torstai 17. maaliskuuta 2016

PAM!PAM!PAM! Suomi haukkoo henkeään...

PAM!PAM!PAM! Suomi haukkoo henkeään...

On tämä kummaa aikaa. Toki on rehellisesti todettava, että puoluepolitiikkaa tuskin voi tehokkaammin tehdä. Mihin se sitten johtaa, onkin aivan toinen kysymys...


Hetki sitten eli klo 15.30 alkanut tiedotustilaisuus tuo esiin PAMin tiukan vaatimuslistan, reunaehdot eli kiristys = iltalypsy jatkuu. 

Palvelualojen ammattiliitto PAM lähtee mukaan neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta. Päätös syntyi hallituksessa äänin 11-5.

Suomalaiset voivat taas hetken aikaa hengittää hiukan vapaammin.



Politiikka  | 

Torppaako PAMin hallitus kilpailukykysopimuksen? – Yle seuraa hetki hetkeltä

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus käsittelee kilpailukykysopimusta torstaina aamupäivällä. PAM saattaa kuopata lopullisesti pitkään neuvotellun sopimuksen, sillä EK on vaatinut PAMin mukaantuloa, jotta alakohtaiset neuvottelut sopimuksesta voivat alkaa. PAMin hallituksen kokoukseen osallistuu myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Yle Uutiset seuraa tilannetta hetki hetkeltä.



Video: Juha Sipilä.




Live

Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus käsittelee kilpailukykysopimusta torstaina pidettävässä kokouksessaan. PAMin hallitus saattaa kuopata lopullisesti pitkään neuvotellun sopimuksen, sillä EK on vaatinut PAMin mukaantuloa, jotta alakohtaiset neuvottelut sopimuksesta voivat alkaa. PAMin hallituksen kokoukseen osallistuu myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Video: Yle

 Ja nyt tuli tieto, että kokous kestää vielä vähintään puoli tuntia. Aikaisintaan kello 13.30 siis kuulemme PAMin päätöksen.

klo 12:32: Päätös kilpailukykysopimusneuvotteluihin lähtemisestä on PAMin hallitukselle vaikea.

- Siellä on puheenvuoroja jonossa vielä aika paljon. Kaikilla on vielä paljon sanottavaa, kertoo PAMin viestintäpäällikkö kokouksesta.
- Se on selvää, että monipuolisesti katsovat asioita ja ymmärtävät hyvin taustatilanteen, sekä yhteiskunnan että yksilön, esim. osa-aikatyöntekijän tilanteen. Hankalaa on, sen sieltä aistii, ei ole helppoa.
Kokous venyy edelleen ja päätös tulee aikaisintaan kello 13.  

 PAM on nyt paljon vartijana. Jos tulee kielteinen päätös, niin järjestöt joutuvat miettimään tämän kattavuutta. Olen varsin toiveikas, että ratkaisu löytyy. Salissa ristipaineet ovat kovat. Vastuuta kannetaan, mutta toisaalta painaa pienipalkkaisten ja osa-aikaisten ihmisten puolustaminen, Sipilä kertoi tavattuaan PAMin hallituksen jäsenet.
 Sipilän mukaan PAM halusi selvennyksiä erityisesti osa-aikaisten työntekijöiden asemaan liittyviin kohtiin. Myös työpaikkojen lisääntymistä puhuttiin.
 Sipilän mukaan PAMin jääminen pois sopimuksesta tekisi tilanteesta hyvin vaikean. 

 Pääministeri Juha Sipilä on ollut PAMin hallituksen kokouksessa kertomassa linjauksista kilpailukykysopimuksesta. Vastaanotto ja keskustelu oli erittäin hyvä ja tarpeellinen. Sipilä toivoo myönteistä ratkaisua, mutta myöntää tilanteen vaikeuden.

