torstai 18. helmikuuta 2016

Suomessa käydään vakavaa Nato-keskustelua – ei tosin julkisesti...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan > SWOT-analyysi Natosta on Suomessa erittäin ajankohtainen...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomessa käydään vakavaa Nato-keskustelua – ei tosin julkisesti

Naton ja Venäjän suhteet vaikuttavat Suomeen.

PÄÄKIRJOITUS 17.2.2016 2:00 Päivitetty: 17.2.2016 7:14

KOLUMNI

Anna-Liina Kauhanen HELSINGIN SANOMAT

Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimittaja.

Suomessa käydään nyt intensiivistä Nato-keskustelua. Ei tosin julkisesti. Tilausta sillekin olisi. Ei tarvitse olla erityisherkkä tunteakseen turvallisuuspoliittisen keskustelun turbulenssin.

Nato-analyysiin olisi tarvetta, sillä Nato käy läpi intensiivistä vaihetta. Syyt ovat samat kuin Suomella: Venäjän voimapolitiikka ja Ukraina, Syyria, Lähi-idän kriisi, yritys hallita pakolaistilannetta.

Suomen hallitus laatii parhaillaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.
Sen rinnalla Teija Tiilikainen, René Nyberg, Mats Bergquist ja François Heisbourg tekevät erillisen arvion mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle.

Tämän tekijäkaartin selvityksen voi halutessaan kuitata ulkopuolisten viisasteluksi. Se ei ole vain sitä. Jos juuri nyt kävisi niin, ettei edes Nato-selvitys saisi eloa julkiseen keskusteluun, olisi se vakavan itsetutkiskelun paikka.

Avoin puhe auttaisi kansalaisyhteiskuntaa pysymään perässä niissä kriisien ja muutosten sykkyröissä, joista Eurooppa yrittää selvitä. Naton rooli saisi myös vähän suhteutusta.

Juuri nyt ei kaivata ylimääräisiä yllätyksiä, ja siksi myös Naton kehityksestä on puhuttava.

Yllättää voi myös Ruotsi.

Ruotsin bravuureja ovat nopeat täyskäännökset. Esimerkkejä lähivuosilta ovat asevelvollisuuden alasajo ja turvapaikkapolitiikan kiristykset. Ruotsi saattaa hakea Naton jäseneksi, jos porvaripuolueet voittavat seuraavat vaalit.

Vaikkei mitään jäsenhankintakampanjaa ole päällä, Naton ovi ei ole kiinni: Montenegron hakemus otettiin juuri vastaan. Se on merkki myös Venäjälle.

Nato reagoi koko ajan muutoksiin. Se vahvistaa puolustustaan ja pelotettaan. Suomelle, Naton erityiskumppanille, aika on hyvä. Nato keskittyy nyt harjoituksissaan siihen, mikä on Suomen puolustuskyvyn kehittämiselle oleellisinta.

Naton ja Venäjän suhteen liikahdukset vaikuttavat Suomeen. Myös Suomi voi olla tyytyväinen, jos Naton ja Venäjän yhteistyöelin, Nato-Venäjä-neuvosto, saadaan koolle muutaman viikon kuluttua, kuten Naton toive olisi.

Nato hakee myös rooliaan Syyrian sodassa. Alukset ovat jo Egeanmerellä.

Ei olisi pahitteeksi, että Nato-keskustelu arkistuisi. Euroopalla on edessä paljon arvaamatonta, mutta ihan kaiken Natoon liittyvän ei tarvitsisi aina yllättää.

Näissä oloissa kaikki kansainväliset kumppanuudet ovat Suomelle tärkeitä. Myös Nato-yhteistyön arvo vain nousee.

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Talvivaaran pörssiyhtiö Terrafameen noin 10%:n osuudella - mikä ettei...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 17.2.2016 klo 17:17

Perän pörssiyhtiö sai kovan hinnan Talvivaaran kalkkilaitoksesta – valtionyhtiö kiistää “morsiamen ehostamisen”

Valtion Terrafame-yhtiön sopimusjärjestelyt auttavat toteutuessaan Pekka Perän luotsaamaa Talvivaaran pörssiyhtiötä eteenpäin. Loppuvuodesta kymmenilletuhansille Talvivaara-sijoittajille tarjotaan ehkä mahdollisuutta kokeilla onneaan uudelleen.

ilmakuvaa kaivosalueesta — Kuva: Nordisk Film

Esisopimus auttaisi toteutuessaan Talvivaaran kaivososakeyhtiötä eroon keskeisistä veloistaan ja yrittämään mukaan valtion kaivoshankkeeseen. Pari viikkoa sitten tiedotetun järjestelyn mukaan valtio olisi ostamassa Talvivaaran kaivososakeyhtiöltä sen omistaman kalkkilaitoksen, laboratorion ja geologisen datan.

