perjantai 12. helmikuuta 2016

Münchenissä sovittiin suunnitelmasta Syyrian taistelujen lopettamiseksi...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Münchenissä sovittiin suunnitelmasta Syyrian taistelujen lopettamiseksi

Tavoitteena on hallituksen joukkojen ja maltillisten kapinallisten välisten taistelujen lopettaminen viikon kuluessa. Humanitaarista apua lisätään välittömästi. Geneven rauhanneuvottelut pyritään aloittamaan uudelleen mahdollisimman pian.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja YK:n Syyria-lähettiläs Staffan de Mistura lehdistötilaisuudessa Münchenin neuvottelujen jälkeen.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov, Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja YK:n Syyria-lähettiläs Staffan de Mistura lehdistötilaisuudessa Münchenin neuvottelujen jälkeen. Kuva: Sven Hoppe / EPA
Yhdysvallat, Venäjä ja muut keskeiset valtiot sopivat Saksan Münchenissä varhain perjantaina suunnitelmasta, joka tähtää Syyrian tilanteen ratkaisemiseen.
Tavoitteena on Syyrian hallituksen joukkojen ja maltillisten kapinallisten välisten taistelujen lopettaminen koko maassa viikon kuluessa, Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry kertoi toimittajille Münchenin neuvottelujen jälkeen. Väkivaltaisuuksien lopettaminen ei ulotu Isisiin, al-Nusran rintamaan ja muihin terroristiryhmiin.
Kerryn mukaan kaikki Münchenissä mukana olleet valtiot olivat yhtä mieltä siitä, että Syyrian rauhanneuvottelut pitäisi aloittaa mahdollisimman pian uudelleen Sveitsin Genevessä. Rauhanneuvottelut olivat keskeytyneet aiemmin tässä kuussa.
Syyrian merkittävimmän oppositioryhmittymän HNC:n tiedottaja sanoo, että oppositio voi palata rauhanneuvotteluihin Geneveen, mikäli Syyriassa nähdään lähipäivinä konkreettisia tuloksia.
Britannian ulkoministerin Philip Hammondin mukaan taistelujen lopettaminen onnistuu vain jos Venäjä lopettaa ilmaiskunsa, jotka ovat tukeneet hallituksen joukkojen etenemistä kapinallisia vastaan

Hammond sanoo, että mikäli sopimus toimeenpannaan täysimääräisesti, kyseessä on merkittävä askel kohti tappamisen ja kärsimysten vähentämistä Syyriassa.
Länsimainen diplomaattilähde sanoo uutistoimisto Reutersille, ettei neuvotteluissa saatu aikaan sopimusta Venäjän ilmaiskujen välittömästä lopettamisesta.

Lähteen mukaan neuvotteluissa sovittiin kuitenkin "sitoutumisesta prosessiin, joka toimiessaan muuttaisi tilanteen".
Sopimuksen mukaan Yhdysvaltojen ja Venäjän tulisi koordinoida sotilaallista toimintaansa aiempaa lähemmin, Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier sanoi.

Lisää apua jo tällä viikolla

Münchenissä sovittiin humanitaarisen avun pikaisesta lisäämisestä Syyriassa. Apua aletaan toimittaa jo tällä viikolla.
– Yhtämittaiset toimitukset alkavat tällä viikolla, ensin alueille joilla sitä kaikkein kiireellisimmin tarvitaan, ja sitten kaikille tarvitseville ihmisille kaikkialla maassa, Kerry sanoi.
YK myös perustaa työryhmän valvomaan humanitaarisen avun toimittamista.
Kerry myönsi lehdistötilaisuudessa perjantaina, että Münchenin neuvottelut tuottivat vasta "sitoumuksia paperilla".
– Todellinen testi on se, kunnioittavatko kaikki osapuolet näitä sitoumuksia, Kerry sanoi.
Steinmeierin mukaan Münchenin sopimuksen onnistumista voi arvioida vasta muutaman päivän päästä.
– Vasta lähipäivinä näemme, oliko tämä läpimurto, Steinmeier sanoi.

Asiantuntija vai "asiantuntija" - siinäpä kysymys...

Valitettavan usein asiantuntijat ovat osoittautuneet "asiantuntijoiksi" ja/tai heillä on omien kytköksien kautta sormet pelissä vastaavantyyppisissä, kilpailevissa hankkeissa. Alla olevan artikkelin mukaan em. henkilön supernopea "ulostulo" epäilyksineen mielestäni lievästi sanottuna haisee. Kyseinen henkilö ei näy oikeastaan mitään hyvää Kaidin Kemin biodieselhankkeessa. Superepäilyt saivat kertalaakista kasvot...

