maanantai 14. maaliskuuta 2016

Putin: Venäjä vetäytyy Syyriasta...





Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Putin: Venäjä vetäytyy Syyriasta

Venäjän presidentti sanoi, että hän määrää tiistaina aloittamaan Venäjän asevoimien pääosan vetäytymisen Syyriasta. Venäjän laivasto- ja lentotukikohdat Syyriassa jatkavat Putinin mukaan toimintaansa kuten ennenkin.





Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Vladimir Putin sanoi, että hän määrää tiistaina aloittamaan asevoimien vetäytymisen Syyriasta. Kuva: Alexey Nikolsky / EPA

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti maanantaina tavatessaan maan puolustusministerin Sergei Shoigun ja ulkoministerin Sergei Lavrovin, että hän määrää aloittamaan Venäjän asevoimien vetäytymisen Syyriasta tiistaina.
Putin ei kuitenkaan antanut takarajaa vetäytymisen loppuunsaattamiselle.

Putin kertoi al-Assadille päätöksestä

Kremlin tiedottajan mukaan Putin puhui asiasta Syyrian presidentin Bashar al-Assadin kanssa ja kertoi hänelle päätöksestä. Tiedottajan mukaan kaikki Putinin ja ministereiden tapaamisessa käsitellyt asiat koordinoitiin yhdessä syyrialaisten kanssa.
Uutistoimisto Tassin mukaan al-Assad ilmaisi suuren kiitollisuutensa Venäjälle avusta terrorisminvastaisessa taistelussa ja Syyrian kansan humanitaarisessa avustamisessa. Syyrian valtiollisen television mukaan Putin ja al-Assad olivat yhtä mieltä Venäjän ilmavoimien läsnäolon vähentämisestä Syyriassa.
Syyrian presidentinkanslian lausunnon mukaan Venäjä on luvannut jatkaa tukeaan Syyrialle terrorismin vastaisessa taistelussa.
Al-Assad sanoi keskustellessaan Putinin kanssa, että hän on valmis aloittamaan poliittisen prosessin Syyriassa niin pian kuin mahdollista.

"Tavoitteet suurelta osin täytetty"

Putinin mukaan Venäjän joukot ovat "suurelta osin" saavuttaneet tavoitteensa Syyriassa. Hän pyytää Venäjän ulkoministeriötä lisäämään Venäjän roolia Syyrian rauhanprosessissa.
– Olen sitä mieltä, että puolustusministeriölle asetetut tehtävät on yleisesti ottaen täytetty. Siksi määrään aloittamaan joukkojemme pääosan vetäytymisen Syyriasta alkaen tiistaina, Putin sanoi.
– Venäjän asevoimien tuella Syyrian hallituksen joukot ovat voineet oleellisesti kääntää taistelun kansainvälistä terrorismia vastaan ja ovat ottaneet aloitteen käsiinsä lähes kaikin tavoin.
– Sotilaamme ovat osoittaneet ammattitaitoa, yhteishenkeä ja osoittaneet kykynsä operoida myös kaukana omien rajojemme sisäpuolelta, Putin totesi.
Putinin mukaan venäläisjoukot ovat luoneet Syyriassa mahdollisuudet rauhanprosessin aloittamiselle.
– Toivon, että tämänpäiväinen päätös on hyvä viesti kaikille konfliktin osapuolille. Toivon, että päätös lisää huomattavasti luottamusta kaikkien prosessissa osallisena olevien välillä, Putin sanoi.

Tukikohdat Syyriassa jatkavat toimintaansa

Putinin mukaan Venäjän laivasto- ja lentotukikohdat Syyriassa jatkavat toimintaansa entiseen tapaan.
– Laivastotukikohta Tartuksessa ja lentotukikohta Khmeimimissä jatkavat toimintaansa rutiininomaisesti. Niiden turvallisuus varmistetaan sekä maalta, mereltä että ilmasta, Putin sanoi.
Syyriaan jää myös Venäjän ilmavalvonta-asema. Putinin mukaan Syyriaan jäävät venäläiset sotilaat osallistuvat tulitauon tarkkailuun.

