torstai 31. maaliskuuta 2016

Privet Kerstin! Privet Moskva!


Yle maailmalla: Moskova 

Vapaapäivien määrä on Venäjällä vakio – sunnuntaille sattunut vapaa pidetään maanantaina

Venäläinen logiikka ei aina heti aukea suomalaiselle. Mutta paikallinen ajattelutapa on mainio, kun sen oikein oivaltaa, kirjoittaa kirjeenvaihtajamme Kerstin Kronvall.

    Privet! Kerstin Kronvall

Olin ostamassa kahvia kioskista Petroskoin rantakadulla ja halusin varmistua siitä, ettei myyjä lisää kuppiini mitään tarpeetonta. Siksi pyysin kahvin ilman maitoa.
Ei tule kysymykseenkään, että jonakin vuonna olisi vähemmän vapaita.
– Kerstin Kronvall
– En voi myydä kahvia ilman maitoa, koska meillä ei ole maitoa, myyjä vastasi.
Loogisempaa vastausta ei Venäjällä voi olla, ja ilahduin siitä oikein perinpohjaisesti.
Samalla mieleeni muistui vitsi Neuvostoliiton tavaranpuutteen ajoilta.
– Eikö teillä ole lihaa, asiakas kysyy kaupassa.
– Mitä vielä! Tämä on kalakauppa, meillä ei ole kalaa. Naapurissa on lihakauppa, heillä ei ole lihaa!
Hieman samantyyppistä logiikkaa on venäläisillä vapaapäivillä. Ne nimittäin siirretään aina niin, että vapaa sattuu arkipäivälle.
Ei tule kysymykseenkään, että jonakin vuonna olisi vähemmän vapaita vain siksi, että esimerkiksi vappu sattuu viikonlopulle kuten tänä vuonna.
Yleinen sääntö on, että vapaapäivä joka sattuu sunnuntaille, siirretään maanantaille. Mikäli vapaapäivä on tiistai tai torstai, järjestetään maanantai tai perjantai vapaaksi.
Moskovan puutarhamessuilla valmistaudutaan toukokuun vapaille
Moskovan puutarhamessuilla valmistaudutaan toukokuun vapaille. Kuva: Kerstin Kronvall / Yle
Tänä vuonna sekä isänmaanpuolustajan päivä 23. helmikuuta että kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta olivat tiistaina.
Valtiollisella päätöksellä niitä edeltävät maanantait olivat vapaapäiviä, joita teoriassa tehtiin sisään niitä edeltävinä lauantaipäivinä. Paitsi että vain pieni osa työntekijöistä teki niin.
Järjestelyt eivät edistä tehokkuutta eivätkä tuotantoa, mutta vaikuttavat kolmanteen t:llä alkavaan asiaan.
– Kerstin Kronvall
Vuonna 2012 parlamentti päätti, että tammikuun vapaille osuvat pyhät korvataan vapaapäivinä toukokuun vapaiden yhteydessä.
Siten tänä vuonna tiistai 3. toukokuuta on vapaapäivä, jolla korvataan lauantaina 2. tammikuuta menetetty vapaapäivä.
Maanantai 2. toukokuuta puolestaan on vapaa, koska kuun ensimmäinen päivä on sunnuntai.
Eräänä vuonna pyhäpäivä sattui perjantaille, jolloin lauantaista tuli vapaapäivä, joka tehtiin sisään maanantaina. Tuona maanantaina kävin kirjastossa, mutta paikka sulkeutui hyvin aikaisin, koska työtä tehtiin lauantain aukioloaikojen mukaan.
Tällaiset järjestelyt eivät edistä tehokkuutta eivätkä tuotantoa, mutta vaikuttavat hyvin paljon kolmanteen t:llä alkavaan asiaan, nimittäin työntekijöiden tyytyväisyyteen.
Varsinkin toukokuun vapaat ovat suosittuja. Silloin voi nauttia keväästä ja mikä tärkeintä: istuttaa perunat ja kaalit sekä valmistella puutarhaviljelyksiä tulevaan kauteen.
Tänä vuonna toukokuussa on kaksi pitkää viikonloppua: vappuviikonloppu ja sitä seuraava viikonloppu, sillä voitonpäivä 9. toukokuuta sattuu maanantaille.

Etelämantereen jää voi sulaa paljon luultua nopeammin – nostattaa merenpintaa jopa metrin tällä vuosisadalla...



