torstai 20. lokakuuta 2016

Suomalainen yritys tekemässä tieteellisen läpimurron – ratkaisee take away -mukien maailmanlaajuisen ongelman...

Toivotaan, että alla olevan artikkelin "uusmukit" läpäisevät testit, osaamisalue on vaikea...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Suomalainen yritys tekemässä tieteellisen läpimurron – ratkaisee take away -mukien maailmanlaajuisen ongelman

Kotkamillsin kehittämän kertakäyttöisen kahvikupin idea on siinä, ettei kartonkia tarvitse päällystää muovilla.
Kierrätys
pahvinen kahvimuki
Kotkamills Oy
Suomessa kehitetty muoviton, kierrätettävä kahvikuppi on läpäissyt ensimmäiset laboratoriotestit. Uusiutuvan kuppikartongin kehittänyt Kotkamills Oy on todennut omissa testeissään, että kuppi kestää kuuman kahvin ja miedot alkoholijuomat.
– Kahvi on ollut kaadettaessa 90-asteista. Kupin on pitänyt kestää kahvia kymmenen minuuttia niin, ettei kahvi vuoda tai värjää kupin sisustaa. Näin se on myös tehnyt, kertoo Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.
Kupin erikoisuus on siinä, että se on biohajoava eikä sitä tarvitse päällystää muovilla. Kupin voi kierrättää normaalin sanomalehden ja toimistojätepaperin mukana.
Kotkamills tekee parhaillaan kartonkinäytteitä, joita testaavat noin kymmenen pahvikuppivalmistajaa Euroopassa. Hämäläinen odottaa valmistajien testituloksia luottavaisin mielin.
– Kartongin toimivuus todetaan varmuudella vasta siinä vaiheessa, kun se on mennyt kupintekokoneen läpi. Luotamme kuitenkin omiin testeihimme siinä määrin, että uskomme kupin pelaavan muuallakin.

Kerma tuo haasteita

Kotkamillsin innovaatio pääsi viime viikolla myös Sitran laatimalle kiertotalouden kiinnostavimpien ideoiden listalle. Kierrätettävästä kertakäyttömukista on kiinnostuttu etenkin Keski-Euroopassa. Yhdysvaltain markkinoilla pitää huomioida se, että kupin on kestettävä myös rasvainen maito tai kerma.
– Kahvin omat rasvahapot kuppi kestää hyvin, mutta kerman rasva on hankalampi kupin saumaukselle. Ei kerma kuitenkaan ole niin vaativa, että se läpi menisi.
Kupin on pitänyt kestää kahvia kymmenen minuuttia niin, ettei se vuoda tai värjää kupin sisustaa. Näin se on myös tehnyt.
MARKKU HÄMÄLÄINEN
Hämäläisen mukaan yksi suuri tulevaisuuden asiakasryhmä voivat olla festivaalijärjestäjät, koska kupin todettiin yhtiön omissa testeissä kestävän 12-prosenttista alkoholia selvästi pidempään kuin kahvia.
– Olisi fiksumpaa, jos muovimukin sijaan voitaisiin käyttää kompostoituvaa tai kuiduksi kierrätettävää mukia. Myös lentoyhtiöt voisivat olla yksi markkinointikohde, koska matkustajat juovat usein lennoilla kahvia, teetä tai mietoja alkoholijuomia.

Mukille on rako markkinoilla

Take away -kahvin samoin kuin muidenkin take away -tuotteiden suosio on ollut kasvussa viimeiset kymmenen vuotta. Kertakäyttöbuumi on alkanut näkyä ikävästi muun muassa Itämeren rannoilla. Tampereen teknillisen yliopiston professori Jurkka Kuusipalo pitää kuuman kahvin kestävää, kokonaan muovitonta ja biohajoavaa kertakäyttömukia läpimurtona.
– Mielestäni se on mullistava keksintö, koska kokonaan kartonkikoneella valmistettuja tuotteita ei juurikaan ole markkinoilla. Yleensä suojausominaisuus saadaan aikaan niin, että kartonki täytyy päällystää uudelleen muovilla.
Kuusipalo uskoo myös yritysten omien testien luotettavuuteen.
– Aina voi tietysti tulla yllätyksiä, jotka voivat aiheuttaa viivästyksiä. Mutta suomalaiset yritykset eivät lähde kovin heppoisin perustein hehkuttamaan tuotteitaan, jos ei ole aihetta.
Se on mullistava keksintö, koska kokonaan kartonkikoneella valmistettuja tuotteita ei juurikaan ole markkinoilla.
JURKKA KUUSIPALO