Kalkkilaitos ja laboratorio ovat käytännössä olleet pörssiyhtiön elämänlanka. Konkurssin partaalla keikkunut yhtiö on pysynyt pystyssä laskuttamalla niistä valtion Terrafamea.

Pörssiyhtiön velkasaneerausta hoitava asianajaja Pekka Jaatinen selvitytti aikanaan, mitä kalkkilaitoksesta maksettaisiin, jos se myytäisiin pois konkurssitilanteessa. Hinta-arvio oli noin kaksi miljoonaa euroa. Valtion Terrafamen ja pörssiyhtiön välisessä esisopimuksessa kalkkilaitoksen kauppahinta on 12,5 miljoonaa euroa. Laboratoriolaitteiden osalta konkurssiarvio oli 200 000 euroa. Nyt laboratorioon liittyvässä järjestelyssä on sovittu noin 3,8 miljoonasta eurosta, missä summassa on mukana myös geologista dataa ja mahdollisuus rekrytoida avainhenkilöitä.

Suunniteltuun sopimuskokonaisuuteen sisältyy kuitenkin velkojen kuittaamista, minkä jälkeen valtionyhtiö maksaisi pörssiyhtiölle kaikista omaisuuseristä lopullisena nettokauppahintana 3,8 miljoonaa euroa.

Konkurssin kautta omaisuuserät saataisiin todennäköisesti halvemmalla. Nyt tehty kauppasuunnitelma on kuitenkin tässä tilanteessa paras mahdollinen, sanoo Terrafame Groupin toimitusjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön entinen hallitusneuvos Matti Hietanen.

– Se (pörssiyhtiön konkurssi) olisi ollut hitaampi ja arvaamattomampi tie, Hietanen sanoo.

Esisopimuksen toteutuminen vaatii muun muassa sen, että Vaasan hallinto-oikeus antaa kaivokselle myönteisen päätöksen Nuasjärven purkuputkeen liittyvässä lupa-asiassa. Päätöstä odotetaan lähiaikoina.

“Ainoa tavoite saada toiminnot yhteen yhtiöön”

Oleellinen osa esisopimusta on, että pörssiyhtiö voisi myöhemmin tulla osakkaaksi valtion Terrafameen noin 10 prosentin osuudella.

Kauppajärjestelyistä voi syntyä vaikutelma, että Terrafame olisi “ehostamassa morsianta” itselleen. Yhtiö kiistää, että sen tavoitteena olisi tehdä pörssiyhtiöstä se yksityinen sijoittaja, jota valtio on kiihkeästi kaivannut rinnalleen kaivoshankkeeseen.

– Meidän ainoa intressimme on saada kaikki toiminnot samaan yhtiöön. Kauppahinnat ovat ne, millä ostaja on suostunut ostamaan ja myyjä myymään, sanoo Terrafame Groupin Hietanen.

Perän yhtiö saisi siis kaupan nettomaksuna 3,8 miljoonaa euroa. Se olisi sopiva summa, jolla yhtiö pääsee saneerauksessaan eteenpäin ja mahdollisesti järjestämään osakeantia. Velkasaneerauksen selvittäjä Jaatinen myöntää, että sopimus on heille mieluinen.

– On pyritty löytämään sellainen ratkaisumalli, joka mahdollistaa sekä saneerausohjelman että osakkaiden osakkeiden säilymisen ja jatkon, Jaatinen sanoo.

Piensijoittaja, vieläkö uskallat mukaan?

Jos Vaasan hallinto-oikeudesta odotettu purkuputkipäätös on suotuisa kaivoksen jatkon kannalta ja jos kauppasopimus toteutuu, pörssiyhtiön on mahdollista yrittää kerätä lisää rahaa tullakseen Terrafamen osakkaaksi noin 10 prosentin osuudella.

Moni on naureskellut ajatukselle siitä, että pörssiyhtiön osakkaat ja velkojat todella lähtisivät uudelle osakeantikierrokselle rahoittamaan yhtiötä.

Asianajaja Jaatinen kuitenkin vakuuttaa, että sekä velkojien että osakkaiden joukossa on innokkaita sijoittajia.

– Pörssiyhtiö on ainakin julkisesti ilmoittanut olevansa halukas sijoittamaan Terrafameen eikä niitä halukkaita siellä monta jonossa ole. On ihan selvää, että pörssiyhtiössä on huomattavaa asiantuntemusta tässä asiassa. Sitä ei voi kukaan kiistää, hän sanoo.

Pörssiyhtiön kymmenettuhannet piensijoittajat pääsevätkin ehkä loppuvuodesta miettimään, uskaltaisivatko he kokeilla onneaan vielä kerran.