No tämän vuoden puoleella ollaan asian suhteen viisaampia. 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Energia-asiantuntija varoittaa: Kemin biodiesel­jalostamo sisältää suuria riskejä ja voi vaatia satojen miljoonien tukiaiset

Mikko Kara epäilee jo kiinalaisten käyttämän plasmakaasutus-teknologian soveltuvuutta suomalaiseen raaka-aineeseen.

TALOUS 
PENTTI KOSKINEN / HS
Mikko Kara
Mikko Kara

”Kiinalaisyhtiö Kaidin kaavailema biodieseljalostamo sisältää suuria riskejä”, sanoo energia-alan asiantuntija, filosofian tohtori Mikko Kara.
Kara pitää kiinalaisteknologiaa arveluttavana ja varoittaa, että investointi saattaisi ajan mittaan vaatia jopa satojen miljoonien eurojen tukiaiset Suomen valtiolta.
”Kaikkien nestemäisten biotuotteiden hintakaavat ovat sidoksissa öljyn hintaan. Jotta biodiesel-laitos olisi kannattava ilman tukia, raakaöljyn pitäisi maksaa yli 200 dollaria tynnyriltä,” bioenergia-alan konsulttiyhtiössä Gaiassa johtavana asiantuntijana työskentelevä Kara sanoo.
Kara työskenteli myös toimitusjohtajana Vapon Forest Btl-yhtiössä, joka valmisteli biodieseltehdasta Kemiin. Hanke kaatui kaksi vuotta sitten.
Kaidi kertoi keskiviikkona, että se kaavailee miljardin euron arvoista biodieseltehdasta Kemiin. Kyse olisi rakennusaikaisessa vaiheessa jopa 4 000 henkilötyövuodesta. Investointipäätös on määrä tehdä vielä tämän vuoden aikana. Hankkeen rahoitus, muun muassa Suomen valtio tuki, on auki.
Kara epäilee jo kiinalaisten käyttämän plasmakaasutus-teknologian soveltuvuutta suomalaiseen raaka-aineeseen.
”Teknologiariski on iso. Plasmakaasutus on hyvin vaikea teknologia. Sitä nyt ensimmäistä kertaa sovellettaisiin isossa mittakaavassa puun kaasutukseen”, Kara sanoo.
Kara pitää myös hankkeen poliittista riskiä isona. Hän epäilee, täyttääkö hitaasti kasvava puuraaka-aine EU:n uusiutuvan energian vaatimukset.
”Hyväksyykö EU meidän hitaasti kasvavan puumme biodieselin raaka-aineeksi, täyttääkö puu kestävyyskriteerin?”, Kara kysyy.
Kara muistuttaa, että Suomessa puu kasvaa kymmeniä vuosia, Brasialiassa eukalyptus-metsikkö uusiutuu seitsemässä vuodessa. ”Jotta tällaiset biopolttoainehankkeet tulisivat kannattaviksi, lopputuotetta joudutaan tukemaan jopa miljardeilla euroilla. Siis jos tavoite on, että 40 prosenttia raskaan liikenteen käyttämästä dieselistä olisi biopohjaista eli puusta valmistettua”, Kara laskee.
”Suomi ei lähde nousuun megainvestoinneilla, vaan nousu lähtee liikkeelle pienistä puroista. Sitä pitää vain kärsivällisesti jaksaa odottaa”, Kara sanoo.
Kara toimii myös markkinaoikeuden energia-asiantuntijana.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/2875eb835a598af127c2e2b1c9b6763ad2da1342-koponen.jpg
Kaidi Finlandin toimitusjohtaja kertoo, mikä yhtiö on
Kiinalainen energiayhtiö suunnittelee miljardin euron biojalostamoa Kemiin. Suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja Pekka Koponen kerto, mikä yhtiö Sunshine Kaidi New Energy Group on. Toimittaja: Petri Sajari, kuvaus ja leikkaus: Esa Syväkuru

"Näin tuhoisa kriisi estettäisiin" pankkimaailmassa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous 

Pankkiirien toiminnasta järkyttyneen toimittajan teesit: "Näin tuhoisa kriisi estettäisiin"

Pankkimaailmaan perehtynyt toimittaja Joris Luyendijk maalasi keskiviikon A-studiossa synkän kuvan pankkiireista ja uhkaavasta uudesta kriisistä. Luyendijkillä on kuitenkin myös ratkaisuehdotuksia, joilla uusi finanssikriisi voitaisiin estää.