Väkivaltainen kuppikone

VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan kahvikupin todellinen luonne selviää vasta kupinvalmistusprosessissa.
– Se pitää pystyä tekemään kuppikoneella, joka paukuttaa hyvin suurella nopeudella. Materiaalin käsittelyä voisi kuvata väkivaltaiseksi, jolloin sen pitää olla absoluuttisen virheetön.
Kotkamills on korvannut muovin täysin kierrätettävällä ainesosalla, mutta enempää se ei salaisesta tekniikastaan kerro. Odotukset ovat kovat, sillä yhtiö uskoo pystyvänsä myös kilpailukykyisiin hintoihin.
– Tällaista tuotetta saa jos erikseen tilaa, mutta sen hinta on erittäin korkea. Kun teemme sen omalla konseptillamme, pystymme pitämään tuotantokustannukset suurinpiirtein siinä, missä normaalin muovipäällysteisen kartongin kustannukset ovat, toimitusjohtaja Markku Hämäläinen sanoo.
Myös VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mielestä on iso etu, jos pinnoite pystytään ajamaan tuotteeseen suoraan kartonkikoneella. Tuotantokustannukset alenevat, kun materiaalia ei tarvitse kelata uudestaan auki pinnoitusta varten.
– Riski on, että kupintekokoneella joudutaan vetämään vauhtia alemmas. Näin on tapahtunut ennenkin. Peukut pystyyn, että onni on myötä ja testitulos pystytään toistamaan.

Pahvimuki pettää helposti

Miksi ympäristöystävällisen kertakäyttöpakkauksen valmistaminen sitten on niin vaikeaa? VTT:n mukaan sen kuituraina eli selluloosaosa imee aina vettä. Kun se kastuu tarpeeksi, se turpoaa ja pettää.
– Kuituraina tarvitsee jotain päälleen, jotta neste pysyy siellä, Harlin selittää.
Päällysteen valinta vaihtelee sen mukaan, mikä on estokerroksen tarkoitus: tuleeko sen pitää vettä, toimia rasvaa vastaan vai suojata tuotetta hapelta. Selluloosalla ja tärkkelyksellä voidaan valmistaa kohtalaisen hyviä hapen- ja rasvanestokerroksia, mutta vettä vastaan se ei toimi.
– Muovissa on öljyä, joten se ei oikein ime vettä. Kun ympäristö on kostea, väliin laitetaan tyypillisesti pieni kerros polyeteeniä, ja jos pitää kestää kuumaa, polyesteriä. Lisäksi on olemassa biomuoveja, jotka pitävät veden takanaan. Niillä ei kuitenkaan ole muita hyviä esto-ominaisuuksia.
Riski on, että kupintekokoneella joudutaan vetämään vauhtia alemmas.
ALI HARLIN

Talkkiakin on kokeiltu

Jossain määrin vettä hylkivä rakenne on mahdollista saada aikaan myös saostamalla tärkkelystä ja talkkia – samaa ainetta, jolla vauvan peppu pidetään kuivana. Juankoskella on valmistettukin biohajoavaa Tecta-päällystettä, jossa käytettiin talkkia.
– On mahdollista saadaan aikaan rakenne, joka kestää vettä hetken. Mutta kuinka kauan se kestää ja mikä on tavoite? Mitä tapahtuu, jos vesi onkin kuumaa tai neste alkoholia? Olisihan se aivan valtavan hieno asia, jos Kotkassa päästään tuossa asiassa eteenpäin. Kukaan ei varmasti toivo mitään pahaa sille yritykselle.
Harlinin mukaan nykyisillä pinnotetuilla kartongeillakin on alkoholin kanssa suuria ongelmia.
– Kun Venäjälle vietiin kuppikartonkia, normaalilaatu ei kelvannut. Siellä on jostain syystä tapana vetää vodkaa mukista.

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Murheellista katseltavaa ja luettavaa mutta mukavia muistoja rakennukseen liittyvänä...