Ulkomaat 

Etelämantereen jää voi sulaa paljon luultua nopeammin – nostattaa merenpintaa jopa metrin tällä vuosisadalla

Tuoreen tutkimuksen mukaan Etelämantereen sulamisvedet voivat nostaa merenpintaa jopa 15 metriä korkeammalle vuoteen 2500 mennessä, jos kasvihuonepäästöt jatkuvat nykyisellään.

Etelämantereen läntisen Pine Islandin jäätikössä oleva halkeama kuvattuna suoraan ylhäältä päin Nasan IceBridge -tutkimusohjelmaan kuuluvasta DC-8 -koneesta.
Etelämantereen läntisen Pine Islandin jäätikössä oleva halkeama kuvattuna suoraan ylhäältä päin Nasan IceBridge-tutkimusohjelmaan kuuluvasta DC-8-koneesta. Kuva: Nasa
Etelämantereen sulava jääpeite voi nostattaa merenpintaa metrillä vuoteen 2100 mennessä, jos kasvihuonepäästöt jatkuvat nykyisen kaltaisina, sanovat keskiviikkona julkaistun uuden tutkimuksen tekijät.
Aiemmin Etelämantereen mannerjäätikön sulaminen on laskettu huomattavan paljon hitaammaksi: YK:n ilmastonmuutospaneeli arvioi vuonna 2013 julkaistussa raportissa, että se nostaisi merenpintoja enintään 18,5 sentillä vuosisadan vaihteeseen mennessä.
Kun uusi tutkimus ja aiemmat laskelmat muista sulamisvesistä lasketaan yhteen, pahimmassa tapauksessa maailman merten pinnat voisivat olla puolitoista metriä korkeammalla vuonna 2100. Se tarkoittaisi katastrofia useille alavilla mailla sijaitseville suurkaupungeille ja pakottaisi kymmenet, jopa sadat miljoonat ihmiset muuttamaan.

"Toivon että olemme väärässä"

– Rehellisesti sanottuna, toivon että olemme väärässä, tutkimusta johtanut ilmastotieteilijä Robert DeConto Massachusettsin yliopistosta sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Uutistoimistojen haastattelemat ulkopuoliset asiantuntijat pitävät kuitenkin tiedelehti Naturessa julkaistuja tuloksia uskottavina.
Pidemmällä aikavälillä Etelämantereen jäätikön nopean sulamisen vaikutus saattaa osoittautua todella hurjaksi. Tutkimuksessa arvioidaan, että vuonna 2500 merenpinta voi olla jo yli 15 metriä korkeammalla.
– Tällaiset numerot muuttavat jo sitä, miltä planeetta näyttää avaruudesta käsin, DeConto sanoi uutistoimisto AP:lle.

Etelämanner avainasemassa

Tähän saakka arviot Etelämantereen jään sulamisesta ovat olleet varsin konservatiivisia, mutta se ei ole johtunut niinkään tutkijoiden erimielisyyksistä kuin puuttuvista tiedoista.
Tutkijat ovat pitkään yrittäneet ymmärtää, miksi maapallon edellisillä lämpenemiskausilla 125 000 ja kolme miljoonaa vuotta sitten vain vähän nykyisiä korkeammat lämpötilat saivat jäätiköt sulamaan niin, että merenpinnat nousivat ainakin 6–9 metriä nykyistä korkeammalle.
DeConton ja Pennsylvanian yliopiston ilmastotieteilijän David Pollardin tutkimuksessa sanotaan, että kummassakin tapauksessa Etelämantereen mannerjäätikön sulamisella oli merkittävin vaikutus, mikä viittaa siihen, että jäätikkö voi olla avainasemassa nytkin.

Uudelleen jäätyvä sulamisvesi aiheuttaa railoja

Tutkijoiden uudet sulamisarviot perustuvat tietokonemalliin, jossa otetaan ensi kertaa huomioon esimerkiksi jäätiköiden päälle kertyvän sulamisveden vaikutus.
Aiemmin tutkimuksissa on keskitytty enimmäkseen meriveden lämmittävään vaikutukseen, mutta DeConton ja Pollardin mukaan nykyään ilman lämpötila on jo riittävän korkea aiheuttaakseen jäätikön sulamista myös päältäpäin.
Heidän mukaansa jäätikön päälle kertyvä sulamisvesi valuu koloihin ja halkeamiin, missä se jäätyy uudestaan ja aiheuttaa laajentuessaan railoja. Näin sulaminen vauhdittuu.

