosien 2014-2015 aikana, kun länsimaat määräsivät sille pakotteita Ukrainan kriisin vuoksi.
Suurin osa Venäjän myymistä aseista viedään Intiaan, mutta Sipri nosti raportissaan esille myös Itä-Ukrainan kapinalliset yhtenä aseiden vastaanottajana.

Yhdysvaltalainen F-35-hävittäjä.US Air Force / EPA

Koko maailman asekauppa kasvanut

Koko maailman asekaupan määrä kasvoi 14 prosentilla vuosien 2011-2015 aikana verrattuna tätä edeltäneeseen viisivuotiskauteen. Aseviennin määrä Afrikkaan, Aasiaan ja Lähi-itään on kasvanut raportissa tarkastellulla kaudella. Myös edellisten viiden vuoden aikana asevienti näille alueille kasvoi.

Viiden suurimman aseidenviejämaan osuus koko maailman asekaupasta on 74 prosenttia.

Eurooppaan suuntautuneen aseviennin määrä on laskenut huomattavasti ja Amerikkoihin suuntautuva asevienti on laskenut hieman.

Suurimmat aseiden ostajamaat olivat järjestyksessä Intia, Saudi-Arabia, Kiina, Arabiemiraatit ja Australia. Niiden osuus maailmankaupasta oli vähän yli kolmanneksen.
Saudi-Arabian aseostot lähes kolminkertaistuivat ja myös kymmenen joukossa olevan Vietnamin puolestaan lähes seitsenkertaistuivat edellisiin viiteen vuoteen verrattuna.

Koko maailman asekauppa on ollut tämän vuosisadan aikana kasvussa sen laskettua hieman sitä edeltäneiden 20 vuoden aikana.

S-300-ohjusjärjestelmiä esillä sotateollisuusnäyttelyssä Zhukovskissa, Venäjällä elokuussa 2014. Venäjä ja Iran sopivat kyseisen ohjusmallin kaupoista jo vuonna 2007, mutta Iranin-vastaiset pakotteet lykkäsivät ohjusten toimituksia tämän vuoden alkuun.Sergei Chirikov/ EPA

Kiinan aseteknologia kehittynyt vuosikymmenen aikana

Kiinan asetuonti laski kyseisellä viisivuotiskaudella neljänneksellä, minkä on tulkittu johtuvan kasvavasta luottamuksesta maan omaa aseteollisuutta kohtaan, vaikka monilla keskeisillä osa-alueilla on edelleen heikkouksia.

Kiinan asevienti puolestaan kasvoi 88 prosenttia, vaikka sen osuus koko maailman aseviennistä on edelleen vain hieman alle 6 prosenttia.

– Kymmenen vuotta sitten Kiina pystyi tarjoamaan vain aseteknologiaa, joka ei ollut erityisen kehittynyttä, mutta nyt asia on muuttunut, Siprin ase- ja sotilastutkimusohjelman vanhempi tutkija Siemon Wezeman sanoi.

– Heidän nyt myymiensä aseiden teknologia on paljon kehittyneempää kuin kymmenen vuotta sitten ja se herättää kiinnostusta myös suurempien ostajien keskuudessa, Wezeman sanoi.

Pakistan kiinalaisaseiden suurin ostaja

Kiina on käyttänyt miljardeja kehittäessään aseteollisuuttaan osaksi sen vuoksi että sen kiinnostus Etelä-Kiinan mereen ja Intian valtamereen on kasvanut. Se myös pyrkii kasvattamaan osuuttaan kansainvälisestä asekaupasta muita halvemmilla hinnoillaan.

Kiinan koko sotilasbudjetti vuonna 2015 oli noin 127 miljardia euroa. Se kasvoi edellisestä vuodesta 10 prosenttia.

Suurin osa Kiinan asekaupasta suuntautuu Aasiaan ja Oseaniaan. Suurin ostaja on Pakistan, jonka osuus oli 35 prosenttia. Kiina ja Pakistan ovat liittolaisia ja niiden läheiset sotilaalliset suhteet ovat hermostuttaneet naapurimaa Intiaa, joka sekin pyrkii kehittämään omaa aseteollisuuttaan.

