tiistai 16. helmikuuta 2016

Lotvoset, lotvoset, lotvoset - "Ei Rovaniemi ole tässä valtaa havitellut" - hörönlöröä...


Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kemi  | 

Esko Lotvonen: "Ei Rovaniemi ole tässä valtaa havitellut"

Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen kertoo harmittelevansa, ettei ammattikorkeakoulun osakkeiden myyminen Lapin yliopistolle ollut kaikkien osakkaiden yhteinen päätös. Lotvosen mielestä tärkeintä olisi nyt, että korkeakoulukonsernin kehittämiselle saataisiin maakunnassa samansuuntainen näkemys.


Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen
Kuva: Uula Kuvaja / Yle

Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvosen mukaan Rovaniemen päätöksen lähtökohtana on ollut puhtaasti huoli maakunnallisen korkeakoulun säilymisestä.
– Me haluamme turvata aidon lappilaisen korkeakoulukonsernin, joka on riittävän vahva toimiakseen kansallisessa korkeakoulupolitiikassa, ja joka saa sitä kautta myöskin ministeriön tuen ja laajemminkin poliittisen tuen tuleville vuosille.
Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissisen syytöksen valtapolitiikasta ja jyräämisestä Lotvonen torjuu.
– Ei Rovaniemi ole tässä valtaa havitellut, nythän me olemme halukkaita luopumaan kaikesta vallasta, kun emme osakkeitakaan enää ammattikorkeakoulusta omista.
– Ja muutenkinhan ammattikorkeakoululain toimilupapykälä kieltää kaupunkeja kehittämästä korkeakouluja siihen suuntaan, että siinä omaa edunvalvontaa katsottaisiin. Kyllä ratkaisujen pitää olla koulutuspoliittisia ja sitä kautta opiskelijoiden ja elinkeinöelämän näkemyksiä tukevia.

Ministeriön viesti ollut selkeä

Lotvonen korostaa myös, että huoli yliopistojen yhdistämisestä on niin ikään aitoa.
– On olemassa erilaisia kansallisiakin edunvalvontaorganisaatioita, jotka ajavat aika selkeästi viiden yliopiston mallia. Tiivistäminen herättää huolta muissakin maakunnissa. Näihin huoliin varmaan kaikki ovat halukkaita vastaamaan omilla toimenpiteillään siltä osin, kun se on omissa käsissä, Lotvonen sanoo.
Ministeriön ja jopa valtioneuvoston viesti maakuntiin on Lotvosen mukaan myös ennakoinut sitä, että muutoksia yliopistoverkostossa tullaan tekemään – jos ei varsinaisesti tällä vaalikaudella, niin heti sen jälkeen.
– Tähän suuntaan joka tapauksessa ollaan menossa. Ministeriö on todennut, että jos me emme itse esitä mitään rakenteellisia muutoksia, ei silloin mitään strategiarahaakaan ole saatavissa.

"Emme ole sulkeneet Kemi-Torniota keskustelusta pois"

Lotvonen kertoo toivovansa, että maakunnassa nyt ryhdistäydyttäisiin, koottaisiin voimat ja katsottaisiin korkeakoulupolitiikkaa yhteiseen suuntaan. Hän tähdentää, että Kemi-Tornio -alueella on mahdollisuus olla korkeakoulujen yhdistämisessä tasavertaisesti mukana eikä aluetta ole suljettu keskustelusta pois.
– Rovaniemen kaupunki, yliopisto ja koulutuskuntayhtymä ovat avoimia sille, että jos muut osakkaat haluavat tulla tämän vuoden aikana tähän prosessiin mukaan, esisopimus avataan, jotta kaikki ovat tasavertaisesti mukana. Tärkeintä olisi, että saataisiin yhteinen näkemys tälle korkeakoulun kehittämiselle. Maakunnan sisäinen kisailu olisi hyvä saada päättymään.
Lotvonen kertoo toisaalta myös ymmärtävänsä Kemi-Tornion tilanteen, mitä tulee suhtautumisessa korkeakoulupolitiikkaan.
– He eivät välttämättä koe yliopistoa niin läheiseksi, kun heillä ei sitä lähiopetusta siellä ole. Heillä ei ole sellaista intressiä kuin muulla maakunnalla tukea omaa korkeakoulun kokonaispolitiikkaa. Toivon, että näistä asetelmista ja asenteista päästäisiin yhdessä eteenpäin.