Palattuani perheeni kanssa takaisin Kemiin vuonna 1981 siirryin Suomen Yhdyspankkin asiakkaaksi saatuani neuvoteltua omakotitalon rakentamiseksi tarvittavan lainan. Se oli vanhan pankkitilan aikaa.
Alla olevan artikkelin kiinteistöstä tuli aikanaan upea uudisrakennus Kemin Kauppakadulle. Itselleni siitä on mukavia, myönteisiä muistoja.
Nimenomaan yhteistyö silloisen pankinjohtajan Ahti Salmelan kanssa. Hän urheilumiehenä oli monessa mukana pankkityönsä ohessa. 
Kehittelimme yhdessä AITAKI-laatutuotteen ja Mainostoimisto Mikkasen eli Seppo Mikkasen kanssa "sambakannustuspurkit" - niitä tehtiin aikamoinen määrä ja niitä myytiin/lahjoitettiin ja käytettiin mestaruussarjassa pelanneiden Kepsin ja Innon Mimmien peleissä. Pankki oli myös mukana aktiivisesti AITAKI-laatutuotteen kanssa Kemin ammattioppilaitoksen lentopallojaoston tukemisessa. Edelliseen liittyi myös pankin katolla olevan valomainoksen "näytössäpito". Se oli siihen aikaan suurempi. Asiaa oppilaitoksen puolelta hoiti Urpo Selkälä oppilaittensa kanssa - ansiokkaasti. 
Mukavina muistoina välittyy myös mieleen pankin vuotuiset asiakasillat/-infot, taidettiinpa joskus pistäytyä saunatiloissakin pankkiasioita kertaamassa.
Kyseisessä rakennuksessa oli hetken aikaa Insinööriliiton Pohjois-Suomen piirin toimisto.
Tulihan rakennuksessa käytyä tutustumassa myös Yle Perämeren tiloihin Eero Säilyn johdolla. 
Kohta rakennus on "tuusan nuuskana" - pois tykkänään - tilalla hetken aikaa tyhjyyttä...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kemin Kauppatorin laidalle suunnitteilla asuinkerrostalo – liiketiloja siihen tuskin tulee

Vaadittava asemakaavanmuutos ei ole vielä vireillä. Entisen talon purkaminen uuden tieltä on käynnissä.

PENTTI VUOSAARI
Kauppatorin laidalta purettavan talon paikalle suunniteltuun uuteen kerrostaloon tulisi näillä näkymin vain asuinhuoneistoja, koska liiketiloille on Kemissä vähän kysyntää.
Jussi Saarela
Kiinteistöyhtiö City Kauppapaikat Oy haluaa rakentaa 5–6-kerroksisen kerrostalon Kemin Kauppatorin laidalle.
Parhaillaan uuden talon tieltä osoitteesta Kauppakatu 19 puretaan kiinteistöyhtiön ostamaa kaksikerroksista taloa, joka on ollut pitkään tyhjillään kosteusvaurioiden vuoksi. Kauppaan kuului myös 2 500 neliön tontti.
City Kauppapaikat Oy:n toimitusjohtaja Raimo Sarajärvi kertoo, että todennäköisesti taloon tulee vain asuinhuoneistoja myytäväksi eteenpäin.
Sijainti Kauppatorin laidalla on hänen mielestään hyvä rakennuspaikka. Liiketiloja yhtiö ei aio rakentaa tontille, koska niitä on paljon Kemissä tyhjillään.
Ennen uuden talon rakentamista pitää tehdä asemakaavanmuutos.
Kaupungingeodeetin Paulus Rantajärven mukaan se ei ole vielä vireillä, eikä tontin uusi omistaja ole edes jättänyt kaavamuutoshakemusta.
Sarajärvi kertoo, että tavoitteena on, että kaava olisi valmis uudisrakennusta varten ensi vuoden lopulla. Toiveissa olisi, että kaava sallisi muutoksen jälkeen viisi- tai kuusikerroksisen talon tekemisen tontille.
– Rakennamme kerrostalon sitten, kun sille kysyntää on.
Vauhtia talon rakentamiselle saattaa antaa Kaidin biojalostamon mahdollinen rakentaminen kaupunkiin.
– Kaikki positiiviset asiat nopeuttavat rakentamisaikataulua yleensä.
Nykyisin tontilla sijaitsevassa, vuonna 1983 rakennetussa kerrostalossa on toiminut aikanaan muun muassa Suomen Yhdyspankki (SYP), Nordea, videovuokraamo Makuuni ja Yleisradio.
Se on ollut tyhjillään vuosikausia kosteusvaurioiden vuoksi.
– Kysyntää liiketiloille ei Kemissä ole, minkä vuoksi katsoimme, että sitä ei kannata korjata.
City Kauppapaikat osti talon hiljattain ulkomaisilta pankeilta.
Se oli osa isoa kauppaa, jonka yhteydessä yhtiön omistukseen siirtyi yhteensä 60 000 neliötä liiketilaa useasta kaupungista.
JM-Construction Oy vastaa vanhan rakennuksen purkamisesta. 250 000 euroa maksavat purkutyöt valmistuvat todennäköisesti ensi vuoden tammikuussa. Jätteet kierrätetään kattavasti.
– Purkaminen on tosi kallista tänä päivänä, Raimo Sarajärvi kertoo.
Silti kosteusongelmainen talo kannattaa hänen mukaansa enemmin purkaa kuin korjata. Purkamistyöt alkoivat tällä viikolla.