Sulamiseen voi vielä vaikuttaa

Etelämantereen jäätikön sulaminen on kuitenkin huomattavasti vähäisempää, jos ihmiskunta onnistuu suitsimaan päästöjä.
Tutkimuksen mukaan maltillinen päästöjen pienentäminen merkitsisi sitä, että Etelämantereen sulamisvedet voisivat nostaa merenpintaa noin puoli metriä vuoteen 2100 mennessä. Dramaattinen päästöjen väheneminen tarkoittaisi, että Etelämantereen mannerjäätikkö ei käytännössä vaikuttaisi merenpintoihin.
YK:n arvioiden mukaan valtamerten pinta on noussut tähän mennessä noin 20 senttiä vuodesta 1900.
Yle Uutiset kertoi joulukuussa, miten alavissa Bangladeshissa ja Hollannissa valmistaudutaan merenpinnan nousuun ja miten tähänastinen nousu on jo vaikuttanut.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Kehittämiskeskuksen johtaja kiirehtii sote-mallia – aikataulusta ollaan myöhässä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoitamaan - kova sote-urakka on edessä...

Kommentti artikkelin kuvasta lienee kuitenkin paikallaan: Varmaan 100-0 parempia kuvausympäristöjä olisi Kemissä löytynyt. Lumilinnarakentamisen ylijäämäjääkasat ja tykkilumivuori ilmeisesti tässä tapauksessa symboloivat sote-ratkaisujen keskeneräisyyttä... 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kehittämiskeskuksen johtaja kiirehtii sote-mallia – aikataulusta ollaan myöhässä

NINA SUSI
Markku Hukkanen aloitti Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkönä tammikuussa. Uuden toimintamallinsa mukaisesti kehittämiskeskus paneutuu ennen muuta alueen edunvalvontaan.
Meri-Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen mallin valmistelu tulevaa sote-uudistusta varten aloitettiin viime kesänä.
Hankkeessa on tehty ja tehdään kovasti töitä, mutta tahti on turhan verkkainen. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Markku Hukkanen toivoo, että suunnitelmiin saadaan jo lähiaikoina enemmän konkretiaa.
– Ollaan yhä liikaa sellaisella ranskalainen viiva -tasolla.
Alkuperäinen aikataulu oli, että Meri-Lapin sote-palvelujen rakenne olisi ainakin pääpiirteissään paperilla maaliskuun loppuun mennessä. Hukkanen sanoo, että siihen ei päästä.
Palvelurakenneselvitystä tekee työryhmä, jossa on edustus sairaanhoitopiiristä ja alueen kunnista.
Hukkanen sanoo, että oma, valmis palvelujen integrointimalli on tarpeen, kun valtakunnan ja maakunnallisia sote-linjauksia tehdään.
– Mitä valmiimpia meidän omat suunnitelmat ovat, sitä paremmin pystymme pitämään niistä kiinni ja varautumaan myös Rovaniemen ja Lapin sairaanhoitopiirin suunnasta tulevaan paineeseen.
Hukkanen toivoo, että alueen kuntajohtajista koostuva kehittämiskeskuksen johtotiimi saa pian eteensä konkreettisen mallin siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Meri-Lapissa hoidetaan ja sijoitetaan.
– Kuntien taloustilannekin on sellainen, että toimintoja on pakko katsoa kriittisesti. Pitää vain luoda järkevä ja kaikille oikeutta tekevä työnjako, Hukkanen sanoo.
Hän myöntää, että tehtävä ei ole helppo. Kunnat haluavat pitää kiinni palveluistaan, jotka niihin on aikanaan saatu.
Epävarmuutta ja haluttomuutta luopumiseen voi tulla siitäkin, että hallituksenkin sote-valmistelut ovat edenneet takkuisesti. Vieläkään ei tiedetä, millainen valtakunnan sote-malli loppujen lopuksi on.
– Ehkä tämäkin tekee sen, että maakunnissakaan ei nyt päästä oikein kunnolla eteenpäin.
Kehittämiskeskus uudisti vuodenvaihteessa toiminta-ajatustaan ja kevensi organisaatiotaan.
Kevennys merkitsi laatikkoleikkien lisäksi myös konkreettista henkilöstön vähentämistä. Kaksi työntekijää irtisanottiin ja nyt toimiston perusvahvuus on kolme henkeä.
Aiemmin toiminnassa vahvassa osassa olleet hankeprojektit ovat nyt kuntien kontolla. Jäljellä on oikeastaan vain vuosi sitten aloitettu kaksivuotinen Meri-Lapin matkailun kehittämisprojekti.
Kehittämiskeskuksen oma rooli painottuu jatkossa yhä enemmän alueen edunvalvontaan.
Tammikuussa tehtävässään aloittanut Hukkanen ei ole täysin vakuuttunut siitä, että hankkeiden siirtäminen yksin kunnille oli oikea ratkaisu.
– Voi käydä, että kunnat alkavat ajaa omaa asiaansa vaikka jotain hanketta olisi järkevämpää ajaa koko alueen voimin.
Hyvästä esimerkistä käy vaikkapa tulevat sote- ja itsehallintoalueet. Niihin liittyvään valmisteluun voi vielä hyvinkin olla tarvetta kuntien yhteisillä projekteilla.
Tiiviimpään yhteistyöhön on tarvetta myös kuntien elinkeinopolitiikassa. Hukkanen laskee, että Meri-Lapissa niillä töin on viisi tai kuusi organisaatiota.
Alueen edunvalvonnan kestohuoleksi on muuttunut Kemi-Tornion lentoliikenteen turvaaminen. Seuraavan kerran siitä puhutaan, kun Finnairin aluetoiminnasta vastaava johtaja on tulossa lähiaikoina Meri-Lappiin.