Lähteet: AFP, Reuters, Yle Uutiset

Sakari Sakke Pietilän sanomaa...

Kirjoitin alla olevan artikkelin 15.09.2014

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, sanotaan suomalaisittain.

Olen kerran ollut kuuntelemassa Sakari Sakke Pietilän rentoa, vauhdikasta ja mielenkiintoista esitelmää. Se tapahtui kauan sitten Tampereella Ammatillisten Oppilaistosten Opettajien AOO ry:n vuosikokouksen ja koulutuspäivien yhteydessä.

Sakke otti suvereenisti yleisönsä - nimenomaan hänen bodylanguage, kehonkieli oli vakuuttavaa.

Opetustyössä ollessani otin uuden ryhmän huolellisesti vastaan.Kerroin hyvin avoimesti, laajasti ja kukaties turhankin monipuolisesti itsestäni - tavoitteistani opettajana. Kävimme porukalla läpi myös koko alkavan luokan, oppilas oppilaalta heti koulunkäynnin alkmetreillä. Mikäli vielä oikein muistan, siitä oli hyötyä myöhäisemmässä vaiheessa.

Oman osuuteni lopuksi muistin aina sanoa: "Olen harvinaisen mukava ihminen, mikäli joku teistä saa minun kanssani riidan aikaan, saa kyllä tonkia itseään!" Onneksi hyvin harvoin jouduimme törmäyskurssille.

Edellä mainittu lause kuuluu edelleen sanavarastooni...

Suoraa nettilainausta Ylen sivuilta:

Hankalia ihmisiä on olemassa! Sakari Pietilä antoi jääkiekko- ja yritysvalmentajakokemuksen pohjalta viisi vinkkiä heidän kohtaamiseen.

1. Älä usko kuulopuheita, kohtaa ennakkoluulottomasti. Kuuntele ihmistä avoimesti ja luo oma mielipiteesi. Kaikille ihmisille pitää antaa mahdollisuuksia.

2. Kerro työyhteisön tavoitteet, pelisäännöt ja normit. Myös se, mitä hankalalta ihmiseltä odotetaan, mikä on hänen tehtävänsä ja roolinsa. Hyväksytä nämä asiat. Tämän jälkeen voit antaa palautetta, jos toiminta ei ole roolin mukaista. Kun yhteiset pelisäännöt, tavoitteet ja odotukset ovat selkeitä, niihin on helppo vedota.

3. Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää! Kukaan ei ole sen suurempi kuin joukkue, kaikki ovat osa sitä ja sitä varten. Hyvä työyhteisö ei kuitenkaan tapa yksilöllisyyttä ja luovuutta. Yksilö tekee jutut, mutta ilman muita jutut eivät toimi. Negatiivinen bodylanguage, vähättelevät ilmaisut, äänen sävy, juoruilu ja selkään puukotus tuhoavat joukkueen rakennetta. Sellaista ei pidä sallia.

4. Luota ryhmän sisäiseen säätelyyn. Jos joukkueessa on selkeät pelisäännöt, sosiaalinen paine on eteenpäin vievä voima. Ihmisille pitää antaa mahdollisuuksia, mutta jos joku ei toimi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan, siitä seuraa luonnollisesti sovitut sanktiot. Työkavereilla on oikeus vaatia tiukkojakin suorituksia tavoitteiden eteen. Vaatiminen on myös arvostamista! Jos joku ihminen imee vain energiaa, joutuu hän ulkokehälle, ja mahdollisesti kokonaan pois joukkueesta.

5. Aina joukkueellakaan ei voi olla huippufiilis, mutta työt on tehtävä. Kavereita pitää tukea ja yrittää luoda toisia arvostava ilmapiiri selkään puukottamisen sijaan.