Olli Rehn: "Voi tulla helmikuun järkiliitto"

Suora netilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 17.2.2016 klo 11:29 | päivitetty 17.2.2016 klo 12:03

Ministeri Rehn yhteiskuntasopimusneuvotteluista: "Voi tulla helmikuun järkiliitto"

Elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan neuvottelut ovat nytkähtäneet viime päivinä eteenpäin "aika ratkaisevasti".

Työ- ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) suhtautuu toiveikkaasti yhteiskuntasopimusneuvottelujen etenemiseen.

Hänen mukaansa neuvottelut ovat nytkähtäneet viime päivinä eteenpäin "aika ratkaisevasti".

– Oletan, että vaikka ei tullutkaan tammikuun kihlausta, voi tulla helmikuun järkiliitto, Rehn kommentoi neuvottelutilannetta Ylelle.

Tammikuun kihlauksella tarkoitetaan työntekijöiden SAK:n ja työnantajien STK:n vuonna 1940 annettua julkilausumaa, jossa STK tunnusti SAK:n viralliseksi neuvotteluosapuoleksi.

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on ollut paikallisesta sopimisesta päättäminen. Hallitus linjasi paikallista sopimista eilen tiistaina ja esitteli linjansa työmarkkinaosapuolille tänään. Sekä STTK että Akava ovat jo ilmaisseet tyytyväisyytensä hallituksen linjaukseen siitä, että paikallisessa sopimisessa korostetaan työ- ja virkaehtosopimuksien ensisijaisuutta.

Yhteiskuntasopimus on yksi Juha Sipilän hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Kyse on hallituksen ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen välisestä sopimuksesta, jonka avulla on määrä kohentaa teollisuuden kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Haluaako Venäjä näpäyttää Suomea päästämällä turvapaikanhakijoita Lappiin?

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 16.2.2016 klo 16:51

Haluaako Venäjä näpäyttää Suomea päästämällä turvapaikanhakijoita Lappiin?

Itärajan tilanne hämmentää Suomen poliittista johtoa ja Rajavartiolaitosta. Rajavartiolaitos ihmettelee, miksi juuri Lapin raja-asemilta on tullut läpi tänä vuonna 800 turvapaikanhakijaa, mutta etelän raja-asemilta ei yhtään.

Rajavartiolaitos Merikarhu vartiolaiva. — Kuva: Antti Haanpää / Yle

Venäjän rajasta on tullut Suomen poliittiselle johdolle ja Rajavartiolaitokselle murheenkryyni.

Maanantaina rajan yli tuli parikymmentä turvapaikanhakijaa. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Ilkka Laitinen on hämmentynyt.

– Tässä ilmiössä on monia sellaisia kysymyksiä, joihin me emme tiedä vastausta. Yksi kysymys on se, minkä takia se on kohdistunut

juuri pohjoisille raja-asemille Raja-Jooseppiin ja Sallaan, mutta etelän raja-asemilla valvonta toimii.

Huolestuttaako tilanne?

– Ilman muuta, koska tämä koko ilmiö on niin kummallinen ja nämä määrät ovat jo sitä luokkaa, että tälläiseen ei ole totuttu, ja se tuo myös lisää työtä ja huolta Rajavartiolaitokselle.

Monimutkainen vyyhti

Viimeksi Venäjän turvallispalvelun kanssa on neuvotellut sisäministeri Petteri Orpo (kok.). Tiistaina asiasta keskustelivat eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja presidentti Sauli Niinistö. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Valiokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) asettelee sanansa tarkkaan.

– On myös katsottava mitä porukkaa sieltä tulee. Sieltä ei tule syyrialaisia. Muun muuassa Intiasta on tullut satakunta ihmistä. Tämä on kovin monimutkainen vyyhti, Kaikkonen sanoo.

Venäjä katsotaan turvapaikanhakijoille turvalliseksi maaksi. Siksi Suomi toivoo, että Venäjä päästäisi rajan yli vain ihmisiä, joilla on passi ja viisumi kunnossa. Venäjä näyttäisi kiristävän ja höllentävän rajan valvontaa: esimerkiksi Norjan turvapaikanhakijoita ei ole tullut sen jälkeen, kun Norja ja Venäjä neuvottelivat asiasta.

Pitääkö paikkansa, että Venäjä voisi halutessaan estää turvapaikanhakijoiden tulon rajan yli?

– Uskon kyllä, sillä rajavartiointi on toiminut pitkään ja eteläiset rajavartiopaikat toimivat hyvin. Jos Venäjältä tahtoa löytyy, niin asia voidaan järjestää.

Haluaako Venäjä näpäyttää tällä Suomea ja EU:ta?

–Tällä on vaikea spekuloida. Tämä on mielenkiintoinen ja outokin ilmiö. Siitä kertoo se, että muut raja-asemat toimivat, sanoo Antti Kaikkonen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi tiistaina, että puhelinlinjat Venäjälle ovat tarvittaessa auki.