Ilmaiskut aloitettiin viime syksynä

Putinin ilmoitus tuli samana päivänä kuin Syyrian rauhanneuvotteluita jatkettiin Genevessä, Sveitsissä.
Venäjän parlamentti hyväksyi viime syyskuussa maan asevoimien käytön Syyriassa. Syyrian presidentti Bashar al-Assad sanoi tuolloin, että hän oli pyytänyt Venäjältä sotilaallista apua.
Venäjä aloitti ilmaiskut Syyriassa nopeasti parlamentin annettua luvan sotatoimille. Alun perin Venäjä sanoi, että sen tekemät ilmaiskut Syyriassa kohdistuisivat vain Isisiä vastaan. 
Pian se kuitenkin myönsi, että ilmaiskujen kohteina olivat myös muut Syyrian hallintoa vastustavat ryhmittymät.
Venäjän ilmaiskut auttoivat Syyrian hallituksen alakynteen joutuneita joukkoja ja mahdollistivat vastahyökkäyksen aloittamisen.
Iskuissa on kerrottu kuolleen ja haavoittuneen myös runsaasti siviilejä.
Marraskuussa tilanne alueella kiristyi, kun Turkki ampui alas venäläisen rynnäkkökoneen, jonka se sanoi loukanneen maan ilmatilaa.

Tutkija Charly Salonius-Pasternak: ”Ruotsin todennäköisyys hakea Naton jäsenyyttä on kasvanut”

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Tutkija Charly Salonius-Pasternak: ”Ruotsin todennäköisyys hakea Naton jäsenyyttä on kasvanut”

Todennäköisyys sille, että Ruotsi hakee Naton jäsenyyttä lähivuosien aikana, on kasvanut, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Hän katsoo, että Itämeren alueen turvallisuustilanteessa tapahtuneilla muutoksilla on ollut korostunut vaikutus Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan.

POLITIIKKA 
LIISA TAKALA
”Johtopäätös Ruotsissa näyttää olevan, että Suomi ei lähivuosien tai edes tämän vuosikymmenen aikana ole valmis tekemään yhteistä Nato-päätöstä”, arvioi Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
”Johtopäätös Ruotsissa näyttää olevan, että Suomi ei lähivuosien tai edes tämän vuosikymmenen aikana ole valmis tekemään yhteistä Nato-päätöstä”, arvioi Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ennakoi tuntuvaa muutosta Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan. Ruotsin todennäköisyys hakea Nato-jäsenyyttä jo lähivuosina on Salonius-Pasternakin mukaan kasvanut.
”Sisäpoliittinen tilanne Ruotsissa on muuttunut kolmen viime vuoden aikana niin merkittävästi, että turvallisuuspoliittinen suunnanmuutos on mahdollinen. Muutoksen tuulet ovat olleet tunnettavissa ainakin siitä lähtien, kun Venäjä keväällä 2013 harjoitteli ydinaseiskua Ruotsin sotilaallisia avainkohteita vastaan (nk. Ryska påsken)”, Salonius-Pasternak kirjoittaa instituutin katsauksessa.
Salonius-Pasternak huomauttaa, että Ruotsissa Nato-jäsenyyttä vastustavien osuus on laskenut kaikissa mielipidekyselyissä.
”Svenska Dagbladetin ja turvallisuusvirasto MSB:n teettämissä kyselyissä Ruotsin Nato-jäsenyys saa nyt enemmän kannatusta kuin muut vaihtoehdot. Muutoksen suunta on yksiselitteinen, sillä kansalaismielipide ei ole koskaan ennen ollut yhtä Nato-myönteinen.”
”Mielipidemittauksissa näkyy kasvanut ymmärrys siitä, että maanpuolustuksessa Ruotsi on riippuvainen ulkopuolisesta avusta”, hän lisää.
Merkittävin muutos Nato-asenteisessa on Salonius-Pasternakin mukaan tapahtumassa kuitenkin Ruotsin poliittisella kentällä.
”Kaikki porvarillisen Alliansen-blokin puolueet liputtavat nyt julkisesti Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta, ja ainakin puoluejohtajilla on tarkoitus tehdä asiasta yksi tulevien vaalien suurista vaalikysymyksistä. Toinen selvä muutos on, että Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen kannattajista enää pieni enemmistö vastustaa jäsenyyttä.”
”Jopa puolustusministeri Peter Hultqvistin Nato-lausunnoissa on havaittu uudenlaisia sävyjä”, Salonius-Pasternak lisää.
Salonius-Pasternak uskoo, että Nato on myös valmis ottamaan uusia jäseniä.
”Syy on yksinkertainen: Naton poliittinen ja sotilaallinen johto on herännyt etenkin Latvian, Liettuan ja Viron puolustamisen haasteisiin. Simulaatiot ja harjoitukset ovat entisestään selventäneet, että Nato tarvitsee Ruotsin maaperää ja ilmatilaa Baltian maita koskevassa kriisi- tai konfliktitilanteessa. ”
”Vastaavasti Ruotsi tarvitsee Nato-jäsenten tukea omaan maanpuolustukseen. Tämän takia monet näkevät Ruotsin reitin Naton jäseneksi olevan taas auki.”
Natoon liittymistä kannattavia ruotsalaisia askarruttaa Salonius-Pasternakin mukaan kuitenkin se, onko Suomi valmis tekemään Ruotsin kanssa yhteisen päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta.
”Tukholmasta käsin Suomen turvallisuuspoliittinen keskustelu näyttäytyy rajoittuneemmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Johtopäätös Ruotsissa näyttää olevan, että Suomi ei lähivuosien tai edes tämän vuosikymmenen aikana ole valmis tekemään yhteistä Nato-päätöstä.”
”Tämä on helpotus sekä maan nykyiselle punavihreälle hallitukselle että muille, jotka toivovat, että Suomen politiikka estäisi Ruotsia hakemasta Nato-jäsenyyttä.”
Salonius-Pasternak arvioi, että jos Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muutospaine vahvistuu ulkoisen ärsykkeen tai sisäpoliittisten muutosten takia, maan poliittisella johdolla on Suomen suhteen kaksi vaihtoehtoa.
”Ensimmäinen on yrittää aktivoida entistä suorempi turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomen kanssa ja sitä kautta yhdenmukaistaa maiden tavoitteita. Toinen on, että Ruotsi irrottaa oman ratkaisunsa Suomen ratkaisusta.”
”Tällöin Ruotsi toteaisi, että maan kansalliset turvallisuusintressit vaativat Nato-jäsenyyden hakemista, eikä Suomen kanta saa olla tälle este”, Salonius-Pasternak toteaa