_____________________________________________________________________

Edelliseen jatkokommentteja:

Olen viime aikoina joutunut avoimesti törmäyskurssille yhdistyskuvioissa, joihin olen jäänyt roikkumaan eläkkeelle jäätyäni yli kahdeksan vuotta sitten.
Tunnustan toki sen, että olen ns. vanha pieru ikäni puolesta, mutta se ei onneksi estä minua yhä edelleen ajattelemasta ja suunnittelemasta lähitulevaisuutta, vaikka minulla onkin viimeinen väri hiuksissani ja olen kukaties kohta neljännellä kvartaalilla...

Aivan viime päivinä on alkanut ilmetä voimakkaasti ikärasismia, josta olen erityisen huolissani.

Väitän, että mm. minulla on aimo annos elämänkokemusta myös ammattijärjestökokemusta, vaikka muille jakaa. Näyttää siltä, että ns. hiljaiselle tiedolle ei ole juurikaan ottajia.

Toisaalta minun lienee syytä ymmärtää sammutella intoani muiden ohjeistamiseen, vähempikin varmaan riittää.

Analyysi: Venäjä ei ole koskaan syyllinen – se vain reagoi...

Jatko-osa sarjastamme En minä mutta pojat...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 

Analyysi: Venäjä ei ole koskaan syyllinen – se vain reagoi

Presidentti Vladimir Putinin mielestä Syyrian ja Ukrainan sodat johtuvat länsimaista.

Ulkomaat

28.10.2016 klo 14:24

Vladimir Putin puhui Valdai-klubin tapaamisessa Sotshissa torstaina.Michael Klimentjev / EPA

KERSTIN KRONVALLYle

@KKronvall

Jaa artikkeli Facebookissa6

Jaa artikkeli Twitterissä

Presidentti Putinin ominaisuuksiin kuuluu halu vastata nopeasti tapahtumiin. Hän on luonteeltaan kärsimätön ja tehokas. Siksi hänelle on luontevampaa tehdä nopeita päätöksiä kuin pohtia pitkään.

Tunnettu venäläisjournalisti, kymmenen vuotta sitten murhattu Anna Politkovskaja kuvaili kerran Ylelle Tšetšeniassa Putinia sanomalla hänen olevan ”reaktiivinen, ei proaktiivinen”.

Tämä on ehkä yksi syy siihen, että Putin niin usein jonkun ongelman tai kriisin yhteydessä sanoo: ”Emme me sitä aloittaneet”.

Putinin mielestä hän ja virallinen Venäjä vain reagoivat.

Näin hän kommentoi myös Syyrian tilannetta ja Itämeren alueen lisääntynyttä varustelua torstaina päättyneessä Valdai-klubin vuosittaisessa tapaamisessa Sotshin Krasnaja poljanassa.

Valdai-klubi on Kremliä lähellä oleva keskustelufoorumi, johon vuosittain kutsutaan tutkijoita ja poliitikkoja sekä Venäjältä että ulkomailta. Keskusteluja käydään suljetuissa kokouksissa.

Huoli vaikutuspiirin kutistumisesta

Venäjän näkökulmasta Nato on vahvistamassa sotilasvoimaansa Itämeren ympärillä. Venäjä vain reagoi siihen.

Venäjän vallanpitäjät antavat mielellään kuvan, että Nato on melkein ympäröinyt Venäjän. Siksi maan on venäläisten vallanpitäjien mukaan reagoitava uuteen turvallisuustilanteeseen vahvistamalla rajojensa puolustusta.

Todellisuudessa Venäjän yhteiset rajat Naton kanssa ovat mitättömän lyhyitä.

Todennäköisintä Venäjän kannalta on geopoliittisen vaikutusvallan väheneminen lähialueilla. Tämä alkoi heti Neuvostoliiton hajottua, mutta voimalla ajatus nousi venäläisten arkitodellisuuteen vasta loppuvuodesta 2013 Ukrainan kriisin alettua.