USA otti käyttöön huippuunsa kehitetyn sotalaivan ...

Toimin tässä tapauksessa tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


USA otti käyttöön huippuunsa kehitetyn sotalaivan – ”Jos Batmanilla olisi laiva, se näyttäisi Zumwalt-luokan hävittäjältä”

Futuristiselta näyttävä häivelaiva Zumwalt on rakennettu tulevaisuuden asejärjestelmiä silmällä pitäen.

ULKOMAAT 



YHDYSVALTAIN laivasto otti lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Suomen aikaa käyttöönsä historiansa suurimman hävittäjäksi luokitellun sotalaivan: USS Zumwaltin.
Yhdysvaltain laivasto lähetti avajaisseremoniasta suoraa lähetystä internetiin. Laivaston komentaja, amiraali John Richardson ei säästellyt sanojaan puhuessaan juhlaväelle, kun hän korosti huippumodernin laivan ja sen miehistön valmiutta:

Advertisement
”Ne ovat näkymättömiä, ne ovat taistelunkestäviä; ne tuovat lisää tehoa, lisää automaatiota ja kehittyneitä sensoreja, jotka ohjaavat kehittyneitä aseita”, Richardson hehkutti.
Seremonia järjestettiin Baltimoressa Yhdysvaltain itärannikolla. Sieltä alus purjehtii Tyynellemerelle San Diegoon, jossa siihen asennetaan vielä taistelujärjestelmiä. Zumwaltista tulee osa Yhdysvaltain Tyynenmeren-laivastoa.
ZUMWALT lienee yksi tunnetuimpia uusia sotalaivoja viime vuosikymmenien aikana. Syynä tähän on aluksen futuristinen muotoilu ja korkea hinta.
Yhdysvaltain Tyynenmeren laivaston komentajana toiminut amiraali Harry Harris sanoikin vuonna 2014, että ”jos Batmanilla olisi laiva, se näyttäisi Zumwalt-luokan hävittäjältä”.
Zumwalt on 180 metriä pitkän ja uppoumaltaan 15 000 tonnia. Uppouma on noin kymmenen kertaa suurempi kuin Suomen merivoimien suurimmilla miinalaivoilla Hämeenmaalla tai Uusimaalla. Aluksen rakentaminen maksoi yli kolme miljardia euroa.
Yhdysvaltain laivasto rakentaa samanlaisia ”batmanlaivoja” vielä kaksi lisää. Paraikaa rakenteilla ovat USS Michael Monsoor ja USS Lyndon B. Johnson. Ne valmistuvat vuosina 2017 ja 2018.
Alun perin aluksia suunniteltiin rakennettavaksi peräti 32 kappaletta, mutta tavoitteesta jouduttiin tinkimään huikeaksi kohonneiden kustannusten vuoksi.
Kun Zumwalt-luokan aluksen rakennuskustannuksiin lisätään suunnittelu- ja tuotekehittelykulut, tulee yksittäisen aluksen hinnaksi yli seitsemän miljardia euroa. Vertailun vuoksi Suomen kaikki puolustusmenot ovat tänä vuonna hiukan alle 2,9 miljardia euroa.
ZUMWALTIN rakentaminen alkoi vuonna 2009. Aluksen oudon ulkonäön selittää se, että se on suunniteltu alusta pitäen häivealukseksi. Häiveellä tarkoitetaan sitä, että alus näkyisi mahdollisimman huonosti tutkissa.