Yle: Sipilä osallistuu PAMin kokoukseen torstaina...

Voi järjen valo! Ensin SAK:n puheenjohtajaa Lauri Lylyä kyykytettiin, PAM tuli puun takaa. Toisaalta PAM:n puheenjohtajaa Ann Seliniä myös kyykytettiin, kun radikalisoituneet änkyräeukot tyrmäsivät neuvotellun yhteiskuntasopimusluonnoksen. Ainakin ensimmäinen henkilöistä yllätettiin niin sanotusti housut kintuissa...

Mitä tämä kaikki kaiken kaikkiaan siten on? Kukaan ei sano ääneen, että tämä on SDP:n ja osittain Vasemmistoliitonkin äärimmäisen tiukkaa oppositiopolitiikkaa, jossa ei jätetä ensimmäistäkään rassauskiveä kääntämättä.

Hallitus pääministeri Juha Sipilän johdolla haluaa vilpittömästi yhteiskuntasopimuksen maaliin riittävällä, EK:n hyväksyttävissä olevalla kattavuudella. Siksi hän menee PAM:n hallituskokoukseen antamaan asiasta selvitystä - tuskin sentään "kristallinkirkkaita lupauksia".

PAM hyväksyy omalta osaltaan yhteiskuntasopimuksen ja kohta lööppilehdet pullistelevat kissakokoisilla otsikoilla: SDP ja Vasemmistoliitto pelastivat Suomen...

Suora nettilainaus Kauppalahdestä hiukan tuunattuna:

Yle: Sipilä osallistuu PAMin kokoukseen torstaina

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu PAMin hallituksen kokoukseen.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu PAMin hallituksen kokoukseen. KUVA: EPA
Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus keskustelee kilpailukykysopimuksesta torstaiaamuna.
Ylen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aikoo osallistua kello 9 alkavaan kokoukseen.
Myös EU:n huippukokous käynnistyy torstaina.

PAMin hallitus on torjunut kilpailukykysopimuksen. PAMin puheenjohtaja Ann Selin totesi viime viikolla Kauppalehdelle odottavansa hallitukselta kristallinkirkkaita lupauksia.

Teoria: Maailman kaikki asiat voi selittää 65 sanalla...

Tämä on mielenkiintoista! Tämä on mielestäni lähes sama asia, kun usein esitetään, että mikä tahansa asia täytyy sopia yhdelle A4-arkille...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Teoria: Maailman kaikki asiat voi selittää 65 sanalla – näin teorialla avataan Suomen politiikkaa

Tutkijan mukaan poliitikot selittävät vaikeita termejään monesti muilla vaikeilla sanoilla, jolloin päädytään kehämäärittelyyn.