Ahtisaari: Syyrian konfliktin ratkaisu Venäjän ja USA:n käsissä...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Ahtisaari: Syyrian konfliktin ratkaisu Venäjän ja USA:n käsissä

Syyrian sisällissota on kestänyt noin viisi vuotta. Taisteluissa on kuollut yli 300 000 ihmistä ja miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa. 

Münchenissä Saksassa päästiin viikonloppuna sopuun suunnitelmasta taistelujen lopettamiseksi.


Presidentti Martti Ahtisaari.
Presidentti Martti Ahtisaari politiikan toimittajien lounaalla Helsingissä 16. helmikuuta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Presidentti Martti Ahtisaaren mukaan Syyrian konfliktin ratkaisun avaimet ovat nyt Venäjällä ja Yhdysvalloilla.
Ahtisaaren mukaan niistä on kiinni, löytyykö viisi vuotta jatkuneeseen kriisiin ratkaisu.
Ahtisaari kommentoi asiaa politiikan toimittajien tapaamisessa Helsingissä.
Syyrian konfliktin ratkaisemiseksi otettiin viime viikolla pitkä askel, kun Yhdysvallat, Venäjä ja muut keskeiset valtiot pääsivät sopuun taistelujen lopettamisesta. Tarkoituksena on, että Syyrian hallituksen joukkojen ja maltillisten kapinallisten väliset taistelut loppuisivat viikon kuluessa.

Vaikka savuava ase on kädessä niin siitä huolimatta >"ei todisteita"...


Alla olevan artikkelin mukaan > YK:n mukaan Venäjän ilmapommituksissa kahteen sairaalaan ja kouluun kuoli maanantaina 50 ihmistä. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin mukaan iskut rikkovat kansainvälistä oikeutta.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 


Venäjä kiistää syytteet sotarikoksista Syyriassa: "Syyttelijöillä ei todisteita väitteidensä tueksi"

Venäjän mukaan väitteet, että sen sotilaskoneet olisivat tarkoituksella pommittaneet Syyriassa sairaaloita ja kouluja ovat perusteettomia. YK:n mukaan Venäjän ilmaiskuissa kuoli 50 ihmistä.



Tuhoutunut rakennus, jonka raunioissa näkyy sairaalatarvikkeita.
Lääkäri ilman rajoja -järjestön tukema sairaala tuhoutui ilmaiskussa Syyriassa Idlibin maakunnassa 15. helmikuuta. Iskusta epäillään Venäjän sotilaskoneita. Kuva: MSF / EPA

Venäjän mukaan syytökset, joiden mukaan sen koneet olisivat pommittaneet sairaaloita ja koulua Syyriassa, ovat perättömiä.
YK:n mukaan Venäjän ilmapommituksissa kahteen sairaalaan ja kouluun kuoli maanantaina 50 ihmistä. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin mukaan iskut rikkovat kansainvälistä oikeutta.
Maanantaina tehdyissä ilmaskuissa tuhoutui muun muassa Lääkärit ilman rajoja -järjestön tukema sairaala.
Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayraultin mukaan sairaaloiden pommittaminen täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Myös Turkki arvosteli Venäjän pommituksia raakalaismaisiksi.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin tiedottajan mukaan syytteet iskuista sairaaloihin eivät pidä paikkaansa.
– Me emme hyväksy tällaisia syytöksiä. Jälleen kerran syytelijöillä ei ole esittää todisteita väitteidensä tueksi, Putinin tiedottajan Dmitry Peskov sanoi.
Kreml on aiemmin kiistänyt useiden EU-johtajien väitteet siitä, että Venäjän ilmaiskut Syyriaan tappaisivat siviilejä.

Lämärit ja TIHC yhteistyöhön – ensi kaudella yhteinen edustusjoukkue...

Tulin pieniltä päivätorkuilta tietokoneen ääreen ja avasin Pohjolan Sanomien nettisivut. Täytyi oikein hieraista silmiään ja katsoa varmuuden vuoksi kalenteria - ei nyt ei ole aprillipäivä - että Lämäri ja TIHC yhteistyöhön - ensi kaudella yhteinen edustusjoukkue.

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään - siitä huolimatta...

Olin Kemin Lämärit ry:n puheenjohtaja 1990-luvun alussa. Silloin vihdoinkin Kemiin saatiin väännetyksi jäähalli - Perämeren Jäähalli > nykyisin TIMITEC AREENA. Silloin myös Kemin Lämärit ja Karihaaran Tenho aloittivat aktiivisen yhteistyön.