Tutkakuvan pienentämiseksi Zumwaltissa on käytetty teräksen sijaan komposiittirakenteita. Alus on myös muotoiltu siten, että tutkasäteet heijastuisivat siitä mahdollisimman huonosti takaisin. Tämä selittää aluksen erikoisen vesilinjasta sisäänpäin kaartuvan keula- ja runkomuodon, jonka on havaittu pienentävän huomattavasti laivan tutkaheijastusta.
Harvinaisen runkomuodon on kuitenkin epäilty heikentävän myös sen merenkulkuominaisuuksia kovassa kelissä. Aluksen uskotaan olevan perinteistä laivaa herkempi kaatumaan.
Zumwalt on Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen pintataistelualus, jossa on täysin sähköinen propulsio. Sen ansiosta se ei tarvitse potkuriakseleita ja mutkikkaista vaihteistoja. Siksi alus on tavallista hiljaisempi ja viholliselle vaikeammin havaittava.
Voimanlähteinä ovat poikkeuksellisen tehokkaat kaasuturbiinit. Yhdysvaltain laivasto kertoo, että alus pystyy tuottamaan peräti 78 megawattia tehoa. Tätä voidaan verrata esimerkiksi Yhdysvaltain laivaston suurten Nimitz-luokan lentotukialuksien ydinreaktoreihin, jotka kykenevät tuottamaan sähköä noin 100 megawatin teholla.
Zumwaltissa onkin varauduttu jo etukäteen siihen, että niihin voidaan asentaa tulevaisuudessa asejärjestelmiä, jotka vaativat erittäin paljon sähkötehoa. Tällaisia ovat esimerkiksi niin sanotut elektromagneettiset raidetykit ja laseraseet, joita molempia Yhdysvallat on jo testannut.
ZUMWALTISSA on merihenkilöstöä 147 ihmistä ja 28 ihmisen ilmailumiehistö. Aluksessa on lentokansi ja tilaa esimerkiksi kahdelle helikopterille.
Uuden hävittäjän aseistukseen kuuluvat muun muassa 80 pystysuoraan nousevaa ohjusta, kaksi suurikaliiperista 155 millimetrin tykkiä ja kaksi lähitorjuntaan tarkoitettua 30 millimetrin tykkiä.
USS Zumwalt on saanut nimensä amerikkalaisen amiraalin Elmo Zumwaltin (1920–2000) mukaan. Hän johti Yhdysvaltojen laivastoa 1970-luvun alussa.
GEORGE BELL / US NAVY
Ohjushävittäjä Zumwaltia valmisteltiin käyttöönottoseremonioihin viime torstaina.
Ohjushävittäjä Zumwaltia valmisteltiin käyttöönottoseremonioihin viime torstaina.



Kolumni: Mikä ihmeen Suomen ja Venäjän erityissuhde?

Hys-hys-aika liittyen Venäjä-kommentointiin alkaa olla ohi Suomessa - onneksi näin.

Vuoden 2014 jälkeen Eurooppa ei ole entisellään. Tästä eteenpäin on syytä varautua kaikkeen > epätodennäköisiinkin lähitulevaisuuden tapahtumiin...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Kolumni: Mikä ihmeen Suomen ja Venäjän erityissuhde?

Kun aihe on Venäjä, keskustelussa pomppaa esiin kolme suomalaista erityispiirrettä, kirjoittaa Sinikukka Saari. Hän oli mukana kirjoittamassa kohuttua Ulkopoliittisen instituutin raporttia. Nyt, pölyn laskeuduttua, hän palaa raporttiin ja sen alkuperäiseen ideaan.
Kolumni
Sinikukka Saari.
Derrick Frilund / Yle