Ukrainaa ei päästetä otteesta

Baltian maat olivat jo aikaisemmin liittyneet sekä EU:hun että Natoon. Se kismitti Venäjää, mutta ne olivat pieniä maita, jotka eivät olleet kulttuuriltaan yhtä lähellä Venäjää kuin Ukraina.

Putin totesi Valdai-klubissa Ukrainan ja Venäjän olevan yhtä kansaa.

– Me pystymme korjaamaan suhteemme, hän myös painotti. Miten tämä tapahtuisi, jäi auki.

Venäjän kuvaus Ukrainen kriisin synnystä ja kehityksestä on yksiselitteinen. Yhdysvallat ja muut länsimaat yllyttivät ukrainalaisia kapinaan laillista valtaa vastaan ja syntyi kaaos.

– Meidän oli pakko suojella venäläistä kansanosaa Itä-Ukrainassa, Putin lausui hiljattain investointifoorumilla Moskovassa.

Tämän tulkinnan mukaan Venäjä siis vain reagoi siihen, mitä Ukrainassa tapahtui.

Syyriassa kuoli ihmisiä jo ennen Venäjän pommituksia

Sama koskee Syyriaa. Putin ja muut korkeat poliitikot Venäjällä nostavat usein esille tosiasian, että sota Syyriassa oli jatkunut jo monta vuotta ennen kuin Venäjä liittyi siihen.

Siksi Venäjän mielestä länsimailla ei ole nyt oikeutta tuomita tämänhetkisiä sotatoimia siellä.

Venäjän näkökulmasta Syyrian sota on hirvittävä, mutta looginen seuraus Yhdysvaltain politiikasta.
Se katsoo, että Yhdysvallat ensin tahallisesti sysäsi Irakin ja Libyan sekasortoon puuttumalla maiden sisäiseen tilanteeseen sekö kukistamalla Saddam Husseinin ja Muammar Khadaffin.

Venäjän mukaan Syyrian sota on osa samaa kaoottista kehitystä.

Valdai-kokouksessa Vladimir Putin sanoi, että Yhdysvaltojen puuttuminen suvereenien valtioiden sisäisiin asioihin on johtanut kaaokseen, jossa nykyinen terrorismi syntyi.

– Nyt meidän on toimittava eikä vain puhuttava, hän totesi.

Jo ennen Putinin saapumista Valdai-klubin nelipäiväisessä tapaamisessa oli keskusteltu laajasti maailmanpolitiikan blokeista ja suurvalloista.

EU:n vaikutusvalta vähenee

Venäläistutkijoiden näkemys vaikutti olevan, että Euroopan Unioni on voimaton muun muassa pakolaistilanteen edessä. Siksi he arvioivat EU:n vaikutusvallan maailmalla vähenevän.

Valdain kokouksessa puhuneiden tutkijoiden mukaan maailmaan muodostunee uusia yhteistyöblokkeja taloudessa ja politiikassa. Heidän mukaansa avoin kysymys on, mihin suuntaan Venäjän kannattaa suuntautua. Keskustelijoiden piirissä suosituin vaihtoehto oli lisätä yhteistyötä Kiinan ja Intian kanssa.

Tosin he eivät sulkeneet pois uutta lähestymistä tai yhteistyötä EU:n ja jopa Yhdysvaltojen kanssa.

Putin ei myönnä suosivansa Trumpia

Mikään ei liikahda siihen ennen kuin Yhdysvalloilla on uusi presidentti. Putin vaikutti ärsyyntyneeltä toistaessaan saman, minkä hän on sanonut monta kertaa aiemmin uudesta presidentistä.

– Olemme valmiit yhteistyöhön sen henkilön kanssa, jonka Yhdysvaltojen kansa valitsee presidentikseen – edellyttäen, että hän haluaa yhteistyötä.

Putin kiisti kategorisesti Venäjän puuttuneen Yhdysvaltain vaaleihin tai sen, että hän itse tukisi Donald Trumpia.

– On pötypuhetta, että tukisimme häntä, Putin sanoi.