Lontoon taivaanrannassa näkyy uhkaavia pilviä. Edessä rakenteilla olevia pilvenpiirtäjiä.
Lontoon City on Euroopan pankkimaailman keskus Kuva: Andy Rain / EPA
Hollantilaistoimittaja Joris Luyendijk perehtyi kahden vuoden ajan pankkiirien maailmaan. Hän haastatteli lähes 200 pankkiiria lähinnä Euroopan rahamaailman keskuksessa, Lontoossa.
Luyendijkin mukaan maailmaa uhkaa väistämättä uusi entistä rajumpi finanssikriisi. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pankkien sääntelyä on kyllä kiristetty voimakkaasti, mutta Luyendijkin mielestä nämä toimet eivät käytännössä ratkaise ydinongelmia.
Sen sijaan Luyendijk esittää seuraavia toimenpiteitä finanssimaailman uudistamiseksi:

1. Pankit on pilkottava tarpeeksi pieniksi, jotta ne voivat kaatua normaaliin konkurssiin ilman, että niitä täytyy pelastaa.

Nykyisellään ns. megapankit ovat niin valtavia, että ne uhkaavat kaatuessaan viedä laajemman talouden mennessään. Siksi vastuun pankkien riskeistä kantavat viime kädessä veronmaksajat, jotka joutuvat pelastamaan pankit. Tämä lisää pankkien riskinottoa.
– En minä murehdi vaikkapa McDonald'sin taloustilanteesta. Jos McDonald's jostain syystä kaatuisi, en minä siitä joutuisi maksamaan. Mutta jos suuri pankki kaatuu, minäkin joudun maksamaan, Luyendijk selittää.

2.  Erilaiset pankkitoiminnot on eriytettävä erilaisiin pankkeihin, ettei synny eturistiriitoja.

Vielä 1980-luvulle asti esimerkiksi normaalit liikepankit ja riskipitoisemmat investointipankit oli selkeästi erotettu toisistaan. Säännösten höllentyminen johti nykyisten megapankkien syntyyn. Pankit tarjoavat erilaisille asiakkaille hyvin erilaisia toimintoja, jolloin syntyy selkeitä eturistiriitoja.
– Ajatellaanpa, että pankkipalatsin ensimmäisessä kerroksessa joku opastaa Nokiaa heidän seuraavassa suuressa kaupassaan. Siinä käsitellään rahan arvoista luottamuksellista tietoa. Tiedolla voisi tehdä pörssissä paljon rahaa, Luyendijk kertoo esimerkin.
– Pankin toisessa kerroksessa toinen saman pankin työntekijä käy samaan aikaan pörssikauppaa, vaikkapa Nokian osakkeilla. Kolmannessa kerroksessa kolmas pankkiiri työskentelee varainhoidossa ja sijoittaa rikkaiden yksityishenkilöiden rahoja, Luyendijk jatkaa esimerkkiä.
Pankkien mukaan eturistiriitaa ei synny, vaan erilaiset toiminnot on eriytetty erilaisilla ”kiinanmuureilla”.
Joris Luyendijk
Hollantilaistoimittaja Joris Luyendijk tutki pankkeja kaksi vuotta. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
– Pankit sanovat, että näillä työntekijöillä on jopa eri hissit, eivät he puhu keskenään, Luyendijk kertoo.
Itse hän ei tähän usko.
– Siis ensimmäisen kerroksen kaverilla on tietoa, joka olisi miljoonien arvoinen kolmannen kerroksen kaverille. Kaikkien pankkiskandaalien jälkeenkin meidän pitäisi uskoa, että he eivät puhu keskenään, Luendijk hymähtää.

3. Liian monimutkaiset finanssituotteet pitäisi kieltää.

Juuri erittäin monimutkaiset finanssi-instrumentit olivat vuoden 2008 finanssikriisin lähtölaukaus.
– Tarkoituksellisen vaikeiksi ja sekaviksi rakennetut finanssituotteen, joita pankit myyvät pahaa aavistamattomille asiakkaille, pitäisi yksinkertaisesti kieltää. Ne ovat liian vaarallisia, Joris Luyendijk sanoo.