Viime aikoina Venäjästä on puhuttu Suomessa enemmän kuin aikoihin. Polemiikki keväällä Nato-raportin, syksyllä Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-raportin ja viimeisempänä Ahtisaaren, Iloniemen ja Ruokasen tuoreen kirjan ympärillä ovat nostaneet pinnalle kolme suomalaisen Venäjä-keskustelun erityispiirrettä.
Ensimmäinen piirre liittyy siihen, että yllättävän monet yhä uskovat että Suomella on erityisasema suhteessa Venäjään. Toinen siihen, että usein ”ymmärtämisellä” tarkoitetaan Venäjän toimien parhain päin selittelyä. Kolmas liittyy puolestaan siihen, että vaikka analyysia pidettäisiin vakuuttavana, ei loogisia johtopäätöksiä ei aina haluta tehdä.
Tulkintaharha Suomen ja Venäjän suhteen erityisyydestä johtuu siitä että tätä suhdetta tarkastellaan usein ilman vertailukohtaa tai laajempaa kontekstia.
Laajentamalla näkökulmaa Suomen suhde Venäjään näyttää vähemmän erityiseltä: Venäjän silmissä Suomi on pieni ja pragmaattinen läntinen naapurimaa, joka arvostaa toimivia, hyviä suhteita Venäjään.
Ymmärtäminen ei saa tarkoittaa sitä, että ongelmat ja ristiriidat maiden suhteissa lakaistaan maton alle
Tällaisia maita on lukuisia, eikä Suomi pistä esiin erityistapauksena Venäjän ulkopoliittisissa asiakirjoissa tai politiikan käytännöissä – ja ihan hyvä niin. Hyvä verrokkimaa Suomelle on esimerkiksi liittoutumaton ja pragmaattinen Itävalta ja toisaalta pienet Nato-maat kuten Slovenia ja Slovakia.
Saksa ja Ranska ja Italia ovat puolestaan esimerkkejä isommista maista, jotka ovat perinteisesti arvostaneet mahdollisimman hyviä suhteita Venäjän kanssa. Todellisuudessa Suomen ”erityisyys” suhteessa Venäjään paljastuukin EU-maiden valtavirraksi.
Venäjän toiminnan ja ajattelun logiikkaa tulee ymmärtää analyyttisesti sen omista lähtökohdista.
Toimintaa tulee kuitenkin arvioida yleisillä kriteereillä eikä asioita epäanalyyttisesti parhain päin selitellen.
Tällainen selittely on itse asiassa analyyttisyyden vastakohta ja se työntää keskustelun kummallisille, poliittisesti motivoiduille raiteille, eikä silloin faktoilla ole juurikaan merkitystä.
Ymmärtäminen ei saa tarkoittaa sitä, että ongelmat ja ristiriidat maiden suhteissa lakaistaan maton alle. 
Ongelmiin joista ei saa puhua on vaikea löytää ratkaisua. Hyvä esimerkki ristiriitojen välttelystä on EU–Venäjä suhteiden kehitys ja niiden toiminnan ristiriidat entisen Neuvostoliiton alueen länsiosissa.
Huippukokouksesta toiseen uskoteltiin, ettei suuria ongelmia tai ristiriitoja alueella ole, kunnes Ukrainan johdon viime hetken kieltäytyminen EU:n assosiaatiosopimuksen allekirjoituksesta sai aikaan valtavan protestiaallon Kiovassa. Venäjä oli nopea hyödyntämään sekasorron ja valtasi ja liitti laittomasti Krimin Venäjään ja orkestroi konfliktin Itä-Ukrainaan.
Näin jälkikäteen on helppo todeta että ongelmiin varautuminen olisi ollut EU:lta parempi politiikka kuin alueellisten jännitteiden kieltäminen.
Kun Venäjän nykyhallinto ei kykene ratkaisemaan sisäisiä ongelmia, täytyy syyllinen löytää maan ulkopuolelta
Samanlainen ristiriitojen tunnistamisen vaikeus liittyy taloudelliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Se että me vakuutamme, että keskinäisriippuvuus on hyvä asia, ei muuta Venäjän toiminnan perusteita sellaiseksi. Venäjän taloudellisen toiminnan logiikka löytyy analysoimalla sen toimintaa, ei toiveajattelulla.
Venäjä-raporttimme Venäjän sisäisen kehityksen analyysia kiiteltiin jopa usean siihen kriittisesti suhtautuneen kommentoijan taholta.