POLITIIKKA 
JUHANI NIIRANEN / HS
Voiko 65 sanan avulla selittää esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk) ajamaa kilpailukykysopimusta? Sipilä kuvattuna SAK:n tiloissa 7. maaliskuuta.
Voiko 65 sanan avulla selittää esimerkiksi pääministeri Juha Sipilän (kesk) ajamaa kilpailukykysopimusta? Sipilä kuvattuna SAK:n tiloissa 7. maaliskuuta.

Kaikki abstraktitkin asiat, kuten kilpailukykysopimus ja muut suomalaisten poliitikkojen käyttämät termit, voidaan minikieliteorian perusteella selittää noin 65 sanalla.
Kielitieteellinen Natural Semantic Metalanguage -teoria perustuu siihen, että kaikissa kielissä on yhteinen ydin. Alkusanojen avulla kaikesta pitäisi saada globaalisti ymmärrettävää.
Suomessa teoriaan perehtyneet puhekouluttaja Juhana Torkki ja kielentutkija Ulla Vanhatalo ovat perustaneet teorian avaamiseksi suomenkieliset nettisivut. Vanhatalo on väitellyt tohtoriksi synonymiasta ja tehnyt tutkimusta minikieliteoriasta Australiassa. Nyt hän kehittää menetelmää yleistajuiseksi.
”On selvää, että esimerkiksi politiikassa käytetään vaikeita sanoja. Asiat ovat monimutkaisia, ja se heijastuu sanoihin. Ongelma on, ettei merkityksiä pureta auki”, Vanhatalo selittää.
Hänen mukaansa poliitikot selittävät termejään monesti muilla vaikeilla sanoilla, jolloin päädytään kehämäärittelyyn.
”Tulkinnat ovat mielivaltaisia, koska kukaan ei tiedä, mitä ajetaan takaa.”
Politiikassa ei usein voida hyväksyä toisen osapuolen sanaa, vaan keksitään oma vastasana.
Alkusanoilla päästään asioiden juurille, mutta se edellyttää, että todella halutaan ymmärtää myös toisen näkemystä.
”Kielen tarkoitus on kommunikointi, mutta ehkä vielä merkittävämpi ominaisuus on, että sillä pystytään peittämään todellisia ajatuksia, tunteita ja haluja. Pyörittely voi olla hauskaa ja näppärää, mutta se ei vie asioita eteenpäin”, Vanhatalo summaa.
Miten menetelmällä sitten voisi selittää suomalaista poliittista keskustelua? Ohessa Torkki ja Vanhatalo purkavat käsitettä kilpailukykysopimus ja siihen liittyviä termejä 65 sanan kielelle.
KilpailukykySuomi haluaa olla parempi kuin muut. Jos nyt teemme enemmän työtä eli sitä, mitä muut haluavat, jonkin ajan kuluttua voimme tehdä enemmän sitä, mitä itse haluamme.
SopimusNyt kaikki voivat sanoa, miten haluavat, että tämä tehdään. Jokainen sanoo, mitä tekee, että tämä tapahtuu.
Kun yhdyssana on purettu kahteen osaan, näyttää vielä siltä, että kaikki osapuolet ovat asiasta samaa mieltä. 
Mutta suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tuntuu vallitsevan syvä epäluottamus.
”Usein epäluottamuksen ydin on, että kumpikin osapuoli ajattelee, että toinen ei ymmärrä jotakin. Nämä rakenteet voidaan avata alkusanakielen avulla”, Vanhatalo ja Torkki selittävät.
He ehdottavat, miten osapuolet voisivat purkaa ajatuksensa alkusanoiksi:
Ay-väki ajatteleeHallitus ei tiedä, että monilla ihmisillä on jo nyt hyvin vähän hyviä asioita. Jos heillä on vielä vähemmän, he eivät voi elää niin kuin ihminen elää.
Hallitus ajatteleeAy-väki ei tiedä, että jos teemme niin kuin he haluavat, ehkä vähän ajan päästä tuntuu hyvältä mutta pidemmän ajan kuluttua kaikille käy todella huonosti.
Entä miksi hallitus puhuu sopimuksista, oppositio pakkolaeista?
Ehkä oppositio kokee hallituksen sanovanJos kaikki eivät sano, mitä haluavat tehdä, niin me sanomme, mitä tehdään, emmekä enää tahdo kuulla mitä te sanotte. Sen jälkeen voitte ajatella mitä haluatte.
”Pitäisikö sipilät, lylyt ja selinit sulkea vielä kerran neuvotteluhuoneeseen – niin että kaikkien pitäisi kertoa tavoitteensa 65 sanan kielellä”, Juhana Torkki ehdottaa.