klo 09:24: Ylen politiikan toimittaja Olli Lindqvist on paikalla PAMin toimistolla. Sipilän kommentit saadaan kun hän lähtee kokouksesta noin puoli kymmenen aikaan, Lindqvist sanoo.
 Verkkolähetys PAMin tiloista Hakaniemestä on alkanut Yle Areenassa.
 Yle Uutisten tietojen mukaan Sipilälle on varattu PAMin hallituksen kokouksen alusta puoli tuntia. 
klo 09:07: Teen parhaani. Yritetään ainakin, että kaikki kivet käännetään. Kyllä tämä PAMin ratkaisu on aika lailla vaa’ankielessä: tuleeko tästä mitään vai eikö tule, sanoo pääministeri Juha Sipilä.
 Nokialainen ammattiyhdistysaktiivi Anne Nyman toivoo, että hallitus pitää pään kylmänä tiukassa paikassa. Hän ennustaa vilkasta lakkokevättä.
klo 09:01: Useiden PAMin hallituksen jäsenten mielestä vaikein asia sopimuksessa on osa-aikaisten työntekijöiden asema. Asian käsittelyyn on kuitenkin nyt paremmat lähtökohdat, kun maan hallitus on ilmoittanut, että lisäleikkauksia ja veronkorotuksia ei tule, jos sopimus syntyy, he sanovat. 
 Sipilän mukaan kilpailukykysopimuksen syntyminen on erittäin vaikeaa ilman PAMia
 PAMin hallitus on jo aiemmin päättänyt hylätä kilpailukykysopimuksen äänin 11-5. Syynä oli luottamuspula hallitusta kohtaan. Tänään kokouksessa on vieraana myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.). PAMin hallituksen jäsen, auralainen Tarja Puotsaari ei odota ihmeitä Sipilän vierailusta.
klo 08:43: Tervetuloa seuraamaan kilpailukykysopimuksen kohtalon hetkiä. PAMin hallitus kokoontuu kello 9.15. Kokous pidetään suljettujen ovien takana, mutta puheenjohtaja Ann Selin on luvannut kertoa päätöksistä heti, kun ne on tehty. Yle näyttää käänteet suorana.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Jättijärjestöhanke kaatumassa – Ay-pomo vihjaa syyksi politikointia työajalla...

Näkeehän sen sokea Reettakin, sanotaan. Sokea Reetta, kansansanonnan henkilö, joka puuttuvasta näkökyvystään huolimatta kykenee sentään havaitsemaan ilmiselvät asiat, sanoo suora nettilainaus.



Politiikka 

Jättijärjestöhanke kaatumassa – Ay-pomo vihjaa syyksi politikointia työajalla

Ammattiliitto PRO:n puheenjohtaja Jorma Malinen uskoo, että yksi syy uuden keskusjärjestöhankkeen huojahteluun on suhtautuminen työaikana tehtävään poliittiseen työhön. Malisen mukaan STTK:laisessa leirissä sille sanotaan selvästi ei, kun taas SAK:n piirissä siihen on suhtauduttu suopeammin.





Jorma Malinen on johtanut ammattiliitto Prota vuodesta 2014 lähtien
Jorma Malinen on johtanut ammattiliitto Prota vuodesta 2014 lähtien. Kuva: Timo Sipola / Yle

Malisen mukaan parisen viikkoa sitten uuden keskusjärjestön suunnittelijat pitivät kokouksen, jonka lopputulemana kirjoitetussa paperissa sanotaan, ettei uudessa keskusjärjestössä tehdä työaikana puoluepoliittista työtä. 
Paperin allekirjoittivat kaikki uutta keskusjärjestöä puuhaavat liitot. Malisen johtama PRO edustaa yksityisen sektorin toimihenkilöitä.
Nyt STTK:laisessa kentässä on kuitenkin ruvettu epäilemään, ettei puoluepolitikointi lopukaan uudessa keskusjärjestössä.
Malisen mukaan STTK:laisissa liitoissa sitä ei ole suvaittu, mutta SAK:n piirissä puoluepoliittiseen toimintaan työaikana on suhtauduttu suopeammin.
– Nyt on tullut epäluuloja, että ollaanko sittenkin rakentamassa uutta vain vanhoille pohjille.
Malisen mukaan erimielisyyksiä ei ole ollut siitä, että olisiko SAK tai STTK toista vahvempi uudessa keskusjärjestössä.  Eikä eripura liity kilpailukykysopimukseenkaan tai niin kutsuttuun Suomen malliin, jossa vientiliitoilla olisi avainrooli palkankorotustasosta päätettäessä.
Malinen oudoksuu sitä, että uuteen keskusjärjestöön liittyvät erimielisyydet nousevat esiin juuri kilpailukykysopimuksen kriittisimpinä tunteina eli SAK:laisen PAM:n hallituksen kokouksen aattona.  Malisen mielestä kaikkien liittojen olisi hyvä lähteä liittokohtaisiin neuvotteluihin ja ratkaista kantansa vasta niiden jälkeen.

SAK:n ja STTK:n yhdistyminen jättijärjestöksi kariutumassa - se siitä ...