Kemi perää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta

Martti Vuolukka
Kemin päättäjät ovat silloin tällöin ottaneet esille Meri-Lapin kehittämiskeskuksen tilanteen. Taustalla on huoli, saako kaupunki vastinetta kehittämiskeskukselle myöntämilleen euroille.
Kemin maksuosuus oli viime vuonna noin 200 000 euroa. Nyt kun kehittämiskeskuksen organisaatio on kevyempi ja hankkeita vähemmän, Kemin maksusiivu on noin 52 000 euroa pienempi.
Viimeksi Kemistä on kysytty kehittämiskeskuksen perään sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän aloitteessa viime syyskuussa. Aloitteessa perätään keskuksen toiminnan vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta Kemin kaupunkistrategian näkökulmasta.
Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Hilkka Halonen sanoo, että tarkoituksena ei ole lopettaa kehittämiskeskuksen rahoitusta.
- Valtuustolle haluttiin vain tarkempaa tietoa, kun se päättää talousarviokokouksessa avustuksesta.
Tosin tämän vuoden avustuspäätöksen tueksi informaatio ei ehtinyt. Valtuusto sai kaupunginhallituksen selvityksen tammikuun lopulla.

Saksalaislehti: Itä-Ukrainaa johtaa todellisuudessa Venäjän perustama varjohallitus...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: Donetskin ja Luhanskin alueiden kapinallisilla ei ole todellisuudessa valtaa Itä-Ukrainan asioihin, vaan he toimivat vain nukkehallintona.

Oliko asiassa jotain uutta? Ei yhtään mitään...

Itä-Ukrainassa on menossa Venäjän presidentin Vladimir Putinin usein mainitsema ja lähes mainostama jäätynyt konflikti, jossa Venäjä ja venäläiset ovat täysillä mukana, vaikka muuta julkisesti väitetään, vakuutetaan.

Kuolonuhrien määrä lähentelee kohta 10.000 henkilöä. Pääasiassa täysin viattomia ukrainalaisia siviilejä: lapsia, naisia ja vanhuksia.

Valko-Venäjän Minskissä neuvoteltu tulitauko on rakoillut koko ajan. Väitetään, että edelleen ns. suurikaliiberisia tykkejä käytetään jatkuvissa "nahinoissa".

Onko tilanne vielä ratkaistavissa rauhanomaisesti? ilman lisäuhreja

Venäjämielisten Luhanskin ja Donetskin alueet Itä-Ukrainassa ovat julistautuneet 

itsenäisiksi kansantasavalloiksi. Siellä vallitsee alla olevassa artikkelissa todettu 

"nukkehallitus"-tilanne. Krimin lisäksi näille alueille pitäisi lähivuosina saada jäätyneen 

konfliktin asemesta lopullinen, rauhanomainen ratkaisu.