En ole ollut kovin aktiivisesti paikallisessa jääkiekkokuvioissa mukana sittemmin muutoin kuin ottamalla kantaa kirjoituksillani yhteistyön merkitykseen. Olen kirjoittanut mm. hengessä, että täällä ei ole rohkeutta menestyä.

Kuinkahan monta kertaa olen kirjoittanut, että koko Meri-Lapin jääkiekko edustustasolla on pistettävä yhteen. Tämä on hyvä alku siihen suuntaan, mutta EtPo olisi aivan ehdottomasti saatava mukaan.

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista: 

Lämärit ja TIHC yhteistyöhön – ensi kaudella yhteinen edustusjoukkue

EMMA TAIPALE
Ensi kaudella TIHC ja Lämärit ovat samalla puolella. Yhteinen edustusjoukkue on tarkoitus nostaa Suomi-sarjaan.

Kemin Lämärit ry ja Tornion Ice Hockey Club ovat sopineet yhteistyöstä ja tehneet esisopimuksen, joka kattaa seuraavat 2+1 vuotta.

Tero Nissinen AMK-päätöksestä - selkeää puhetta...

Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kemi  | 

Tero Nissinen AMK-päätöksestä: "Näyttää siltä, että vihollinen löytyy oman maakunnan sisältä"

Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen kyseenlaistaa lappilaisten ammattikorkeakoulujen yhdistämisen motiivit. Hänen näkemyksensä mukaan Rovaniemen ja Lapin yliopiston harrastama valtapolitiikka on päätöksenteossa isossa osassa.

Tero Nissinen
Kuva: Aleksi Pohjola / Yle
Meri-Lapissa ollaan pettyneitä Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätökseen myydä omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle.
–  Koemme kovasti, että nyt maakunnan pääkaupunki on ottanut tavallaan loikan ylikävelyn suuntaan. Aika kova maakunnallinen virhe Rovaniemeltä, Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen lataa.
Nissisen mukaan päätöstä ei tulla hyväksymään, vaan kaikki mahdollinen tehdään, että asiasta päästään vielä keskustelemaan uudella tavalla.
– Missään tapauksessa tätä ei voi niellä karvoineen, vaan nyt on kaikki voitava tehtävä eri yhteyksissä, että tästä asiasta päästäisiin vielä uudelleen ihan eri tavalla keskustelemaan.
– Tarkoituksena on aloittaa tähän päivään ja 2010-luvulle kuuluvat prosessit tämmöisen junttaamisen ja jyräämisen sijaan.

Valta – todellinen motiivi?

Nissinen sanoo, että seutukunnan mielestä Rovaniemen ja Lapin Yliopiston esisopimukseen liittyy asioita, jotka vaikuttavat muiden osakkaiden asemaan ja tilanteeseen.
Nissinen sanoo, että tarkoituksena on haastaa opetusministeriö keskusteluun siitä, mikä on fiksu tapa lähteä suomalaista korkeakoulukenttää kehittämään. Onko se jyrääminen vai yhdessä tekeminen.
Nissinen tähdentää, että Meri-Lapissa niin teollinen kuin sotepuolenkin intressi ammattikorkeakoulutukseen on kova. Hän kyseenalaistaa lappilaisten ammattikorkeakoulujen yhdistämisen motiivit.
– Me emme usko niihin puheisiin, että tässä on kyseessä pelkästään strategiarahoitus tai kaiken hyvän järjestäminen tähän pohjoiseen korkeakoulukenttään.
– Tässä on niin paljon valtapolitiikkaa yliopiston ja Rovaniemen suunnalta, että se saattaa ajan oloon kehittyä meille erittäin haastavaksi tilanteeksi, ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana toimiva Nissinen näpäyttää.

Railo keskusteluyhteyteen

Nissinen näkee, että Rovaniemen harrastama jyräämispolitiikka teki ison railon maakunnalliseen keskusteluyhteyteen. Hänen mielestään tämän jälkeen on haastellista lähteä rakentamaan yhteistyössä esimerkiksi sote-uudistusta.
– Lapin maakuntaa tullaan nyt haastamaan näiden ratkaisujen tiimoilta. Näytäisi siltä, että meidän viholliset eivät ole nyt muualla vaan maakunnan sisällä ja se on todella huono asia.