4. Pankkiirien henkilökohtaista taloudellista vastuuta on lisättävä.

Joris Luyendijk pitää pankkiirien henkilökohtaisen vastuun kasvattamista erittäin tärkeänä.
Hollantilaistoimittaja kertoo, että ennen 1980-lukua kaikkein riskipitoisimmat pankit toimivat usein osakaspohjalta, jossa viime kädessä pelissä olivat pankkiirien omat rahat. Nyt pörssiyhtiöiden pankkiirit voivat ottaa riskejä paljon huolettomammin. Pahimmillaankin seuraus epäonnistuneista riskibisneksistä on harvoin muuta kuin potkut.
– Kenelläkään muulla ei pitäisi olla yhtä suurta syytä menettää yöuniaan pankin taloudellisen tilanteen takia, kuin juuri pankkiireilla itsellään. Kukaan ei saisi kärsiä pankin kaatumisesta enempää kuin pankkiiri itse, Luyendijk jyrisee.
– Se kyllä pistäisi pankkiirit olemaan hyvin, hyvin varovaisia riskien suhteen. 

Voidaanko nämä toimeenpiteet tehdä?

Pankkimaailmaan perehtynyt hollantilaistoimittaja on kuitenkin skeptinen sen suhteen, että näin kovia toimenpiteitä todella tehtäisiin. Aina kun poliitikot uhkaavat aidosti järeillä toimilla, pankit uhkaavat siirtyä muualle.
– Meillä ei ole maailmanlaajuista hallitusta. Sen sijaan pankkien lobbaus kyllä toimii globaalisti, Luyendijk harmittelee.
Katso myös A-studion juttu Rahan ruhtinaat -kirjan tekijästä. Luyendijkin haastattelu alkaa noin 37 minuutin kohdalla.

torstai 11. helmikuuta 2016

Kemijoen uittomuistelua...

Jossakin paikallislehdessä vilahti Kemijoen uittoasiat, jonka johdosta kaivoin esiin vanhan tekstini.
Kemijoen uiton jälkihoitoa tehdään varmaan vielä muutamia vuosia mm. Isohaaran ja Taivalkosken voimalaitosten välisellä vesialueella. Joen pohjasta nostettanee vielä valtavasti puuta...  

Historiaa nettilainauksena:

Kesän 1991 jälkeen päättyneestä Kemijoen uitosta ei ole vieläkään päästy eroon alisella Kemijoella. Edelleenkin jokivarressa odotetaan, että uittoyhdistys jatkaisi 90-luvun alussa aloittamaansa joen perkausta ja poistaisi aikoinaan joen pohjaan vajonneet puut. Jokivartisten mielestä uppopuut haittaavat joen virkistyskäyttöä ja erityisesti verkkokalastusta.
Kemijoen uittojen jälkien siivouksesta on kiistelty jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Uppopuiden poistaminen aiheuttaa erimielisyyksiä.
Vaasan hallinto-oikeus päätti toukokuussa pitää voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen. Sen mukaan Kemijoen uittoyhdistyksen tulee tehdä puhdistustyöt yli 365 hehtaarin alueella.
Kiistaa ei ole kuitenkaan vielä lopullisesti ratkaistu, sillä päätökseen on tullut kaksi valitusta. Kemijoen uittoyhdistys ja Liedakkalan osakaskunta ovat kumpikin jättäneet valitukset korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Liedakkalan osakaskunta vaatii joen perusteellisempaa puhdistamista. Osakaskunnan puheenjohtajan Matti Hervan mielestä uppopuut estävät mielekästä kalastamista.
”Verkon laittaminen Kemijokeen on kyseenalaista uppopuitten takia. Joesta kyllä saa tavanomaisia sisävesien kaloja, mutta verkot menevät rikki”, Herva kertoo.
Kemijoen uittoyhdistys pitää vuosina 1991–2001 tehtyjä uiton jälkien siivouksia riittävinä.
”Me olemme sitä mieltä, että uppopuiden nostolle ei ole perusteita. Katsomme, ettei uppopuista ole tosiasiallista haittaa”, Kemijoen uittoyhdistyksen toimitsijamies Jari Rantamaula toteaa.
Lopullinen ratkaisu asialle saataneen korkeimmasta hallinto-oikeudesta noin vuodessa. 