Irrottamalla ne lopullisesti Ukrainasta. Mihin hintaan Ukraina on valmis niistä luopumaan?

Sopimukseen liitettäneen 100%:n varmuudella Ukrainan Naton-kytkentä tavalla tai toisella...



Itä-Ukrainan sota
Osa Ukrainan kriisiä
Venäjämielisten Luhanskin ja Donetskin alueet Itä-Ukrainassa, jotka ovat julistautuneet itsenäisiksi kansantasavalloiksi, on merkitty keskiruskealla. Harkovan alue, jossa tilanne on epäselvä, on merkitty vihertävällä. Itä- ja Etelä-Ukrainan alueet, joissa on merkittävä venäjänkielinen kansanosa, on merkitty kellanruskealla. Venäjän sotilaiden miehittämä Krimin niemimaa on merkitty violetilla. Kiova ja muu Länsi-Ukraina on merkitty valkealla riippumatta kansallisuuksista.
Venäjämielisten Luhanskin ja Donetskin alueet Itä-Ukrainassa, jotka ovat julistautuneet itsenäisiksi kansantasavalloiksi, on merkitty keskiruskealla. Harkovan alue, jossa tilanne on epäselvä, on merkitty vihertävällä. Itä- ja Etelä-Ukrainan alueet, joissa on merkittävä venäjänkielinen kansanosa, on merkitty kellanruskealla. Venäjän sotilaiden miehittämä Krimin niemimaa on merkitty violetilla. Kiova ja muu Länsi-Ukraina on merkitty valkealla riippumatta kansallisuuksista.
Päivämäärä:
23. helmikuuta 2014 (Ukrainan terrorismin vastainen operaatio) – '
Paikka:
Itä-Ukraina, Etelä-Ukraina, Krim
Casus belli:
Lopputulos:
Tulitauko meneillään sovittu Minskin maratonneuvotteluissa, alkamispäivä 14.2.2015
Osapuolet
  • Ukrainan hallinto
  • Vapaaehtoiset pataljoonat
  • Euromieliset protestoijat
Tappiot
noin 2 500 kaatunutta,
noin 3 000 haavoittunutta[1]
tuhansia kaatuneita ja haavoittuneita
noin 400 kuollutta siviiliä
Tämä artikkeli käsittelee Itä-Ukrainan sotaa 2014–2015. Tätä edelsivät Ukrainan vallankumous ja sitä seurannut Krimin kriisi.

Venäläismielinen separatistikapinallinen vallatulla Slovjanskin kaupungintalolla.



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Saksalaislehti: Itä-Ukrainaa johtaa todellisuudessa Venäjän perustama varjohallitus

Bildin mukaan Donetskin ja Luhanskin alueiden kapinallisilla ei ole todellisuudessa valtaa Itä-Ukrainan asioihin, vaan he toimivat vain nukkehallintona.

ULKOMAAT  
ALEKSEI NIKOLSKIJ / RIA NOVOSTI
Bildin mukaan Itä-Ukrainaa johtava nukkehallitus raportoi suoraan Venäjän varapääministerille Dmitri Kozakille (oik.), joka on myös presidentti Vladimir Putinin hyvä ystävä.
Bildin mukaan Itä-Ukrainaa johtava nukkehallitus raportoi suoraan Venäjän varapääministerille Dmitri Kozakille (oik.), joka on myös presidentti Vladimir Putinin hyvä ystävä.