Liian vaikea yhtälö alunperin, varsinkin kun Akava jäi jo alkumetreillä ulos kuvioista. Alla olevassa artikkelissa tulee selkeästi esiin nimenomaan SAK:n tiukka puoluepolitiikkakytkös, jota tosin voimakkaasti myös STTK:n puolella esiintyy...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


SAK:n ja STTK:n yhdistyminen jättijärjestöksi kariutumassa

Järjestön pitäisi aloittaa ensi vuonna. Syntyessään sillä olisi noin 1,7 miljoonaa jäsentä.

POLITIIKKA 
MIKKO STIG / LEHTIKUVA
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saapuivat Etelärantaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiloihin helmikuun lopulla keskustelemaan yhteiskuntasopimuksesta.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (vas.) ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saapuivat Etelärantaan Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tiloihin helmikuun lopulla keskustelemaan yhteiskuntasopimuksesta.

SAK:n ja STTK:n yhdistäytyminen jättijärjestöksi uhkaa kariutua tai ainakin jäädä odotettua paljon pienemmäksi.
Ainakin osa STTK:n liitoista on jäämässä ulos. Tämä tarkoittaa, että STTK jää näillä näkymin omaksi keskusjärjestökseen, kun alun perin oli tarkoitus lopettaa sekä SAK että STTK. Lopullisia päätöksiä liitot eivät vielä ole tehneet. 
Järjestöstä piti päättää loppukeväällä, ja se olisi lähtenyt käyntiin ensi vuonna. Syntyessään sillä olisi ollut noin 1,7 miljoonaa jäsentä.
STTK:n liitot päättivät asiasta tiistaina. Kokouksessa oli mukana kaikki STTK:n hallituksessa olevat liitot.
Kokouksen päätösesityksen mukaan ”uusi keskusjärjestö ei toteudu STTK:n jäsenliittojen osalta selvitystyössä suunnitellussa laajuudessa”.
Lisäksi STTK ”pidättäytyy suunnittelusta ja valmistelusta, joka johtaisi STTK:n toimiston henkilöstön tehtävien uudelleen järjestämiseen ja yhdistämiseen Uuden keskusjärjestön toimistoon”. STTK:n hallitus käsittelee asiaa seuraavan kerran seminaarikokouksessaan 13.–15.4.2015.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on vaitonainen asiasta. ”Tämä on liittojen asia, josta STTK ei päätä”, hän sanoo. ”Olemme kuitenkin käsitelleet asiaa, eikä sen keskustelun pohjalta järjestö tule toteutumaan suunnitellun kokoisena.”
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ei halunnut kommentoida asiaa HS:lle tässä vaiheessa.
HS:n tietojen mukaan yksi ulosjäävistä on Tehy.
”Näillä eväillä se ei synny”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo. Tehyn hallitus on jo irtautumisesta keskustellut, mutta lopullista päätöstä ei ole.
”Meillä on valmistelun aikana tullut selväksi, ettei tästä ole syntymässä sellaista uudella tavalla toimivaa liittoa kuin on odotettu. Näyttää, että vanhat toimintatavat ovat jäämässä hallitseviksi”, Vesivalo sanoo.
Hänen mukaansa yksi asia on se, ettei osa SAK:n liitoista ole päässyt aidosti irti puoluepolitiikasta. ”Se on näkynyt nyt yhteiskuntasopimuksen aikana, jossa on haiskahtanut joissakin liitoissa jonkin verran poliittiselta toiminnalta.”
”Kyllä meitä on häirinnyt myös tuo Pamin tapa yrittää ulosmitata itselleen erivapauksia jälkikäteen”, Vesivalo sanoo. Vesivalon mukaan STTK voi jatkaa itsenäisenä. ”Meillä on modernein keskusjärjestö.”

Vastaan etukäteen ennen kuin kysytään, kommentoidaan...

Toimin tällä kerralla niin kuin entisen Suomen television uutistenlukijan, Arvi Lindin aikanaan mainostama Tirilän palokunta. Se oli kuulemma niin nopea, että se oli palopaikalla ennen kuin palaa...

Minä vastaan tällä kerralla kysymykseen ennen kuin sitä julkisesti Blogisivullani kysytään, kommentoidaan jonkin artikkelin yhteydessä.

Varmaan monet lukijat ihmettelevät, miksi olen kirjoittanut viime aikoina niin paljon Lähi-idän, lähinnä Syyrian ja Irakin tilanteesta. Osittain myös Venäjän operaatioista kyseisellä alueella.

Luonnollinen osaselitys kirjoittamiselleni on se, että muutkin tahot kirjoittavat siitä paljon ja on suuri houkutus lainata netista asiantuntijoiden näkemyksiä asiasta.