Vanha tekstini:

UITTOON TÖIHIN! JUTUSTELUA MARKETIN KASSAJONOSSA

En voinut olla kerta kaikkiaan kuulematta jutustelua marketin kassajonossa, jossa kaksi ikääntynyttä harmaahapsea keskusteli jokseenkin äänekkäästi nuoruusajoista, oppikoulu- ja kansakouluajoista, töihin pääsemisestä tai oikeastaan pääsemättömyydestä Uittoon…

Olenko kertonut Sinulle Kalle, kuinka kiihkeästi pyrin nuorena miehenä Uittoon töihin?” kysyi miehistä iäkkäämpi.
Olet, olet, kysy vaan, kuinka monta kertaa?” vastasi toinen hiukan vaivaantuneena ilmeisesti kuultuaan tarinan ainakin n kertaa…
Voit olla varma, että minä tosiaan halusin Uittoon töihin, koska kaikki tai ainakin minusta silloin tuntui, että kaikki, ainakin oppikoululaiset sinne menivät kesäaikaisiin tosi hyviin hankkeisiin! 
Naapurin Uunokin osti tosi hienon polkupyörän Uiton kesätienestillä, voit olla varma, että se minua harmitti! Minä jouduin ajelemaan keskustaan iänikuisen äidin vanhalla polkupyöränrämällä, joka hädin tuskin pysyi kasassa, ei ollut varaa ostaa osia, puhumattakaan huollattaa sitä oikeassa polkupyöräkorjaamossa!” vanhempi miehistä jutusteli hiukan katkerana melkein itsekseen.

Minulle on kuule aivan äskettäin selvinnyt, minkä vuosi minä en loppujen lopuksi koskaan päässyt Uittoon töihin!” hän hiukan murheellisena totesi.

No miksi et päässyt? Sitä et ole minulle aikaisemmin kertonutkaan!” kysyi toinen hiukan kiinnostuen asiasta.
Minulla ei ollut suhteita! Minulla ei kerta kaikkiaan ollut suhteita, jotka olisivat avittaneet minua hakuprosessissa.” Uittoonpyrkijä vuodatti…

Kuule! Sinne pääsivät kaikki pikkupomojen tutut, tutuntutut, tutuntutuntutut, tutuntutuntutuntutut, tutuntutuntutuntutuntutut, tutuntutuntutuntutuntutuntutut, jne. …, niin yksinkertainen syy siinä oli, uskotko tätä?” kysyi hän lievästi sanottuna joltisenkin ymmällään olevalle toverilleen.
Niin! Minulla olisi pitänyt olla yksikin puolestapuhuja, suhteita, niin olisi mennyt kuin rasvattuna portista sisään hyviin kesähankkeisiin!” hän hiukan korotti ääntään kiihdyksissään niska hiukan punottaen.
Minusta tuntuu, että nykyään on oltava myös puolestapuhujia ja lisäksi poliittisia suhteita jäsenkirjoja myöten, jos aikoo päästä kunnon tienesteihin, varsinkin virkoihin!” hän lisäsi…

Ei kai nyt sentään?” rohkeni toinen epäillä…

Nykyäänhän koulutus, ammattitaito ja työkokemus ratkaisevat eikä mitkään puolestapuhujat, suhteet ja puhumattakaan jäsenkirjat!” toinen edelleen toitotti äänekkäästi.

Hevonpaskat! Oletpa Sinä naiivi, et kai usko itsekään moista? Oletko muuten itse koskaan ollut tosissaan pyrkimässä töihin?” Uittoonpyrkijä tiedusteli.

En oikeastaan ole! Kansakoulun jälkeen seurustelin Osuuskaupan myymälähoitajan tyttären kanssa, jota tuli sitten kihlattuni ja vaimoni. Hänen isänsä palkkasi minut ensin tsuppariksi, sitten myymäläauton kuljettajaksi ja viimein itse eläkkeelle jäädessään hän junaili minut paikalleen myymälänhoitajaksi. Siinä työssähän minä sitten olin, niin kuin tiedätkin eläkkeelle pääsyyn saakka. Minä en ole tarvinnut puolestapuhujia, suhteita tai jäsenkirjoja, Ukko, niin vaimoni edesmennyt isä hoiti kaiken, ei siinä kuule muuta tarvittu!” hän lisäsi.
Vai niin!” sanoi Uittoonpyrkijä…
Kassalta he poistuivat hedelmäpelien suuntaan, joilla näytti olevan jo aamutuimaan tungosta.

Nimimerkki
Tarinoita elävästä elämästä