Raportin keskeisin argumentti oli, että sisäinen kehitys heijastuu melko suoraan ulkopolitiikan toimintatapoihin. Kun nykyhallinto ei kykene ratkaisemaan sisäisiä ongelmia, täytyy syyllinen löytää Venäjän ulkopuolelta.
Venäjän luonnonvaroihin ja muihin vallan ’strategisiin resursseihin’ pohjaava toiminta ei ulkomaillakaan ole puhtaasti markkinavetoista toimintaa. Järjestelmä jossa valta on keskittynyt epävirallisille verkostoille, ja virallisilla oikeudellisilla ja poliittisilla instituutioilla on vain vähän merkitystä, politiikka voi kirjaimellisesti muuttua yhden yön aikana.
Kun Suomen ja Venäjän rakenteellinen epätasapaino on valtava, ja kun Venäjän politiikkaa on ennakoimatonta ja pidäkkeetöntä, on Suomen syytä varautua myös epätodennäköisiin, mutta toteutuessaan vaikutuksiltaan merkittäviin riskeihin. Tämä ei ole pelottelua vaan realismia.
Tämä oli se ajatus, joka minulla ja muulla kirjoittajaryhmällä oli mielessä kun kirjoitimme Upin ”kohuraporttia”.
Sinikukka Saari
Kirjoittaja on Ulkoasiainministeriön erikoistutkija. Hän oli mukana kirjoittamassa Ulkopoliittisen instituutin raporttia Venäjästä, joka synnytti Suomessa kiivaan poliittisen keskustelun. Venäjän lisäksi Saaren kiinnostuksen ja kolumnien aiheet jakautuvat laajalle ulkopolitiikan kentällä.

Suomelta tervetullut "ulostulo" Syyrian sodasta - hyvä niin...

Melkein meni päiväkahvi "väärään kurkkuun" katsoessni alla oleva artikkelin otsikon ja lukiessani tekstin. Ensimmäinen ajatus oli:"Mistä nyt tuulee? Ei ainakaan idästä!" Jo tätä on tovin odoteltukin. Että mitäkö? Suomen tiukempaa suhtautumista Syyrian sotaan ja nimetä selkeästi myöhemmin todennäköisesti todettavat sotarikolliset > Syyrian tällä hetkellä vallassa oleva hallinto ja Venäjä.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Suomen johto jyrkensi kantaansa: "Kaikki sotatoimet Syyriassa lopetettava"

Asiasta keskusteltiin tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tapaamisessa.
Syyria
Syyrialainen Abu Suobhi Ooyun tutkii pommituksissa tuhoutunutta kotiaan Doumassa
Syyrialainen Abu Suobhi Ooyun tutki pommituksissa tuhoutunutta kotiaan Doumassa syyskuussa.Mohammed Bandra / EPA
Suomi vaatii lopettamaan sotatoimet Syyriassa välittömästi. Syyrian tilanteesta keskusteltiin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tapaamisessa keskiviikkona.
Presidentti ja ministerivaliokunta myös jyrkensivät lausuntoaa Syyriasta todeten, että suurimman vastuun konfliktin kärjistymisestä kantavat Bashar al-Assadin hallinto ja Venäjä.
– Suomi pitää tärkeänä, että epäillyt sotarikokset tutkitaan ja syylliset saatetaan oikeudelliseen vastuuseen. Konfliktin osapuolten tulee välittömästi lopettaa sotatoimet, mahdollistaa humanitaarisen avun perillepääsy käytännössä sekä sitoutua edistämään Syyrian konfliktin ratkaisemista poliittisesti, tasavallan presidentti ja ministerivaliokunta toteavat tiedotteessaan.
Tapaamisessa keskusteltiin myös Suomen Nato-kumppanuudesta. Tasavallan presidentti ja ministerivaliokunta ilmoittavat pitävänsä tärkeänä, että Suomen Nato-kumppanuutta vahvistetaan edelleen ja EU-Nato-yhteistyön tiivistämistä tuetaan.
Lokakuun alussa tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ilmoittivat tuomitsevansa siviileihin ja siviilikohteisiin kohdistuvat sotatoimet Syyriassa. Myös muut länsimaat ovat arvostelleet voimakkaasti Venäjän ja al-Assadin hallinnon toimia Syyriassa.