Akavan jäsenmäärä kasvoi edelleen...

Mielestäni tärkein syy Akavan jäsenmäärän kasvuun on se, että kyseinen keskusjärjestö ei ole julkipolitisoinut, kuten SAK ja STTK. 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:


Akavan jäsenmäärä kasvoi edelleen

Korkeasti koulutettujen ammattijärjestö Akava hätyyttelee jo 600 000 jäsenen rajaa.

Akavan mukaan järjestöön kuuluvien liittojen jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa 596 947. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8 082 jäsentä. Opiskelijajäsenten osuus oli noin 112 000.
Järjestö arvioi, että koko 2000-luvun ajan jatkunutta jäsenmäärän kasvua selittää korkeakoulutettujen lukumäärän lisääntyminen ja jäsenliittojen aktiivinen opiskelijatoiminta.
Suurin akavalaiset liitto oli vuoden vaihteessa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ lähes 122 000 jäsenellä. Seuraavaksi suurimmilla Tekniikan akateemisilla oli tammikuun alussa 72 000 ja Insinööriliitolla 70 000 jäsentä.

Espanjalaista nettijalkapalloa - hmmmmmmmmmm ...

Erehdyin katselemaan taas pitkästä aikaa espanjalaista nettijalkapalloa = neitijalkapalloa.

Katselin jalkapallo-ottelun Las Palmas - Real Madrid 1-2 (0-1) Suomen Veikkauksen nettipelinä. Tällä kerralla arvelin ennakkosuosikin eli vierailevan joukkueen johtavan ensimmäisen puoliajan 20. minuutin kohdalla.

Veikkasin pieleen, se johti neljää (4) minuuttia myöhemmin, menetin yhden (1) euron (€) - harmi.

Totean taas kerran, en kerta kaikkiaan opi pitämään espanjalaisesta jalkapallosta.

Miksi?

Siksi, että siinä esiintyy aivan liikaa: Näyttelyä, suureellisia eleitä, draamaattista ääntelyä = voihkaisuja, suunsoittoa erotuomariratkaisuista, "hipaisukaatumisia", ylidramaattista vouhotusta maalinteon jälkeisissä tilanteissa, superärsyttävää ja ylimieleistä pallonhallintaa epätasapainoisissa otteluissa, lapsellista kikkailua ja nöyryyttämistä, pelkurimaista ja puolueellista erotuomarityöskentelyä, jne. ...

Tosin tällä kerralla peli oli poikkeuksellisen sähäkkää ja reilua, jopa jännittävää. Erotuomarityöskentely oli mielestäni myös ryhdikästä.

Ottelun kulku oli maalien suhteen seuraavanlainen:

0-1 Sergio Ramos 24 min upea puskumaali kulmapotkusta

1-1 William Jose 87 min upea maali upeasta syötöstä

1-2 Casemiro 89 min upea puskumaali kulmapotkusta

Pelaan hiukan jälkipeliä:

Ajattelin toisen puoliajan loppupuolella, että kotijoukkue tekee kohta tasoitusmaalin. Joukkueella oli hyvä ote peliin. Valitettavasti en pistänyt ajatustani Veikkauksen nettilivepelin muodossa eteenpäin.

Tasoituksen jälkeen välähti mielessä, että kotijoukkueen tasapelihuuman saattaa vielä pilata ennakkosuosikki ja niinhän siinä sitten loppujen lopuksi kävikin. Valitettavasti en pistänyt ajatustani Veikkauksen nettilivepelin muodossa eteenpäin.

Näin minulle aika usein käy...

Todettakoon vielä, että pelin tiimellyksessä ensimmäisen maalin tekijä, Real Madridin Sergio Ramos sai punaisen kortin ja tuli ulos ajetuksi kentältä.


Todennäköisesti huomattavasti mielenkiintoisempia, ainakin rehdimpiä, jalkapallo-otteluita näkee ensi kesänä Perämeren pohjukassa Kemissä Sauvosaaren takakentällä, kun PS Kemi aloittaa pelinsä Suomen Jalkapalloliigassa. 

Otteluita saa seurata kuppituolissa istuen uudessa CLT-tekniikalla tehdyssä katsomossa - hyvä niin. Jos malttaa yleensä istua... 



Jopa kausikortin hankintakin täytyy pistää vakavasti myssyn alle mietintään, harkintaan...