Hän selitti Trumpin suosiota omalla tavallaan.

– Trump on valinnut linjan, jota tukevat ihmiset ovat väsyneet vuosikausia vallassa olleeseen eliittiin.

Näin kuvaili todellista valtaa Venäjällä käsissään pitävä Vladimir Putin.

Aiheellinen tuotereklamaatio ja siihen suhtautuminen...

Suunnitellun vanhenemisen strategia – liitetään nykyisin olennaisesti esineisiin, tuotteisiin. 

Jo minunkin iässä muistellaan mielellään, miten entisinä hyvinä aikoina esineet, tuotteet kestivät. 
Mainoksissakin todettiin. ”Ne kestävät isältä pojalle!” Kuulen monen nuoremman sukupolven edustajan mutisevan: ”Nyt kyllä taitaa muisti pätkiä!” 
Ei pätki ainakaan tässä asiassa, vaan kyllähän ne kestivät ja kaiken lisäksi niitä kannatti korjata…

”Niin, niin mutta kuka nyt vanhaa roinaa nykyaikana nurkissaan pitää?” kysyvät dynaamiset, kertakäyttökulttuurin kyllästämät edustajat – nykynuoret.

Ekologisesti orientoitunut ihminen haluaa käyttää tavaroitaan mahdollisimman pitkään. Hän pyrkii tietoisesti torjumaan muodin, uusien keksintöjen ja mainosten houkutukset ja käyttää samoja vanhoja

esineitä vuodesta toiseen. 

Tunnistan itseni em. maininnoista ja siksi minusta on harmillista, kohtuutonta, että hyväksi havaittu tuote hajoaa selvästi ennen aikojaan.
Minulle kävi alkusyksystä näin. Tein aiheellisen reklamaation netin kautta ja sain paluupostissa erittäin asiallisen vastauksen ja kehotuksen lähettää tuote valmistajalle tutkittavaksi - hyvä niin.

Suomen Kuntavaalit huhtikuussa 2017...

Olen päättänyt pitää lähestyviä kuntavaaleja esillä Blogisivullani. Miksi? Siksi, että toivon mm. kylmien tilastolukujen lämmittävän lukijan tutustumaan eri puolueryhmittymien vaaliteemoihin ja lähtemään aikanaan äänestyspaikalle.

Alla olevista taulukoista on luettavissa, että kuntavaalien äänestysprosentti Suomessa on alle 60% > neljä kymmenestä suomalaisesta on jättänyt äänestämättä. Nukkuvat-puolue on kirkkaasti Suomen suurin puolue. 

Suora nettilaineus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Koko maa - Puolueiden kannatus 

Tiedot päivitetty	6.11.2012, 12.23	Äänioikeutettuja	4 303 064
Äänistä laskettu	100,0%	Hyväksyttyjä ääniä	2 493 522
Äänestysprosentti	58,3%	Hyväksyttyjä ääniä 2008	2 554 319
Äänestysprosentti 2008	61,3%	Hyväksyttyjä ääniä 2011	2 939 571
Äänestysprosentti 2011	70,5%	Hylätyt äänet	13 723

	Kannatus 2012		Muutos kuntavaalit 2008		Muutos eduskuntavaalit 2011
Puolue	Prosenttia	Ääniä	Prosentti­yksikköä	Ääniä	Prosentti­yksikköä	Ääniä
KOK	21,9	545 889	-1,6	-53 259	+1,5	-53 249
SDP	19,6	487 924	-1,7	-54 198	+0,5	-73 634
KESK	18,7	465 167	-1,4	-48 033	+2,9	+1 901
PS	12,3	307 797	+7,0	+170 039	-6,7	-252 278
VIHR	8,5	213 100	-0,4	-15 177	+1,3	-72
VAS	8,0	199 615	-0,8	-24 555	-0,1	-39 424
RKP	4,7	117 865	0,0	-2 361	+0,4	-7 920
KD	3,7	93 257	-0,4	-13 579	-0,3	-25 196
Muut	1,7	41 358	-0,8	-20 311	+1,3	+29 595
SKP	0,4	11 174	-0,1	-2 812	+0,1	+1 942
PIR	0,2	5 986	+0,2	+5 986	-0,3	-9 117
ITSP	0,1	1 303	0,0	-179	-0,1	-1 933
M11	0,1	1 258	+0,1	+1 258	-0,2	-6 246
KTP	0,0	704	0,0	-361	0,0	-871
KÖY	0,0	572	0,0	-487	0,0	-763
STP	0,0	538	0,0	-165	0,0	-1 319
VP	0,0	15	0,0	+15	-0,1	-4 270