Itä-Ukrainaa johdetaan todellisuudessa suoraan Venäjän valtiohallinnosta, kertoo saksalaislehti Bild.
Sen mukaan Donetskin ja Luhanskin alueen kapinallisilla ei ole todellisuudessa valtaa Itä-Ukrainan asioihin, vaan he toimivat vain nukkehallintona.
Uutinen perustuu Bildin haltuunsa saamaan asiakirjaan. Lehti kertoo näyttäneensä asiakirjaa usealle korkealle Venäjän valtion viranomaiselle, venäläiselle toimittajalle ja eri maiden tiedustelupalvelulle, jotka ovat arvioineet sen autenttiseksi.
Bildin mukaan varjohallitusta johtaa Sergei Nazarov, joka on varaministeri Venäjän taloudellisesta kehityksestä vastaavassa ministeriössä. Hän raportoi suoraan Venäjän varapääministerille Dmitri Kozakille, joka on presidentti Vladimir Putinin läheinen ystävä.
Varjohallitus on virallisesti duumassa eli parlamentin alahuoneessa toimiva komissio, joka käsittelee humanitaarisen avun jakamista Donetskin ja Luhanskin alueille Itä-Ukrainaan.
Bildin mukaan asiakirja kuitenkin osoittaa, että komission eri työryhmissä suunnitellaan perinpohjaisella otteella paljon muutakin, kuten verotusta, palkkapolitiikkaa, julkisen sektorin toimintaa, teollisuuden kehittämistä, energiakauppaa ja liikenneinfrastruktuuria – aivan kuten omaa valtiota johdettaessa. Bildin haastattelemat asiantuntijat arvioivatkin, että nähtävissä ei ole eroa vastaaviin asiakirjoihin, jotka käsittelevät Venäjän omia asioita.
Esimerkiksi joukkoliikennettä on suunniteltu bussien, raitiovaunujen ja junien varaosien toimittamisen tarkkuudella.
Bildin mukaan joulukuussa 2014 perustetun komission kokouksissa istuu useita venäläisviranomaisia, ja sen työryhmät toimivat Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n valvonnassa.
Sen sijaan asiakirjan kuvailemassa kokouksessa ei ollut läsnä yhtään edustajaa Itä-Ukrainan separatistista aluehallinnoista, vaan niille vain kerrottiin jälkikäteen kokouksen tuloksista.

Kaliforniassa kehitettiin kaatumaton kaksipyöräinen: menopeli ei kaadu koskaan...

Kuvasta päätellen kyseessä on todellakin ”moottoripyörän” - ehkä parempi nimi olisi kaksipyöröinen auto tai pelkästään katettu ajoneuvo tai menopeli.

Sohjoisilla kevättalven teillä tuo mainittu kaatumattomuus on kova juttu mutta luistelu, liiraaminen jääpolanteissa taitaa tällekin menopelillle olla ylivoimaista. Itse rakentaisin varmuuden vuoksi 3-renkaisen version. Mielenkiintoinen laite kaiken kaikkiaan joka tapauksessa... 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Kaliforniassa kehitettiin kaatumaton kaksipyöräinen: menopeli ei kaadu koskaan


C-1-kulkuneuvon luvataan pysyvän pystyssä jopa paikallaan.
C-1-kulkuneuvon luvataan pysyvän pystyssä jopa paikallaan. KUVA: LIT MOTORS
Kalifornialainen yhtiö on kehittänyt katetun ”moottoripyörän”, jonka se lupaa pysyvän pystyssä tilanteessa kuin tilanteessa.
Miltä tuntuisi hujauttaa aamulla työpaikalle puku päällä sateessa moottoripyörällä? Matka taittuisi jouhevasti ruuhkissa seisovien autojen välissä puikkelehtien eikä parkkipaikan löytämisessäkään olisi ongelmia. Kokonaisuuden kruunaisi tieto siitä, ettei menopeli pääse kaatumaan.
Kaikkea tätä lupaa Yhdysvalloissa KaliforniassaLit Motorsilla kehitetty kaksipyöräinen, katettu kulkuneuvo C-1. Sitä voi kai luonnehtia uudenlaiseksi moottoripyöräksi.
Kaiken maailman moottoripyöriä maailma on väärällään, mutta C-1:n tekee erikoiseksi se, että se pysyy pystyssä vaikkapa paikallaan. Vakauden varmistavat kehittyneet, patentoidut, elektronisesti ohjatut gyroskoopit.
Katetun ajoneuvon luvataan vastaavan mukavuuksiltaan henkilöautoa. Kulkuneuvossa on ilmastointi ja huippuluokan äänentoistolaitteet.
Kehittäjät väittävät, että laitetta on yhtä helppo ajaa kuin autoa, sillä siinä ei tarvitse siirtää painopistettään mutkassa saati kallistaa kulkuneuvoa.
Menopeliin mahtuu kaksi ihmistä. Matkustajien turvallisuudesta huolehtivat turvavyöt ja monet turvatyynyt. Kori on lujuusterästä.
Kulkuneuvoa kuljettaa kehittynyt sähkömoottori, joka muun muassa ottaa talteen jarrutusenergian.
Laitteen muotoilussa on otettu mallia skandinaavisesta designista.