Edellä oleva eli aineiston runsaus ei ole loppujen lopuksi olennaisin syy minun kommentoimiselleni.
Olen aidosti kiinnostunut asiasta ja toisaalta erittäin huolestunut siitä. Lähi-idän sotatila ei suoraan vaikuta elämääni täällä Perämeren pohjukassa, Kemissä mutta...

Epäsuorasti kyllä, sillä sodan jatkuminen merkitsee yhä suurempaa riskiä sen laajenemiselle jopa kolmannen maailmansodan asteelle. Niin järjettömältä tilanne aika-ajoin vaikuttaa.
Sodan jatkuminen merkitsee vähintäänkin pakolaisongelman lisääntymistä Euroopassa.

Onneksi jonkinasteista lähestymistä on havaittavissa maailman ainoan suurvallan USA:n ja em. asemaan aktiivisesti pyrkivän Venäjän välillä.

Venäjä on tehnyt viimeisen puolen vuoden aikana mittavia/teatraalisia pommitusoperaatiota lähinnä Syyriassa. Sillä on aktiivisesti viety huomiota pois Krimin nimimaalta ja Itä-Ukrainasta ja näytetty "kotirintamalle" tulivoimaa kustannuksista välittämättä.

Tosin viimeaikainen, osittainen vetäytymispäätös saattaa olla merkki, signaali Syyrian nykyjohdolle myös tuen vetämisestä em. taholta, vaikka luottamusta edelleen vakuutetaan mediassa.

Uudelleen käynnistyneiltä rauhanneuvotteluista Genevessä odotetaan paljon, toivottavasti ne käytännössä johtavat pitkällä aikajänteellä pysyvään rauhaan ja pakolaisille mahdollisuutta palata kotimaan.

Goodyear keksi pyörän uudelleen: palloilla auto liikkuu vaikka sivuttain...

Mielenkiintoista mutta...

Alla olevan perusteella arvelen, että vielä vuosikymmeniä, kukaties vuosisatoja ajellaan perinteisillä renkailla. Pyörä/rengas on loppujen lopuksi ernomainen keksintö. Hyvin marginaalisissa tilanteissa auton olisi syytä liikkua sivuttain...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Goodyear keksi pyörän uudelleen: palloilla auto liikkuu vaikka sivuttain

Goodyear keksi pyörän uudelleen: palloilla auto liikkuu vaikka sivuttain
Tulevaisuuden kuljettajaton auto muistuttaa yhä vähemmän perinteistä kulkuneuvoa.
Vaikka autotekniikka ottaa nyt valtavia harppauksia eteenpäin, ajoneuvojen renkaat ovat periaatteessa pitkälti samanlaisia vuosikymmeniä. Rengasjätti Goodyear on kuitenkin ajatellut asiaa kokonaan uudesta näkökulmasta ja vaihtanut auton alle renkaiden tilalle pallot.
Konseptivaiheessa olevat Eagle-360-nimiset pallot on tarkoitettu tulevaisuuden kuljettajattomiin autoihin.
Pallojen päällä oleva auto voisi liikkua jopa sivuttain. Pallot myös ”aistisivat”  tieolosuhteita ja sopeuttaisivat auton liikkumista niiden mukaan.
Pallot eivät ole autossa kiinni perinteisellä akselilla, vaan auto nousee niistä irti magneettisen levitaation avulla. Silloin pallo voi pyöriä mihin suuntaan tahansa.
Samantyyppistä leijuntateknologiaa käytetään maailmalla luotijunissa. 

Levitaatiopalloilla liikkuvan auton käsittelemisen väitetään olevan erittäin helppoa ja turvallista. Kun auto liikkuu myös sivusuunnassa, pysäköimiseen tarvittava ala pienenee. Silloin parkkipaikalle mahtuu enemmän autoja.
Eagle-360-palloihin on upotettu antureita, joiden avulla ne voivat seurata vaikkapa tien kuntoa tai keliä sekä myös kommunikoida muiden ajoneuvojen tai paikallisen liikenteenohjausjärjestelmän kanssa.
Pallorengas myös osaa tarkkailla kulumistaan ja rengaspaineitaan, jonka seurauksena se kuluttaa itseään tasaisesti. Silloin se myös kestää kauemmin.

Renkaan kulutuspinta on muotoilu niin, että se toimii kuin sieni, joka kovettuu kuivissa olosuhteissa ja pehmentyy vetisellä tiellä. Siten se vähentää vesiliirron vaaraa ja helpottaa ajoneuvon käsittelyä.
Konsepti esiteltiin Geneven autonäyttelyssä aikaisemmin tässä kuussa.