Lapin vaalipiiri - Kemi - Puolueiden kannatus 

		Kunnan valtuustopaikat	43
		Valtuustopaikkojen muutos	0
Tiedot päivitetty	6.11.2012, 12.23	Äänioikeutettuja	18 274
Äänistä laskettu	100,0%	Hyväksyttyjä ääniä	10 010
Äänestysprosentti	55,3%	Hyväksyttyjä ääniä 2008	11 145
Äänestysprosentti 2008	60,8%	Hyväksyttyjä ääniä 2011	12 194
Äänestysprosentti 2011	66,6%	Hylätyt äänet	90

	Kuntavaalit 2012			Muutos kuntavaalit 2008			Muutos eduskuntavaalit 2011
Puolue	Prosenttia	Paikkoja	Ääniä	Prosentti­yksikköä	Paikkoja	Ääniä	Prosentti­yksikköä	Ääniä
VAS	32,3	15	3 236	-2,2	-1	-617	+4,3	-180
SDP	23,6	10	2 360	-0,6	-1	-333	+4,7	+61
KESK	16,8	7	1 677	-0,6	-1	-261	+2,6	-47
KOK	13,3	6	1 336	-0,6	0	-223	+2,6	+30
PS	8,7	4	874	+6,2	+3	+597	-13,0	-1 779
VIHR	2,3	1	233	-1,1	0	-149	-1,0	-171
SKP	1,3	0	128	-0,4	0	-60	+0,6	+48
KD	0,8	0	79	-0,1	0	-17	-0,7	-98
KTP	0,7	0	73	-0,7	0	-86	0,0	-14
M11	0,1	0	14	+0,1	0	+14	0,0	+2

Kemi odottaa kiinalaisen Kaidin miljardi-investointia biopolttoainejalostamoon. Tieverkko, rautatie, Lapin ainoa syväsatama ja lentokenttä mahdollistaisivat tuotantorakenteen monipuolistamisen, mutta muutos on hidasta. Vasemmistoenemmistöisen kaupungin keskeisimmät ongelmat ovat rakennetyöttömyys, velkaantuneisuus ja suhdannevaihteluille altis vientiteollisuus. Metsäteollisuuden muutokset ovat vieneet tuhansia työpaikkoja jalostuksesta. Lumilinna, jäänmurtaja Sampo ja Digipoliksen kiitosta saanut toiminta eivät ole onnistuneet luomaan riittävästi uusia työpaikkoja. Kemi toimii silti alueensa keskuksena, jossa naapurikunnista käydään töissä. Tiivis kaupunkirakenne, uudet asuntoalueet meren rannalla, puurakentaminen sekä runsas kulttuuritarjonta houkuttelevat uusia toimijoita. Kemi olisi valmis kuntaliitoksiin naapureidensa kanssa, mutta tunne ei ole aina ollut molemminpuolinen. Kaupungin iso ilo oli PS Kemin nousu viime vuonna Veikkausliigaan.

Kemin asukasluku on 21 758 ihmistä (31.12.2015). Kemi sijaitsee Lapin maakunnassa.

Osallistu vaalikoneen tekoon

Mikä Kemin asioissa mättää? Mistä pitäisi puhua? Lähetä meille (Yle) kysymys tai kommentti, hyödynnämme niitä kuntavaalikoneen tekemisessä keväällä 2017.